Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   24.10.24 19:48:15

Kirjoitin keväällä että haluan erota koska en jaksa lapsiani.
Moni sanoi että hae apua, ajattelin nyt kertoa mitä kuuluu 5kk avun hakemisen jälkeen.

Otin yhteyttä perheneuvolaan ja saatiinkin aika melko pian (kesäkuun alkuun). Käynti oli katastrofi, koska miehen mielestä meillä ei ole mitään ongelmaa ja koko tapaaminen kääntyi siihen minä olen varmaan masentunut kun en jaksa perhettäni. Lähdin sitten kesken tapaamisen pois, kun mies oli koko hommasta selvästi eri mieltä. Olin poissa kotoa muutaman päivän.
Perhe neuvolan täti viestitteli ja soitteli parin viikon ajan ja lopulta sovittiin että joku taho ottaa meihin yhteyttä auttaakseen tilanteessa.
Itse otin yhteyttä nuppihoitolaan ja olen käynyt siellä nyt 10 viikkoa. Minkään testin ym. mukaan en ole masentunut.
Se joku taho kävi meillä ekan kerran elokuussa ja on tavattu 3 kertaa, mutta tapaamisista ei ole hyötyä, koska miehen mielestä ei edelleenkään ole mitään ongelmaa, eikä tietenkään suostu tekemään niiden tyyppien ehdottamia muutoksia.
Mitää suurempaa ohjetta ei ole tullut, lasten kanssa pitäisi olla enemmän (ei tehdä muuta kun ollaan lasten kanssa), lapsen pitää antaa hyppiä sohvalla ja sängyssä. Painopeitto ja pienemmälle lapselle joku leikki ym. mihin keskittyisi.
Ei tässä tämän kummempaa kerrottavaa ole, mutta tulin kuitenkin kertomaan.
Nyt alkaa ero olla lähellä ihan vaan miehen takia, niin ratkeaisi tämäkin tilanne sillä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.10.24 19:58:20

Se voisi kyllä olla että molemmilla lapsilla olisi asiat paremmin vain miehen hoivissa. Muistan aikaisemmat viestisi. Et ehkä ole masentunut, mutta ainakin burn outin partalla ja äitiys ei ehkä sittenkään ole se sun juttusi.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   24.10.24 20:22:09

On varmasti burn out, eikä ihme.
Mies on varmasti parempi isä kuin minä äiti, mutta surkea kasvattaja.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   24.10.24 20:25:08

Ovatko lapset päivähoidossa? Onko aloittajalla yhtään omaa aikaa?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.10.24 21:17:08

Jätät perheen, niin ne miehetkin tekee. Antaa hänen hoitaa, kun ei kerran ole mitään ongelmaa.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   24.10.24 21:23:35

Välillä tuntuukin että suhtaudun perhe juttuihin kuin mies, sillä erolla että teen kotityöt.

Lapset on tarhassa, omaa aikaa niukasti. Katkeruus siitä, että piti luopua harrastukdista, esim. hevosesta. Ei ole mitään mikä kiinnostaa, vaikka olisi jiskus aikaa.

Lähettäjä: gqq 
Päivämäärä:   24.10.24 21:41:46

Kai sinä tulostit aiemmista ketjuista aloituksesi ja kommenttisi perheneuvolan työntekijälle luettavaksi etkä vain yrittänyt mutista jotain itse?

osa 1 http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=9530866&t=9530866

osa 2 http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=9551436&t=9551436

osa 3 http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=9629571&t=9629571

osa 4 http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=9631643&t=9631643

Nyt sitten vain eropaperit vetämään ja lapset vuoroviikoin molemmille. Tai sitten miehelle yksinhuoltajuus ja lapset on sinulla vain joka toinen viikonloppu.

Kun mies väittää, ettei mitään ongelmia ole, niin hän sitten ottakoot päävastuun. Nyt hän yritti välttää eroamisen ja vastuunottamisen väittämällä, ettei mitään ongelmia ole, ettei hänen tarvitse olla yksin vastuussa vaan sinä kannat vastuun myös silloin kun hän on paikalla. Ja sinä menit lankaan.

Mitä mies sanoi, kun tokaisit siellä ensimmäisellä perheneuvojakäynnillä että "Selvä. Erotaan. Kun sinulla ei mitään ongelmia ole, niin ole hyvä ja kanna sitten vastuu yksin".
Mitä hän siihen vastasi ja miten reagoi?

