Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   22.6.25 22:34:47

Linkittäkää joku viisaampi edellinen, mutta kyllä mun täytyy sanoa, että jos mies ei ihan paska olisi sängyssä, niin panisin sitä ihan vittuuttani sabotoidakseni sen uudenkin suhteen ja jättäisin jotain todistusaineistoa uidelle naiselle. Ero tulisi silti, takaisin en huolisi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   22.6.25 22:43:07

Kai aloittaja on käynyt jo sukupuolitautitesteissä?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   22.6.25 23:05:22



Vanha

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   22.6.25 23:05:45

http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=10089016&t=10089016

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   22.6.25 23:10:25

http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=10089016&t=10089016

Tuossa pitäisi olla tuo edellinen.

Mä tiedän, että olen vähän lapanen. Mutta jatkuva riitely ja mököttäminen vie itseltäni ihan valtavasti energiaa. Meillä on aina ollut ihan älyttömän kivaa yhdessä, ja koska nyt kuitenkin eletään vielä hetki yhdessä, niin otan itse siitä kaiken irti. Itseni takia tämänkin teen. Ja huomenna voi olla taas ihan eri fiilis.

Ja joo, ei ole paluuta entiseen tämän jälkeen, vaikka halua olisikin. Mutta erilaiseen tulevaan kuitenkin, joko yhdessä tai erikseen.

Lähettäjä: zäkä 
Päivämäärä:   22.6.25 23:20:15

http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=10089016&t=10089016

Lähettäjä: köhöm 
Päivämäärä:   23.6.25 07:22:29

Meinasi levitä aamukahvit näppikselle, siis miehellä on suhde uuteen naiseen mutta haluaisi silti nukkua samassa sängyssä ja käydä yhdessä saunassa. WTF. Tämä ei olisi todellakaan ok sen uuden naisen näkökulmasta katsottuna.

Mutta tuo on sinänsä ihan oikein, että yrittää saada prosessin hoidettua mahdollisimman sopuisasti. Turha rikkoa itseään määräänsä enempää ja jokainen riita tai muu draama kuluttaa voimavaroja.

Kunhan nyt vaan aloittaja muistaa huolehtia ensisijaisesti omasta hyvinvoinnistaan!

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   23.6.25 08:27:39

Joo, mies ei pidä noita asioita isoina. Mutta ymmärsi, kun sanoin että en voi tulla saunaan tai yhteiseen sänkyyn, kun olen niin tottunut koskettamaan toista milloin tahansa. Kyllä se sen ymmärsi. Ei me myöskään pussailla (hitsi, että sitä on ikävä!), mutta halaillaan kyllä.

Tosi ikävä tilanne, mutta kuten sanoin, niin juna on liikkeellä, matkalla rotkoon, ja mies ei pysty hyppääminen sen kyydistä. Se on vain kauheeta, kun rotkoon syöksyy näiden kahden lisäksi ne syyttömät lapset.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   23.6.25 09:15:52

Toistan ohjeeni: luopioiden kanssa ei veljeillä. Mutta jos ovi on auki sille, että saatat kuitenkin ottaa miehen takaisin, saattaahan tuo olla palaamassa, kun arki uuden pesueen kanssa lyö silmille, ja uusperhearki on vähän erilaista kuin romanttiset tapaamiset. Että sen kannalta voi toki olla yhä mukava ja ihana.

Itseltäni tulisi hieman kylmempää kyytiä.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   23.6.25 09:24:00

Ymmärrän täysin. Enkä siinä suhteessa ole lapanen. Mies ei usko terapiaan tai siihen, että saisi omat päänsisäiset ongelmat ratkaistua, vissiin mitenkään. Mä eilen taas sanoin, että mä en voi olla hänen onnellisuuteensa tae tai kukaan muukaan ihminen, että nämä ongelmat täytyy ratkaista itse..
Eli tällä hetkellä takaisin paluu ilman rajua työntekoa ei ole mahdollista. Tuo ihminen ei ole se, kenen kanssa menin naimisiin. Hän oli hyvä tyyppi ja vahva (henkisesti). Nyt tilalla on pahoja asioita tekevä tyyppi, kuka on todella heikko. Ulkoistaa omat ongelmat muiden niskoille. Enhän mä sellaista halua.

Lähettäjä: kisu 
Päivämäärä:   23.6.25 09:50:04

Onko mies vihjaillut, että haluaisi mahdollisesti takaisin? Vai onko tuo vaan olettamus käytöksen perusteella?
Mielestäni teet fiksusti, kun mietit kaikkia vaihtoehtoja, mutta tosiaan kuten sanoit, ei paluu ilman todellista muutosta ja työn tekemistä oman pään kanssa ole mahdollista. Siltähän tuo alkaa kuulostaa, että omia ongelmiaan tai keski-iänkriisiään tuo pakenee uuteen suhteeseen. Voihan nainen olla ihanakin, mutta aika harvoin tällaiset seikkailut taitaa syntyä ihan vaan puhtaasti sen takia, että rakastuu toiseen niin palavasti. Jos oma pää ja elämä kunnossa, hoitaa asian jotenkin muuten (kuten vaikka käy ensin eron läpi).

Tsemppiä taas joka tapauksesta, ja hyvä kuulla että olet saanut pidettyä itsesi kasassa ja toiminut omien arvojesi mukaan - tämä takaa sen, että pystyt jatkossakin seisomaan lopputuloksen takana, oli se sitten mikä hyvänsä.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   23.6.25 10:33:13

Kisu, ei vihjaillut, mutta edelleen eilen sanoi, että ei ole mitään paluuta tämän jälkeen. Ei siis selkeästi halua sitä, mitä elämä on tulossa olemaan, mutta kun on niin ***n jääräpäinen, ei näe mitään muuta mahdollisuutta kuin istua siinä junassa.

Käytöksen perusteella, tuossa joku aiemmin kommentoikin, en olisi ihan tyytyväinen uutena naisena. Mies sanoi eilen, että ei ole valmis menettämään minua kokonaan (mitä ero nyt normaalisti tarkoittaa), joten koska meillä on ollut niin hyvä olla yhdessä, tullaan todennäköisesti (kaiken kivun ja säryn jälkeen) viettämään aikaa yhdessä, ja myös lapsen kanssa. Itse uutena puolisona en tuosta tykkäisi, etenkin kun mies on tietoinen siitä, että rakastan häntä.

Uskokaa pois, mä tiedostan, että kuvio on kummallinen. Ja teen kaikkeni, etten satuta itseäni. Mutta johtuen ehkä pitkästä yhteisestä historiasta, meidän yhteiselo ja kommunikointi on niin hauskaa ja vaivatonta. Ainoa asia, mikä on siis käytännössä eri tällä hetkellä on se, että emme koske toisiamme jatkuvasti (pl halit) tai suutele tai rakastele.

Lähettäjä: .-. 
Päivämäärä:   23.6.25 10:37:04

Minä nostaisin vätyksen korvasta seinälle jos tuollaisen kuukausia kestäneen pettämisen jälkieen kehtaisi vielä halailla ja lätistä jotain menettämisestä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.6.25 10:38:36

Nopeasti olet käsitellyt asioita, oliko se 8.6 kun erositte, 12.6 jo välittäjä kävi asunnon arvioimassa.
Tähän tilanteeseen ei kannata jäädä vaan se ositus käyntiin.

