Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   1.7.25 21:16:21

Aloittaja, miten voit?

http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=10097158&t=10097158

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   1.7.25 22:01:24

Kiitos,m, kysymästä. Mä vähän mietin, että pitäisikö tän ketjun antaa olla. Vaikka mielelläni vastaanotan ei-samaamieltä olevia mielipiteitä, niin osan koin tosi hyökkäävinä. Enkä ehkä ole kuitenkaan siinä mielentilassa näin lyhyen ajan jälkeen, että pystyisin ottamaan vastaan mitä tahansa. Ymmärrän, että se on taattua htnettiä, mutta kun isoin osa viesteistä oli tosi ihania, niin pöljästi kuvittelin, että muutkin ihmiset pystyisi samaistumaan tilanteeseen. Ja olemaan enemmän empaattisia. Jokatapauksessa tämä on anonyymi nettipalsta, joten täytyy yrittää varmaan vähän karaista itseään.

Mielialat vaihtelee edelleen tosi paljon. Tänään olen ehtinyt olemaan raivona, itkuinen, apaattinen, mutta myös parantanut maailmaa ystävän kanssa. Päivään on onneksi kuulunut myös naurua ja lämpöä.

Olen ilmaissut miehelle, että en halua viettää aikaa "normaalisti" yhdessä, joten onneksi tajuaa pysyä poissa silmistä (ei kuitenkaan naisen kanssa, mutta eri huoneessa). Ystävä sai taottua järkeä päähän, ja ymmärsin, että leikkimällä normaalia tässä tilanteessa, teen itselleni hallaa. Hän oli myös yrittänyt selittää tuota miehelle, mutta hän ei selkeästi välittänyt yhteisen ystävän neuvoista. Viralliset asiat etenee pikkuhiljaa myös.

Lähettäjä: Fulle 
Päivämäärä:   1.7.25 22:11:19

Tuohon mitä tulee siihen, että pitäisi peilata mitä teki väärin ja eikö merkkejä ollut. Ei tarvitse peilata nyt. Joskus myöhemmin voi, mutta voit tulla lopputulokseen, että ei mitään. Suhteessa on voinut olla villiäkin lakananheiluttelua ja hyvää arkea, mutta silti se puoliso voi löytää toisen.

Lähettäjä: köhöm 
Päivämäärä:   2.7.25 05:56:50

Mahtavaa että asiat etenee!

Nettipalstoissa on puolensa ja puolensa. Et ole mitenkään velvollinen raportoimaan tänne mitään. Oman jaksamisen mukaan! Jos on apua, niin sitten joo, mutta jos yhtään alkaa rasittaa niin sitten ei.

Sulla on homma hanskassa. Vaativa tilanne, mutta sulla on kaikki voimat ja taidot tästä selviytymiseen. Kivaa se ei ole, mutta pystyt siihen.

Toivottavasti lomareissun suunnittelu antaa aivoille jotain kivaa tekemistä, pääsee vähän irrottautumaan eroon liittyvistä ajatuskehistä. Hurjasti tsemppiä!

Lähettäjä: Zemp 
Päivämäärä:   2.7.25 07:20:05

Jos raportoit tänne, niin tosiaan älä edes huomioi pskaviestejä. Niitä tulee, osa provoten ja osalla vaan on eriäviä mielipiteitä.

Itseäni kiinnostaa kyllä mitä loppuviimein sitten asioille on tapahtunut.

Lähettäjä: c 
Päivämäärä:   2.7.25 07:42:43

Ja ainakin tuossa jossain kohdassa, kun niitä pskaviestejä tuli yhtäkkiä monta peräkkäin, olivat selkeästi saman ihmisen eri nimimerkeillä kirjoittamia, joten ei niitä ymmärtämättömiä niin paljon ole kuin äkkiseltään näytti.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   2.7.25 07:54:26

Kiitos ihanat. Ja tein kyllä parhaani, että skippasin pskaviestit. Ja ymmärrän, että joillain on tarve provosoida ja olla ilkeä. Ja saa olla eri mieltäkin, se on oikein jees!
Mä kun itse käyttäydyn samalla tavalla, on sitten kyseessä "oikea" elämä kuin nettipalsta, niin aina se jotenkin jaksaa hämmentää. Mutta ehkä he siitä jotain sisäistä voimavaraa saavat. Onko se sitten hyvää vai pahaa, niin itse ajattelen, että it's the wolf you feed.

