Lähettäjä: dubbel 
Päivämäärä:   20.1.26 20:21:11

Kävin pitkästä aikaa täällä lukemassa näitä keskusteluja ja järkytyin. Taso ei ollut kymmenen vuotta sitten kummoinen, mutta nyt on keskustelun taso vajonnut vieläkin alemmas. Kuinka alas jotkut hevosihmiset voivat vajota muiden hevosia harrastavien julkisessa lyttäämisessä ja arvostelemisessa?

Vai onko täällä menossa jokin kilpailu "kuka kiusaa koviten"?

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   20.1.26 20:28:34

Jaah, itse ainakin vaan keskityn omaan tekemiseen

Lähettäjä: niin 
Päivämäärä:   20.1.26 20:34:52

No hyvä juttu että lopetit jos se lopettaminen teki sut iloiseksi.

Jos taas htnetin keskustelut on sulle = hevosharrastus, niin ehkäpä olit alunperinkin vain netissä notkuja.

Lähettäjä: Amen 
Päivämäärä:   20.1.26 20:46:05

Lähettäjäniin
Päivämäärä20.1.26 20:34:52

No hyvä juttu että lopetit jos se lopettaminen teki sut iloiseksi.

Jos taas htnetin keskustelut on sulle = hevosharrastus, niin ehkäpä olit alunperinkin vain netissä notkuja.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.1.26 23:50:47

Miksi ihmeessä hevospiireissä on näin paljon haukkumista ja kiusaamista? Harrastajana pakko myöntää että se syö vähän motivaatiota tähän lajiin..

Lähettäjä: Kummallista 
Päivämäärä:   21.1.26 07:02:49

Jos nämä kirjoittelut vaikuttavat motivaatioon niin todella kannattaa lopettaa. Tämä edustaa hyvin pientä lähinnä hevoselämästä etäällä olevia mielipiteitä.

Lähettäjä: Lily 
Päivämäärä:   21.1.26 07:03:05

En ole koskaan livenä harrastuksessa kokenut mitään tällaista täällä joissain topissa esiintyvää ilkeyttä tai lyttäämisestä. Päinvastoin olen tavannut ihania ihmisiä, saanut paljon ystäviä ja kavereita, ympärilläni on mukavien ja osaavien ammattilaisten tiimi, hyvähenkinen talliporukka, kisoissa ihmisetkin on avuliaita ja kivoja. Mieleen on jäänyt useammat kerrat, kun joku tuntematon on kannustanut vaikealla hetkellä ja vaikkapa radan jälkeen heittänyt jonkun mieltä lämmittävän kehun jne. Mun kiva hevosharrastuksesta on tosi positiivinen ja hevosten kautta olen saanut elämääni hirveän paljon hyvää.
Olen lukenut negatiivisuutta ainoastaan täällä ja sille mitä täällä lukee en jaksa antaa anna painoarvoa. Somet ja foorumit on minulle eri asia kuin oikea maailma. Vähän sama kuin lukisi vain iltalehden klikkiotsikoita ja juttujen ja somen kommenttikenttien ilkeitä kommentteja ja muodostaisi maailmankuvansa pelkästään niistä. Mulle ainakin hevosharrastus ja kaikki siihen kuuluvat ihmiset ja kohtaamiset sekä oikea maailma on täynnä iloa ja tsemppausta.
Todella erikoista minusta, jos tämän foorumin lukeminen ja joku ilkeä kommentoija saa oikeasti lopettamaan harrastamisen. Ja lopettamisesta vielä ilahtuu. Onko se harrastaminen tosiaan silloin edes ollut se juttu? Veikkaanpa että ei.
On hyvä aina muistaa, että ne ilkeästi kommentoivat ja kiusaavat voivat itse mieleltään huonosti. Hoitoa, apua ja auttavia keskistelutahoja on nykyään vaikea saada, mutta netti on liki jokaisella edessä. Ja todennäköisesti monessa topassa niiden kiusaamiskommmenttien takana on joku yksittäinen häiriintynyt yksilö, joka vaan tykittää monella nimimerkillä oksennustaan.
Eli jos tämä foorumi tai somet saa harrastukseen negatiivisen tunteen, niin suosittelen kyllä ensin hylkäämään foorumin + säätämään somet näyttämään positiivisuutta tuovaa sisältöä hevosten hylkäämisen sijaan.