Joko olette omalle lapselle kertoneet asian?
Nämä nuoremmat voi olla hankalammat ujuttaa uuteen tilanteeseen. Mies voi ajatella asuvansa vielä vaikka vuoden tuossa ja olla uuden luona vain kun lapset isällään.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   23.6.25 10:43:28

Mulle tulee valitettavasti olo, että aloittajan mies käyttää aloittajaa vaan hyväkseen. Olen pahoillani, että sanon näin. Olen itse ollut tuossa tilanteessa ja todellisuudessa mies vain sopivan tilaisuuden tullen aina sanoi, mitä oletti mun haluavan kuulla. Näin hän sai itselleen kaikesta vain hyvät puolet. Mies toimii siis todella itsekkäästi, manipuloi ja uhriutui.

Aloittajan kannattaisi vain itse tehdä päätös tulevasta eikä odotella, että haluaako mies olla vai ei. Muuten tulet roikkumaan tuossa epäselvässä tilanteessa pahimmillaan kuukausia/jopa vuosia. Mies teki päätöksensä silloin, kun toisen naisen kanssa aloitti toimintansa.

Lähettäjä: .-. 
Päivämäärä:   23.6.25 10:46:31

Jep, ja jos se mies oikeasti haluaa kääntää kelkkansa ja korjata teidän suhteenne, hän on jo todistanut kykynsä suunnitella ja sitten ilmoittaa mitä haluaa. Niinhän hän ilmoitti teidän erostannekin. Puolivillainen halailu ja saunominen ilman mitään lupauksia ei ole kuin saavutettujen etujen pitämistä ja kaksilla rattailla ajamista.

Lähettäjä: () 
Päivämäärä:   23.6.25 10:50:37

Aikamoista itsensä alentamista on halailla tyyppiä, joka on tehnyt tuollaisen tempun. Ukko on selkärangaton mulkvisti sekä sinua että potentiaalista uutta kumppaniaan kohtaan. Itse en voisi olla samassa huoneessa tuollaisen ihmisen kanssa, saati koskea.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   23.6.25 10:59:14

Älä nyt tyhmä ole. Se kusettaa sua ihan kuusi nolla.

Otat läheisyyttä ja hempeilykuvan saunan jälkeen sylikkäin ja lataat sen someen miehen ja uuden naisen kiusaksi ja siinä oli viimeiset hellyydet mitä miehelle annat.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.6.25 11:05:05

En oikein usko, että kyse on siitä, ettei mies voi hypätä syöksyvästä kelkasta enää pois vai mikä sanonta nyt oli. Kyllä mies nimenomaan haluaa uuden naisen luo ja elämään.
Tuossa kohtaa on helppo painaa jarrua halutessaan, kun nimiä ei ole papereissa.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   23.6.25 11:09:27

Ihanaa, kun yritätte saada järkeä tähän pehmentyneeseen päähän. Tiedostan täysin realiteetit, ja avioero pistetty vireille, ositussopimuksesta luonnos tehty. Siinä suhteessa mä oon siinä samassa junassa.

Olen perusluonteeltani rakastava ja empaattinen. Ja nytkin käyttäydyn niin, mitä sydän sanoo. En (huom. Tänään ja tällä hetkellä) ole vihainen tai muuta käytöstäni, sillä se haavottaisi vain itseäni. Eli kaikki, mitä teen on syvintä "minua". Ja olen täysin tietoinen siitä, että mies käyttää sitä myös hyväkseen. En tietenkään luota häneen yhtään. En ehkä osaa selittää sitä, minkälainen ihminen olen. Mutta jos en pysy uskollisena itseäni kohtaan, kokisin oman oloni vielä huonommaksi.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   23.6.25 11:12:19

Ja siis, pyörät pyörii ja todellakin, kun on varaa ja tietoa, mitä teen, niin jatkan omaa elämääni. En vieläkään täystyrmää sitä, ettenkö jäisi tähän, mutta tunnevyöryssä en halua tehdä päätöksiä.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   23.6.25 11:15:05

Ymmärrän aloittaja sua tosi hyvin. Mäkin olen luonteeltani yliempaattinen ja sitä valitettavasti on käytetty myös hyväksi. Varsinkin miehesi kaltainen (tai minkä käsityksen nyt olen kirjoituksistasi saanut) ihminen, kenen kanssa on elänyt yhdessä vuosia tietää, mistä naruista vetää.

Siinä on hirveä ristiriita oman itsensä kanssa ja siinä, että samalla ymmärtää toisen käyttävän tilannetta hyväkseen. Varo kuitenkin, ettet lopulta päädy lohduttamaan miestäsi tässä tilanteessa.

Hyvä kuitenkin, että siellä asioita on saatu laitettua eteenpäin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.6.25 11:17:16

Olet kyllä oikeasti aloittaja vahva ja sydämmeltäsi viisas nainen.

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   23.6.25 11:24:20

Minusta sinulle tekisi ihan hyvää kerrankin suuttua kunnolla. Unohda ne hempeilyt ja "juna rotkoon" hevonpeet. Suutu oikein kunnolla ja näytä, että sinäkin olet arvokas ihminen tunteinesi ja toiveinesi, eikä ylitsesi kävellä jollain tyhjillä lupauksilla. Raivostu!

Sanon tämän jonkinlaisella välittävällä turhautumisella, mitä nyt netin kautta voi tuntematonta kohtaan tuntea. Ei ole tarkoitettu loukkaukseksi.

Nyt näin ulkopuolisen silmiin näyttää siltä, että kumpikaan teistä ei uskalla tehdä lopullista päätöstä, ollaanko vai eikö olla. Ja sinä sitten olet siinä limbossa jumissa odottamassa armopaloja mieheltä.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   23.6.25 11:34:20

"Nyt näin ulkopuolisen silmiin näyttää siltä, että kumpikaan teistä ei uskalla tehdä lopullista päätöstä, ollaanko vai eikö olla. "

Ehei, kyllä mies on päätöksensä ihan tehnyt.. Odottaa vain naisten hoitavan käytännön järjestelyt ja onhan kaksi halailevaa naista parempi kuin yksi, joka kodissa saa huomiota ja hellyyttä !

Lähettäjä: Å 
Päivämäärä:   23.6.25 12:05:24

Tuo empatialässytys ja omalla mukavuusalueella pysyttely ei auta. Ukko käyttää sinua 6-0 hyväkseen, etkä edes tajua suuttua. Suuttuminen on tervettä, ja se auttaa paranemisprosessia. Sinua petetty ja loukattu. Sinua käytetään hyväksi, ja ylitsesi kävellään. Sinua ei arvosteta, ja ”mies” tietää, että saa tehdä mitä vain, koska et ikinä pistä kovaa vastaan.

Lähettäjä: Å 
Päivämäärä:   23.6.25 12:08:24

Ja kukaan muu ei puoliasi tuossa pidä, ellet itse. Turha olla empaattinen ja uhriutua, ei sillä saa kirkkaampaa kruunua.

Lähettäjä: RR 
Päivämäärä:   23.6.25 12:17:59

Komppaan Å:ta täysin. Aloittaja, mies vie sua kuusnolla ja sinä roikut epätoivoisesti mukana. Nyt kasvatat selkärangan, heität äijän ulos tai lähdet itse ja lopetat halailun. Jeesus sentään.

Lähettäjä: mm 
Päivämäärä:   23.6.25 12:25:34

"En oikein usko, että kyse on siitä, ettei mies voi hypätä syöksyvästä kelkasta enää pois vai mikä sanonta nyt oli. Kyllä mies nimenomaan haluaa uuden naisen luo ja elämään.
Tuossa kohtaa on helppo painaa jarrua halutessaan, kun nimiä ei ole papereissa."