Täällä yritän saada asiat järjestykseen ennen reissua. Ihmettelen yhtä välitystoimistoa, kun eivät millään ota yhteyttä takaisin, vaikka täällä olisikin melkein satavarma kauppa.

Mies oli vihdoinkin nähnyt lasta eilen. Mutta olin siitä tapaamisesta tosi huolissani. Lapsi kertoi haluavansa selitystä, vastauksia, mutta tiesin että vastassa on myös häntä kohtaan muuri, mikä ei puhu (paitsi jos on kyse sarjasta, leffasta, pelistä tms). No, tapaaminen oli mennyt ihan hyvin, kun lapsi oli itsekin päättänyt, että ei kysele tästä aiheesta mitään. Tätä tapaamista ei olisi tapahtunut, jollei lapsi olisi itse sitä ehdottanut. Se oli musta hyvin surullista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.7.25 08:52:50

Miksi lapselle (joka on jo aikuinen) pitäisi antaa selityksiä ja olla ikäänkuin tilivelvollinen teidän kahden välisen liiton päättämisestä/päättymisestä? Toki ero koskettaa häntäkin vaikkakin eri tavalla kuin kotona asuvia alaikäisiä, mutta teidän kahden välinen parisuhde ja sen päättymisen syyt ei loppujen lopuksi kuulu lapsellenne millään tavalla.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   2.7.25 09:21:28

"Mies oli vihdoinkin nähnyt lasta eilen. Mutta olin siitä tapaamisesta tosi huolissani. Lapsi kertoi haluavansa selitystä, vastauksia, mutta tiesin että vastassa on myös häntä kohtaan muuri, mikä ei puhu (paitsi jos on kyse sarjasta, leffasta, pelistä tms). No, tapaaminen oli mennyt ihan hyvin, kun lapsi oli itsekin päättänyt, että ei kysele tästä aiheesta mitään. Tätä tapaamista ei olisi tapahtunut, jollei lapsi olisi itse sitä ehdottanut. Se oli musta hyvin surullista."

No ymmärrän surun.. miehen luonteeseen ja lapsirakkauteen (ei) on sen verran viitattu, paskatemppunsa ja sen jälkeisen käytöksen lisäksi, että en olettanut olevan vuoden isä ja/tai uskaltaa lapsen perään soitella. Lisää noloa siis hänelle. Mutta on myös surullista, että lapsi haluaisi vastauksia tai edes tentata isäänsä, päästä ehkä haukkumaan päin naamaa ja sitten ei uskalla sanoa mitään :( Liiasta kiltteydestä ei seuraa lopuilleen paljonkaan hyvää tässä maailmassa ja itseään vaan jää kaihertamaan kun ei saanut haluamaansa ulos, selitelköön sitä vaikka kuinka omalla päätöksellään.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   2.7.25 09:23:28

Mutta kerro ihmeessä jatkossakin kuulumisia, hienoa kun olet pystynyt pysymään järkevänä ja loogisena ainakin kerronnassasi koko ajan ja monen on ihan hyvä havahtua siihen faktaan että hyvissäkin liitoissa käy ihan ihmeellisiä asioita ja kaikki nämä seuraukset kuten ihmisen koko käytöksen muuttuminen ihan vieraaksi ! Utelias olen paskasäkinkin elämän etenemisestä, ihmeellisen etäinen on tämä uusi kuuma suhde kun sillä kännykällä lähes kokonaan hoidetaan..

Tsemmpiä edelleen ja toivottavasti on oikein hyvä reissu !

