Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   18.6.25 16:31:36

http://forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=10083724&t=10083724

Edellinen, linkitys ei vaan onnistu minulta.

Kävin tuon naisen tulevan ex-miehen kanssa kahvilla. Oli mukavaa jutella ihmisen kanssa, kuka käy samaa läpi kuin itse. Sovittiin, että ollaan toistemme tukena. Hän on yhtä lailla sekaisin, ja on todella kettuuntunut. Harmittaa oikeasti hänen ja lastensa takia.

Köhöm:n ehdotuksesta yritän olla armollinen itselleni ja kohta tapaan vielä ystävääni. Yksi asia hämmentää: oma tukiverkosto on ihan paras, mutta oma bestis ei ole ollut ollenkaan yhteydessä. En edes jaksa sitä surra, vaan toteankin, että kriisitilanteessa tajuaa, ketkä on oikeita ystäviä.

Lähettäjä: köhöm 
Päivämäärä:   18.6.25 16:36:50

Bestiksellä voi olla itsellään joku tilanne päällä, eikä hänellä ole joko resursseja käsitellä tilannetta tai ei halua itse kuormittaa sinua omalla asiallaan. Mutta harmi jos ei yhtään pysty tukemaan. Joskus tosi läheisille ihmisille voi tulla niin iso shokkireaktio heillekin, ettei he sitten pysty toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. En tiedä, tilanteita on monia.

Mutta onpa upea juttu että tapasit tuon miehen, tätä ei käsittääkseni kovin usein tapahdu. Erikoinen tilanne mutta ainakin teillä on nyt toisenne, voitte purkaa asiaa sellaisella tavalla mihin kukaan ulkopuolinen ei pystyisi.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.6.25 17:32:03

Häh: Kyllä roikkuu. Niin on roikkunut mussakin myös itse varattu mies seitsemän vuotta. Hänestä säännöllisesti kuuluu vaikkei mitään vastakaikua saa. Eipä niitä yhteydenottoja selvin päin tule että lähinnä ne on sellaisia kännissä mokia, mutta silti. Aika vähän pitää ihmisten mielistä ymmärtää jos kuvittelee oman pitkän suhteessa olevan ainoa tapa kokea asioita. En usko myöskään hetkeäkään siihen ettei 26 vuoden aikana ole koskaan ollut kriisiä sen suhteen että haluatteko olla yhdessä. Ettei se teidän suhde niin kovin suureen rehellisyyteen taida perustua. Itse en olisi koskaan miehen kanssa joka ajattelisi musta et jos haluan lähteä, niin saankin lähteä. Ettei hän ainakaan perään itke. Aika vähän on välittämistä sellaisessa suhteessa jossa toinen on ilmeisen ihan sama.

Ikinä, koskaan, milloinkaan, ketään ei voi anella tai painostaa jäämään. Ei ainakaan näitä mun miehiä, jotka eivät ole koskaan olleet mitään naisten lapasia. Kyllä se anelu ja itkien anteeksipyytäminen on menneet ihan toisinpäin. Mähän otin lapseni ja lähdin, muutin kokonaan toiseen kaupunkiin. Perässä muutti mies, ei suinkaan samaan asuntoon sillä sinne ei ollut tervetullut. Ettei nyt kannattaisi puhua asiastaan mitään, josta ei aidosti mitään tiedä. Mies teki ison duunin että sai mun luottamuksen takaisin ja on nykyisin täysi koiranpentu joka pyörii onnessaan mun jaloissa ja mä oon onnellinen siitä, että pyörii.

Se, mistä mä puhuin, oli se ettei kannata väittää haluavansa erota, jos ei aidosti halua eikä kannata tuhota siinä mahdollisessa raivossaan niitä loppujakin välejä, jos ei siis todella halua toista menettää. Mä tein niin alkuun kunnes tajusin etten nyt pelaa lainkaan omaan pussiini vaan toisen. Tajusin että haluan pitää perheeni (siihen asti olin heilunut ees taas kuten aloittaja, se on ihan normaalia) ja aloin toimimaan siten. Ei se tarkoita lainkaan sitä että asia olisi ollut sillä loppuun käsitelty tai mitään muutakaan typerää vaan ainoastaan sitä että mä muistin kuka mä todellisuudessa olen ja sitten sen muisti mieskin. Sen jälkeisen työn on tehnyt mies ja tekee sitä edelleen joka ikinen päivä.

Ja sille joka ei usko että voi rakastaa kahta ihmistä samaan aikaa. Aika harvoin noi sivusuhteet on aitoa rakkautta. Mutta vaikka olisikin, niin hyvin voi rakastaa kahta ihmistä samaan aikaan. Itsekin olen rakastanut vuosia kahta ihmistä. Tämän nykyisen suhteen aikana. Miehelle kerroin siitä ensimmäisenä ja on hyvin tiennyt tämän. Myös siitä että ensimmäiset pari vuotta arvoin näiden välillä ihan avoimesti. Elämä on paljon monimutkaisempaa kuin moni luulee. Rakkaus on valinta, ei pelkkä tunne.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   18.6.25 17:42:54

"Lähettäjä: köhöm
Päivämäärä: 18.6.25 09:07:16

Hei nyt ihan oikeasti sitä armoa peliin!

Kiintymyssuhteesta luopuminen on käytännössä sama tilanne kuin se, että huumeaddikti lähtee vieroitukseen. Tää on ihan neurofysiologinen ilmiö, me ollaan kirjaimellisesti koukussa niihin ihmisiin, joihin meillä on kiintymyssuhde olemassa. Joten kun se suhde katkeaa, niin aivot joutuu samanlaiseen vuoristorataan kuin mitä huumeaddiktit lopettaessaan käytön yhtäkkiä. Tottakai tunteet heilahtelee, tottakai päässä vilisee ties mitä ajatuksia. Se on ihan normaalia ja kertoo vain ja ainoastaan siitä, että sun aivot toimii keskivertoisen tavallisesti tässä tilanteessa.

Kaikki tuollaiset itsesyyttelyt ja epäilyt on nyt ihan turhaa painolastia. Tää on tarpeeksi vaikeaa ilmankin."

Tämä!!! Laitan köhömin tekstin edellisen ketjun lopusta tähän uudelleen, kun siinä on niin painavaa asiaa, että siitä voisi tehdä vastaeronneiden huoneentaulun.

Raskas tuollaisessa tilanteessa on miettiä asumiskuvioita ja omaisuuden jakoa, mutta aloittajan kannattaa ajatella, että tästä on suunta vain ylös. Ja luopiota ei pidä ottaa takaisin ennen kuin loppusyksystä, jos se on koko kesän rukoillut polvillaan oven edessä. Kerran luopio, isolla todennäköisyydellä uudelleenkin luopio.

Joku kehotti ryhtymään peluriksi ja houkuttamaan miehen takaisin, mutta itselleni tämmöinen tyyppi olisi pilaantunutta tavaraa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.6.25 19:21:55

Paras ystävä voi kokea myös jännitystä siitä, ettei vain sano mitään väärää/painosta puhumaam/ kuormita sinua ja siksi päättää antaa sinulle tilaa. Kun mieheni joutui koronan takia teholle, niin parhaat ystävät hiljenivät ja kaverit oli tukena. Se oli kyllä rankkaa, mutta kyllä ne ystävyydetkin saatiin takas kursittua.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   18.6.25 20:03:32

Olette ihan oikeassa. Tämä voi olla myös bestikselle raskasta.

Mä huomaan tuon, mitä köhöm laittoi ja nomadi korostaa. Täytyy nyt vaan antaa itselleen aikaa yrittää sopeutua tilanteeseen. Ja hyväksyä se, että tunteet heittää häränpyllyä. Olisinpa yhtä tehokas kuin se naisen mies, mutta hänellä on kuitenkin velvollisuus jatkaa elämää johonkin suuntaan jo pelkästään lasten takia.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.6.25 20:06:26

Ei se mieskään välttämättä ole ihan yhtä tehokas kuin miltä näyttää. Nopeasti kerrottuna sinäkin vaikutat hyvin järjestelmälliseltä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.6.25 20:10:58

Ei se, ettei toimi vain satutettujen tunteidensa mukaan, ole pelaamista. Lähinnä se on pelaamista, että toimii toisin kun mitä oikeasti haluaisi. Ja silloin se lopputulos ei taatusti ole sitä, mitä haluaa. Järjen käyttö (siinä määrin ja siinä vaiheessa kun se on mahdollista) on ihan järkevää kun kyseessä on näin isot ja merkittävät asiat.

Ei ole meidän muiden asia kertoa aloittajalle, olisiko anteeksianto meidän mielestä oikein vai väärin. Me emme voi tietää sitä ja sen päättää vain yksinkertaisesti aloittaja, mikäli puoliso muuttaa mieltään ja ylipäätään ollaan siinä tilanteessa, jossa sitä anteeksiantoa kysytään.