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   24.10.24 21:44:20

Siinä vaiheessa kun aikoo tehdä lapsia pitäis muistaa sen itseensä keskittymisen ajan vähenevän. Liikaa nykyaikana puhutaan siitä omasta ajasta. Kun lapset ovat pieniä kyllä elämä keskittyy aika paljon heidän ehdoilla menemiseen. Kannattaa pitää silti ainakin yksi harrastus jotta pääsee hetkeksi vain olemaan. Olen ehkä vähän väärä ihminen puhumaan asiasta koska itsellä ollut aina asenne, että lapset ensin kun ovat pieniä. Hevosia harrastettu aina. On loppujen lopuksi lyht se aika kun lapset ovat pieniä. Sen jälkeen vli keskittyä paljln vain itseensä.
Tein lapset kun olin nuori niin jakslin hyvin. Nyt on aikaa tehdä mitä huvittaa.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   24.10.24 21:45:17

Mies kantaa vastuun kun on paikalla, itse en enää puutu lasten asioihin kun mies paikalla.
En enää pysty.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.10.24 21:59:56

Pienten lasten kanssa sitä omaa aikaa ei vaan oikein ole, ainakaan paljon.
Ellei ole sitten tosi hyvät tukijoukot.

Te tarvitsette lastenhoitajan tällä hetkellä vähintään kerran viikossa kun olet selvästi aivan puhki.

Lisäksi sun täytyy jotenkin vaan alkaa sitä vaativampaakin lasta rakastamaan, oireilee enemmän kun koet hänet rasitteena.

Tai sitten tosiaan eroatte ja itse pysyt poissa arjesta ja olet se hauska viikonloppuäiti.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   24.10.24 22:07:21

"Lisäksi sun täytyy jotenkin vaan alkaa sitä vaativampaakin lasta rakastamaan, oireilee enemmän kun koet hänet rasitteena"

Niin joo tämän olinkin unohtanut. Nuorempi ja hankalampi lapsi on se rakkaampi lapsi, jos täytyy "valita"

Joo ei ole omaa aikaa samalla tavalla tietenkään, hevoset vähensin yhteen ja lopetin toisen harrastuksen kokonaan jo ennen lapsen syntymää. En vain tajunnut etukäteen että kaikki loppuu.

Miksi kaikki sanoo että pikkulapsi aika on lyhyt, vanhempi on nyt 7 ja menee vielä pari vuotta että voin vaikka harrastaa jotain. Sitten kun nuorempi on 9, niin on mennyt 12 vuotta harrastamatta. Aika suuri kynnys alkaa hevostelemaan 12 vuoden tauon jälkeen. Lisäksi olen silloin jo vanha.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.10.24 22:23:02

Itkupotkukiukkuraivari, miksi mä en saa kaikkea mitä haluun, kun mä HALUUUUUNNN!!!!

Ei ainakaan tarvitse pitkältä hakea syyllistä keneltä lapset luonteensa perineet.

Olet jo yli puolivälin pikkulapsiaikaa kestänyt. Eikö nyt menisi vielä muutama vuosi?

Ps. Katsokaa sitten asunto ja harrastukset sillä silmällä, ettei sulla mene teinien harrastuksiin ajeluttamiseen kaikki aika jos haluat omaa aikaa tulevaisuudessa lisää.

Ehkä olis kannattanut jättää lapset tekemättä tai tehdä vain yksi, jos se oma harrastusaika on tosiaan tärkeämpää kuin ne lapset.

Tai jos teillä on se tilanne, että sinä et pääse minnekään, mies pääsee. Muuttakaa se. Lapsia ei tarvitse 2 aikuisen vahtia. Yksi riittää.

Lähettäjä: ,, 
Päivämäärä:   24.10.24 22:24:04

Lapseni ovat teinejä ja minä koen, että aika heidän kanssaan on ollut lyhyt. Pikkulapsi aika oli todella lyhyt.

Lähettäjä: oyt 
Päivämäärä:   24.10.24 22:30:22

Kolmannessa ketjussa aloittajan nimimerkki on Tiina kun aiemmissa se on *.

Mutta kolmannesta ketjusta löytyi myös syy sille, miksi mies väitti että mitään ongelmia ei ole.

"Lähettäjä: Tiina
Päivämäärä: 27.4.24 19:22:52

Lapset ei tulisi missään tapauksessa minulle samaan aikaan ja mies ei jaksa lapsia yksin joka päivä."

Olisit sanonut, että "jos kerran ei ongelmia ole niin sitten erotaan ja lapset jää yksin sinulle". Ja kun mies sitte olisi älähtänyt että "emmää tosiaan niitä yksin ala pitämään" niin olisit kummastellut, että "miksi et, kun justhan sä hoit moneen kertaan että mitään ongelmia ei ole :)))".

Vaikka sanotkin, että nuorempi on sinulle rakkaampi ja haluaisit että esikoinen jäisi miehelle ja kuopus sinulle, niin silti sinun olisi kannattanut sanoa suoraan miehelle, että molemmat lapset jää hänelle, kun hän väittää, ettei mitään ongelmia ole. Olisi ehkä se mieskin sitten alkanut puhua totta ja olisitte saaneet tuohon touhuun jotain rotia.

Mutta selviääähän se jo ekasta ketjusta että mikä teidän ongelmanne on. Hoette samoja asioita kuin levysoitin ilman että mikään muuttuu, joten lasten elämä on pelkkää huutoa. Lapset huutaa toisilleen ja vanhemmat huutaa tauotta ilman että sillä on mitään vaikutusta. Se vaikutus pitäisi tulla heti kun kerran huomauttaa tai edes elehtii siihen suuntaan. Lasten epätoivottu tekeminen loppuu heti kun siitä sanotaan, eikä vain hoeta samaa asiaa sata kertaa ja todeta, että kuuroille korville menee.