Lähettäjä: Huokaus. 
Päivämäärä:   2.7.25 09:23:54

Pska pska. Kellähän niitä nimimerkkejä riittää. Mutta jatkahan pois vaan.

Lähettäjä: c 
Päivämäärä:   2.7.25 09:33:50

"Tätä tapaamista ei olisi tapahtunut, jollei lapsi olisi itse sitä ehdottanut"

Varmaankin mies pelkäsi lapsen tapaamista, koska ajatteli, että sieltä tulisi kysymyksiä, syyllistämistä ym. ikävää ja oli siksi haluton sitä ehdottamaan. Siksi hyvä, että tapaaminen meni tässä vaiheessa ilman kysymyksiä niin tulee jatkossakin tapaamisia ja ehkä sitten myöhemmin pystyvät asiasta myös keskustelemaan, koska nyt miehellä ei näytä olevan selkärankaa siihen.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   2.7.25 10:06:30

Kiitos taas kommenteista.
Meidän perhe on aina ollut tosi läheinen. Tai siis oli. Ja vaikeistakin asioista on pystytty puhumaan rehellisesti ja avoimesti. Sen takia lapsi ei pystynyt ymmärtämään, että jatkossa ei ole niin. Luulen, että itseään suojellakseen lapsi otti enemmän tuollaisen asenteen. Jos joskus tulee tilanne, että mies pystyy kasvattamaan sen selkärangan ja keskustelemaan avoimesti, niin ovi on heidän välillään auki.

Mä sain nukuttua viime yönä ihan oikeat yöunet. Olo on heti selkeämpi (esim verrattuna eilisaamuun) ja sellainen, että jaksaa jopa tehdä jotain.

Miehen tulevaisuudesta ei ole kyllä mitään hajua, etenkin kun sekä meillä että etenkin toisella puolella on kämpän myynti edessä. Ja tällä hetkellä ei kiinnosta, mitä meinaa tehdä. Mulla alkaa olemaan onneksi visio siitä, mihin tästä (joko tilapäisesti tai pysyvästi).

Sen kuitenkin huomasin, että lähtee nykyään ihan hullun aikaisin töihin. On varmaan kutemiselle varattu aikaa töiden jälkeen, kun naisella on ne lapset, joten ei voi sen takia iltoja kukkua. : D

Mietin omaa fiilistä mustasukkaisuudesta. En siis voi sietää tuota pahaa, manipuloivaa ihmistä, kenen kanssa asun. Mutta on sekavaa, kun hänellä on kuitenkin mieheni kuori, se tuttu sielu ja sydän vaan puuttuu. Silti tunnen mustasukkaisuuden pistoja tai ehkä ennemminkin ärsytystä heidän toiminnastaan. Mutta ehkä nämäkin tunteet on hyvä käydä läpi ja miettiä, mistä johtuvat.

Lähettäjä: Au 
Päivämäärä:   2.7.25 10:15:38

"Silti tunnen mustasukkaisuuden pistoja tai ehkä ennemminkin ärsytystä heidän toiminnastaan. Mutta ehkä nämäkin tunteet on hyvä käydä läpi ja miettiä, mistä johtuvat."
No eiköhän se ole ihan normaalia silloin kun ihminen jota hetki sitten vielä rakasti ja luuli että kaikki on ok- ja rakastaa edelleen- nyt on ja menee toisen kanssa. Ei kait siinä sen kummempaa tutkailtavaa ole.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   2.7.25 10:31:50

""Silti tunnen mustasukkaisuuden pistoja tai ehkä ennemminkin ärsytystä heidän toiminnastaan. Mutta ehkä nämäkin tunteet on hyvä käydä läpi ja miettiä, mistä johtuvat."
No eiköhän se ole ihan normaalia silloin kun ihminen jota hetki sitten vielä rakasti ja luuli että kaikki on ok- ja rakastaa edelleen- nyt on ja menee toisen kanssa."