Voisi tietysti hypätä. En minä sitä kuitenkaan helpoksi sanoisi, kun tuossa on kuitenkin sovittu sen uuden naisen kanssa yhteisestä erosta eli molemmat ovat tahoillaan samana päivänä kertoneet puolisoilleen asiasta. Sekin sitten taas yksi petos lisää, että ai sä erosit, no minäpä en eronnutkaan.

Lähettäjä: Hbj 
Päivämäärä:   23.6.25 12:34:47

Samaa mieltä että mies poimii rusinoita pullasta. Haluaa viettää aikaa yhdessä tulevaisuudessakin. Pöh. Toki asiallisissa väleissä kannattaa olla, jotta lapsen tulevissa juhlissa ei tarvitse naama väärinpäin istua, mutta muuten kannattaa kyllä pysytellä erossa eikä olla hyväksikäytettynä.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   23.6.25 12:36:08

En nyt kaikkia ketjuja lukenut mutta jos lohduttaa yhtään, niin ihan normaalia kun miehellä joko 40- tai 50-vuptispäivä lähestyy. Tuttavapiirissä jo vuosien ajan ovat tuossa vaiheessa miehet vaihtaneet perheensä nuoreen työkaveriin.

Itse olin aina varma ettei omaa miestä muut naiset siinä mielessä kiinnostaisi kun ei minustakaan ollut juuri kiinnostunut, mutta niin vain hänkin ilmoitti viikko 40-vuotispäivänsä jälkeen että hänellä on ollut suhde jo jonkin aikaa ja muuttaa tämän luokse. Tosin tunnusmerkit oli kyllä ilmassa koko sen ajan ja kysyin myös ihan suoraan, mutta ei uskaltanut tunnustaa mitään ennen kuin oli hoitanut asiat niin, että ei joutunut meille maksamaan mitään ja pääsi tyttöystävän luo loisimaan.

Tästä on nyt aika tasan kolme vuotta ja elämä on muuttunut täysin, mutta joka suhteessa vain parempaan.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   23.6.25 12:43:55

Valitettavasti tännekin tulee voimakkaat keski-iän kriisin vibat.. Hoidetaan nyt vaan tyypillisimmällä, mutta huonoimmalla mahdollisella tavalla ! Niin monta elämää menee mullinmallin ja pitkäksi aikaa. Silver lining on, että todennäköisimmin parhaiten koko sotkusta selviää ap.

Mutta ihan totta, aloittajana jättäisin sen halailun ja oikeastaan normaalin olemisenkin ja jos johonkin pitää vetää raja "omana itsenä pysymisessä" niin vaikka siinä ettet hyökkää kimppuun tai huuda joka kerta nähdessä, minä raapisin silmätkin päästä moiselta.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   23.6.25 13:06:58

Ihanat ihmiset, kiitos. Vaikka annan itsestäni ehkä ovimatto-olon, niin sitä en suinkaan ole. En ole haihattelemassa, päätös on tehty (vaikka sitä ei ikinä suoraan olla sanottu, munatonta, tiedän). Ja kaikki, mitä teen kohdistuu positiivisena asiana itseeni.
Ja olen kyllä suuttunut ja raivonnut, paiskonut ovia ja ollut ihan hirveän ilkeä.. ja vielä se raivokin saattaa tulla. Mutta itselleni tuli tuosta käytöksestä niin huono olla. Voisin jopa sanoa, että eniten miestä häiritsee se, että en ole raivoissaan. Haluan ja tarvitsen rauhaa, joten siitä syystä tuon rauhaa. Se on enemmän se, mitä hänen on vaikeaa ottaa vastaan.

Tänään olen lähdössä kaverien kanssa ulos. Vähän jännittää, kun itku saattaa tulla ihan koska tahansa. Mutta he on kuulemma siihen varautuneet.

Arvostan teidän mielipiteitä oikeasti ja olen edelleen syvästi kiitollinen kaikista viesteistä.

Lähettäjä: köhöm 
Päivämäärä:   23.6.25 14:04:10

No mitä sitten vaikka alkaisitkin itkeä kavereiden kanssa? Itke jos siltä tuntuu. Nyt ois just hyvä sauma mennä karaokeen laulamaan teemaan sopivia biisejä!

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   23.6.25 14:22:10

Olen itsekin yliempaattinen ja välittävä ihminen. Ymmärrän täysin ap:n reaktion ja toiminnan, koska ap:lla on edelleen rakkautta miestä kohtaan.

Mutta, nyt kun halailet, juttelet ja pidät "kivaa" ilman läheisyyttä miehen kanssa, niin koitatko tekohengittää rakkauttasi?
Vaikka miehestä ja uudesta naisesta tulee kuva, ettei se kauan kestä, niin mitäs sitten kun he oikeesti muuttaa yhteen ja saavat kaiken ehkä jotenkin toimimaan? Ainakin mulle jäis todennäköisesti "katkerat" ja ehkä surulliset fiilikset siitä, että heillä menee hyvin, vaikka te vielä halailitte ja melkein saunoitte hetki sitten. Koska sinulla on vielä sitä rakkautta jäljellä.

Ymmärrän, että haluat pitää välit mieheen hyvänä, mutta pitäisikö koittaa jo ruveta irrottautumaan niistä tunteista miestä kohtaan? Juttelut vähemmälle ja halailut pois? Vaikea kirjoittaen tuoda omia tuntemuksia tänne, mutta koitin miettiä mitä itselleni kävisi ap:n tilanteessa.

Paljon tsemppiä, ja pidä itsestäsi nyt hyvää huolta niin henkisesti kuin fyysisesti hemmoittelemalla

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.6.25 14:45:54

Ja pesäero tuossa olisi saatava tehtyä. Tuommonen järjestely rikkoo pidempään jatkuessa. Ei saman katon alle kannata jäädä, jompikumpi ottaa kamat kantoon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.6.25 15:26:51

Ja jos käykin niin että uuden kanssa ei suju, mies on ajatellut pitää sut varalla.

Lähettäjä: € 
Päivämäärä:   23.6.25 15:31:57

Lähettäjä: .
Päivämäärä: 23.6.25 15:26:51

Ja jos käykin niin että uuden kanssa ei suju, mies on ajatellut pitää sut varalla.

Näin

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.6.25 16:00:57

Miksi eroava miehellä on menossa "kriisi", mutta kun keski-ikäinen nainen uskaltaa kokeilla jotain muutakin, niin se on voimaannuttavaa ja rohkeaa :DD

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   23.6.25 16:51:22

Ei, kyllä huono käytös on huonoa, sukupuolesta riippumatta.

Irrottaudun kyllä koko ajan. Olen aika paljon poissa kotoa, mutta ikävöin lemmikkejä. Mä ymmärrän, mitä sanotte. Tekohengitys voi pitää ihan paikkaansa, ja se, että mua kuvitellaan että pidetään varalla. Mutta kuten sanoin mun on oltava oma itseni. Yritin toimia oman käytökseni vastaisesti, mutta siitä tuli itselle vaan paha olla.

Kaverien kanssa istumassa. On ne niin best. <3

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   23.6.25 16:57:57

Halailua??
Voi jehna.

Hyvä että läksit kavereitten kanssa!