Lähettäjä: Hipsu 
Päivämäärä:   21.1.26 09:29:55

Keskustelupalstoille on helppo tulla purkamaan kokemuksiaan ja hakemaan vertaistukea. Useimmiten harrastaminen sujuu kuitenkin ilman suurempia ongelmia ja tuo paljon iloa elämään, mutta tällaisista asioista harvoin kirjoitellaan palstoille.

Ystäväni on harrastanut hevosia ja ratsastusta kymmeniä vuosia. Lapsena hän oli yksityistallilla usean hevosenomistajan suosikki, mikä herätti yhdessä hoitajassa kateutta. Tämä ilmeni pahan puhumisena (”ärsyttävän näköinen, kuin paskakasa”) sekä esimerkiksi siten, että roskia lakaistiin ”vahingossa” hänen saappaisiinsa. Kaikki muut tytöt tallilla olivat kuitenkin todella mukavia. Vastaavia yksittäisiä poikkeuksia olisi voinut löytyä mistä tahansa muustakin harrastuksesta.

Nuorina aikuisena harrastimme ilman minkäänlaisia haasteita harrastusporukan kanssa. Myös kilpaillessa muiden suhtautuminen oli neutraalia tai kannustavaa, ja porukalla oli aidosti kivaa.

Todelliseksi koetinkiveksi harrastukselle muodostui vasta niin sanottu ”poniäitiys”, kun hänen lapsensa alkoivat harrastaa ratsastuskoulussa jossa olimme käyneet ilman lapsia jo useita vuosia. Aluksi kukaan ei ollut heille kateellinen. Kun ratsastuksesta tuli heidän ykköslajinsa, ystäväni tarjosi heille lisätunteja, valmennuksia ja mahdollisuuden kilpailla. Vähitellen lapset kehittyivät hieman muita tuntilaisia taitavammiksi ikäisekseen.

Tässä vaiheessa ystäväni huomasi yhdessä äidissä ja tyttäressä kateuden merkkejä. Kyseinen perhe oli aina pitänyt omaa tytärtään tallin parhaana lapsiratsastajana, ja tätä julistettiin ääneen viikoittain – kuinka tämä tyttö oli ”kaikessa paras”. Ystäväni oli siihen mennessä käynyt ratsastuskouluissa yli 20 vuotta, ja tämä oli ensimmäinen lapsi, jonka hän oli nähnyt ja kuullut toistuvasti kiusaavan muita - ja tämä vastasi myös omaa käsitystäni. Nyt kiusaaminen alkoi kohdistua myös hänen omiin lapsiinsa.

Tilanne paheni entisestään, kun ystävän tytär aloitti tallin ulkopuolisen kilpailemisen. Kyseinen perhe lakkasi puhumasta heille kokonaan. Samoihin aikoihin kaksi muuta äitiä tyttärineen lähestyi ystäväni perhettä hyvin ystävällisesti ja kertoi haluavansa tutustua paremmin ja tavata myös tallin ulkopuolella. Myöhemmin kävi ilmi, että nämä perheet olivat olleet epärehellisiä ja valehdelleet ystäväni perheen kiusanneen heitä – ja tästä saatiin lopulta myös tunnustukset.

Ystäväni perhe vaihtoi tallia, ja kertomansa mukaan uudessa paikassa ilmapiiri on ollut todella mukava ja reilu. Edellisellä tallilla edelleen käyvien tuttujen mukaan huono ilmapiiri on jatkunut siellä ennallaan (paikalla on pitkään ollut huono maine sen suhteen eli lähtee siitä että tallinpitäjät eivät ole reiluja ja tasapuolisia asiakkailleen - jotkut saavat toimia moitittavasti huomautuksitta).

