|
Lähettäjä: suvi
Päivämäärä: 26.12.10 00:09:46
Joo jatkoa, olen niiiin pahoillani tästä tauosta ://
Mutta enjoy..
------------
*
Seuraava viikko meni lähinnä kisoihin valmistautuessa. Petraa jännitti, vaikka eihän kilpaileminen ollut mikään uusi asia. Tosin jännitystä saattoi tuottaa lähinnä Andy. Nuori ja kokematon hevonen ja kuski, joka oli ratsastanut sillä silloin tällöin. Samu sanoi sen menevän hyvin, mutta Petra ei ollut aivan sitä mieltä.
Illat Petra vietti Samun huoneessa. Nuoret juttelivat tai yksinkertaisesti loikoilivat Samun sängyllä sylikkäin. Petrasta tuntui hyvältä vain olla Samun lähellä ja oppia tuntemaan toinen paremmin. Petra kyseli lähinnä asioita Samusta, menneisyydestä, vanhemmista, pojan hevosista, Sarahista ja Emilystä. Toisinaan Samu taas keskittyi lähinnä pyytämään suukkoa jokaista kertomaansa asiaa kohden.
Petra olisi niin mielellään jäänyt pojan syliin nukkumaan, mutta ei uskonut Sarahin pitävän sitä kaikista parhaimpana vaihtoehtona. Niinpä tyttö hipsi joka ilta omaan sänkyynsä, ihan vain osoittaakseen Sarahille, ettei huoneen remontointi mennyt ihan hukkaan.
Lauantai lähestyi armottomasti. Perjantaina läpiratsastettiin hevoset kevyesti. Petralla oli enemmän töitä kuin Samulla, joka tulisi kisoihin vain Ricolla. Mukaan olivat tulossa myös Risto ja Kiia omilla hevosillaan.
Andyn läpiratsastus ei mennyt ihan toivottavasti, hevonen oli jännittynyt eikä rentoutunut millään.
"Sä jännität ite, siitä se johtuu. Rentoudu." Samu yritti neuvoa, kun Petra pysäytti Andyn pojan eteen. Turhautuminen näkyi jo tytön kasvoista.
"Miten mä voin rentoutua, kun mua jännittää ihan sikana." Petra tuhahti.
"Älä ajattele sitä, Andy menee hyvin. Se ei varmasti tuijota mitään, ei kiellä eikä pudota, jos vaan ratsastat sitä niinkuin sä teet kotonakin."
"Etkö sä vois mennä Andylla?" Petra kysyi, mutta Samu vain naurahti. Poika hyppäsi alas aidalta ja tuli ratsukon luokse. Petra laskeutui Andyn satulasta ja Samu veti tytön halaukseen.
"Hyvin se menee."
"En usko." Petra mutisi.
"Usko vaan, mä tiedän sen."
"Ja pah.."
"Hoi kyyhkyläiset, Sarah käski laittaa kaikki kamat autoon jo tänään! Huomenna pääsette aamulla sitten vähemmällä." Emily huusi tallin kulmalta ja katosi sitten näkyvistä. Petra naurahti ja työnsi Samun kauemmas.
"Sä voit tehdä sen." tyttö huomautti ja Samu tuhahti.
"Miks mä?"
"Koska sulla ei oo mitään tekemistä nyt."
"No ehkä mä menen." poika myöntyi ja venytteli lähtiessään kävelemään pois kentältä. Petra jäi taluttelemaan Andya, jotta sen hengitys tasaantuisi ratsastuksen jälkeen.
Petra talutti Andyn talliin, kun hän oli kävelytellyt sitä tarpeeksi pitkään. Hevoset piti vielä pestä, mikä ei todellakaan ollut Samun lempihommaa, joten Petra oli lupautunut pesemään Andyn pojan puolesta. Hevosten puunaamiseen meni aikaa, varsinkin kun Alice esitti vesikammoista. Sitten vielä lettien näpertämistä, sykeröt taiteiltaisiin vasta aamulla. Tässä hommassa Samu oli miljoona kertaa parempi kuin Petra.
Kun kaikki oli valmiina, hevoset karsinoissaan loimitettuna ja kaikki tavarat oli raahattu hevosautoon, Samu ja Petra luistivat iltatallista ja lähtivät sisälle.
"Sarah suuttuu sulle." Petra huomautti, kun Samu kiskoi saappaita pois jaloistaan nojaten eteisen seinään.
"Höps se mulle mitään suutu, sanon sille vaikka, että käytiin hakee sisältä jtn tavaroita.." poika totesi kadotessaan eteisestä. Petra seurasi toista keittiöön ja istui pöydän ääreen, kun Samu otti kaapista mehua.
"Otatko?" poika kysyi hörpättyään mehua suoraan purkista.
"Ai nytkö sä tarjoat?" tyttö kysyi ja nyrpisti nenäänsä.
"Sori." Samu totesi ja virnisti. Poika haki kaapista kaksi lasia ja toi ne pöytään. Hän kaatoi laseihin mehua ja ojensi toisen Petralle. Tyttö otti lasin itselleen. Samu istahti pöydän toiselle puolelle ja virnisti.
