|
Lähettäjä: Kansas
Päivämäärä: 8.7.25 16:34:28
"Lähettäjä: nekku
Päivämäärä: 8.7.25 14:47:21
Omat, onnelliset suhteeni ovat alkaneet niin, että on kokenut sen huuman, kun voi toisen kanssa kokea olevansa täysin hyväksytty juuri omana itsenään, ilman että tarvitsee niin älyttömästi tehdä vaikutusta tai esittää mitään. Sen, kun tuntuu että toisen kanssa vaan synkkaa ja klikkaa voimakkaasti ihmisinä, ei ensisijaisesti miehenä ja naisena."
En minäkään usko, että esittäminen on millään lailla hyväksi, koska se paljastuu kyllä ajan mittaan. Jos esittää esimerkiksi treffailuvaiheessa, että on itsestään huolta pitävä, huomaavainen ja antelias ja suhteen myötä paljastuu ihan toisenlainen ihminen, niin erohan siitä tulee tai vähintään tyytymättömyys suhteeseen. Eikä toisaalta ole sen parempi, että esittää olevansa kotihiiri, jotta saisi tykkäämänsä toisen kotihiiren ihastumaan, ja oikeasti kärsii sellaisesta elämäntyylistä ja lopettaa matkailuharrastuksensa toisen takia.
"Sen, kun tuntuu että toisen kanssa vaan synkkaa ja klikkaa voimakkaasti ihmisinä, ei ensisijaisesti miehenä ja naisena."
Hmm. Niin... Mitä tarkoitat sillä, että ei klikkaa miehenä ja naisena niinkään vaan ihmisinä? Mikä se ero on, tai onko sellaista edes? Vetovoimastahan molemmissa on kyse, ja se mikä vetovoimaa aiheuttaa, on sitten makukysymys - väitän edelleen, että _useimmissa_ tapauksissa siinä on nimenomaan mieheyden ja naiseuden välistä vetovoimaa, joka eroaa esimerkiksi kavereiden välisestä vetovoimasta. Mutta toisaalta tunnen itsekin ihmisiä, jotka ihastuvat todella "androgyyneihin" tyyppeihin, ja näiden pariskuntien välillä on vaikea nähdä mitään mies-nainen-polarisaatiota.
"Lähettäjä: nekku
Päivämäärä: 8.7.25 15:30:50
Kyllä mulla on aika kovat kriteerit. Suurimmalta osalta liittyvät miehen älykkyyteen ja jonkinlaiseen kunnianhimoon, ja sitten siihen, etten ole kiinnostunut tuollaisista perinteisen "miehekkäistä" miehistä, eli ei pelkästään miesporukoissa hengaavaa, ei mitään autonrassausta tai penkkiurheilua. Kiinnostuksen kohteet on kaikki olleet korkeasti koulutettuja ja älykkyytensä ansiosta kaikki, joihin olen mennyt suhdetasolla sekaantumaan, ovat myös päätyneet ainakin suomalaisella mittapuulla erittäin varakkaiksi, vaikka eivät seurustelun alussa sitä olekaan olleet."
Mielenkiintoista: tarkoittaako perinteisen miehekäs sinulle autonrassaaja-penkkiurheilija-tyyppistä miestä? En sano, että olet väärässä, koska ei sille kai mitään kiveen kirjoitettua määritelmää ole, mikä on "perinteisen miehekäs". Minusta tuo kuulostaa ehkä enemmän sellaiselta amistyypiltä. Ei penkkiurheilu kai miestä varsinaisesti pahennakaan, paitsi ehkä sitten, jos miehen oma vartalo on tyyppiä dad body ja mies pelkästään katsoo sivusta, kun muut urheilevat. Eikä autonrassaustaitokaan ole pahasta vaan hyvästä niin kuin muutkin käytännön taidot. Mutta itselleni miehekkyys tarkoittaa näiden kriteerien yhdistelmää:
- Luotettava ja rehellinen
- Mies tekee järkevyyden ja kohtuuden rajoissa kaiken oman naisensa onnen eteen unohtamatta silti omaansa. Myös silloin, kun joskus mieheltä vaaditaan siihen venymistä.
- Mies haluaa tarjota naiselleen sen, mihin suinkin pystyy. Jos hän on varakas, hän haluaa käyttää rahaa yhteisen onnen luomiseen ja siihen, että naisenkin elämästä tulisi miellyttävää ja helppoa. Mies ei ole 50-50-tyyppi, joka haluaa puolittaa laskut koska "ei tässä mitään siivellä elijöitä katsella", vaan laskut puolitetaan sitten, jos tulotaso sitä vaatii (eli Suomen elinkustannuksilla ja palkkatasolla hyvin usein). Miehekkäälle miehelle on ilon ja ylpeyden aihe, jos hän on siinä asemassa, että pystyy ja saa tarjota naiselle asioita.
- Mies ei halua hyväksikäyttää naisia millään tavalla fyysisesti tai tunnepuolella. Olipa hän sinkku tai varattu, hän ei koske humalaiseen parikymppiseen naiseen baarissa, jos näyttää siltä, että tyttö saattaisi katua miehen mukaan lähtemistä. Jos hän harrastaa yhden yön juttuja, hän ei yritä uskotella etsivänsä mitään vakavaa. Suhteessa hän ei petä eikä halua olla laastarisuhteessa. Nämä eivät tarkoita, että seksiä vasta avioliitossa, vaan sellaista yleistä rehtiyttä.
- Miehekäs mies ei ajattele, että nainen on heikko, vaikka kantaisikin aina kauppakassit naisen puolesta ja vaihtaisi autoon renkaat. Miehekäs mies arvostaa naisen ominaisuuksia eikä näe naisia heikkoina ihmisversioina, vaikka tietäisikin täysin, että on itse paljon voimakkaampi ja joissain asioissa osaavampi. (Ja tässä muuten avain siihen, miksi minusta on kiva antaa miehen vaikkapa kantaa ne kauppakassit, vaikka urheilullisena naisena tietenkin pystyisin tekemään sen itsekin. Se on minusta huomionosoitus ja rakastava ele eikä mikään "sinä heikko kylkiluu et kumminkaan pysty niin annas kun mää kannan.")
- Mies on luonteeltaan luontevasti päätöksiä tekevä, vastuuta kantava ja arjen langat käsissään pitävä. Hän ei tarvitse naista opastamaan, että laskut pitää maksaa ajallaan ja yli varojen ei sovi elää.
- Miehellä täytyy olla mielenterveys jokseenkin kuosissa, ja jos hetkellisesti ei ole, hänellä on oltava sen verran järkeä päässä, että tekee asialle tarvittavat toimenpiteet.
- Miehekkään miehen ei periaatteessa tarvitse välttämättä olla kovin älykäs, mutta ainakin itselleni vetovoimaan tarvitaan älykkyyttä, sivistystä ja keskustelutaitoa.
- Ulkonäköasiat ovat loppusilaus eivätkä varsinaisesti tee miehestä miehekästä tai epämiehekästä, mutta oma makuni on sellainen, että minun on vaikea nähdä pinkissä hameessa oleva mies miehekkäänä.
En siis itse ajattele, että joku gorilla-asennossa kävelevä tatuoitu salihirmu on miehekäs mies. Joku Jere Karalahti on huumesekoiluineen ja apukoulutason kirjoitustaitoineen hyvin kaukana miehekkäästä.
|