Lähettäjä: Pikkuneiti(kö)
Päivämäärä: 22.3.09 16:52:40
Tässä jatkoa ja kiitos ihanista ja kannustavista kommenteista. :) <3
Kiki makas kyljellään selkä muhun päin ja mä taas puolestani olin kyljelläni siihen päin. Peitto peitti vaan sen jalat ja mä tuijotin sen paljasta selkää. Kuu valas hiukan huonetta ja mä pystyin näkemään Kikin hyvin, hiukan pimeessä huoneessa. Se hengitti rauhallisesti, mut mä tiesin et se oli vielä hereillä. Mä annoin käteni liukua hitaasti Kikin kylkeä pitkin ja se huokas syvään.
-Musta tuntuu etten mä pysykkää hereillä koko yötä, se mumis.
-Mä arvasin sen, mä kuiskasin sen korvaan ja jätin käteni sen lantiolle.
-Mä yritän pysyä hereillä, ettei sun tarvi ihan yksin valvoa ton kuun takia, se sano ja mä kuulin sen haukottelevan.
Mä piirtelin Kikin mahaan kuvioita ja se selkeestikki kutitti sitä, sillä se yritti vetää mahaansa sisäänpäin pois mun sormien alta.
-Toi kutittaa ihan hirveesti, Kiki sano jonkun ajan kuluttua ja mä jatkoin kuvioiden piirtelyä.
Lopulta se ei enää kestäny kutittelua, joten se otti molemmilla käsillään mun kädestä kiinni ja mä jätin käteni paikoilleen. Mä jatkoin Kikin tuijottamista ja toivoin salaa mielessäni et aika pysähtyis ja me jäätäis tähän ikuisiks ajoiks. Mä hymähdin ajatuksen mahdottomuudelle ja yritin miettiä sitä, mitä mä tekisin Kikin kaa. Alex käskis mun hankkiutua Kikistä eroon, mut sen vaihtoehdon ajatteleminenki tuntu inhottavalta. Mä halusin pitää Kikin mun luona. Mä vedin Kikin lähemmäs itteäni vasten ja se käänty muhun päin. Mä katoin suoraan sen ruskeisiin silmiin, jotka näytti hämärässä mustilta.
-Väsyttääks sua? Kiki kysy.
-Ei. Sua?
-Ehkä vähän, se sano hiljaa ja mä suutelin sitä. -Kunpa mun ei tarvis mennä kotiin, se sano hiljaa ja mä suutelin sitä varovasti kaulalle.
-Ei sun vielä tarvikkaa.
-Ei nii, onneks.
Mun kädet valu Kikin vartaloa pitkin ja mä suutelin sitä suulle ja kaulalle. Se vastas suudelmaan, mut ei näyttäny mitenkää erityisesti innostuvan, josta mä tiesin et sitä väsytti. Kiki voihkas kuitenki ihanasti, ku mä jatkoin sen kaulan suutelua ja mun kädet seikkaili sen vartalolla.
-Sua väsyttää, mä kuiskasin sen korvaan.
-Eikä väsytä, se väitti vastaan ja suuteli mua.
-Kyl mä sen verran sua tunnen, et mä tiiän millon sua väsyttää. Ja mä voin arvata jo sen, et jos sä et ala nukkumaan nyt, nii sä nukut huomenna koko päivän.
-Eksä sitte nuku huomenna koko päivää?
-En.
-Mä en tajuu miten sä pystyt valvomaan näin myöhään ja sit viel olemaan koko päivän hereillä.
-Kato sä oot viel nii pikkunen, et sä tarvit kymmenen tunnin unet, mä kiusasin sitä.
-Nyt mä ainaki aion pysyä koko yön hereillä.
-Siitä vaa.
Kiki sulki silmänsä ja mä laitoin sen hiukset korvan taakse. Eihän se kauaa pysyny hereillä. Mä kuuntelin sen rauhallista hengitystä ja annoin sormieni valua sen kylkeä pitkin.
Mä heräsin auringon paisteeseen, joka valas koko huoneen. Kiki oli ihan kiinni mussa ja sen toinen jalka oli mun jalkojen päällä. Mun oli pakko myöntää, et sillä oli hyvät unenlahjat, sillä se ei ollu heränny Linkin vikinään oven takana. Se näytti nukkuvan sikeesti ja mä päätin kattoa, paljonko kello oli. Mä yritin löytää kädelläni vaivalloisesti yöpöydältä mun kännykän ja lopulta mä sain sen käteeni. Kello näytti vähän yli kymmentä. Mä laskin kännykän takasin pöydälle ja kuulin Linkin raapivan ovea. Kiki sais ite käyttää koiransa ulkona.