Kannattaa myös muistaa että pettäminen parisuhteissa on tosi yleistä. Hyvin moni pari myös päättää jatkaa yhdessä ja osa kokee että kriisistä ylipääseminen on parantanut heidän suhdettaan. Väitän ettei siinä kohtaa olla vailla tuntemattomien tai edes tuttujen hyväksyntää omille ratkaisuille. Jokainen tietää itse, miten haluaa toimia ja jokainen tehköön kuten parhaaksi näkee. Se että joku pettää kerran pitkässä liitossa, ei myöskään tarkoita lainkaan sitä että niin tapahtuisi uudestaan. Joten omien pelkojen peilaaminen muiden tilanteisiin on vain hölmöä. Ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa toimia tässä tilanteessa. Ei vaikka kuinka jonkun "itsenäisen naisen käsikirja " niin väittäisi. On myös ihan älytöntä luullaan että kaikki anteeksiantaneet naiset ovat vain kynnysmattoja, joiden mies on jäänyt pakosta. Osa on voinut jäädä muustakin kuin rakkaudesta mutta väittäisin että kyllä se varmasti suurimpia syitä on jäädä taistelemaan suhteen puolesta. On kuitenkin monesti helpompaa jatkaa matkaa joko yksin tai uuden kanssa kuin ottaa vastuuta omista monistaa ja saavuttaa takaisin jo rikottu luottamus. Se kun vaatii usein jopa vuosien työn. Eli aika paljon jotain ihan muuta kuin vähän "pelaamista".

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   18.6.25 20:57:02

... Todella hienosti sanottu. Mä en ainakaan pelaa mitään, vaan olen pelkästään rehellinen.

Nyt tuo mököttää, taas. Mä sanoin sille jo aiemmin, että en aio tehdä mitään ennen kuin tiedän, mitä haluan. Hän varmaan kuitenkin kuvitteli, että muutamassa päivässä pystyn sen päättämään ja hän voi muuttaa uuden naisen (ja lasten, huhhuh) kanssa jonnekin. Hänellä/heillä ei ole mitään realistista ajatusta siitä, mihin on varaa ja mikä on mahdollista. Etenkin kun toisella puolella on taloudellista taakkaa ihan älyttömän paljon.

Siinähän muuttaa, mutta mä en vielä tiedä, joten ennen kuin tämä valkenee minulle, niin en tee ratkaisuja.

Hassua. Mä luulin että mä oon ainoa tuuliviiri tunteiden kanssa, mutta kyllä tolla miehelläkin vaihtuu mielialat aika villinä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.6.25 21:05:18

Älä ainakaan ala ratkomaan miehen sotkuja. Oikeastaan ei kannattaisi oikein edes kuunnella hänen suunnitelmiensa vaikeuksia. Selvittäköön itse uuden hoitonsa kanssa talouskuviot ja muut. Jos rahat loppuu niin elämä opettaa.

Lähettäjä: Kilkki 
Päivämäärä:   18.6.25 21:08:46

Olen tätä ketjua lukenut ja tullut mieleen aika elävästi oma ero noin kymmenen vuoden takaa, kun lasteni isä ilmoitti, että hänellä on toinen. Tuli täysin puskista.

Tsemppiä aloittajalle, terveiset saman kokeneelta ja nyt kun aikaa on jo kulunut, niin: kyllä elämä kantaa, mutta jäljet jätti. Kuten joku toinenkin kirjoitti, niin ikinä enää en anna kenenkään satuttaa minua henkisesti kuten exä teollaan teki. No, ei tämä asenne varsinaisesti par

Lähettäjä: Häh 
Päivämäärä:   18.6.25 21:09:07

"Mä sanoin sille jo aiemmin, että en aio tehdä mitään ennen kuin tiedän, mitä haluan. Hän varmaan kuitenkin kuvitteli, että muutamassa päivässä pystyn sen päättämään ja hän voi muuttaa uuden naisen (ja lasten, huhhuh) kanssa jonnekin. Hänellä/heillä ei ole mitään realistista ajatusta siitä, mihin on varaa ja mikä on mahdollista. Etenkin kun toisella puolella on taloudellista taakkaa ihan älyttömän paljon."

Ehkä edellisistä ketjuista en muista, mutta mitä se mies siinä oikein odottaa? Laskiko hän sen varaan, että sinä ostat muutamassa päivässä hänet pihalle kämpästänne?

Ei vidu mikä tonokki mies, mennyt ihan pilun perässä miettimättä yhtään mitään :D

Lähettäjä: Kilkki 
Päivämäärä:   18.6.25 21:10:29

Lähti kesken.. Asenteeni ei nykyistä suhdetta ehkä paranna, mutta katson tärkeäksi suojella itseäni. Niin palasiksi aikanaan menin.

Valoa kohti, kyllä se elämä kantaa vaikka osumiakin antaa :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.6.25 21:27:14

” Hassua. Mä luulin että mä oon ainoa tuuliviiri tunteiden kanssa, mutta kyllä tolla miehelläkin vaihtuu mielialat aika villinä.”

Vaikka mies onkin ehkä ehtinyt eropohdinnoissaan pidemmälle, koska eron halusi, ei se sitä tosiasiaa kuitenkaan poista, että on se ero hänellekin käsiteltävänä. Täällä kyllä tuomitaan koko mies muistamatta, että ihminen hänkin on omine tunteineen ja vajavaisuuksineen. En toki tarkoita, että pettäminen olisi oikein, mutta eihän meistä ulkopuolisista kukaan pysty sanomaan miksi tuohon tilanteeseen on päätynyt.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.6.25 21:31:43

Tapa on järkyttävä, millä aloittajaa on kohdeltu. Oli syyt ihan mitkä tahansa.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   18.6.25 21:34:59

Juu, saavat ihan keskenään ratkaista käytännön ongelmat. Mua kiinnostaa täällä hetkellä vain se, että mihin menen lemmikkien kanssa. Oikeesti, en edes ymmärrä, mitä kuvitteli, että mihin mä taivun. Tää itsekkyys on tullut aikamoisena yllärinä. Ja selkeästi on aina tottunut siihen, että mä ratkon kaikki ongelmat, edelleen. No way!

Kiitos Kilkki. Harmillista, mutta lohduttavaa lukea sinun kokemuksestasi.

Eilinen haikeus on jo poissa. Käytös on ollut tänään taas niin absurdia, että naurattais jos ei itkettäis.

Kiitos, ihanat ihmiset taas!!!!

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   18.6.25 21:40:01

Ja lisäys vielä . (Piste) Kommenttiin. Toki kuulette vain minun puoleni asioista. Ei ole kuitenkaan oma tarkoitukseni tuomita ja haukkua ihmistä, kenen kanssa olen onnellisesti viettänyt yli puolet elämästä, ja ketä varmasti rakastan loppuelämäni ajan, vaikkei yhdessä nyt jayketakaan. Yritän purkaa omia tunteitani, ja tämä ihan oikeasti
auttaa. Olen kaikesta vertaistuesta ja tsempeistä niin kiitollinen!

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   18.6.25 21:48:15

Mun mielestä on hyvä että otat vähän aikaa ja mietit mitä sinun kannattaa nyt tehdä.

Onko lapset yhteisiä vain vain miehen kun hän ajatteli ne noin vain ottavansa?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.6.25 21:53:20

H, lapset ovat miehen uuden naisystävän. Aloittajan lapsi on jo aikuinen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.6.25 22:10:53

Otan osaa ja ymmärrän aloittajan tilannetta, mutta ymmärrän myös sen parhaan kaverin vetäytymistä.
Sinulla on terve tarve purkaa syviä tuntoja täällä, mikä on tietenkin hyvä ja tärkeää, mutta se sinun kaverisi myös myötäelää sen faktan, että ukkosi on törkeä petturimulkero, joka on nakannut paskan sinun tuntemuksille.

En minäkään seuraisi sivusta tuollaisen häpäisyn jälkeen, että ihminen ei voi lähtä, koska omistusasunto ja lemmikit ja vielä vihan keskellä ihan varmasti halaus oli tosi pitkä ja tiukka..
Varmasti on nyt vaikea, mutta älä sitä virhettä tee, että sekopäissäsi vaadit siltä liikaa, joka on lähimmältä etäisyydeltä seurannut elämääsi, joka on johtautunut tähän tilanteeseen.
Parisuhteet ja erot on hankalia, mutta älä uhraa ihmissuhteita.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   19.6.25 00:38:59

Piste: Tarkoitatko nyt, ettet sinäkään tukisi parasta ystävääsi joka tekee omat ratkaisunsa itse, eikä toimi kuten sä haluaisit hänen toimivan? Peilaat lisäksi ilmeisesti ihan jonkun toisen tarinaa tähän, jossa on ollut vaikeaa jo pitkään ja paras ystävä on ilmeisen väsynyt tilanteeseen.

Öö, mitä? Eihän tässä ole ollut kyse mistään sellaisesta, vaan aloittajalla on mennyt miehensä kanssa hyvin ennen tätä. Tai näin hän luuli. Ystävä ei myöskään koskaan sanele toiselle, miten hänen tulisi elämäänsä elää.