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   23.6.25 21:31:10

Aloittaja, kaiken kirjoittamasi perusteella tulee voimakkaasti se käsitys, että voi että minkä kultakimpaleen mies sinussa menettää. Kypsän, rakastavan ihmisen ja noin poikkeuksellisen hyvän suhteen.

Hyvin harvassa suhteessa on tuota kaikkea – läheisyyttä, rakastelua, yhteenkuuluvuutta, halailua ja suutelemista, yhteistä hauskanpitoa ja jakamista 25 vuoden jälkeen. Veikkaan, että sinä olet se voimavara, joka on pitänyt tuota kaikkea yllä.

Niin sääli, ettei mies vielä tajua, mitä menettää.

Lähettäjä: RR 
Päivämäärä:   23.6.25 21:37:55

Alkaa vaikuttaa siltä, että aloittaja odottaa, kunnes mies huomaa, ettei uusperhehommeli olekaan hauskaa ja tulee vinkumaan takaisin ja aloittaja tietysti ottaa hänet avosylin vastaan. Sitten taas jatketaan sitä täydellistä liittoa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   23.6.25 22:07:24

Mä niin fanitan sua, aloittaja! Tyylikästä, täytyy sanoa. Ja nimenomaan miestä häiritseekin just se, että sä olet oma ihana itsesi.

Aika nopeasti alkoi miehellä rakoilemaan uskollisuus uutta kohtaan. En mäkään usko hetkeäkään että tälle uudelle naiselle olisi ok mikään yhdessä nukkuminen ja saunominen. Ja silti mies olis siihen valmis. Mutta mä ymmärrän hyvin, en mäkään ole mikään vaihtoehto jonka kanssa arvotaan tai haluaisi miestäni takaisin sillä, että saisin uuden naisen suuttumaan. Se pitää olla miehen päätös. Ei sillä muuten ole arvoa.

Toi oli meilläkin että mies oli hyvin sokea jonkun aikaa ja sano suoraan, ettei usko että asioita voidaan enää hänen tekojen takia korjata. Mä jouduin vakuuttaa sille että me pystytään mihin vaan, vaikka helppoa se ei tietty tuu olemaan.

Ja se ei poista loukkaantumista eikä vihaa, jota koin. Eikä vähentänyt sitä duunia jonka mies joutui ja joutuu mun luottamuksen eteen päivittäin tekemään. Se vaan anto mahdollisuuden sille että mies tajusi että on muitakin vaihtoehtoja kuin pysyä siinä kuiluun matkalla olevassa junassa..

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   24.6.25 05:59:14

Rehellisesti sanottuna en usko, että mies tulee itkien takaisin. Se ylpeys ja ego on niin voimakkaita piirteitä hänessä.

Mutta kiitos, miten ihanasti kirjoititte minusta. Olo ei ole kovinkaan vahva. Eilinen meni pitkälti vollottaessa, mutta se oli odotettavissa. Ja rakkaat ystävät ymmärsivät ja pitivät huolta. Edelleen on läsnä se pohjaton suru, ja haluaisin vain herätä tästä painajaisesta.

Lähettäjä: köhöm 
Päivämäärä:   24.6.25 07:35:15

Jeeee vollotusta ja ystäviä! Just näin! Kaikki ulos vaan! Ihmiset ei aina tajua, miten tärkeää itku on. Keho puhdistuu itkun avulla. Joten jos pystyy itkemään, ja vieläpä kavereiden kanssa yhdessä, niin tilanne on erinomaisen loistava, vaikkei varmasti just nyt siltä tunnukaan.

Mä fanitan aloittajaa myös. Vähän harmittaa ettei nää ketjut ole facebookin puolella niin vois sinne perustaa Taas Tätä on huipputyyppi-faniryhmän.

Aloittaja on kaikin puolin karmeassa tilanteessa, kaikki tapahtuu hirmuista vauhtia mutta silti löytyy kykyä ajatella hyvää ja toimia rakentavasti. Tällainen vaatii ihmiseltä ihan valtavasti voimavaroja. Jossain kohtaa voi sitten tulla tarve levolle, tämä on kaikkinensa niin iso härdelli että hyvä varautua parin kuukauden uupumukseen sitten joskus kun suurin osa käytännön asioista on saatu järjestettyä. Ihminen jaksaa ihan mitä tahansa adrenaliinin voimalla, mutta jossain kohtaa on pakko pitää palautumistauko. Se tauon tarve tulee sitten kun asiat alkaa olla jo hyvin ja tuntee olevansa ikään kuin voiton puolella. Sitten viimeistään keho sanoo että nyt hetkeksi zombimoodiin ja kaikki ajattelu seis vähäksi aikaa.

Varsinainen parantuminen ja uuden elämän rakentaminen alkaa sitten tuon zombivaiheen jälkeen. Sitten kirkastuu vähitellen se uusi tulevaisuuden visio ja alkaa löytyä draivia tavoitella uusia unelmia. Se jälleenrakentamisen vaihe on loistava tilaisuus toteuttaa kaikenlaista mistä on aina haaveillut. Ehkä on jotain haaveita, mitä on aikaa myöten unohtanutkin mutta sitten niille tulee vihdoin tilaa.

Mutta nyt päivä kerrallaan ja omia voimavaroja kuunnellen. Mihinkään enempään ei tarvitse pystyä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.6.25 08:51:22

Ja pitää antaa tunteen tulla ja hyväksyä, että huono olo ei mene pitkään aikaan ohi. Kiire ei ole mihinkään. Välillä tulee ok-päiviä ja sen jälkeen valtava ahdinko. Se kuuluu asiaan. Ei ole kiire mihinkään. Mieli eheytyy, kuukausia se ottaa,vuodenkin.

Lähettäjä: Kerrrankin 
Päivämäärä:   24.6.25 09:00:07

hyvää tekemistä aloittjalta. Petturiukon suunnitelmat mytistetty täysin: nuoripari ei päässytkään miehen asuntoon asumaan, exä ei muuttunutkaan raivopääakaksi ja ukko jää vielä kiinni entisen kanssa vehtaamisesta.
Fight fire with fire!

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   24.6.25 09:48:00

Kiitos taas, nyt mä vollotan teidän viesteille. Mä uskon ja tiedän, että selviän tästä. Nyt on vaan se epätoivon hetki, kun en tiedä, että miten.

Mä olen, kuten ehkä olette huomanneet, sangen ratkaisukeskeinen tyyppi, joten tämmönen pään sisällä asuva epävarmuus siitä, mitä haluan - ja ennen kaikkea, mitä tarvitsen - on todella vaikeaa ja epämiellyttävää. Ja tää hiton tunteiden vaihtelu on tosi väsyttävää, etenkin kun ei nuku kunnolla.

Te olette ihania ihmisiä. En todellakaan unohda sitä, miten ihanasti autatte mua. Ja sitten kun olen muutakin kuin tämmönen big f'ing mess, autan jatkossakin muitakin. Täytyy sanoa, että on myös outoa ottaa apua vastaan, kun on aina ollut se, kuka haluaa auttaa muita.
Kiitos vielä teille <3.

Lähettäjä: Mie 
Päivämäärä:   24.6.25 10:02:09

Onhan toi silleen hyvä että mies tulee kaipaamaan sua kun olit niin ihana erossakin.

Mutta, jos et tietoisesti niin alitajuisesti yrität olla se hyvä tyyppi. Ymmärtäväinen, rakastan sinut ehjäksi. Olen niin hyvä ihminen..ehkäpä liikutut jopa kyyneliin asti jossain vaiheessa miettiessäsi miten hyvin ja ihanasti hoidatkaan tämän tilanteen.