-Kiki, mä sanoin, ei mitään reaktiota. -Kiki, mä sanoin uudelleen ja tönäsin sitä vähän olkapäästä.
-Mitä? se mumis ja otti jalan pois mun jalkojen päältä.
-Sun pitäis käyttää Linkki ulkona.
-Eksä haluis? se kysy ja piti silmiään vieläki kiinni.
-En, se on sun koira.
-Kyl mä kohta, se sano ja kääns mulle selän.
-Mä meen keittämään kahvia, mä sanoin ja nousin ylös. –Sä et vissiin halu?
-En.
Mä puin vaatteet päälle ja päästin Linkin huoneeseen. Se hyppäs heti sängylle ja alko nuolemaan Kikin naamaa.
-Älä, Linkki ei. Teemu voiksä viedä sen pois? Kiki mumis ja hautautu peiton alle.
Linkki repi peittoa Kikin päältä ja mä katoin huvittuneena miten Kiki yritti pitää peitosta kiinni kaikin voimin. Linkki vilkas mua apua anoen ja Kiki puolestaan ano apua peiton alta.
-Jospa sä käyttäisit sen ulkona, mä sanoin ja menin keittiöön.
Vähän ajan kuluttua mä kuulin Kikin mumisevan jotain eteisessä ja se puki takkiaan vaivalloisesti päälle. Se hävis nopeesti Linkin kaa pihalle ja tuli melkee yhtä nopeesti takasin. Mä olin keittiössä juomassa kahvia ja se laahusti mun seuraks ja istu tuolille. Sillä oli sen yökkäritoppi ja farkut päällä.
-Haluksä jotain? mä kysyin ja se pudisteli päätään.
-Tuu viel mun kaa nukkumaan, se sano ja haukotteli.
-En, mee sä vaa. Mä käyn suihkussa ja se tekis muuten ihan hyvää sullekki.
-Joo, mä taidan tulla sun mukaan, se sano ja suorastaan heräs henkiin.
Kiki keräili vaatteitaan pyyhe päällä ja sai haalittua ne käsivarrelleen.
-Onneks mun ei tarvi viel tänään mennä kotiin, se sano ja mä puin samalla paidan päälle.
-No? mä kysyin ja se naurahti.
-Kato mua. Mitä sä sanoisit jos sä oisit mun äiti? Kiki puuskahti ja jäi seisomaan mun eteen pyyhe edelleen päällään. Mä katoin sitä tarkkaan ja huomasin mitä se tarkotti. Se näytti todellaki sellaselta joka oli viettäny yönsä jossain muualla, ku kotonaan.
Mä virnistin ja olin todellaki kiitollinen siitä, ettei Kikin tarvinnu mennä kotiinsa. Sen mutsi ois varmaa tappanu sen ja ehkä sen jälkeen mut.
-No sulla onki nii skitso mutsi.
-Lievästi sanottuna, Kiki sano ja alko pukemaan vaatteita päälleen.
Mä jätin sen hetkeks aikaa rauhaan ja menin olkkariin Linkki perässäni. Kauan mä en sohvalla ehtiny istumaa, ku ovikello soi. Mä nousin sohvalta ja mä huomasin Kikin tulevan mun perässä. Alex seiso kynnyksen toisella puolella ja se moikkas pikasesti ja oli sanomassa jotain, mut sit se huomas Kikin ja sulki suunsa. Mä näin sen ilmeestä heti mitä se ajatteli. Alex näköjään tajus sen, et se joutuis luovuttamaan mulle osan rahoistaan.
-Mulla on sulle asiaa, Alex lopulta sano ja Kiki katto mua ihmeissään.
-Eiks se vois odottaa vaikka huomiseen?
-Okei, nähää huomenna mun luona, se sano ja häipy.
Mua rupes epäilyttämään et se alkais taas vänkäämään siitä pankkikeikasta. Miks just nyt, ku kaikki menee nii hyvin?
Tälläinen... Haluutteko jatkoa? :D
|