Mä itse veikkaan että paras ystävä on joko tiennyt asiasta jollain tasolla (ovatko myös miehen kanssa ystäviä?) tai sitten kyse on jostain niinkin typerästä kuin ettei se ystävyys sitten kannakaan näin vaikeiden asioiden yli. Eli ollaan ystäviä kun ollaan suht samassa elämäntilanteessa ja voidaan jakaa asioita jotka on suhteellisen kevyitä ja helppoja. Ei todellinen ystävä käännä selkäänsä tälläisessä tilanteessa eikä taatusti tuputa omia näkemyksiään siitä, mitä hänen ystävänsä tulisi nyt tehdä. Aloittaja vaikuttaa hyvin aikuiselta, järkevältä ja tunneälykkäältä. En oikein tiedä, miten kehtaat ja millä oikeudella kutsut häntä sekopääksi?

Sä itse vaikutat tosi vaativalta, epävakaalta ja aggressiiviselta ihmiseltä, jolta puuttuu todellinen myötäelämisen taito. Se, että pelaa muihin jatkuvasti omia traumojaan, ei suinkaan ole sitä. Tätä voi käydä avaamassa vaikka terapiassa. Suosittelen lämpimästi.

Lähettäjä: Toinen piste 
Päivämäärä:   19.6.25 05:38:12

Kirjoitin jo ekassa ketjussa, että kaikki ihmiset ei pysty kohtaamaan sitä huonossa, henkisessä jamassa olevaa ystävää. Sen näkee vasta tositilanteessa, kuka kykenee. Itkuinen, alakuloinen, masentunut, ahdistunut.. Kun kaikki pistetään pirstaleiksi.

Lähettäjä: eräs 
Päivämäärä:   19.6.25 06:25:14

Minusta on parhaalta ystävältä melko kehittymätöntä ja raukkamaista olla tukematta tuollaisessa tilanteessa. Aikuisen ihmisen pitäisi kyetä sen verran tunnetyöhön, ettei jätä parasta ystäväänsä ilman tukea tämän elämän suurimmassa kriisissä.

Tuli tätä ketjua lukiessa mieleen, että aloittaja on kyllä hoitanut kaiken todella hienosti ja aikuismaisesti. Itsekin vastaavassa tilanteessa yllätyin, miten fiksusti ja kypsästi hoidin koko asian. Ikävä kyllä omalla kohdallani järjestelmällinen ja suunnitelmallinen pettäminen ei johtanut eroon. Nyt tämä "toinen" nainen on taas harrastuksen myötä samassa harrastuspaikassa joka ikinen päivä puolisoni kanssa, eikä tilanne ole minulle mukava (eikä puoliso ole tukenut tai käyttäytynyt ollenkaan kypsästi). Päin vastoin, uhkailee aina välillä, että jos en käyttäydy kuten haluaa, lämmittää taas suhteen tuohon naiseen (epäilen kyllä, että naisella on jo jokin parisuhde, mutta toisaalta, huonon itsetuntonsa vuoksi nauttii kyllä nimenomaan varattujen huomiosta).

Oma paras neuvoni on siis, että älä missään nimessä ota sitä miestä takaisin. Itse kun tästä parisuhteesta vihdoin pääsen, niin en ota enää ketään vaivoikseni!

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   19.6.25 06:32:41

Bestis ei ole tekemisissä miehen kanssa. Asutaan myös kaukana toisistamme, joten näkeminen ei tule kyseeseen. Kerroin hänelle (viestillä, kun en pystynyt puhumaan), mikä tilanne on. Sen jälkeen on mennyt viikko radiohiljaisuutta.
Silloin kun hän erosi, olin jatkuvasti yhteydessä. Hän toki käy läpi omaa elämäänsä, joten yritän ymmärtää, että ei pysty vastaanottamaan tätä.
No, niin tai näin, en halua kuormittaa.

On muuten ensimmäinen juhannus, mitä ei vietetä yhdessä. Kyllähän sekin on vain päivä muiden joukossa, mutta silti olo on haikea. En olisi uskonut, että viime juhannus olisi ollut viimeinen. : (

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   19.6.25 06:37:26

Kiitos "eräs". Onpa inhottavan kuuloinen tilanne sinulla, etenkin kun mies tuolla tavalla uhkailee.

En tiedä yhtään, miten tilanne tulee etenemään.
Ainakin sen tiedän, että he tapaavat naisen kanssa tänään. Huomasin siitä, kun mies ajoi partansa (ei tarvitse joka päivä sitä tehdä, mutta tänään on selkeästi The päivä sen suhteen). Kunpa pääsisi tästä mustasukkaisuuden tunteesta eroon! En sitä toki miehelle näytä (enää).

Lähettäjä: köhöm 
Päivämäärä:   19.6.25 07:47:27

Okei toi on kurjaa jos on kuitenkin saanut viestin ja jättänyt kokonaan vastaamatta. Kyllä siihen pitäisi pystyä jotain sanomaan, vaikka sitten hätävalheen että sori oon norossa kolmatta päivää, vastaan paremmin kuin pystyn. Mutta jotain kuitenkin pitäisi pystyä ystävälle vastaamaan.

Kaikki vuosipäivät tulevat olemaan koettelemuksia. Juhlapyhät, merkkipäivät, vuosittaiset rutiinit. Niissä kohdissa kolahtaa aina uudestaan, että ai niin, edellinen joulu oli se viimeinen, edellinen synttäri oli se viimeinen. Menee todennäköisesti pari vuotta ennen kuin se kirpaisun fiilis häviää.

Voin vaan kuvitella millaisia mustasukkaisuuden aaltoja joutuu nyt kohtaamaan. Mun eksä postaili julkisesti someen kuvia uuden naisen kanssa, siis jo ennen kuin oltiin virallisesti laitettu eroa vireille. Oli aika vinkeät tunnelmat niitä julkaisuja katsoessa. Mutta mustasukkaisuuskin kertoo siitä, että toinen ihminen on tärkeä ja että omat tunteet toimii niinkuin ihmisellä kuuluukin. Antaa niidenkin aaltojen mennä läpi ja yli ja keskittyy sitten omaan hyvinvointiinsa.,

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.6.25 07:53:57

Ja sitten epämiellyttävä fiilis, kun kaikki tietää, että vaihto on tapahtunut lennossa petoksen kautta. Ei ehkä isommissa kaupungeissa, mutta maaseudulla kaikki tuntee kaikki.

Lähettäjä: Häh 
Päivämäärä:   19.6.25 08:02:00

Mä veikkailen, että tuo mies jää ennen pitkää kohta ilman naista ihmettelemään.

En tajua mitä se mököttää siellä kotonaan, luulisi että hengailee uuden kanssa kaiken ajan mitä pystyy. Nyt on kesä, voi nukkua vaikka teltassa yöt.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   19.6.25 09:18:05

Kiitos taas kaikille. Jotenkin hämmentää eilinen keskustelu tän naisen tulevan exän kanssa. Meillä on aina ollut tietyt asiat (esim. Musiikki, taide, elokuvat, sarjat), mitkä yhdistää meitä, vaikka muuten ollaankin todella erilaisia persoonia. Tällä uudella ei mitkään näistä asioista yhdistä, vaan esim. Musamaku on täysin eri, ja nainen rakastaa genreä, mitä mies vihaa. Kuulostaa pinnalliselta,
mutta kun musiikki on ollut koko elämän ajan
tärkeää, niin yhtäkkiä se ei olekaan.. mutta eihän ole enää mikään muukaan, joten ehkä siitäkään ei pidä yllättyä.

Ai kauheeta. Kauhulla odotan some-postauksia. Mies ei ikinä ole ollut mikään somehirmu, mutta eihän sitä tiedä, vaikka sellaiseksi muuttuu. Mä en ymmärrä, miksi tahallaan, kaiken paskan jälkeen, halutaan vielä erikseen satuttaa. Eikö mikään riitä?

Lähettäjä: cc 
Päivämäärä:   19.6.25 09:33:09

Niin eiväthän nuo ole ollenkaan "seurustelleet" keskenään, hullaantuneet ilmeisesti vain ja sitten on nopeita salaatapaamisia, joissa fyysisyys lienee keskeisellä sijalla. Sitten kun tästä luultavasti muutetaan samantien yhteen, lapset vielä siihen mukaan, kuherrusaika päättyy, niin voi hyvin olla, ettei se arki toimi yhtään, mistään ei ole samanlaista näkemystä ja hetken päästä huomataan myös, ettei ole mitään yhteistä puhuttavaakaan.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   19.6.25 09:41:03

Se on kamalaa, mutta mikään ei tosiaan tunnu riittävän ! Varsinkaan kun sinne miehen puolelle tulee sitä kiukkua.. hänen asiat ei nyt menekään niin kuin oli ajatellut ! Erosta ilmoittanut, mutta nyt pitäisi tehdä se työ ja myydä kämppä ja etsiä uusi (perhekokoinen) ja tehdä se muuttokin. Voi viedä kuukausia eikä sitä ole ajateltu yhtään, mutta kiukuttaa kun pitäisi heti tapahtua !
Somehan kannattaa blokata ihan heti, olette eronneet. Miestä kannattaa ohjata edistämään asunnon myyntiasiaa, ehkä ehdottaa että kannattaisikohan hänen jo muuttaa ;) SINÄ et vielä tiedä mihin haluat ja tai mitä haluat niin sinä olet missä haluat ja hänellä on kiire siihen uusioperheeseen niin nyt kannattaisi toimia. Taitaa olla aika kova "joudunkin tekemään itse"- kriisi, eihän uudelle voi näyttää että siellä päässä pitäisi lasten kanssa jaksaa vielä koko asumiskuviokin hoitaa..