Tästä johtopäätökseni on, että jos oikeassa elämässä tuntuu, ettei tallinpitäjä tai muut asiakkaat ole oikeudenmukaisia, tallin vaihtaminen voi olla paras ratkaisu. Ja jos pahaa mieltä aiheuttavat vain keskustelupalstat, ne kannattaa jättää suosiolla väliin.

Oma harrastukseni on tauolla aivan muista kuin ilmapiirisyistä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.1.26 10:09:05

Valtaosan tänne kirjoitetuista kommenteista ei pidä miltään osilta paikkansa. Kuten monilla muillakin foorumeilla jonne saa kirjoitella nimettömänä.

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   21.1.26 12:12:12

Moni tänne kirjoitteleva ei itseasiassa harrasta hevosia. Tänne kirjoitellaan kun ei ole parempaakaan tekemistä.
Eihän aloittajakaan ole harrastaja vaan muuten surffailee netissä?

Jos taas kokee kiusaamista oikeassa elämässä ratkaisu voi olla tallipaikan vaihto. Itse en olen vienyt hevoseni sellaiseen talliin missä ilmapiiri on rento ja kiva. Puitteet eivät ole luksusta pienellä maalaistallilla mutta hevoset saavat elää lajinmukaista elämää ja kaikki kohtelevat niitä kauniisti. :)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   21.1.26 12:35:48

Täällä kokoontuu ja kirjoittelee rumasti asiattomia juttuja sellaiset ihmiset jotka voivat syystä tai toisesta huonosti. Se on vain fakta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   21.1.26 12:40:47

Minkä takia osa tähänkin ketjuun vastaajista selkeästi jotenkin ottaa itseensä että jonkun mielestä tässä lajissa ihmiset kirjoittelee ja puhuu toisistaan rumasti?
Jos siitä ottaa itseensä niin tämä on varmaan ihan totta ja itseensä ottajat tietävät sen itsekin..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.1.26 12:51:08

jos vertaa alkuaikojen ht.nettiin 2000-luvun alussa niin onhan tää ihan karsea törkyläjä nykyään. alkuvuosina täällä pystyi keskustelemaan asiallisesti ja sai asiallisia vastauksia, mutta nykyään aiheesta riippumatta joku tulee jo ensimmäisen kymmenen vastauksen aikana haastamaan riitaa. se on masentavaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.1.26 13:02:33

Mun mielestä yleisesti on keskustelupalstoilla menty rumempaan suuntaan, ei vain täällä ht netissä. En syyttäisi vain hevosihmisiä. Tuntuu että yleisesti on käytöstavat unohtuneet

Lähettäjä: Z 
Päivämäärä:   21.1.26 16:19:56

Mun mielestä ihan varmasti jokaiselle löytyy se oma mieleinen tapa ja paikka harrastaa. Oon itse teini, mutta oon harrastanut pienestä pitäen.
Mulla alkoi tulla vaikeaa siinä vaiheessa, kun ratsastuskoulussa syntyi kateutta muutaman perheen taholta siitä, että mun vanhemmat tukee mun harrastusta. Sekä ihan käytännössä tallilla että myös taloudellisesti. Sen ansiosta oon päässyt valmennuksiin ja kisoihin.
Valitettavasti tallin omistajat ei osanneet käsitellä tilannetta, ja lopulta päädyin vaihtamaan tallia. Onneksi niin kävi. Nykyään tallille on taas oikeasti kiva mennä. Edellisen tallin ilmapiiri olisi varmasti lannistanut mut kokonaan.
Kaikki ikävyys ei edes kohdistunut pelkästään muhun tai mun perheeseen, vaan esimerkiksi jotkut aikuiset kohteli myös toisiaan tosi epäreilusti. Oli puheita muun muassa toisten savustamisesta muille talleille ja maineen tarkoituksellisesta pilaamisesta omistajien silmissä.
Nykyisellä tallilla omistajien persoonan ja johtamistavan takia oon varma, etten joudu enää kohtaamaan tällaista. Vaikka tutusta ja rakkaasta harrastuspaikasta luopuminen voi tuntua tosi raskaalta, se voi silti kannattaa, koska tilalle voi löytyä jotain paljon parempaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   21.1.26 16:28:14