Selkeästi lapset eivät ole ylivilkkaita vaan ylikuormittuneita, kun heitä ei ole opetettu rauhoittumaan. Joten ei ihme, ettei mitään parannusta tapahdu jos jatkatte elämää kuten ennen.

Siskollani on kolme lasta, kun nuorin syntyi niin keskimmäinen oli melkein 2 v ja esikoinen 3 v vanhempi. Eli hänen perheellään oli tuo tilanne, että oli kaksi lasta 3 v ikäerolla ja vielä vauva siinä kolmantena. Ja olihan se melkoista, varsinkin, kun molemmat sitten lopulta olivatkin nepsyjä (esikoinen ADHD ja keskimmäinen ADHD + autisti). Nuorin on kai ihan "normaali". Mutta heidänkin hullunmyllynsä pysyi aisoissa kun lapsille tehtiin selkeät säännöt, rajat ja rutiinit. Ei vain hoettu vierestä että älä älä älä älä äl ö äälä älä äkäjä älä äjä kä ähäthä rjkro lää. Heillä esikoinen nyt 13 v eli kyllä kannatti alkaa kasvattaa niitä lapsia jossain vaiheessa niin kaikki pysyivät järjissään.

Suurin ongelma teillä on se, ettei kumpikaan viitsi ottaa vastuuta eikä varsinkaan kasvattaa lapsianne.

Olette malliesimerkki supernanny-jaksojen vanhemmista. Ei niissäkään ongelmana ole hankalat lapset vaan saamattomat ja typerät vanhemmat.

Näissäkin ketjuissa aloittaja on saanut paljon hyviä vinkkejä mutta hän vain vänkää vastaan, vaikka olisi miten hyvin selitetty ja perusteltu. Et sinä viitsi tehdä mitään joten ei ihme, että lapsetkin vain tappelee ja mies sössöttää vieressä, ettei ongelmia ole.

Katso vaikka aikasi kuluksi supernanny-jaksoja. Jos vaikka oppisit jotain. Tai no, tuskin. Kun et sinä ota mitään kuuleviin korviisi. Eipä tarvitse miettiä, keneltä lapsesi ovat sen perineet.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   24.10.24 22:36:56

oyt:

Tämä!

Tiivistelmänä. Lapsille sanotaan kerran. Tämän jälkeen heidät ohjataan fyysisellä kontaktilla haluttuun asiaan elleivät tottele. Hellästi, ei siis väkivaltaa vaan ohjataan toimimaan kuten käskettiin. Vaatii toki sen että se perse pitää nostaa sohvalta tai keskittyä niihin lapsiin hetki sijaan että tekee ruokaa, tiskaa jne.

Ei toistella papukaijana käskyjä, jotka menee kuin kuuroille korville. Ja tämä toimii kyllä todella nopeasti kun sitä vaan aina noudattaa.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   25.10.24 11:16:05

"Mutta selviääähän se jo ekasta ketjusta että mikä teidän ongelmanne on. Hoette samoja asioita kuin levysoitin ilman että mikään muuttuu"
Ei muutu, kun mies ei tarvitse muutosta.

"
Selkeästi lapset eivät ole ylivilkkaita vaan ylikuormittuneita, kun heitä ei ole opetettu rauhoittumaan."
Kyselin perheneuvolasta apua rauhoittumisee, kun sieltä tuli vain aktivointi neuvoja. Eipä niitä oikein ollut, lukeminen, silittely, sylissäpito, äänikirja.

"
"Ei toistella papukaijana käskyjä, jotka menee kuin kuuroille korville. Ja tämä toimii kyllä todella nopeasti kun sitä vaan aina noudattaa."
Mies on papukaija käskijä, kukaan ei kuule häntä, ei edes koira tottele. Ja kun koira ei tottele, palkitsee. Ihan sama lasten kanssa. Minä sanon kerran, sitten huudan kerran ja seuraavaksi uhkaan sitten lähtee niska perse otteella jonnekkin

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   25.10.24 11:24:02

Miksi huudat? Miksi viet niskaoersotteella lapsia?

Kerran sanotaan, sitten korkeintaan sanotaan topakammin kerran, sitten ohjataan lapset määrätietoisen lempeästi toimimaan oikein. Niska-persotteella ei viedä ketään.

Aloittaja on kyllä pahimman sortin papukaijana täällä itse, ei vain tunnu tajuavan sitä eikä hänellekään mikään tunnu kelpaavan. Nyt vaan vitutus lapsista siirtynyt mieheen. Ehkä jopa oikeampi osoite sille vitutukselle.

Lapsia ette erota jos eroatte. Se on jo tarpeettoman julmaa pilata heidän keskenäisetkin välinsä.