Eikä tietenkään tule kestämään, hyvä jos oikeasti ehtii alkaakaan ! Ei kaikki miehet jaksa toisten lapsia saman katon alla ja jos vielä kaikki makuasiat ovat ihan eri niin ei pidemmän päälle saman katon alla pysy. Kun nyt saisi aikaiseksi sinne mennä niin siitäs saisi.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   19.6.25 09:52:52

Vaikka olisi tunteita, ne jäihin nyt, ja pää kylmänä. Et tee mitään hätiköityjä ratkaisuja, etkä muuta minnekään vain päästäksesi miehestä eroon. Miehellehän olisi unelmatilanne, jos lähtisit, ja uusi nainen voisi muuttaa tilalle.

Katselet rauhassa ainakin kuusi kämppää ja harkitset sen verran nykyiseen jäämistä (vaikket oikeasti olisi jäämässä), että mies joutuu myös asunnonhakurumbaan. Siinä voi romantiikka hieman karista, kun salatapaamiset muuttuvat uusperhearjeksi.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   19.6.25 10:01:54

En todellakaan ole lähdössä mihinkään. Jos hän haluaa lähteä, niin eikun vaan. Ennen sitä täytyy ruveta tekemään ositussopimusta. Ja vaikka aluksi ajattelinkin, että en voi vaatia mitään, niin mieli on
siinä suhteessa hieman muuttunut. Meillä ei ole avioehtoa, joten haluan että sopimus tulee olemaan reilu, myös minua kohtaan.

Tunteet heittelee, mutta tommosen kiukkupussin kanssa arjen jakaminen viilentää haikeaa tunnetta tehokkaasti.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   19.6.25 10:07:28

Todellakin ihan normaali ositussopimus ja siinä jako ! Varmasti tunteet käy vielä pitkään laidasta laitaan, mutta mies tosiaan "auttaa" nyt aika tehokkaasti hoitamalla tuon shokkiuutisen jatkonkin noin huonosti.. Edelleen ihan hurjasti tsemppiä, jokainen petetyksi ja jätetyksi tuleva voisi ottaa mallia käytöksestäsi ! Niin ja jo edeltäneistä valinnoista elämässä, koska on työ- ja raha-asiat kunnossa niin on helpompaa niiden pohjalta seistä noinkin hankalassa tilanteessa.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   19.6.25 10:12:13

Yksi juristikaverini ihmetteli tätä joskus, että kun mies löytää uuden ja tekee eroa, vanhalla vaimolla ja mahdollisilla lapsillakaan ei ole siinä tilanteessa mitään väliä. Kaikki mahdollinen omaisuus pitäisi saada uutta onnea varten keinolla millä hyvänsä.

Historiassa on paljon tapauksia, ett vanha vaimo on vaikka mestautettu, että siitä on päästy eroon. 'Armeliaampi' mies on vain häätänyt naisen pennittömänä takaisin oman sukunsa luokse. Mitään reiluutta ei kannata miehen puolelta odottaa.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   19.6.25 10:12:51

Pane sitä miestä. Niin monet tekee. Osa jopa päätyy parisuhteeseen.

Jospa se olikin noin päin tarkoitettu.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   19.6.25 10:23:40

Kiitos, kiitos Hmmmm ja nomadi. En mä itseäni pidä minään malliyksilönä. Shokki kun on edelleen päällä, niin voihan musta ajan kuluessa kuoriutua vaikka minkälainen ihmishirviö. Mutta myös teidän kannustuksesta yritän olla itsekin vähän itsekkäämpi. Onneksi oma taloudellinen tilanne on kuitenkin hyvä.

Minen tällä hetkellä pane yhtään ketään :D. Seksi on mulle niin iso ja kaunis asia, meillä ollut kahden rakastavan ihmisen välinen kahdenkeskinen juttu, että se on ihan viimeinen asia mielessä. Eikä kyllä muutenkaan ole mitään fiiliksiä ketään kohtaan.

Lähettäjä: köhöm 
Päivämäärä:   19.6.25 10:24:24

Ositus on tärkeää tehdä ja viimeisen päälle perusteellisesti, tässä ei kannata tinkiä yhtään. On todellakin vaivan arvoista, eikä tule sitten myöhemmin sanomista kun on kunnolla käyty numerot läpi. Hyvästä asianajajasta kannattaa maksaa!

Itse asiassa mun kohdalla kävi just niin, ettei eksä ollut ikinä postannut minusta tai meistä someen yhtään mitään. Perusteli sitä yksityisyyden tarpeellaan jne. Mutta kuinka ollakaan, uuden naisen kanssa tehtiin yhteisiä halipusupostauksia samantien. Ihan siis vaihtoi sosiaalisen median tapansa äärilaidasta toiseen. Yllätti melkoisesti mutta näköjään erojen yhteydessä sitten tosiaan tapahtuu tämän tasoisia muutoksia elämäntavoissa.

Ihan vaan siis sillä, että tällaisia ilmiöitä tosiaan tapahtuu, ja varmaan vielä sitä suuremmalla todennäköisyydellä jos on yhtään vaikkapa nk. keski-iän kriisiä tai muuta vastaavaa taustavaikuttimena. Kaikenlaista jännää voi nousta esiin.

Lähettäjä: Onnea ja menestyst 
Päivämäärä:   19.6.25 10:24:35

Aloittajan miehelle on auvoa ja onnea luvassa, kun uusperhe-elämä alkaa :D :D :D

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   19.6.25 11:12:36

Edellisestä ketjusta jäi mieleen se, kun kommentoit asunnon etsimistä ja valintaa. Omasta kokemuksestani voin vakuuttaa, että ei se vuokra-asuntokaan huono ratkaisu ole ensivaiheessa.

Joo, et välttämättä saa siitä niin oman kodin tuntuista samalla tavalla kuin omistusasunnosta, mutta toisaalta et myöskään joudu kiireessä tekemään mitään suurta rahallista sitoumusta vain, koska joku pitää valita. Toisin sanoen saat arvokasta lisäaikaa hoitaa ensin muita asioita kuntoon, ja sitten paremmalla ajalla ja mielellä etsittyä sitä "oikeaa kotia".

Näin jälkeenpäin voin jo vienosti hymyillä omille kokemuksilleni, mutta silloin aikoinaan sysimustalla fiiliksellä oli laina-asioiden, kaupanteon, remontin ja muiden juttujen hoitaminen vain älytöntä lisäkuormaa. Eikä se kämppä koskaan tuntunut kivalta kodilta. Sen asunnon ostamisen aikaiset fiilikset jotenkin "jäivät asumaan" siihen kämppään ja koko ajan muistuttivat hankalasta elämänvaiheesta. Myyntiin meni heti parin vuoden jälkeen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   19.6.25 11:49:45

Pidä vaan puolesi, sinulla on oikeus ihan normaaliin ositukseen!

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   19.6.25 11:50:46

Tämä koko homma on niin perus klassinen esimerkki keski-iän kriisistä, ettei tosikaan. Joten hyvä on varautua siihen, että myös tässä suhteessa käytös muuttuu.

Mä ymmärrän, että olisi hyvä fiilistellä vuokra-asuntoa tilapäisenä ratkaisuna, mutta ainakaan tällä hetkellä en näe sitä hyvänä
Haluan lemmikeille pysyvyyttä, ja itselleni myös. Eihän mulla täällä mikään hätä ole, ja tarvittaessa voin aina mennä hengähtämään ystävän luo.

Täytyy yrittää juhannuksen aikana työstää ositussopimusta. Mies olettaa varmasti, että myös tämän hoidan minä. Mutta tällä uudella tapauksella on ihan päättömästi velkaa, mikä todennäköisesti vaikuttaa miehen tulotasoon. Tätä
en missään nimessä ota omaksi ongelmaksi, ja tästä syystä pitää lähteä näitä hoitamaan. Onneksi mulla on jo asianajaja tiedossa.

Lähettäjä: Exg 
Päivämäärä:   19.6.25 12:07:56

Meinasin juuri tulla sanomaan että hanki asianajaja, mutta onneksi sinulla on se jo. Itse en antaisi miehelle senttiäkään ylimääräistä. Ei se mitään päänsilittelyä tarvitse. Kun sikailee niin pitää kestää myös seuraukset.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   19.6.25 12:13:30

Just näin.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   19.6.25 12:15:23

Komppaan edellisiä; aina juristi tuollaisiin. Sen voisi vaikka opettaa peruskoulun kansalaistaidossa.

Lähettäjä: köhöm 
Päivämäärä:   19.6.25 12:17:27

Osituksessa on muuten sitten hyvä huomioida just esim lemmikit. Itse varmistin osituksen liitetiedostossa että omistus siirtyy virallisesti minulle. Tavaroiden jaossa isoimmat vänkäykset voi tulla jostain rahallisesti vähäpätöisistä jutuista, esim lahjoista tai muistoesineistä, eli voi miettiä vaikka sitä kautta niitä että kumman suvun kautta joku tavara on saatu, niin että pysyy selkeä logiikka jakoperusteissa.