Nojaa, omassa hevosharrastuksessa tämä kaikki sijaitsee vain netissä. Itse siellä tallilla on aina kivaa ja kaikki ovat ystävällisiä ja avuliaita toisilleen.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   22.1.26 09:49:52

On luonnollista, että keskustelupalstoilla korostuvat ongelmat ja haasteet. Niitä voi olla kynnys ottaa esiin kasvotusten, koska valitettavasti siihen liittyy aina riskejä. Itse harrastin vuosikymmeniä ilman mitään erityistä, kunnes talliyhteisössä ”luikerteli käärme” liian lähelle.
Samaan lapsiryhmään osui siskokset, joiden ajattelin aluksi olevan vain sosiaalisesti kömpelöitä. Ensivaikutelma oli hiljainen, kiltti ja arka, mutta pian kävi ilmi, että heidän suhtautumisensa muihin ratsastajiin oli poikkeuksellisen kärkäs. He mustamaalasivat jatkuvasti muita ja levittivät lapsellisilta kuulostavia, mutta vahingollisia tarinoita, kuten väitteitä salaliitoista tai salaisista WhatsApp-ryhmistä, joissa muka juoniteltiin tuntijakoja tai hevosjakoja.
Ensimmäisen kerran hämmennyin, kun tytöt ja heidän vanhempansa – jotka molemmat olivat usein tallilla – olivat kertoneet muille, että oma tyttäreni olisi estänyt erään tytön kiusaamista. En tiennyt lainkaan, mistä oli kyse, emmekä havainneet mitään kiusaamista. Perhe kuitenkin onnistui vakuuttamaan muut siitä, että kyseinen tyttö oli kiusaaja ja hänet tulisi siirtää toiseen ryhmään. Lopulta näin myös tapahtui.
Tämän jälkeen alkoi puhe siitä, että tytön osallistuminen kisoihin pitäisi estää, koska muuten nämä tytöt eivät voisi tulla. Koko talven ajan kiusaamisesta puhuttiin paljon, ja perhe kertoi, että tallin omistaja hoitaa asiaa hyvin. Puheet muuttuivat yhä sekavammiksi. Käsittääkseni he alkoivat syyttää myös tallin omistajaa lasten syrjimisestä ja kiusaamisesta, muun muassa hevosjaoissa, sekä siitä että suuremmat tytöt toisesta ryhmästä kiusasivat heitä. He kertoivat olevansa vaihtamassa tallia.
Perheen toiminta oli muutenkin ristiriitaista: he kutsuivat ihmisiä kylään, mutta väittivät tallilla etteivät olisi heidän kanssaan väleissä näiden ”kierouden” vuoksi. He myönsivät myös suoraan vetävänsä höplästä tallin omistajaa, esimerkiksi keksimällä terveysongelmia saadakseen tältä lisää huomiota, josta selvästi nauttivat.
Talliyhteisössä aistin, että perheeseen suhtauduttiin varauksella, mutta kukaan ei uskaltanut sanoa asiaa suoraan. Oli vain epämääräisiä varoituksia siitä, ettei kaikkea kannata uskoa sellaisenaan.
Yhtäkkiä perheen äiti ilmoitti toisen tallin omistajan olevan hänen paras ystävänsä ja kertoi pyytäneensä lapsensa tämän tallille kisaajiksi. Sinne he sitten siirtyivät. Vasta tämän jälkeen minulle selvisi, että perhe oli kertonut muille myös minun ja lapseni olevan kiusaajia ja kieroilijoita – kuten monien muidenkin.
Ikävintä on se, että kun tällaisen leiman kerran saa, se jää osalle ihmisistä epäoikeudenmukaisesti elämään. Todellisuudessa ainoa kiusaaja oli tuo perhe itse, levittämällä toisista loukkaavia ja perättömiä valheita. He esimerkiksi väittivät ”tietävänsä”, että perheessäni olisi väkivaltaa ja päihteiden käyttöä, ja kehottivat muita välttämään minua ja lastani.
Paha saa kuitenkin lopulta palkkansa. Haluaisivat palata tallille mutta eipä ole enää mitään asiaa.
Muutoin olen tavannut ainoastaan normaaleita harrastajia lajin parissa. Tallilla on mukavaa!