Mutta myöhemmin mietit että hyi v#ttu, miksi mä olin noin kiltti tuollaiselle paskiaiselle.
Toivottavasti silloin ei iske itseinho. Miksi halusinkaan niin kovasti miellyttää tuota miestä.
Ehkäpä kaikki vielä kulminoituu räjähtävään intohimoiseen eroseksiin. Koska ette vaan voi itsellenne mitään.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   24.6.25 10:25:22

Hyvä kirjoitus, ja sai pohtimaan. Lähinnä käyttäydyn näin itseni takia, sillä jatkossakin joudun elämään itseni kanssa. Jos se saa tulevaisuudessa fiiliksen, että olinpa tyhmä, niin sitten on niin. Mä en vaan pysty teeskentelemään.

Ja kuten kirjoitin, niin olen mä raivonnut ja itkenyt ja antanut tulla. Tällä hetkellä tämä käytös tuntuu sydämessäni oikealta.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   24.6.25 10:27:16

Aloittajan faniclubissa myös ! Ihan kamalaa kun aina toteutuu se, että ihmiselle annetaan vain niin paljon kuin jaksaa kantaa.. ja nyt hyvin kantokykyinen ihminen sai ihan kamalan lastillisen sitä itteään. Noin järkevä, mutta empaattinen ihminen ei varmasti ole sitä ansainnut ! Meitä hankalia paskapäitä on maailma täynnä ja sitten joku kultainen ja järkevä saa tuollaisen taakan..

Se on varmasti ihan totta, että miehelle olisi melkein helpompi jos raivoaisit ! Mutta ei pelkästään omana empaattisena itsenäsi oleminen vaan niin paljon viileyttä, jopa kylmyyttä mukaan kuin mahdollista.. kyllä se löytyy, pinnan alla olevan vihan avulla.

Lähettäjä: Huu 
Päivämäärä:   24.6.25 10:35:01

Toinen näkökulma tuohon käytökseen eron aikana. Itse tein muinoin ikävästi silloiselle avomiehelleni, jätin hänet osittain toisen ihmisen takia, tosin mitään suhdetta en aloittanut ennen eroa ja olin rehellinen.
Yllättäen hän käyttäytyi täysin asiallisesti ja ystävällisesti koko prosessin ajan, ja kaikki sujui sovussa. Tästä jäi ikuisesti hyvä muisto hänestä, ja itseasiassa olemme edelleen jonkin sortin ystäviä kaikesta huolimatta.
Hänellä olisi ollut täysi oikeus suuttua ja hankaloittaa kaikkea, mutta oli niin fiksu ja aikuinen, ettei lähtenyt sille tielle.

Eli ehdottomasti, jos tuntuu niin pysy omana itsenäsi, toinen tulee arvostamaan sitä vielä. Tietenkään mitään läheisyyttä ei tarvitse antaa eikä omista vaatimuksista joustaa, mutta reilu ja ystävällinen voi aina olla tilanteesta riippumatta, siinä et häviä mitään!

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   24.6.25 11:39:24

"Lähettäjä: Kerrrankin
Päivämäärä: 24.6.25 09:00:07

hyvää tekemistä aloittjalta. Petturiukon suunnitelmat mytistetty täysin: nuoripari ei päässytkään miehen asuntoon asumaan, exä ei muuttunutkaan raivopääakaksi ja ukko jää vielä kiinni entisen kanssa vehtaamisesta.
Fight fire with fire!"

Tämä. Uuden naisen tunteetkin ovat saattaneet viiletä, kun valmiiseen kämppään muuttamisen sijasta pitäisi täytellä kunnan asuntojonohakemus.

Aloittaja suree nyt miehensä 'poismenoa' niin kuin kuollutta surisi, mutta muistaa, että hyvälle naiselle on (toki suruajan jälkeen) paljon hyviäkin ottajia.

Lähettäjä: Mie 
Päivämäärä:   24.6.25 13:01:04

Joo ydtävällisyydem ja asiallisuuden ymmärrän mutta kaikenlaiset halailut ym... Kyllä minä vaan olen niin erinomainen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.6.25 13:12:11

Uusio nainen olisi mielellään tullut lapsineen ja isoine velkoineen asumaan aloittajan asuntoon ilmaiseksi.
Aloittaja kyllä pelaa aika hyvin tätä peliä, vaikkei se liene peliltä tuntuvan.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   24.6.25 13:15:10

Kiitos taas kommenteista. En nyt itseäni pidä minään erityisenä, toki luulin että olen erityisin miehelleni. Mä en ole koskaan ollut mikään kauheen suosittu tai julkkis, niin noi fanclub kommentit on tosi liikuttavia. Ootte ihania <3.

Nomadi, olet oikeassa. Tuntuu oikeasti siltä, että mun aviomies on kuollut. Täysin riippumatta siitä, mikä lopputulema tulee elämässä olemaan (eli minkälainen suhteemme tulee olemaan tuevaisuudessa, jos minkäänlaista edes on), niin toivon, että hän löytää itsensä uudestaan. Ja kyllä mä edelleen liputan enemmän luostarin puolesta.
: D Mua ei yksin oleminen pelota, viihdyn hyvin itseni kanssa.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   24.6.25 13:16:47

Mulle on jäänyt vähän auki, miksi aloittaja saa yksin päättää ja valitsemansa ajan arpoa, jääkö nykyiseen asuntoon vai lähteekö muualle. Kun lapsikin on jo aikuinen. Eikö muilla ole sananvaltaa? Asunto on yksin aloittajan?

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   24.6.25 13:37:40

E, asianajaja ehdotti, että tässä tilanteessa voi vaatia, että otan aikalisän. Miehelle tämä sopii myös, joten kyllä hänelläkin on sananvaltaa. Mutta jos isketään tällainen shokki päin naamaa, niin on ihan luonnollista, että odottaa, jollei tee päätöksiä, kun ei ole siihen kykenevä. Minusta sangen inhimillinen neuvo.

Lähettäjä: kisu 
Päivämäärä:   24.6.25 13:49:08

Hyvä neuvo ja hyvä että otit siitä vaarin. Noin iso muutos muutamassa päivässä, joten ei todellakaan voi olettaa, että kukaan pystyisi tai haluaisi tehdä isoja taloudellisia ja muutenkin elämänlaatuun oleellisesti vaikuttavia päätöksiä hetkessä.

Mieshän on ihan eri tilanteessa, hän on miettinyt eroa jo kuukausia, ja mahdollisesti pohtinut kaikkia eri vaihtoehtoja.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   24.6.25 13:51:14

E, kyllä se edellisissä ketjuissa tuli aika hyvin esille, että miehestä ei ole niitä käytännön liikkuja niin hirveän hyvin tekemään.. Aloittaja voi siis hyvillä mielin miettiä mitä haluaa esim asumisellaan tehdä, vaikka asunto myyntiin onkin menossa niin MIES ei tule nostamaan sormea asian edistämiseksi käytännössä ennen kuin /jos aloittaja miehen pakottaa. Suunnittelee ja pakottaa. Eipä näytä miehellä olevan enää kiire tai hinku edes uusperheensä kanssa aikaa viettää ;)

Lähettäjä: Tirppa 
Päivämäärä:   24.6.25 14:33:12

Kaikki sympatiat ja voimia prosessiin aloittajalle täältäkin. Oli lopputulema sitten mitä hyvänsä.