Menkää uudelleen juttelemaan jonnekin jossa sinäkin saat ymmärrystä eikä vaan mies. Nyt olette olleet jonkun vanhan konservatiivisen miesasianaisen juttusilla neuvolan kautta, joka juhlii miehiä vuoden isänä vaan jos kerran viikossa vie lapsensa tarhaan tai harrastukseen.

Voi myös olla että olet niin kärkös ja hankala ihminen, jos olet samanlainen kuin täällä, että automaattisesti kaikki sympatiat kääntyy miehen puolelle.

Täältä käsin on vaikea sanoa oletko sinä turha nipo ja skitso vai elääkö koko muu perhe täysin pellossa ja vain sinä edes yritätä pitää asiat kasassa.

Mutta tarvitsette enemmän kuin jutteluapua. Teille pitäisi jonkun tulla kotiin ja ihan useamman kerran.

Onko teillä perheapua päiväkodin kautta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.10.24 11:58:03

"menee vielä pari vuotta että voin vaikka harrastaa jotain"

Miksi?

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   25.10.24 12:31:46

"Kyselin perheneuvolasta apua rauhoittumisee, kun sieltä tuli vain aktivointi neuvoja. Eipä niitä oikein ollut, lukeminen, silittely, sylissäpito, äänikirja."

Siis johan tässä on neljä keinoa listattu! Mitä hittoa nyt...

Lähettäjä: hawlmhö 
Päivämäärä:   25.10.24 12:36:14

Olisiko tossa pohjalla kuitenkin se syy tyytymättömyyteen miehessä?

Ei sulta olisi pitänyt kaikki loppua, kun kerran molemmat vanhemmat on mukana kuvioissa. Yksinhuoltajalla se saattaa olla vähän haastavampaa päästä.

Lähettäjä: Hm 
Päivämäärä:   25.10.24 12:39:05

Olisiko mahdollista hankkia jonkinlaista psykologi- tai terapiapalvelua, jonka avulla voitaisiin saada selkeyttä lasten väleihin? Jos siis perimmäinen syy sinun mukaasi tälle tilanteelle on siinä, että lapset tappelevat koko ajan ja inhoavat toisiaan. Mikä lasten väleissä hiertää? Osoittavatko millään tavalla läheisyyttä toisilleen?

Lähettäjä: killa 
Päivämäärä:   25.10.24 13:37:52

"Ei muutu, kun mies ei tarvitse muutosta."

No ei tietenkään tarvitse, koska hän tarvitsee sinut olemaan vastuussa lapsista. Ei hän pärjäisi lasten kanssa yksin.

Tee tilanteeseen muutos, eli muuta kotoa pois edes väliaikaisesti vaikka viikoksi ja jätä mies pärjäämään yksin lasten kanssa. Kysy sitten häneltä että miten menee, jatketaanko tähän tyyliin eli asutaan erillään ja lapset on viikko-viikko -systeemillä vuorotellen molemmat hänellä ja vuoroviikoin esikoinen hänellä ja kuopus sinulla.

Sinä itse sanot, että lapset eivät osaa rauhoittua. Menee hetki, niin taas on sota päällä eivätkä keskity mihinkään. Ette ole opettaneet heitä rauhoittumaan ettekä vaadi heitä olemaan rauhassa vaan annatte riehua ja mesota tauotta. Ei siis ihme, että lapset ovat rauhattomia.

Sanot, että aktivoitte lapsia koko ajan ja annatte heidän riehua tauotta eivätkä lapset osaa olla hetkeäkään rauhassa. Kaikki kertomasi kuvaa nimenomaan sen, että he eivät tarvitse pelkkää energian purkamista vaan nimenomaan rauhoittumista ja tylsistymistä sen energisyyden vastapainoksi. Ja tämä ei teiltä onnistu, koska ette tee mitään sen eteen, että lapset saisivat olla rauhassa ja oppisivat myös rauhoittumaan. Kun he alkavat heti riehua ja te ette puutu siihen mitenkään vaan annatte riehua.

Eli mies toistelee papukaijana kaikkea ilman tulosta. Sinä sitten raivostut ja heität lapset niska-perse -otteella johonkin ja sekunnin päästä lapset ovat taas toistensa kimpussa. Teillä siis ei ole samat säännöt vaan toimitte molemmat ihan eri tavalla. Ei ihme, ettei lapset tottele kumpaakaan. Sinäkään et pidä huolta siitä, että kun jotain sanot niin sitten toimitaan niin. Heittelet lapsia sinne tänne mutta et pidä heitä erillään ja tappelematta vaan annat jatkaa tappelua.

Ihan ensimmäisenä sovitte molemmat samat säännöt ja noudatatte niitä. Ja kun lapset on heitetty niska-perse -otteella erilleen, niin heidät myös pidetään erillään. Ja siis ihan oikeasti eri huoneissa, ei vain metrin päässä toisistaan samassa huoneessa. Eikä heitä oikeasti edes tarvitse heittää niska-perse -otteella, kyllä muitakin tapoja erottamiseen on. Mutta pointti on, että erottamisen jälkeen heidät pidetään erillään eikä päästetä välittömästi toistensa kimppuun.