Tämä on kai ihan yleinen ilmiö myös perinnönjaossa ja vastaavissa, että suuret linjat saadaan sovittua suht ok mutta sitten tulee hervoton sota jostain random ryijystä minkä olemassaoloa ei ole kukaan muistanut aiemmin. Joku fiilispohjainen juttu varmaan, mutta hyvä varautua tämmöisiinkin. Ei ole välttämättä mitään tekemistä järjen kanssa näillä asioilla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.6.25 13:08:53

Olen seurannut tätä tapausta täältä kommentoimatta, mutta tulen antamaan nyt äänen tuolle asuntoasialle, nimityäin täältä myös kokemuksen syvä ääni: vaikka kuinka haluaisit pysyvyyttä asumiselle, niin suurella todennäköisyydellä et tule jäämään sinne, minkä nyt valitset. Olen itse tämän jo kaksi kertaa kokenut, että eron jälkeen on täytynyt miettiä asumista ja uutta asuntoa, ja kummallakin kerralla koti ei ole tuntunut kodilta ja vuoden jälkeen olen vaihtanut pysyvämpään asuntoon. Ja ne asumisratkaisut ensimmäisen vuoden jälkeen ovat olleet niitä unelmakoteja, joissa olen päässyt nauttimaan elosta. Ne eron jälkeen hankitut kodit jäävät kolkoiksi, vaikka kuinka paljon niihin panostaisit ja ajatuksella sisustaisit. Lemmikit eivät tästä niin paljoa kärsi, etteikö kannattaisi kokeilla. Eläimet sopeutuvat tarpeen tullen montakin kertaa uuteen kotiin. Se pysyvyyden tunne on sinulle nyt tärkeää, koska kaipaat rakennetta ja rutiinia elämääsi, ja koti on siinä yksi isoimmista tekijöistä. Älä kuitenkaan hätiköi sen uuden asunnon ostamisessa, vaan katso ihan rehellisesti löytyisikö jotain väliaikaista ratkaisua mistään.

Tsemppiä elämään, kyllä se siitä paremmaksi muuttuu! Parin vuoden päästä voit elää ihan uutta elämää, etkä osaa enää edes muistella tätä vanhaa. Näin on käynyt minullekin, vaikka sitä eroa tehdessä on vaikea kuvitella. En vaihtaisi omaa "uutta" elämääni vanhaan vaikka maksettaisiin! Päivä kerrallaan nyt vain eteenpäin <3

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.6.25 13:28:27

”Tavaroiden jaossa isoimmat vänkäykset voi tulla jostain rahallisesti vähäpätöisistä jutuista, esim lahjoista tai muistoesineistä, eli voi miettiä vaikka sitä kautta niitä että kumman suvun kautta joku tavara on saatu, niin että pysyy selkeä logiikka jakoperusteissa.”

Eikä tarvitse olla edes lahjoja tmv. Lähipiirissä tapaus, jossa ruosteisia nauloja/ruuveja jaettu yksitellen toisen osapuolen toimesta, että varmasti menee omaisuus tasan, eikä toinen vahingossakaan saa mitään ”liikaa”..

Lähettäjä: viini 
Päivämäärä:   19.6.25 13:50:39

Mies on pistänyt itsensä kyllä mukavaa suohon :D Uusi naikkonen isoissa veloissa ja entinen ei meinaa häipyä. On siinä kestämistä.

Siskoni sai miehensä pettämisestä kiinni ja huvikseen piruuttaan vielä harrasti seksiä eron jälkeen tämän kanssa, siinä kai oli jonkinlaisesta potut pottuina-jutusta tavallaan kyse sitä uutta kohtaan. Mies oli sen verran tyhmä että .. no oli tyhmä ja on sitä kyllä ollut edelleenkin vaikka noista ajoista on jo 15v aikaakin. Sisko meni nopeasti eteenpäin ja elellyt tyytyväisenä.

Osta mies ulos nykyisestä asunnostanne jos tuntuu muuten hyvältä siihen jäädä. Pääsee mieskin viettämään sitä ihanaa uutta arkeaan. Toisessa perheessä varmaan sama tilanne, ostaakohan siellä mies akan ulos, vai peräti vaan käskee lähtemään, jos siellä talo onkin miehen kun toinen veloissa? Ja talorahat menisivätkin kai pitkälti vanhojen velkojen maksuun.

Lähettäjä: €€€ 
Päivämäärä:   19.6.25 14:09:04

Uusperheen elo ei tosiaan lähde liikkeelle tuosta vaan. Lapset oireilee, eroavat parit tappelee keskenään, rahajutut, uudet tavat toimia 'perheenä', kalistellaan pitkään sapeleita, jotta homma alkaa sujua.Huoltajuuskiistat,elareista tappelu..
Meinaako nuoripari muuttaa suoraan yhteen.?

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   19.6.25 14:59:03

Nykyistä kämppää en halua lunastaa, ja ymmärrän kyllä pointin tilapäisestä kämpästä. En kuitenkin aio hommata ihan mitä tahansa, kun en edes tiedä, mihin pitäisi asettua. Ja mihin haluan.

Hyviä pointteja osituksista. Otin jo kuvakaappauksen viestistä, missä mies luovuttaa lemmikit mulle.

Kyllä näillä vissiin hinku on muuttaa yhteen. Ja kuten olen sanonut, niin antaa mennä vaan. Toisessa perheessä on myös kämpän myynti, ja puhutaan huomattavasti isommasta kohteesta. Ja harmittaa sen ex-miehen puolesta, kun velkaa on niin paljon. Vaikeaa tuossa tilanteessa on lähteä vuokraamaan/ostamaan uutta, mutta tällaiset realistiset asiat ei nyt mahdu nuoren parin aivoihin.

Valitettavasti ymmärrettävästi mun empatia ei nyt ylety siihen, kuinka heidän uuden elämän alku tulee olemaan vaikeeta : D Yritän vaan pähkäillä, mitä itse haluan.

Köhöm, kävin pistää kutrit ojennukseen, joten itseäni hemmoittelin hieman. : )

Lähettäjä: Exg 
Päivämäärä:   19.6.25 15:31:19

Ovat varmaan suunnitelleet, että sinä häivyt ja uusi nainen muuttaa sinne ja jättää exänsä huolehtimaan ylisuuren ja kalliin asunnon kuluista ja myynnistä. Itse olisin niin kettumainen että nauttisin nyt kesästä ja katselisin uutta asuntoa vasta syksyllä.

Lähettäjä: Fulle 
Päivämäärä:   19.6.25 15:41:55

Tulen rohkeasti saamaan sontaa niskaani.

Olen ollut tuossa samanlaisessa kuviossa tuo toinen nainen. Olin tosin sinkku ja mies pimitti alkuun parisuhteensa. Oli ollut vaimonsa kanssa 30 vuotta. Ehdin rakastua mieheen mutta vedin rajan, että joko tai. Mies erosi vaimosta sitten heti miten. Kysyin noin sata kertaa mieheltä, että oletko nyt aivan varma. Mies oli varma ja minä liian sinisilmäinen. Alle puoleen vuoteen muutettiin yhteen. Nyt melkein kolme vuotta myöhemmin mies kriiseilee sinkkuelämän perään. Ei ajatellut, että ei halunnut kuitenkaan tätä. Minua ja vuoroviikoin luonani olevaa (nyt) aikuisuuden kynnyksellä olevaa lasta. Olisi kuulema pitänyt olla yksin. Ja kun omat lapset jo aikuisia (mies 50) niin ei jaksaisi enää kotonaan jälkikasvua.

Se mitä koetin tässä sanoa on se, että onnea vaan siihen tulevan exäs parisuhteeseen. Vanhan raunioille rakentaminen ei ole pysyvä perusta. Varsinkin kun lapsettomalle tulee lapsetkin kuvioon mukaan. Jos takasin vinkuu niin älä ota. Tsemppiä sulle aloittaja. Väistät nyt luodin. Olisinpa minäkin väistänyt omalta osaltani. Vaikka olinkin se kodinrikkoja.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   19.6.25 15:42:44

Kuule, just niin. Enkä tee näin edes kettumaisuuttani, vaan puhtaasti siitä syystä, etten tiedä, mitä teen.

Mulle tuli ihanasti mieleen sellainen spesiaali sisustus juttu, mitä ei ole täällä ollut mahdollista toteuttaa. Riippumatta nyt siitä, mihin päin menen, niin tiedän, että uudessa kodissa tulee olemaan sellainen. Eli pieniä positiivisuuden rippeitä löydän kuitenkin.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   19.6.25 15:48:51

Älä huoli, Fulle. Mulla ei ole tapana tuomita. Eipä tuossa teidänkään tilanteessa voittajia ole.

Itse kanssa pohdin sitä, että kun suhde perustuu petokseen, eikä kumpikaan voi luottaa toiseen, niin mitä siitä seuraa. Mutta onneksi mun ei tarvitse sitä jatkoa ihmetellä, aina vain toivoisin, ettei lapset joudu kärsimään. Aikuiset kyllä pärjää, ja onneksi lasten isä vaikuttaa hyvin järkevältä, että on heillä ainakin yksi, ajatteleva vanhempi.