Mutta pakko todeta Hmmm… kommenttiin, että jos aloittaja on maininnut oleilevansa aika paljon poissa kotoa, niin onhan mies ehtinyt varmasti uuden naisensa kanssa olemaan halutessaan. Toivottavasti tosiaan kunnioittanut aloittajan toivetta siitä, ettei tätä naista tuoda enää yhteiseen kotiin..

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   24.6.25 15:54:03

"kyllä se edellisissä ketjuissa tuli aika hyvin esille, että miehestä ei ole niitä käytännön liikkuja niin hirveän hyvin tekemään.. Aloittaja voi siis hyvillä mielin miettiä mitä haluaa esim asumisellaan tehdä, vaikka asunto myyntiin onkin menossa niin MIES ei tule nostamaan sormea asian edistämiseksi käytännössä ennen kuin /jos aloittaja miehen pakottaa. Suunnittelee ja pakottaa"

No juu, joku hyöty miehen saamattomuudesta :D

Lähettäjä: piuppa 
Päivämäärä:   24.6.25 16:00:19

No ei aviopuolisoa voi pakottaa omaa kotiaan myymään. Eikä kotia saa ilman puolison suostumusta myydä, vaikka puoliso ei edes omistaisi siitä palaakaan.

Aloittaja ja mies on kuitekin naimisissa ja ero tulee voimaan sitten vasta avioerohakemuksen jättämisen jälkeen 6kk:n päästä.

Eli aloittaja voi ihan rauhassa miettiä, mitä haluaa tehdä ja millä ehdoin.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   24.6.25 16:00:57

No kun tämä on aika hämmentävää.. siis he ei ole juurikaan hengailleet vapaa-ajalla. Töissä ja viestein varmaan sitäkin enemmän. Siis mies on koko ajan kotona, ja hän ei todellakaan ole tuonut uutta naista enää tänne.

Ei pidä unohtaa, että mies on kuitenkin naisen esimies, niin siellä ehtivät laatuaikailee 8h
päivässä.

Kiitos jälleen sympatiasta ja tuesta, te ihanat tuntemattomat ihmiset.

Lähettäjä: Hbj 
Päivämäärä:   24.6.25 16:06:46

Vai esimies. Mitähän miehesi esimies sanoo siitä, että työajalla keskitytään muuhun kuin työhön... Eipä taida työyhteisökään kovasti kuviota kannattaa.

Lähettäjä: vii 
Päivämäärä:   24.6.25 16:09:04

Totta kai yhteisomistuskin voidaan myydä vaikkei toinen haluaisikaan, mutta sen purkamisesta pitää ensin hakea oikeuden päätös jos se myyntihaluton heittäytyy hankalaksi. Toki siinä menee aikansa eli kenenkään alta ei kotia myydä noin vain.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   24.6.25 16:20:03

"No ei aviopuolisoa voi pakottaa omaa kotiaan myymään. Eikä kotia saa ilman puolison suostumusta myydä, vaikka puoliso ei edes omistaisi siitä palaakaan."

No älä puhu sontaa ! Yhteisen kodin saa erotilanteessa myydä, joskus tarvitsee niitä lakimiehiä ja jopa oikeuden päätöksiä, mutta kyllä saa. Ikiomansahan saa myydä ihan ilman puolison lupia.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   24.6.25 16:22:57

^ Meidän yhteinen koti oli yksin mun omistuksessa niin kauppakirjaan tarvittiin myös miehen suostumus. Käytännössä jos tuollaisessa kohtaa toinen ei suostuisi niin hänet pitäisi ensin oikeuden päätöksellä häätää ja sitten vasta myydä se koti.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   24.6.25 16:23:22

"No kun tämä on aika hämmentävää.. siis he ei ole juurikaan hengailleet vapaa-ajalla. Töissä ja viestein varmaan sitäkin enemmän. Siis mies on koko ajan kotona, ja hän ei todellakaan ole tuonut uutta naista enää tänne.

Ei pidä unohtaa, että mies on kuitenkin naisen esimies, niin siellä ehtivät laatuaikailee 8h
päivässä."

On kyllä sen luokan työpaikkaromanssi ja sellaisen typeryyden huipentuma.. Erostakin on jo ilmoitettu molemmissa perheissä ja nyt ei saada aikaa edes työajan ulkopuolisiin tapaamisiin juuri järjestettyä, ihan ääliötouhua :D Mutta ei tietenkään saada, toinen on kuitenkin lapsiaan hoitamassa ja toinen ei ehkä enää olisi niin sellaisesta lapsiperhe-elämästä kiinnostunut.. nyt pitäisi vaan molemmissa päissä toimia ja oops, jääkin työpaikalla ja ehkä juurikin vielä enemmän viesteissä kuhnuamiseksi. Siitäs saivat !

Mutta ei ole oikein kyllä työnantajalle, että romanssin olemassaolon lisäksi se hoidetaan käytännössä työajalla..

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   24.6.25 16:23:46

Juu, ei varmasti tarvita oikeuden päätöstä (omistajuus 50/50). Kyllä tää menee myyntiin, ei vaan just nyt.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.6.25 16:29:29

Tulin vaan sanomaan et aika samassa veneessä ollaan.

Avoliitto, 7v, yhteinen talo.

24.5. Mies ilmotti erohalun, syytä ei osannut sanoa. Vqikuttaa siltä että oli impulsiivinen päätös.
Viikossa löysin talolle ostajan ja itselle sitten paritalon.
Tällä viikolla molemmista kaupat ja pari vko päästä muutto.

Minä en todellakaan jää tuleen makaamaan.

Lähettäjä: / 
Päivämäärä:   24.6.25 16:37:58

"Mutta ei tietenkään saada, toinen on kuitenkin lapsiaan hoitamassa"

Niin siellä toisessakaan päässä ei varmaan tällä hetkellä oikein ilolla suostuta siihen, että "voisitsä kattoo lapsia tämän illan, niin pääsen uutta heilaani tapaamaan".

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   24.6.25 16:51:55

Tirskahdin ääneen /. Toisella puolella ei todellakaan tuolla perusteella lähdetä treffaamaan.

Ja ihanan toimeliasta *. Itseni tuntien en pystyisi, mutta ihailtavaa, että sä teet just niinkuin parhaaksi näet itsellesi.

Lähettäjä: köhöm 
Päivämäärä:   24.6.25 17:51:44

Ei hyvänen aika, multa oli jotenkin menny ohi toi pomo - alainen- asetelma. Niin klassista kamaa kuin olla voi. Huh.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   24.6.25 17:55:54

Taas tätä,

Joo ei ollut tarkotus mitenkään syyllistää, jäi viesti lyhyeen kun pankista soitettiin just näistä asioista.

Kaikki tekee just niiku parhaaks näkee. Jos mulla ois ollu varaa, olisin ostanu miehen talosta, et ois saanu tähän jäädä.
Vaan ei varaa ole.. :/

Voi miehet.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.6.25 18:00:52

Koko työpaikka tietää sutinoista, se on varma. Yksi, kun tietää-kaikki tietää.
On mukavaa jatkaa samassa duunipaikassa, kun nuorenparin reki menee seinää päin ja takana on kahden perheen savuavat rauniot ja myydyt talot.
Työyhteisö ei välttämättä ole näissä kaikkein suvaitsevin, ihmiset on hyvin vahingon iloisia..