"Jännittääkö?" poika kysyi ja Petra pudisti päätään.
"Ei."
"Älä huijaa, mä näen että sua jännittää."
"Höpöhöpö, ei ne nyt mun ekat kisat oo." Petra huomautti laskiessaan tyhjän lasin pöydälle. Samu ei vastannut, mutta piti silti hymyn huulillaan.
"Mä lähen suihkuun." Petra ilmoitti hetken kuluttua ja nousi ylös. Samu hyppäsi ylös myös, nappasi Petran syliinsä ja suukotti tyttöä nopeasti.
"Tuun käymään vielä myöhemmin." poika kuikasi, mutta Petra nauroi.
"Et varmaan tuu jos haiset tuolta." tyttö huomautti ja työnsi Samun kauemmas.
"Haisen.. haisen miltä?" Samu kysyi ihmeissään.
"Haiset hieltä, tallilta ja tupakalta.." Petra nyrpisti nenäänsä.
"En mä polta." Samu vastasi oitis epäuskoisen näköisenä, mutta pojan ilme muuttui. Ilmeisesti Samu oli tajunnut, minkä takia häneen oli tarttunut tupakan haju. Poika naurahti kevyesti.
"Mike poltti, kun laitettiin traikkua kuntoon.."
"Hyhhyh, sä saat kyllä painua kans suihkuun, jos meinaat tulla vielä mun huoneeseen tänä iltana." Petra painotti. Samu hyväksyi ehdon.
*
Petra heräsi Samun vierestä, kun kännykkä piippasi herätyksen merkiksi. Poika oli kietonut käsivartensa Petran ympärille ja ei herännyt herätykseen, joten Petra ei päässyt lähtemään mihinkään.
"Samu, Samu herätys, Samu ylös nyt, SAMU!" Petra yritti herätellä uneliasta poikaa. Kun Samussa tapahtui vihdoin jotain liikettä ja hän päästi Petran irti, niin Petra pääsi hyppäämään ylös sängystä.
"Hemmetin kapea sänky." Samu mutisi kääntäessään kylkeään ja vetäessään peiton paljaan yläruumiinsa peitoksi. Petra oli jo mennyt vaatekaapillensa ja vaihtoi yöpukuaan ratsastushousuihin ja mustaan pitkähihaiseen paitaan sekä huppariin.
"Sä olisit voinut tulla mun huoneeseen.." poika jatkoi mutisemistaan. Petra naurahti ja kävi kiskaisemassa peiton pois Samun päältä.
"Hei, mä sanoin sulle eilen, että ala painua omaan huoneesees." Petra muistutti, kun Samu nousi istumaan ja pörrötti tummia hiuksiaan.
"Nukahdin." poika totesi kömpiessään ylös.
"No niin teit." tyttö vastasi työntäen bokserisillaan olevan pojan ulos huoneestaan työnnettyään tämän syliin farkut ja t-paidan, jotka Samulla oli illalla ollut päällään.
Tallissa Petra tarkasti vielä, että kaikki tavarat olivat varmasti mukana. Tyttö teki saman vielä Samunkin tavaroille, koska tämä oli jäänyt vielä etsimään kisapaitaansa kaapistaan.
Hevoset lastattiin rekkaan ja kaikki mukaan lähtijät pakkautuivat autoon.
Matkalla Petran oli pakko myöntää, että pieni jännitys kutitti hänen vatsanpohjaansa.
Samu, joka ajoi rekkaa, parkkeerasi sen hyvälle paikalle. Samu, Petra, Risto ja Kiia lähtivät kohti kansliaa, kun muutama hevosenhoitaja jäi valmistelemaan hevosia.
Kansliassa Petra vilkaisi lähtölistoja ilmottauduttuaan ja maksettuaan lähtömaksut. Samu ilmestyi hänen taakseen ja vilkaisi oman luokkansa listaa. Poikahan hyppäsi aivan eri luokassa, kuin Petra ja pojan vuoro olisi vasta monta tuntia Petran jälkeen.
"Huh, miten paljon osallistujia. 50 tässäkin luokassa, täällähän kestää ihan hullun pitkään.."
"No joo, ehkä täällä on vähän enemmän osallistujia, kuin Suomen pikkukisoissa." Samu myönsi vilkuillen omaa listaansa. "Hah, lähen tokavikana molemmissa luokissa, hitto mikä tuuri."
"No sulla joo, kato, mä hyppään Andyllä jo viidentenä ja Alicella heti puolenvälin jälkeen." Petra huomautti katkerasti.
"Entäs Risto ja Kiia?" Samu kysäisi. Petra selasi listaa.
"44 ja 13, 35" Petra vastasi ja katsoi sitten vielä Riston toisen luokan listan. Siinä Ristolla oli hyvä lähtönumero, sillä poika lähti melkein luokan viimeisenä.
"Sä olisit voinu ihan hyvin mennä Alilla ja Apella ton isommankin luokan." Samu huomautti, mutta Petra pudisti päätään.
"En oo ees harjotellu noita korkeuksia ja sinne tulee niin teknisiä tehtäviä, että mä olisin ihan pulassa." tyttö vastasi.