Lähettäjä: Fulle 
Päivämäärä:   19.6.25 15:53:39

Mulla on kalvanut nykyäänkin se, että mies valehteli puolisolleen. Mies jälkeenpäin kuultuna oli kahdesti treffannut nuoria työkavereitaan exänsä aikana. Joten en ollutkaan niin spesiaali.

Mutta. Just kun sanoit tosta sisustamisesta, niin oon jo sisutanut uuden kodin. Antaa ihan hirveesti valoa tulevaisuuteen. Mitään ei tarvii enää kysyä tuolta mieheltä saako hänen kotiinsa (näin asian ilmaisi) tuoda.

Lähettäjä: ..... 
Päivämäärä:   19.6.25 17:03:08

Myös voi käydä niin, että he tulevat hyvin juttuun ja ovat jatkossa onnellisia. Tai vaikka päätyisivät hekin eroon, niin silti saattavat olla onnellisia siitä, että ovat uskaltautuneet repäistä itsensä vanhasta irti. Naisille aina suositellaan eroa, jos haluaa elämältään vielä jotain uutta kymmeniä vuosia jatkuneen suhteen jälkeen.

Päällekkäiset suhteet on tietysti törkeää käytöstä ja jätetyllä luonnollisesti oikeus manata ja tuomita mielessään se uusi suhde.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.6.25 17:13:24

Asiat voi tehdä niin monella eri tavalla. Erotakin voi siististi,toista kunnioittaen.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   19.6.25 17:49:48

Kyllä. Nyt tuo käyttäytyy tosi normaalisti. Ihan niinkuin kaikki olisi hyvin (ilman perus hellyyden osoituksia, mitä normaalisti meillä on ollut). Yrittää keskustella ja olla mukava. Mä en oikein tiedä, miten suhtautua siihen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.6.25 17:53:20

Tee testi, yks poikkiteloinen sana niin silmille tulee.. Loppuu mukavuus siihen.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   19.6.25 18:13:36

En mä jaksa, oon niin väsynyt. Onneksi pääsen pois täältä huomenna.

Lähettäjä: Fulle 
Päivämäärä:   19.6.25 19:07:37

Mee pois tuosta. Näin "jälkihuollon" kokeneena sille ei riitä mikään. Tai jos riittää niin sitten edelleen väistit luodin. Se petti sua ja ajatteli eroa. Nyt kun pitäis kaikki hoitaa itse, niin eipä sitten ehkä kuitenkaan eroa. Sun tulevaa exää alkoi pelottamaan kuinka sitten kuitenkaan pärjäisi. Näin teki minunkin puoliso. Varsinkin kun tulevalla on niskassa valtava velka. Just like i had. Ja siitä tuli ongelma. Kauhean helppo on lähteä tasaisesta ja raharikkaasta elämästä rakkauden huumassa. Todellisuus tuli/tulee vastaan.

Lähettäjä: Fulle 
Päivämäärä:   19.6.25 19:12:25

Ja siis edelleenkin omat maksuni maksoin, mutta mies ei halunnut hyväksyä, että elämä jatkuisi tasaisena ja ns yhdenvertaisena (hänen puoliso tienasi tuplat mitä hän) että olisi varaa matkustaa jne. Mulla kun ei ollut varaa matkustaa ja lapsi menee rahallisesti aina edelle niin mies koki asian osoittamalla mustasukkaisuutta lapseeni; mustasukkaisuutta, niinkuin se olisi toinen mies. Näinkin voi tapahtua. Näköjään.

Hei oikeasti. Tulee sitten joku muu. Jos ei just tuo. Anteeksi..

Lähettäjä: Soap 
Päivämäärä:   19.6.25 20:20:35

Ei varmaan aloittajan tilanne, mutta mulla tulee usein näistä keisseistä mieleen, että voisiko tilanne olla se, että mies ei ole tyytyväinen suhteeseen syystä tai toisesta, mutta on liian kiltti sanoakseen sen ääneen? Ei siis halua loukata puolisoa kertomalla mikä mättää (kriittisen palautteen antaminen voi olla vaikeaa). Sit sinnittelee siinä aikansa ja se lopulta purkautuu, kun kiinnostuu toisesta?

Kun itse olen ollut tällaisessa tilanteessa. Jälkikäteen oon ajatellut että olisipa ihastunut johonkin toiseen, niin olisi saanut sen eronkin tehtyä.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   19.6.25 20:37:48

En tiedä yhtään, mikä on syynä. Vastausta "miksi" - kysymykseen ei ole eikä varmaan tulekaan.

Fulle, on kyllä ikävän kuuloinen tilanne. Ja aina ikävämpää, jos on lapsia, ketkä kokee olonsa ei-toivotuiksi. Näin tulee käymään noiden naisen lasten kanssa, ja se on minusta erittäin surullista.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   19.6.25 20:46:01

Naisen kannattaisi hakea kunnan asuntoa, jos on paljon velkaa ja lapsia. Tietenkään exäsi ei voi sitten olla siinä kirjoilla, koska tuet menevät.

Lähettäjä: Fulle 
Päivämäärä:   19.6.25 21:12:03

Tilanne ku tilanne. Ehkä halusin sulle antaa "lohtua" siihen, mitä sun exäsi odottaa. En todellakaan toivoa, että "joskus saat sen takas". Älä ota. Se ottaa seuraavassa käänteessä jonkun muun. Anna sen mennä sen nykyisen sydänsuruiksi.

Lähettäjä: Hah 
Päivämäärä:   19.6.25 21:14:50

Vässykät ei saa erottua ilman lämmintä sänkyä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.6.25 22:35:45

Tuossa tilanteessa ei mieheltä voi odottaa yhtään mitään. Ei hienotunteisuutta, rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta, suoruutta-ei mitään. Kaikki vanha ystävyys on haudattu, tilalla on kovuus, kylmyys, omahyväisyys ja ilkeys.
Se on pettämiseen liittyvässä erossa järkyttävintä ja tämä tosiasia on hyvä tiedostaa. Sen tietää vasta sitten, kun osuu omalle kohdalle.

Lähettäjä: Pinto 
Päivämäärä:   19.6.25 22:44:31

Siis aloittajan mies on ihastunut, hän on oksitosiinipöllyssä. Kannattaa tutkia miten tuo vaikuttaa aivoihin.
Mies on eri ihminen nyt, koska hänen lojaalisuus on vaihtanut paikkaa.

Aloittaja on selvästi fiksu ihminen, tajuat vähän aivokemiaa tutkittuasi kuinka ihastuminen vaikuttaa aivoihin. Kaikki järki katoaa.
Sellaisen ihmisen tekemisiin ei voi oikein ulkopuolelta vaikuttaa, hän on sen ihastumisen pauloissa.

Tee mitä sinulle on järkevää ja hyväksi. Miehesi on sinun tavoittamattomissa. Voi olla että hän herää vuoden tai kahden päästä, mutta sinä olet jo silloin toisessa todellisuudessa ja hyvä niin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.6.25 23:21:45

Useita kertoja olen kokenut ihastumisen tunteita vieraisiin miehiin nykyisen parisuhteeni aikana. Vallan ihania tunteita, mutta kyllä se on jokaisen oma valinta mihin suuntaan oksitosiiniryöpystä huolimatta elämäänsä lähtee rakentamaan. Ja isoja tietoisia valintoja tekee silloin, kun on valmis pistämään perheen erilleen ja osittamaan omaisuuden. Ei tuollaista voi ohittaa olkiaan kohauttaen, kun "toinen oli vain hormoniensa vietävänä".

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   20.6.25 06:46:32

Näinhän se on. Itse olen joissain suhteissa aika mustavalkoinen: onko joku hyvä tyyppi vai ei, ja teot, käytös, miten kohtelet muita ihmisiä, sen kertoo. Yritän aina löytää hyvän tyypin kaikista.

Mies ei selkeästi enää ole sitä. Tiedän, että on surullista yrittää kaivaa sitä hyvää tyyppiä esiin, kun sitä ei vain ole enää olemassa.

Lähettäjä: mii 
Päivämäärä:   20.6.25 06:59:24

Samoilla linjoilla aloittajan kanssa. Jonkun syrjähypyn voisi varmaan teoriassa antaa anteeksi, mutta systemaattinen pettäminen ja toisen huonosti kohteleminen kertoo, ettei ihminen ole hyvä ihminen.

Kolmipisteen suhde jossa taistellaan sivusuhteessa olevasta miehestä ja rakastetaan kahta ja vihataan sivusuhde-eksää ja itseä ja pyöritään koiranpentuna kuulostaa tosi raskaalta omaan korvaan, mutta on ilman muuta varmasti sopiva hänelle.