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   24.6.25 18:52:19

Kyllä tämä varmasti siellä on ns. julkinen salaisuus.
Ja todellakin on niin klassinen tilanne, että naurattais jos ei itkettäis.

Ja siis *, toihan on ihan parasta, miten sait nopeasti elämäsi järjestymään. Sitä visiota nyt odotan, jotta tämä selviäisi itselleni.

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   24.6.25 19:10:03

"No ei aviopuolisoa voi pakottaa omaa kotiaan myymään."

Yhteiselämän lopettamista voi hakea yksipuolisesti jo avioeron harkinta-aikana ja se voidaan panna täytäntöön heti päätöksen jälkeen. Yhteisen asunnon hallinnan osalta käytetään tarveharkintaa. Se, joka asuntoa enemmän tarvitsee, saa jäädä siihen asumaan ja toinen velvoitetaan muuttamaan pois.

Liikaa ei siis kannata tuudittautua siihen, että kyllähän tässä on aikaa loikoilla vaikka hamaan maailman tappiin odottelemassa miehen peliliikkeitä. Jos uusi rouva onkin tomerampaa sorttia, niin sieltä voi tulla yllättävän kovaa painostusta saada asuinjärjestelyt paremmalle tolalle.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   24.6.25 19:20:11

^^
Ja vaikka olisi kumminkaiman tai kaverinkaverin kanssa yhteistä omaisuutta, käräjäoikeuden kautta voi hakea yhteisomistuksen purkua, eli missään omistuskimpassa ei ole pakko olla maailman tappiin vain siksi, ettei toinen halua myydä.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   24.6.25 19:27:20

Aloittajan mahdollisesti tuleva eksä kuulostaa niin vetelältä tyypiltä ettei sitä tomera uusikaan rouva ihan äkkiä saa toimeliaaksi. Tuossa kohtaa miehet yleensä vetävät hiukan jarrusta ja alkavat miettiä josko sittenkin entinen elämä olisi parempi, ja pitävät molempia naisia vähän niin kuin varalla, kuten nyt tässäkin, aloittajalta saa halauksia ja myötätuntoa ja mies kuvittelee (oikeutetusti tai ei) että portti on auki entiseen. Samalla uusi viehättää ja voi kokeilla että miltä se arki uuden kanssa lähtee sujumaan.

Lähettäjä: Fulle 
Päivämäärä:   24.6.25 20:17:35

Toivottavasti tämä ketju jatkuu ainakin vuoden päähän siitä kun tuo lurjus on poissa ja aloittaja kertoo fiiliksistä. Oot kova mimmi!

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.6.25 20:32:37

Se on kyllä huomionarvoista, ettei tätä romanssia ole kyetty viemään sinne vapaa-ajan puolelle. Vaikka nyt siihen olisi kaikki mahdollisuudet. Mä veikkaan ettei siellä töissäkään ole niin kiihkeää kuin aiemmin. Eihän ole mitään järkeä riskeerata perheiden lisäksi vielä työpaikkojakin. Ehkä tämä on nopeammin ohi kuin voisi kuvitellakaan. Joskus nimenomaan se salaisuuden tuoma jännitys on se suhteen suurin voima ja kun sitä ei olekaan, ei itse suhde kestäkään päivänvaloa ja arkea.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   24.6.25 21:39:18

Kiitos taas ihanat. Ei kyllä oma olo tunnu siltä, että olisin kovin kova mimmi. Mutta kyllä täältä kuulkaa noustaan.

Kämpän suhteen on meillä yhtenäinen linjaus, enkä todellakaan halua maailman tappiin vatvoa. Nyt kun olen shokissa, niin ainoa järkevä tapa on antaa aivoille ja sydämelle hetki aikaa tasaantua.

Lähettäjä: Hicks 
Päivämäärä:   24.6.25 21:59:42

Just olin tulossa kirjoittamaan samaa, että yksi pettäjien kickseistä tulee juuri siitä salailusta. Kun se poistuu kuvioista, ei koko suhde enää tunnu samalta, kihelmöinti ja jännitys puuttuu. Sitten tulee eteen karu totuus, molempien suhteet kariutuneet eikä heitä enää huolita takaisin, paluuta entiseen ei ole. Ei siis ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin pysyä tässä uudessa suhteessa, jonka polte on jo tietyllä tapaa sammunut.

Lähettäjä: Bcf 
Päivämäärä:   24.6.25 22:03:15

Jaa no jos eivät ole testanneet toisiaan vapaa+aikana niin homma saattaa kariutua nopeastikin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.6.25 22:08:36

Lapsensa jo maailmalle kasvattanut mies alkaa innosta puhkuen lapsiperhe-elämään toisen miehen lapsille. Vähän eri meininki, kun muhinoida jossain siivouskomerossa työpaikalla salaa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.6.25 22:54:33

Onko avioeroa vielä haettu?

Lähettäjä: Bcf 
Päivämäärä:   24.6.25 23:44:55

"Lapsensa jo maailmalle kasvattanut mies alkaa innosta puhkuen lapsiperhe-elämään toisen miehen lapsille. Vähän eri meininki, kun muhinoida jossain siivouskomerossa työpaikalla salaa."
NiinPÄ :D

Lähettäjä: Christina 
Päivämäärä:   24.6.25 23:54:22

Taas tätä,
tarinasi kuulostaa hyvin samalta kuin omani. Omasta erosta on jo aikaa useampi vuosi, ja tässä vaiheessa voin jo sanoa, että avioero oli elämäni lottovoitto, mutta muistan edelleen sen lamaannuksen, järkytyksen ja epäuskon kun mieheni kertoi täysin puskista haluavansa erota. Myös hänellä oli suhde omaan alaiseensa. Meillä yhteistä eloa oli takana lähes 20 vuotta. Omassakin tapauksessa mies yritti aluksi roikottaa minua löysässä hirressä, halusi elää kuten aiemmin, olla lähellä. Ei ymmärtänyt omaa kantaani siihen, että kun erottiin niin kaikki parisuhdepalvelut päättyivät siihen. Mies jopa ehdotti minulle, että emme hakisi avioeroa vaan muuttaisimme erilleen, hän haluaisi kokeilla millaista elämä on uuden naisen kanssa, jos se ei onnistu, niin voisimme yrittää uudelleen. Jätin tämän tarjouksen väliin. Pala palalta kasasi itseäni ja elämääni uudelleen kasaan, koko ajan enemmän itseni näköiseksi.

Mielestäni teet viisaasti, kun et tee hätäisiä päätöksiä vaan kuuntelet itseäsi. Vedät henkeä, teet itsellesi mieluisia asioita ja annat itsellesi ja tilanteelle aikaa. Se lamaannus, tuska, ikävä, pettymys, suru, ne kaikki ottavat aikansa ja tunteet täytyy vaan elää läpi. Sitten pikkuhiljaa päivä kerrallaan huomaa, että elämä alkaa näyttää koko ajan enemmän omalta, ja joku kaunis päivä huomaat, että olet jopa aiempaa onnellisempi. Toivon sinulle kaikkea hyvää elämääsi! Selviät tästä, ja vielä voittajana.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   25.6.25 06:38:35

Wau, Christina. En olisi voinut kuvitella, että ihan noin samankaltainen kokemus (vaikka onhan tämä klisee) löytyy täältä; pitkä liitto ja suhde alaiseen.