Vikaa on molemmissa. Mutta koska vain sinä avaudut täällä etkä siltikään tee mitään, että ongelmat ratkeaisivat vaikka mitä neuvoja saat, niin sinä olet tässä se isompi ongelma.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   25.10.24 14:14:48

Kyllä se perimmäinen ongelma nyt taisi kuitenkin alkaa tämän avun hakemisen myötä nousta esiin.. Mies tai tarkemmin sanottuna teidän suhteenne on nyt vinossa. Ette pysty keskustelemaan keskenänne, ette ole edes samaa mieltä noin isojen ongelmien olemassaolosta, sinua ei kuunnella ja kuulla ja itse asiassa olette eri mieltä niinkin isossa asiassa kuin lasten kasvatus. Et sinä lasten takia tai siksi ettet lapsia jaksaisi ole mihinkään lähdössä vaan huonon parisuhteen/ kumppanin! Sitä on toki vaikea muuttaa eivätkä ne lapsetkaan muutu jos toinen jatkaa omalla, mihinkään johtamattomalla tyylillään. Pieni mahdollisuus että mies herää kun sanot että se on ero nyt ja voitte työstää ongelmanne kuntoon ja sitä kautta lapset kuntoon ja sinut kuntoon, mutta mahdollisuus on kyllä aika pieni.. Sitten se on vain lusikat jakoon ja niinä aikoina (on se joka toinen vko tai joka toinen vkl tai mitä ikinä) kun lapset ovat kanssasi niin kasvatat ja pidät kuria oman mielesi mukaan ja sitten he riehuvat toisessa osoitteessa kuten riehuvat (ja teet vaikka lasun sitten jos menee ihan mahdottomaksi). Tsemppiä vaikeisiin päätöksiin, mutta varmasti alkaa olla aika toimia.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   25.10.24 14:46:27

"Mutta tarvitsette enemmän kuin jutteluapua. Teille pitäisi jonkun tulla kotiin ja ihan useamman kerran."
Meillä on käyty 2 kertaa kotona, mutta ei se mitään auta, kun mies ei tee mitään mitä on annettu ohjeeksi.

"menee vielä pari vuotta että voin vaikka harrastaa jotain"

Miksi?"
Lapset ei pärjää vielä yksin, mirs tekee vuorotyötä ja meillä ei ole voimavaroja olla yksin lasten kanssa yhtään enempää kuin on pakko. Ja vaikka olisi, en pysty vielä käydä tallilla 5x viikossa koska vuorotyö.

"
Kerran sanotaan, sitten korkeintaan sanotaan topakammin kerran, sitten ohjataan lapset määrätietoisen lempeästi toimimaan oikein."
Ajattelitko että tätä ei ole kokeiltu? Se että tähän on tultu on pitkä tie. Nuo ei kuuntele, ei tottele. Jos sanon normi äänellä tai pyydän niin mitään ei yleensä tapahdu.

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   25.10.24 15:07:13

Et voi harrastaa mitään, koska ainoa harrastamiseksi laskettava asia on käydä tallilla 5x viikossa? Että yhtään mitään muuta asiaa maailmassa ei voi tehdä, eikä ainakaan vähemmällä frekvenssillä.

No kuule, kun ette kumpikaan halua elämässänne mitään korjata, niin eroa ja muuta pois. Sitähän sinä alunperin meinasit. Jos kaipasit jotain siunausta päätöksellesi, niin ole hyvä, tässä se on.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.10.24 15:15:21

"Lapset ei pärjää vielä yksin, mirs tekee vuorotyötä ja meillä ei ole voimavaroja olla yksin lasten kanssa yhtään enempää kuin on pakko. Ja vaikka olisi, en pysty vielä käydä tallilla 5x viikossa koska vuorotyö."

Ymmärräthän että tuolla "ei voi olla lasten kanssa yksin" ylläpidät miehen mielikuvaa siitä, ettei teillä ole ongelmaa?
Eikä siellä tallilla tarvitse heti käydä 5 x vko, ota vaikka vuokrahevonen 2 x vko.

Jätä mies lasten kanssa kaksin ja lähde kotoa pois. Tallille, lenkille, kaverin kanssa kahville, hierojalle, jalkahoitoon, whatever. Kun mies on töissä, palkatkaa lastenhoitaja sinun harrastusajoiksesi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.10.24 15:17:50

Lapset voi antaa adoptioon, heille on kyllä ottajia.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   25.10.24 16:59:25

No ei kyllä ole ottajia tuon ikäisille, laitokseen menevät

Lähettäjä: ööe 
Päivämäärä:   25.10.24 17:11:08

"Ymmärräthän että tuolla "ei voi olla lasten kanssa yksin" ylläpidät miehen mielikuvaa siitä, ettei teillä ole ongelmaa?"