Aloittajalle toivotan kaikesta huolimatta valoisampia päiviä. Sinulla on paljon hyvää, läheisiä, lapsi, lemmikit, ja selkeästi kyky myös huomata kriisinkin keskellä nämä hyvät asiat. Pidä siitä ja niistä kiinni, elämä kantaa.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   20.6.25 10:38:07

Tärkeintä tuossa on sen osituksen hoitaminen.
Ei avioehtoa, eli omaisuus on listattava,arvioitava tai myytävä, vähennettävä velat ja puolitettava. Toimi erohakemuksen kanssa nopeasti jotta syntyy ositusperuste ennen kuin mies ehtii piilottaa rahojaan tai käyttää niitä uuteen naiseen.
Yhteiseen kotiin ei tarvitse jäädä mutta utse en kiirehtisi poiskaan. Asuminen maksaa ja jos tilalle tulee laosiperhe ja eromuuttokuorma heikentää se todennäköisesti myytävyyttä. Eli ensin pitää kirjallisesti sopia mitä talolle tapahtuu ennen kuin jättäisin sen valvonnatta. Eri jos muu omaisuus on paljon enemmän kuin talo, silloin on varaa lähteä heti uuteen. Tai jos toteaa ettei taloa saada järkevästi myytyä, kannattaa antaa toisen nopeasti lunastaa puolikas ennen kuin hänkin tajuaa sen olevan ylihintainen ja esim liian kaukana kouluista ja harrastuksista mitä uudessa tilanteessa tarvitaan.
Mitä nopeammin toimit sitä parempi tulos on sinulle. Anna miehen nyt olla rakastunut ja tyhmä ja käytä tilannetta taloudellisesti hyväksesi, ole joustava ja helppo kaikessa mikä edesauttaa nopeaa ja tuottoisaa istutusta, kaikkeen muuhun toteat vain että se ei valitettavasti käy.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   20.6.25 10:42:49

Ositus lasketaan kai useimmiten erohakemuksen jättöpäivästä, joten ma paperit menemään.

Ja todellakaan aloittajan ei kannata muuttaa muualle makselemaan vuokraa omasta pussistaan ennen kuin nykyinen asunto on myyty. Uusi nainen saa kyllä pesueelleen kunnan asunnon.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   20.6.25 10:46:49

Lisäyksenä, nyt on hyvä aika ostaa vaikkapa 'äidilleen lahjaksi' isoja juttuja mitä itse haluaa ja jotka oikeasti tulee itselle, saa tilin tyhjemmäksi eli piiloon osituksesta. Myös mahdollinen ensi talven lomamatka tai kasvojenkohotus tai mikä vaan isompi kuluerä kannattaa ostaa ja maksaa nyt. Tärkeimpänä kuitenkin talo, ja siitä saatava korvaus.
Olet vastuussa myös lastesi tykemisesta ja tulevasta perintöosasta koska heidän isän fokus on nyt jonkun toisen lasten elättämisessä. Ei siis ole tuhmaa olla nyt ahne ja laskelmoiva, se petturihan on tiennyt kaiken aiemmin ja laskelmoinut siinä.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   20.6.25 10:48:02

Juu, avioerohakemus on jo lähetetty, joten siitä päivästä lasketaan ositusperuste.

Aio vaatia, mitä vaadin. En kuitenkaan aio olla sika, sillä joudun elämään itseni ja omien päätösteni ja tekojeni kanssa. Tämä täytyy pitää mielessä. Miehen mielestä olen kuitenkin ihan pyllystä, tein niin tai näin.

Kiitos tsempeistä. Ootte ihania!

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   20.6.25 14:37:22

Tämä stoori riipaisee jotenkin todella kovin, ehkä osin aloittajan hienosta asenteesta ja osin taas siitä viimeiseen päivään asti läheisyyttä sisältäneestä parisuhteesta johtuen niin pakko tulla kysymään saitko ap jonkinlaisen juhannuksen järjestettyä itsellesi ? Ymmärrän ettei mitään juhlafiilistä tule, mutta jotain rentoutumista edes ? Edelleen kovasti jaksamista ja tsemppiä tulevaan !

Lähettäjä: köhöm 
Päivämäärä:   20.6.25 16:06:41

Mahtavaa että sait kutrit uuteen kuosiin! Niin sitä pitää!

Minäkin haluaisin että aloittaja saisi hetken hengähtää keskikesän äärellä. Nyt ei kuitenkaan mikään byrokratia mene eteenpäin muutamaan päivään joten hyvä hetki vetää happea.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   20.6.25 19:06:46

Kiitos ihanat, jälleen.
Tulin siskoni luokse turvaan pahaa maailmaa juhannukseksi. Tukiverkostoni on kyllä niin paras.

Ihanaa juhannusta ja kiitos myötäelämisestä. Olen valtavan kiitollinen teille.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   20.6.25 19:08:12

Hyvää juhannusta, aloittaja!

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   22.6.25 11:51:47

Saiko aloittaja yhtään hetkeä mukavaa juhannusta vietettyä ?

Lähettäjä: toivottavasti 
Päivämäärä:   22.6.25 12:46:50

Toivottavasti. Mä veikkaan, että miehellä ei ehkä ollut yhtä hyvää mahdollisuutta viettää kivaa juhannusta. Jospa olisi uudelle parille lykätty lapset jussiksi :D

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   22.6.25 14:43:21

Hei ihanat. Olen saanut viettää juhannusta siskon luona. On ollut todella raskasta, eikä ensimmäinen juhannus ilman miestä tuntunut yhtään kivalta.

Mies on ollut yksin (tai siis lemmikkien kanssa) kotona, sillä uudella naisella ei ollut lapsivapaata ja yllättäen sen verran lapsia ajattelivat, ettei heti pakottanut viettämään yhteistä juhannusta. Mä kävin eilen kotona, ja siellä se tuijotti vaan telkkaria. Ainoa syy, miksi itse menen takaisin on nuo lemmikit. Ahdistaa jo valmiiksi takaisin meneminen..

Kiitos tsempeistä! Ootte ihania!

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   22.6.25 14:50:06

Hyvä kun ajattelivat niitä lapsia, mutta jos nyt ihan hetken päästä aikovat uusioperheeksi niin olipa outo ratkaisu. Siis mieshän voi asua saman katon alla jo vaikka parin kuukauden päästä niin mikäs se olisi järkevämpää kuin viettää niitä juhla-aikoja yhdessä. Haiskahtaa välien rakoilulta, eipä nyt ollutkaan niin ihanaa se eropommin pudottaminen kahteen perheeseen ! Taisi tulla sekin realiteetti vastaan, että molempien puolisot ovat olleet ne tekijät perheissään ja kaksi tunaria ei saa nyt pakkaa kasaan. Ensin paha mieli ap:n puolesta, mutta vähän säälittää jo ennakkoon nuo lapsetkin.

Aloittajalle vaan edelleen jaksamista !

Lähettäjä: köhöm 
Päivämäärä:   22.6.25 15:03:52

Mullekin tuli ekana mieleen että nyt taisi realiteetit iskeä kasvoille, romanttiset tapaamiset salassa ei ole ollenkaan sama juttu kuin aikataulujen sopiminen lapsivuorojen mukaan.

Aloittajalle hurjasti tsemppiä!

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   22.6.25 15:08:58

Lapset ei vissiin ole vielä ihan ajan tasalla siitä, miksi on erottu. Se on toki toisen perheen päätös, milloin lapsille kertoo asioiden oikean laidan. Ja todellakin säälittää lapset, mihin myllyyn joutuvat.

En tiedä, milloin heillä tämä ihana arki alkaa. Kellään ei ole varaa muuttaa mihinkään (myös minulla vuokralle), ennen kuin kämpät on myyty, ja meidän kämppä menee myyntiin vasta aikaisintaan kesän jälkeen.

Tein luonnoksen ositussopimuksesta. Odotan että raivo alkaa, kun ruvetaan käymään sitä läpi, varmaan tänään.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   22.6.25 17:05:27

"Odotan että raivo alkaa, kun ruvetaan käymään sitä läpi, varmaan tänään."

Mutta toisaalta.. jos vaan asianajaja sen tekisi niin sittenhän miehelle asiat selviää.

Miksi ei asuntoa heti myyntiin ? Siis myyntitoimeksiantoa tulille. Noh, heinäkuu voi olla hiljainen, mutta heti elokuun alusta ihmiset taas liikkuvat niin olisi jo markkinoilla silloin ! Ja jos on pihaa niin pitää olla kesäkuvat..

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   22.6.25 18:03:47

Hmmm..... , viereinen kämppä myytiin joku aika sitten ekassa näytössä täydellä hinnalla, ja koska mulla ei ole mitään käryä, mitä teen, mitä tarvitsen ja haluan, niin sen takia kämpän myynnin suhteen on aikalisä. En tiedä, jäänkö tähän kaupunkiin, muutanko jonnekin muualle, ja jos niin minne yms. Siis ihan sen takia, että kirkastuisi ilman paniikkia se, mihin elämää täältä jatkan.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   22.6.25 18:28:23

No sekin on ihan järkevä ajatus.. muista kuitenkin, että myynnin jälkeen on vielä myyjän määrittelemä vapautumisaika :) Vaikka puoli vuotta voi ilmoittaa tarvitsevansa aikaa pakkaamiseen ja lähtemiseen.
Kaupungin vaihtaminenkin voi olla kiva ja hyvä juttu, mutta hienot tukiverkkosi ihan työnantajaa myöten on tullut niin näissä ketjuissa esille, että ihan samaan syssyyn ainakaan ei niistä kannata luopua.. Ääni edelleen väliaikaiselle kämpälle, lemmikit sopeutuvat kun ovat kuitenkin kanssasi <3

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   22.6.25 18:33:46

Jos olet tehnyt asiallisen ja tasapuolisen ehdotelman ositussopimuksesta niin mitä se mies raivoaa? Erotahan se mies halusi, pitää kestää myös käytännön asiat. Ei varmaan tosissaan ole osannut ajatella täysin päällään, kun on pitänyt päästä uittamaan munaa vieraassa kolossa.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   22.6.25 19:30:13

Ei, kuulkaa kanssaeläjät.. mikään ei ole yksinkertaista. Juteltiin, ja yritetään tulla toimeen ja tehdä kivoja asioita niin kauan kuin nyt yhdessä asutaan. Vaikeaa minulle, kun tekee vain mieli olla lähellä, niinkuin aina aiemmin. En pystynyt lähtemään yhdessä saunaan. Hänen mielestään olisi myös ok nukkua samassa sängyssä, mutta en pysty siihen.