Mä en tällä hetkellä osaa tulkita tilannetta. Ei me nyt jatkuvasti olla halimassa (kuten ehkä sai kuvan aiemmista viesteistä), mutta miehellä on jotenkin hirveä tarve tehdä yhdessä asioita, jopa huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Pitää myös edelleen sormusta. Mä luulen, että hän alitajuisesti pitää mua tuossa limbossa, vielä ymmärtämättä että mä yritän päässäni miettiä omaa elämää eteenpäin. Nämä yhdessä tehtävät asiat on kuitenkin minun tapa tehdä niitä viimeisiä kertoja, ja niistä jää toivottavasti kaunis muisto.

Kuitenkin vaikka teko oli paha, väärin ja raukkamainen, ei hän mikään @!#$ ole. Ja suht
nöyrästi suhtautuu kaikkeen, mitä olen ehdottanut kämpän, osituksen yms suhteen. On vaan jotenkin mälsää edistää asioita, kun en lähtökohtaisesti halunnut olla tässä tilanteessa. Olette ihan oikeassa, mies on tällaisissa aina tosi vätys, kun mä oon hoitanut aina tällaiset asiat.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.6.25 07:07:11

Pitääkö mies sormusta??????

Lähettäjä: Sorbusten herra 
Päivämäärä:   25.6.25 07:26:12

Jaa että sormusta pitää??? Kai ottaa sen veke kun riiaa uutta.

Aloittajan soisi toipuvan shokistaan mahdollisimman pian ja lakkaavan haalimasta kauniita muistoja viimeisistä yhteistekemisistä. Tuollaiset yhteistekemiset vaan repivät sieluasi enemmän kun pitää repäistä itsensä kokonaan pois, älä lähde siihen mukaan että mies haluaa nyt tehdä kanssasi entistä enemmän juttuja. Tai sitten alat tosissasi pitämään kynsin hampain kiinni äijästäja yksinkertaisesti sabotoimaan sitä uutta suhdetta menemällä saunaan ja samaan sänkyyn.

Jos tunteilet niitä kauniita muistoja ja koet että ne halimiset ja sellaiset ovat jotenkin asiaan kuuluvaa sinua itseäsi, niin roikotat tunteitasi vielä pahemmin kiinni tuossa. Mies kuitenkin tuli ja pamautti haluavansa eron kun on uusi nainen, ja venkoilee nyt sitten kaikenmaailman saunomisten, samassa sängyssä nukkumisten ja sormuksenkin kanssa. Ihan täysi pettäjäsika, olet osoittanut olevasi kuitenkin parisuhteen arvoinen ja mielestäni nyt kun suhteenne on loppu, olisi korkea aika ottaa oikeasti täysin kylmä suhtautuminen mieheen. Nythän se omassa " vaikeassa tilanteessaan " saa sinulta jonkinlaista tukea ja ymmärrystä koko ajan, asioita joita hänen pitäisi saada jostain ihan muualta. Kai sillä on kavereita olemassa??

Lähettäjä: kisu 
Päivämäärä:   25.6.25 08:19:38

Christina, miten sinun ex-puolisollesi kävi? Kestikö uusi suhde? Oletteko vielä tekemisissä tai väleissä?

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   25.6.25 08:32:24

Kiitos, arvostan todella näitä "wake up calleja" ihan yhtälailla. Mä yritän. Tässä taas olen väsäillyt ositussopimusta, mutta jatko vaatii mieheltä tosi paljon tekemistä.

Ja kyllä, toi sormuksen pitäminen on minusta outoa. Mutta koska tilanne on outo, niin en osaa kyseenalaistaa, että mikä on oikeesti superhämärää ja mikä vaan jotain muuta.

Ekat, ihan ok 4-5h yöunet takana pitkään aikaan. Jee! Ei toki ilman lääkkeitä, mutta olo on heti paljon reippaampi.

Lähettäjä: köhöm 
Päivämäärä:   25.6.25 08:41:03

Mies pitää sormusta.... Ei hyvänen aika.

Mutta kyllä näitä venkoilijoita riittää, aikanaan yksi eksä jätti mut toisen naisen takia ja sitten soitteli mulle kun heille tuli suhteessa ongelmia, siis silleen niinku saadaakseen apua ja tukea asiaan :D

Mutta hyvä jos sai nukuttua, uni on välttämätöntä, siitä ei voi tinkiä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.6.25 08:49:19

On miehillä pokkaa kun näitä lukee. Ei minkäänlaista kykyä arvioida omaa, surkeaa käyttäytymistä ja sen myötä takavasemmalle vetäytymistä, kun hävettäisi niin paljon. Kun on toiselle tuottanut niin paljon tuskaa.
Ollaan sormukset sormessa, ängetään saunaan, jopa uhriudutaa, kun uusi suhde ei tuosta vaan lähde käyntiin. Sehän olisi kaikkein kätevää, kun uusi onni vaihtuisi lennossa vanhan rouvsn paikalle bsnhasm asuntoon ja kaikki vanhat tavat ja aikataulut säilyisi. Vain rakastajs olisi toinen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   25.6.25 08:50:32

Teksti jäi tarkistamatta..

Lähettäjä: :D 
Päivämäärä:   25.6.25 09:13:21

Mä luulen, että hän alitajuisesti pitää mua tuossa limbossa, vielä ymmärtämättä että mä yritän päässäni miettiä omaa elämää eteenpäin

^ Ikävä kyllä ei vaan ymmärtää sen täysin ja pitää erittäin tietoisesti käsijarrua päällä koska haluaa pitää paluuportin auki. Todennäköisesti pitää itseään suoraselkäisenä ja rehtinä kun sanoo ettei paluuta ole, näin puhdistaa omatuntonsa, ja sanoihin nähden ristiriitainen käytös pitää sinut hämmentyneenä ja hän olettaa voivansa sen ansiosta palata jos siltä alkaakin tuntua.

Älä mene lankaan. Voit pitää miehestä kiinni ja suostua tuohon jos teet sen valinnan, mutta tietoisena siitä että sinua manipuloidaan. Tavutan vielä: ma-ni-pu-loi-daan, ja mies tietää mitä tekee. Päätä itse lähdetkö siihen mukaan ja millä ehdoilla, tai mies päättää puolestasi. Hän kyllä pitää omasta edustaan huolen itse.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   25.6.25 09:42:11

Mä oon tässä päässäni miettinyt, että buukkaanko kesäloman alussa lennot ja kiertelen itsekseni Euroopassa moikkaa kavereita eri maissa. Välillä se tuntuu ihan timantti-idealta ja välillä taas ei. Mutta kyllä mä nyt luulen, että nappaan vaan (meno) lennon jonnekin ja sitten paluulennon jostain muualta takaisin. Olen tottunut matkustamaan yksin.

On ollut ihan järkyttävän vaikeaa tehdä itsenäisiä päätöksiä (ihan jo pelkästään siinä, että minkä paidan laitan päälle..), niin kysyn nyt vielä teidän viisasta näkemystä siitä, että voiskohan toi olla ihan fiksu liike?

Kyllä mä taidan tiedostaa tuon manipuloinnin. Vaikeaa vaan sisäistää se, kun ihminen ei ole sitä aiemmin ollut. Teidän kirjoitukset on auttaneet ymmärtämään myös tämän limbovaiheen, ja mikä miehellä on todennäköisesti taustalla.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   25.6.25 09:44:39

On fiksu liike. Saat vähän etäisyyttä, ja muistat taas, ettei tuo hyrräsi ole maailman ainoa mies.