TÄMÄ!!
Tätä on hoettu moneen kertaan mutta silti aloittaja ei jätä miestä keskenään lasten kanssa. On ehdotettu, että alat taas harrastamaan niin, että mies joutuu olemaan lasten kanssa keskenään. Silti sinä mähöät kotona miehen seurana huutamassa lapsille. On ehdotettu, että olet hetken aikaa pois tai jopa ihan asumuseroa, että miehen on otettava vastuu lapsistaan. Mutta ei, kun sinä vain olet kotona ja valitat.

Sinä hoet vain että et voi harrastaa kun mies ei pärjää lasten kanssa yksin ja silti valitat, että miehen miehen mielestä ongelmia ei ole.

Monta kertaa sanottu, että jos miehen mielestä ongelmia ei ole, niin miksi sitten olet koko ajan kotona auttamassa miestä ja kärsimässä tuon sirkuksen keskellä?

Seuraavan kerran kun mies sanoo, ettei ongelmia ole, niin sano hymyillen "Hyvä. Mä aionkin aloittaa harrastamisen uudelleen. Olen joka toinen viikonloppu pois kotoa pe-aamusta su-iltaan ja arkisinkin ainakin neljänä iltana heti töiden jälkeen menen harrastuksiin niin, että palaan kotiin vasta puolilta öin :)".

Ja sitten teet niin ihan hyvällä omatunnolla. Kun eihän miehellä ole mitään ongelmaa olla lasten kanssa! Ota oma elämäsi takaisin ja ala viettää sitä kaipaamaasi omaa aikaa! :)

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   25.10.24 18:46:57

Mies on enemmän lasten kanssa kuin minä, kun ollaan kaikki kotona, mies vastaa (nykyään varsinkin) lapsista. Ei ole kyse siitä etteikö mies olisi lasten kanssa. Mutta kun se antaa kaiken periksi. Jos lapsi sanoo ettei isä saa mennä pikku vessaan niin sitten se ei mene.
Vastapainoksi mies ei tee kotitöitä.

Lähettäjä: ttrasa 
Päivämäärä:   25.10.24 21:30:53

"Mies on enemmän lasten kanssa kuin minä, KUN OLLAAN KAIKKI KOTONA, mies vastaa (nykyään varsinkin) lapsista."

Tajuatko edes itse yhtään mitä tänne kirjoitat?

Sinulle on monta kertaa sanottu, että jätä mies niiden lasten kanssa keskenään huolehtimaan myös kaikista kotitöistä. Älä ole heidän kanssaan samanaikaisesti missään äläkä ole paikalla tekemässä kaikki kotityöt.

Nytkin sinä vain puolustelet miestä että kyllä se enemmän lapsille kaakattaa kun minäkin olen paikalla.

Muta kun kyse ei ole siitä, että mitä mies tekee kun sinä olet paikalla. Itse olet sanonut, ettei hän pärjäisi lasten kanssa keskenään, mutta pärjää ihan hyvin kun sinä olet paikalla. Koska sinä lopulta raivostut ja heittelet niitä lapsia niskaperseotteella ympäriinsä.

Lähde viikoksi kotoa pois ja jätä mies vastuuseen niistä lapsista ihan yksin 24/7. Laita sen mies myös huolehtimaan kaikista kotitöistä. Eli tuona aikana kaikki kotityötkin pitää olla tehty ja kun palaat kotiin, sen pitää olla siivottu tip top ja sinulle päytä katettuna.

Kysy sen jälkeen, että vieläkö on sitä mieltä, ettei ongelmia ole. Ja kerro, oliko koti siivottu ja pyykit pesty ja viikattu, vai palasitko kaaoksen keskelle.

"Vastapainoksi mies ei tee kotitöitä."

Miksi ei?
Jos hän ei saa lapsia pysymään kurissa ja hiljaa, niin silloin hänen täytyy tehdä puolet kotitöistä.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   25.10.24 21:43:52

Ne tädit siellä keskustelu paikassa oli sitä mieltä, että tämä on hyvä työnjako.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.10.24 21:58:41

Koska ongelmia ei ole, mies pärjää hienosti lasten kanssa kun sinä käyt harrastamassa. Ei muuta kuin etsimään vuokrahevosta.

Lähettäjä: Molle 
Päivämäärä:   25.10.24 23:14:37

Uskomaton ketju. Oikeastikko aloittaja on syntynyt 70-luvulla? Siis vaikka hän olisi syntynyt -79, hän on 45. Ja noin avuton. Eikai tämä voi olla totta. Täytyy olla jokin Provo.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   26.10.24 09:33:52

"Ja noin avuton."
Avuton missä?

"
Vikaa on molemmissa. Mutta koska vain sinä avaudut täällä etkä siltikään tee mitään, että ongelmat ratkeaisivat vaikka mitä neuvoja saat, niin sinä olet tässä se isompi ongelma."

Teenhän minä, jatkuvasti niitä vähäisiä hyödyttömiä ohjeita mitä olen saanut, se on vain yksin aika turhaa.

"Eipä niitä oikein ollut, lukeminen, silittely, sylissäpito, äänikirja."