"No ihan miten tykkäät."
Petra riensi kansliasta tutustumaan rataan. Kyseessä oli kisojen ensimmäinen luokka, joten rataan sai käydä tutustumassa. Samu tuli kävelemään rataa Petran seuraksi, ohjeisti ja psyykkasi.
Kun rataantutustuminen päättyi, Petra lähti hakemaan Andyn hevosautolta.
"Se menee hyvin, rauhassa vaan. Ei tarvi kalastaa mitään mahtiaikaa. kunhan ne puomit pysyy vaan ylhäällä perusradalla. Uusinnassakin vaan nolla, niin oot jo pitkällä." Samu ohjeisti puntatessaan Petraa Andyn selkään.
"Mun kädet tärisee." Petra myönsi ja Samu naurahti.
"Mee verryttelemään nyt." toinen komensi ja Petra teki työtä käskettyään.
Vaikka jännitys oli hirmuinen, Andy tuntui tottelevan kuin unelma. Se toimi pienilläkin avuilla ja hyppäsi esteet luottavaisesti. Tuloksena oli siisti ja rauhallinen nolla. Juuri sellainen mitä Samu oli pyytänyt. Petra oli pelkkää hymyä, kun hän ratsasti ulos maneesista.
"Awesome!" Samu huikkasi ja otti Petran vastaan, kun tämä laskeutui Andyn selästä. "Nyt hakemaan Alice" poika lisäsi ja huikkasi Alicea taluttavan naisen tuomaan hevosen lähemmäs. Petra vaihtoi hevosen ja kipusi Alicen selkään. Tamma oli tulta ja tappuraa. Se säikkyi joka ikistä kolahdusta ja rasahdusta. Rauhallisen Andyn jälkeen Alice oli hirviö.
Silti radalta saatu tulos oli vain kahdeksan virhepistettä. Ratsukko oli kieltänyt kerran isolle okserille ja pudottanut sitten sarjan B-osan pystyn.
Oman ratsastusvuoronsa jälkeen Petra jätti molemmat hevosen hoitajien taluteltaviksi ja lähti sitten Samun mukaan katsomaan muiden suorituksia ja opettelemaan uusintarataa uusintaa varten. Jännitys vain kasvoi.
"Haluutko jotain juomista?" Samu kysyi vilkaisten kahviota kohti, mutta Petra pudisti päätään.
"Samuel?!" vähän matkan päästä kuului yllättynyt huudahdus. Samu nousi ylös, vaikka oli juuri istunut penkilleen. Kohta poikaa syöksyikin halaamaan Petralle täysin tuntematon tyttö. Petra pomppasi oitis ylös ja katsoi tyttöä kysyvästi. Samukin näytti yllättyneeltä ja vaihtoi englanninkieleen puhuessaan tytölle.
"Jenny, mitä ihmettä sä teet täällä?" Samu kysyi brunetelta.
"Tulin takaisin USA:sta, en kyllä todellakaan uskonu, että näkisin sut täällä tänään!" Jenny totesi. Tyttö oli silkkaa hymyä.
"Jenny, tässä on Petra." Samu tajusi lopulta esitellä Petrankin paikalle ilmestyneelle tytölle. Tytöt kättelivät ja tervehtivät toisiaan.
"Mistä se Samu on sut metsästänyt?" Jenny kysyi naurahtaen. Petra sopersi jotain Suomesta ja tyttö nyökkäsi. Sen jälkeen tytön huomio ei käynyt sekuntiakaan Petrassa, vaan ainoastaan Samu tuntui olevan hänen katseensa arvoinen.
"Missä luokissa sä hyppäät?" Jenny kysyi Samulta ja poika vastasi hyppäävänsä vasta myöhemmin isommissa luokissa.
"Entäs sä?" Samu kysyi.
"Sain just nollan. Meen myös seuraavassa luokassa Killerillä."
"Vieläkö sulla on se hevonen, sehän on ikäloppu!" Samu huomautti virnistäen, Jennylle.
"Se hyppää silti loistavasti." Jenny vastasi. "Mun pitää mennä hakemaan jotain syömistä, mutta nähdään uusinnassa Petra!" tyttö huikkasi kadotessaan paikalta.
Samu huomasi Petran kysyvän katseen ja tiesi, että häneltä vaadittiin vastauksia.
"Jenny on vanha tuttu." Samu vastasi. "Muutti Jenkkeihin ja me ei pidetty enään yhteyttä. Siitä on monta vuotta."
"Ilmeisesti, tunnuitte aika läheisiltä.." Petra tuhahti.
"Nojoo, lähetään hakemaan se Andy niin pääset verkkaamaan. Jenny on nopea uusintaratsastaja, joten jos sä haluat palkinnon, niin sun pitää saada puhdas ja nopea rata." Samu sanoi ja lähti jo kohti verryttelyaluetta. Petra kiirehti hänen peräänsä.
"Eihän mun pitäny aikaa ratsastaa!" tyttö parahti.
"No, ainahan sitä voi vähän haasteita ottaa vastaan." Samu naurahti.
*
|