Ihan ymmärrettävää niin ! Ja varmasti turhauttavaa, helpointahan olisi kun voisi napista kaikki positiiviset tunteet sulkea pois ja vain pitää koko oliota merkityksettömänä. Se outo manipuloiva tyyppi miehen kuoressa kyllä auttaa siinä prosessissa, usko vain !

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   2.7.25 10:35:41

"Mutta on myös surullista, että lapsi haluaisi vastauksia tai edes tentata isäänsä, päästä ehkä haukkumaan päin naamaa ja sitten ei uskalla sanoa mitään :( Liiasta kiltteydestä ei seuraa lopuilleen paljonkaan hyvää tässä maailmassa ja itseään vaan jää kaihertamaan kun ei saanut haluamaansa ulos, selitelköön sitä vaikka kuinka omalla päätöksellään."

Lapsilla ei mielestäni ole erityisoikeutta haukkua vanhempiaan päin naamaa. On jotenkin ikävällä tavalla nykyajan (läheisriippuvaisuuteen ja itsekeskeisyyteen liittyvä) ilmiö, että monet aikuiset ihmiset syyttelevät vanhempiaan ja jopa levittelevät heidän asioitaan julkisuudessa.

Luojan kiitos aloittajan lapsi ei taida olla tällainen, vaan hänellä on kypsyyttä, kenties empatiaakin ja käytöstavat.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   2.7.25 10:54:33

Pakko kommentoida (ja toivottavasti kaikki äidit ajattelee näin omistaan), mutta mun lapsi on maailman ihanin, empaattisin ja mahtavin tyyppi. En voisi olla ylpeämpi äiti.

Ja todellakin, miehen käytös auttaa kyllä luopumisesta, vaikka tunteet ei toki nappia painamalla sammu (sitä entistä tyyppä kohtaan). Jännä muuten jotenkin, että ihminen, kuka oli aina
äärimmäisen rehellinen, jää nykyään kiinni ihan naurettavan mitättömistä valheista (ei pelkästään minulle, vaan myös ystävilleen). Tätä siis ihmetteli minulle yhteinen ystävämme.

Lähettäjä: Au 
Päivämäärä:   2.7.25 11:42:15

"ihminen, kuka oli aina
äärimmäisen rehellinen, jää nykyään kiinni ihan naurettavan mitättömistä valheista"
Niin vai oliko oikeasti ikinä...

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   2.7.25 11:48:50

Mietin samaa kuin Au. Seliteltiinkö miehen pikkuvalheet aiemmin parhain päin?

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   2.7.25 12:39:25

"Lapsilla ei mielestäni ole erityisoikeutta haukkua vanhempiaan päin naamaa."
On ihan ymmärrettävää että lapsi haluaa ilmaista painavan mielipiteensä sen jälkeen kun isä on toiminut miten on toiminut. Kai se isukki on tiennyt asian vaikuttavan myös lapseen ja siihen miten lapsi suhtautuu isäänsä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.7.25 13:14:49

Tilanne on kaikkien kannalta niin järkyttävä, että on turhaa odotella jotain järkeviä ja selkeitä toimintamalleja. Musta-valkoiset kirjoitukset kertovat vaan siitä, ettei ihminen itse ole ollut siinä tilanteessa, että koko kymmenien vuosien historia, rakkaus, ihmissuhteet poljetaan päivässä paskaksi. Koskien petettyä puolisoa ja lapsen perhettä.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   2.7.25 16:34:46

Kiitos ymmärryksestä, kiltit.

Ja toi on oikeesti tosi hyvä pointti. Mies on aina antanut ymmärtää, että on rehellinen, suoraselkäinen ja luotettava. Mun täytyy hetken perästä (kun pystyy ajattelemaan edes suht loogisesti) miettiä, että onko tämä nimenomaan ollut ihan puppua. Ja että onko korostanut niitä luonteenpiirteitä pelkästään sen takia, kun kuuluu olla rehellinen, suoraselkäinen ja luotettava.
Kiitos, tämä saa pohtimaan todellakin.