Siis johan tässä on neljä keinoa listattu! Mitä hittoa nyt..."
Tässä on nyt kaksi tuntia rauhoiteltu raivoavaa lasta, ei tässä mitkään silittelyt auta.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   26.10.24 10:57:59

Miten miehesi pärjäsi kotona, kun olit ollut pois muutaman päivän? Onko hän edelleen sitä mieltä, että ongelmia ei ole? Varsinkin siinä tapauksessa pitäisi olla helppo ottaa itsellesi omaa aikaa, vaikka tarvitset sitä ehdottomasti joka tapauksessa.

On tosi harmi, että usein perheet eivät saa tarvitsemaansa apua. Oletteko tehneet lasua tai onko päiväkoti ilmaissut huolta? Kannattaa harkita avun hakemista vaikka omalla rahalla, jos muuten ei saa.

Jos tilanteita ei ole aiemmin viety loppuun asti, voi tosiaan olla, että raivareista rauhoittumiseen menee kauan. Toisaalta se ADHD tms. on hyvin mahdollinen. Mitä tuon kahden tunnin aikana on tapahtunut? Aiemmin kerroit, että sylissäpito ei toimi, kun sen jälkeen lapsi vain jatkaa huonoa käytöstä. Ota silloin hänet takaisin ja huolehdi, että oma sinnikkyytesi on parempi kuin lapsen.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   26.10.24 11:46:00

Meillä perheessä ADHD useammalla. Itse aloitan tutkimukset 2 viikon kuluttua terapeutin suosituksesta.
Mies pärjäisi varmasti ilman minua. Hänellä on usein arki vapaita ja saisi lapset välillä hoitoon kun on itse kotona (niin kuin nytkin). Hänen vanhemmat auttaisivat varmasti ja tietysti minäkin olisin kuviossa mukana, niin en usko että hänellä olisi isompaa ongelmaa

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.10.24 11:51:41

Eli mikä nyt estää sinua ottamasta sitä omaa aikaa ja harrastamasta?

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   26.10.24 12:16:51

^Ei ole aikaa.
Miehen vuorotyö, raskaat lapset, siivoaminen., väsymys.
Tänään mies oli lasten kanssa puistossa 2h, niin se aika meni siivoamiseen. Sitten me lähdetään lasten kanssa mun vanhemmille, että mies saa omaa aikaa, ei toivoakaan että siivoaisi, että mun oma aika ei aina meni siiihen. Jos kumpikin ottaisi omaa aikaa viikossa 2x (mikä ei toki riitä mihinkään harrastamiseen) niin ei tästä tulisi mitään. En todellakaan jaksa mihen ilta ja yövuorojen jälkeen jäädä taas lasten kanssa yksin jos mies ottaisi omaa aikaa.
Huomenna hän huoltaa autot, olen taas useamman tunnin lasten kanssa yksin, en vaan jaksa

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   26.10.24 12:18:15

Niin mites se lastenpsykologi? Omalla rahalla pääsee jos ei julkiselta tule lähetettä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.10.24 12:21:05

"Jos kumpikin ottaisi omaa aikaa viikossa 2x (mikä ei toki riitä mihinkään harrastamiseen) niin ei tästä tulisi mitään."

Tätä mä en tajua, miksei 2x viikossa riitä mihinkään harrastamiseen?

Lähettäjä: Ihmetys 
Päivämäärä:   26.10.24 12:23:37

Tiina//Jos mies vie lapset hoitoon arkivapaallaan niin silloin mies kyllä saa tehdä ne kotityöt, käydä kaupassa yms. Sen sijaan, että vaan makoilee kotona. Ei sen nyt noin kuulu mennä, että sinun oma aika menee kodin kunnossa pitoon ja mies sitten omalla ajalla saa vaan löhöillä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.10.24 12:35:45

"En todellakaan jaksa mihen ilta ja yövuorojen jälkeen jäädä taas lasten kanssa yksin jos mies ottaisi omaa aikaa."

Miksi sun pitäisi? Palkatkaa lastenhoitaja ja ottakaa sitä omaa aikaa silloin, molemmat samaan aikaan.
Ja siivotkaa yhdessä koko porukalla, lapset myös.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   26.10.24 12:43:33

Mies ja sinä parisuhdeterapeutille. Lapset psykologille. Koko perhe neuvolapsykologille. Jos on epäilys kirjaindiagnooseista, niin psykiatrille.

Palkkaatte lastenhoitajan ja sillä aikaa käytte harrastamassa. Kaksi kertaa viikossa on sekin harrastamista, en oikein ymmärrä aloittajaa että miksi pitää olla harrastusten suhteen joko kaikki tai ei mitään? Käyt ratsastuskoulun tunnilla vaikka kerran viikkoon, johan siinäkin pääsee jo pois tuosta hullunmyllystä.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   26.10.24 13:13:34