Ei hän raivonnut onneksi ositusehdotuksesta.

Mulla, ja mä luulen että hänelläkin, on tunne, että tekee elämänsä isoimman virheen.. mutta tuntuu siltä että juna on vauhdissa syöksymässä kuiluun ja hän ei enää osaa hypätä pois. Hän myönsi, että niin todennäköisesti käy. Rakastan ja välitän, joten olen aidosti hyvin huolissani.

Tänään taas tällainen tilanne ja tunnelma. Kuulostan varmasti tosi tyhmältä, mutta en halua hänelle mitään pahaa, ja pakko yrittää elää sovussa.

Lähettäjä: hehe 
Päivämäärä:   22.6.25 19:45:40

"En pystynyt lähtemään yhdessä saunaan. Hänen mielestään olisi myös ok nukkua samassa sängyssä, mutta en pysty siihen. "

Jos sä nyt haluat niin sanotusti tapella miehestäsi, niin tuossa on heti kaksi asiaa jotka voi heittää sille toiselle hoidolle.

Miehellekö olisi ollut ok saunoakin kanssasi? Uikkareissa vai alasti? Samassa sängyssäkin on ok nukkua? Onko nämä asiat ok sille toiselle muijalle?

Ja toki voi sanoa muijalle, että mies kyllä nyt myönsi että taitaa olla menossa junan kanssa kuiluun, mutta ei osaa hypätä enää pois.

Jos tietäisin toisena naisena nämä asiat, peruuttaisin suhteen tähän sun mieheesi kyllä välittömästi.

Että silleen :D

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   22.6.25 20:57:10

Juu, miehestä kaikki nämä olisi ok. Itse en koe oloani mukavaksi, ja tässä suhteessa on kuunneltava omaa fiilistä. Alasti, tottakai, saunotaan.

En ole tämän uuden heilan kanssa tekemisissä, joten en voi hänelle mitään kertoa. Enkä halua miestä painostaa. Jos hän oikeasti haluaa palata takaisin meidän kauniiseen elämään, niin se halu pitää löytyä hänestä itsestään, ei siitä että painostan. Ja tällä hetkellä en itsekään koe, että olisi mahdollista jatkaa suoraan tästä. Mutta tuntuu niin turhalta heittää koko tämä elämä hukkaan yrittämättä korjata tilannetta.

Lähettäjä: hehe 
Päivämäärä:   22.6.25 21:08:56

Minun mieheni ei enää saunoisi alasti naisen kanssa jolle on sanonut että haluaa eron koska on uusi nainen.

Muuten en kommentoi suhteen korjaushaluasi ym " säätämistä", ihmissuhteet ovat sellaisia kuin ihmisetkin ja monimutkaisia.

Mies vaikuttaa mielellään pitävän sinua varalla ja vaikka samaan aikaan kahta naista..

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   22.6.25 21:17:25

"mutta tuntuu siltä että juna on vauhdissa syöksymässä kuiluun ja hän ei enää osaa hypätä pois. Hän myönsi, että niin todennäköisesti käy."

Ihan viime päivien pienien asioiden perusteella on lukijallekin sellainen olo tullut.. Kun niin reteästi molemmat ovat erosta puolisoilleen ilmoittaneet niin on todella jännä, että ihan parit treffit vain ovat tässä n. vkon aikana järjestäneet ! Juhannus erillään, "koska lapset", asuntojen myyntejä vitkutellaan eikä missään näy sitä uutta lemmenpesää (siis uusperheen torppaa..) mihin oletukset olisivat aika nopeasti vieneet. Mies alkaa jo tottua vitkutteluun, nyt pitäisi jo saada sauna- ja unikaveri !! Varmasti vähän muutakin, ei sitä uuttakaan nyt ole paljon ollut tarjolla. Mutta se junan kuiluun ajaminen on ollut hänen osaltaan selvää jo ennen näitä tietoja, ihan vain se että ukkoikäinen oman lapsen maailmalle saattanut mies olisi muutaman kuukauden panemisen jälkeen menossa isäpuoleksi niin.. no se juna sinne rotkoon rysähtää, monella eri tavalla. Ymmärrän että olet huolissasi, mutta saat olla (ja lähes kaikki muut olisivat!) vihainen ja vähän vahingoniloinenkin siitä tulevasta rotkonpohjasta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.6.25 21:23:03

Luulisi tosiaan, että nyt viettäisivät mahdollisimman paljon aikaa yhdessä ja erillään vain sen ajan, mitä uusi nainen viettää lastensa kanssa

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   22.6.25 21:25:40

"Jos hän oikeasti haluaa palata takaisin meidän kauniiseen elämään, niin se halu pitää löytyä hänestä itsestään, ei siitä että painostan. Ja tällä hetkellä en itsekään koe, että olisi mahdollista jatkaa suoraan tästä. Mutta tuntuu niin turhalta heittää koko tämä elämä hukkaan yrittämättä korjata tilannetta."

Ei tuosta ole enää paluuta teidän entiseen elämään.

Lähettäjä: Been there 
Päivämäärä:   22.6.25 21:37:09

Asunnosta
Sen myynnin aloittaminen voi kestää odotuksiasi pidempään, että esim. kuukauden siitä, että teette sopimuksen välittäjän kanssa. Itse ole tehnyt tämän prosessin kahdesti tämän vuoden aikana (eri asunnot, iso välitysfirma, hyvä sijainti yms), ekan kohdalla ilmoitus oli netissä neljän viikon, toka viiden viikon jälkeen. Tein kaikki päätökset itse ja molemmissa kävi vain 1 välittäjä eli ei viivytyksiä omalta puoleltani. Itselleni oli yllätys, miten hidasta toimintaa, joten jos olisin sinä edistäisin asiaa per heti.
Sinun itsesi kannalta on myös edullista, että asunnon arvio esim. kolme eri välittäjää, tuskin nopeuttaa ainakaan. Lomat yms meneillään, niin se on helposti syksy ennenkuin kaikki päätökset on tehty. Mitään sopimusta sun ei ole välittäjälle pakko tehdä, vaikka kävisivät kohteen katsomassa tai voit pyytää alkuun ensin pelkän arvion ja tiedustella sitten myöhemmin myyntitoimeksiantoa. Tämä myös konkreettisesti tarvitaan ositukseen, ja se sulla oli muutenkin tulilla. Asunnon luovutushan ei tarvitse olla mitenkään nopeasti, sen voi päättää vaikka lokakuulle tai vuoden vaihteeseen, saat hyvin aikaa miettiä omat asiasi asumiselle.

Suhteestasi mieheen tällä hetkellä
Itsellä oli hyvin saman kuuloista, millaista teillä nyt. Pyöritettiin arkea kulissien romahdettua, oli yhteistä ajanviettoa ja seksiä. En pystynyt silti nukkumaan hänen vieressään. Jälkeenpäin ainut mikä jäi tossa harmittamaan oli seksi, koin sen jälkeenpäin tosi likaiseksi. Oli koskettamisen rakkauden kielellä eron tekoa ja tunteiden ilmaisua, ei varmaan "väärin", mutta jos jollain olisin itseäni jälkiviisaana suojellut ni en kyllä tajua, miksi mun mukamas piti häneltä saada vielä kosketusta.

Tsemppiä!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.6.25 22:26:54

On kyllä melkoinen mies, yhteissaunaa, nukkumista samassa sängyssä ja 100% seksiä tarjolla. Huhhuijaa.
Yksi mies soutaa kaksilla airoilla.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   22.6.25 22:29:53

Voi vttu tuon miehen röyhkeyttä! Että kotona kelpaisi olla ihan kuin mitään ei olisikaan tapahtunut! Jösses!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.6.25 22:30:34

Ja kun uusi rakkaus näyttää taas vihreää valoa. Mies häviää sillä sekunnilla. Toivon todella, ettei aloittaja lankea.

Lähettäjä: Taas tätä 
Päivämäärä:   22.6.25 23:02:30

Seksi on ihan jo omasta halusta out of the question. Olen varmaan aika vanhanaikainen siinä suhteessa, ja tiedän että jos nyt lähdettäisiin siihen hommaan, hajottaisin vain itseäni.

Asunto menee kyllä myyntiin ihan välittömästi, kun tiedän, mitä haluan. Meillä on jo välittäjä sovittu. En halua yhtään hötkyillä näin isossa asiassa.