Joka toisessa kommentissa ap sanoo että ukko pärjää ihan hyvin kotona ja joka toisessa että ei voi olla edes paria tuntia viikossa poissa kun ukko ei pärjää hetkeäkään yksin. Että miten se nyt menee? Olipa kummin vaan, minäkään en ymmärrä miksei ap vaan mene niihin harrastuksiin muutamana päivänä viikossa. Oma mies tekee vuorotyötä, ja meillä on oikein hyvin onnistunut molempien harrastukset koko ajan kahden lapsen perheessä. Jos mies ei halua tehdä kotitöitä niin ei pidä passata vaan vaatia. Ei tuo nyt oikeasti ole sen vaikeampaa. Tuntuu että ap on päättänyt olla uhri ja kärsijä, eikä missään vaiheessa tilanteen korjaaminen ole ollutkaan tarkoitus.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   26.10.24 13:50:57

Toisaalta aloittaja on kertonut, että hän tekee mieluummin kotitöitä kuin on lasten kanssa, niin siinä mielessä on ymmärrettävää, että kotitöitä on enemmän äidillä. Tässä pitää toki huolehtia, että vanhempien hommat ovat tasapainossa, eikä ilmeisesti harvinaisia omia hetkiä tarvitse siivoamiseen käyttää.

Lähettäjä: dk 
Päivämäärä:   26.10.24 16:08:44

Siis mitä? Sinä käytät kaiken oman aikasi siivoamiseen ja mies ei käytä omasta ajastaan sekuntiakaan siivoamiseen? Ja miehen mielestä mitään ongelmia ei ole? Kun hän perustelee sen sillä, että jos hän on vastuussa lapsista, niin hänen ei tarvitse tehdä kotitöitä?

Jestas sentään et voi olla tosissasi. Et tee mitään kuten on neuvottu, etkä ole laittanut miestä tekemään omaa osuuttaan ja näkemään, että kyllä teillä on ongelmia.

Ja jos miehen mielestä mitään ongelmia ei ole, niin miksi sitten sinä teet kotitöitä yksin eikä sinulla ole aikaa harrastaa? Älä tee kotitöitä miehen puolesta ja ota omaa aikaa joka päivä monta tuntia ja ala harrastaa kodin ulkopuolella.

Kun miehen mielestä ongelmia ei ole, niin mitään estettä sinun harrastuksille ei tuolloin ole. Älä sinäkään siis väitä, ettei sinulla ole aikaa mihinkään, kun aikaahan sinulla olisi vaikka vuorokauden ympäri työaikasi ulkopuolella.

Jätä sinäkin kaikki kotityöt tekemättä ja sano, että tästä lähtien teette kotitöitä tasan saman verran ja samanaikaisesti. Jos mes sanoo, ettei se onnistu, niin kysy häneltä että miten niin ei, kun ongelmia ei hänen mielestään ole?

Ja jos kerran olet tehnyt kuten neuvotaan, niin millaiseen asuntoon olet muuttanut? Miten miehellä menee ne vuorottaiset viikot, jolloin on yksin vastuussa molemmista lapsista? Kuka tekee hänen luonaan kotityöt, kun hän ei sille sekuntiakaan uhraa? Sinähän et niitä enää ole tekemässä.

Muuta pois. Jo tänään. Kerro sitten, mitä mies siihen vastasi. Tätähän sinä et vielä ole tehnyt.

Lähettäjä: Molle 
Päivämäärä:   26.10.24 18:33:20

Eihän AP pärjäisi yksin,edes sen yhden lapsen kanssa, kun ei nytkään ole aikaa harrastaa. Hänellä äei näy olevan mitään käsitystä, kuinka sitovaa yh.na on. Sitäpaitsi joskus ne molemmat lapset olisi myös AP.lla viikonlopun, miten hän silloin selviää? Ei mitenkään.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   26.10.24 18:44:05

"Joka toisessa kommentissa ap sanoo että ukko pärjää ihan hyvin kotona ja joka toisessa että ei voi olla edes paria tuntia viikossa poissa kun ukko ei pärjää hetkeäkään yksin"
Pärjää se yksin, mutta pian on samassa jamassa kuiin minä, jos alan juosta pitkin kyliä. Olen yrittänyt että edes joku pääsisi helpommalla.

"kun aikaahan sinulla olisi vaikka vuorokauden ympäri työaikasi ulkopuolella."
Mies tekee vuorotyötä, niin ison osan illoista ja monet viikonloput olen lasten kanssa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.10.24 18:51:05

"Pärjää se yksin, mutta pian on samassa jamassa kuiin minä, jos alan juosta pitkin kyliä. Olen yrittänyt että edes joku pääsisi helpommalla"

Kannattiko? Nyt sen mielestä kaikki on hyvin eikä mitään ongelmia ole.

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   26.10.24 18:57:46

Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.

Miltä sinusta itsestäsi tuntuu, haluatko ratkaista ongelman vai haluatko jatkaa valittamista? Tämä on aika ratkaisukeskeisten ihmisten foorumi, hevosten kanssa puljatessa on vähän pakkokin olla sellaibeb. Ei täällä oikein kukaan jaksa jatkuvaa uhriutumista ja marttyyrinä vaikertamista. En tiedä olisiko vaikka Naistenhuone tai joku vauvafoorumi hedelmällisempi paikka tälle.