Lähettäjä: lll 
Päivämäärä:   22.1.26 10:13:56

Itse olen kokenut lyttäämistä vain erään tunnetun valmentajan toimesta. Meni meidän tallin jälkeen naapuritallille, ja oli siellä kovaan ääneen haukkunut tekemistäni. Ei maininnut minua nimeltä, vaan hevoseni, joka oli todellakin tunnistettavissa (erikoinen ja tunnistettava rotu). Ystäväni todisti tätä, ja kertoi surullisena minulle. Tämä rääväsuinen nimivalmentaja on jo edesmennyt. Meni kyllä maku hänestä täysin.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   22.1.26 10:32:05

Kun asioita ei uskallata ja voida puhua siellä missä ne ongelmat ovat on ihan hyväkin että on tällainen paikka jossa niitä voi nostaa keskusteluun. Valitettavasti vaan niitä asioita ei voi täällä lopullisesti korjata.

Riskinä on että jos tänne kirjoittaa niin vastaamaan tulee joku joka ei usko asiaa todeksi tai selkeästi luulee kirjoittajan joku täysin eri henkilö. Jolloin jos joku tilanteeseen liittyvä lukee kirjoituksia voi tulla "harhakuvitelmia".

Itse tunnistan keskusteluista erään tilanteen. Kun siitä useammat kirjoittavat eri kanteilta voi tulla käsitys että ongelma olisi hyvin laaja vaikka todellisuudessa kyse muutamasta ihmisestä (samasta perheestä) kuitenkin. Valitettavasti tallin omistaja vain ei alunperin tilannetta käsitellyt asianmukaisesti jolloin useat vaikuttavat purkavan pahaa oloa ja varoituksia tänne. Hänellä kuitenkin on tapa uskoa muiden selän takana ns. omia suosikkejaan mikä johtaa epäoikeudenmukaisuuksiin muiden osalta. Avoin ja reilu asioiden käsittely poistaisi paljon pahoinvointia niin ammattilaisilta kuin harrastajilta.

Lähettäjä: EI 
Päivämäärä:   22.1.26 11:12:15

Kyllähän sitä paskan puhumista on aivan hurjan paljon ihan tuolla kentällä. On iso joukko ihmisiä jotka haukkuvat selän takana edelliset kengittäjät ja tarvittaessa vaikka nykyisetkin jos hevonen ei mene kuten pitäisi. Sama koskee valmentajia, eläinlääkäreitä ja muita tallin ihmisiä. Tätä samaa tekee sekä harrastajat että ammattilaiset. Asiakkaat haukkuu kengittäjää ja kengittäjä asiakkaita. Asiakkaat haukkuu eläinlääkäriä ja eläinlääkäri asiakkaita. Asiakkaat haukkuu valmentajaa ja valmentaja valmennettavia. Tietenkään tähän ei osallistu kaikki!!! Mutta näitä mätiä omenoita on korissa enemmänkin kuin vain muutama.

Lähettäjä: Hei 
Päivämäärä:   5.2.26 10:12:58

Niin minäkin. Aivan kauheeta kohtelua olen saanut ja se ihmisten kateus ja ymmärtämättömyys jos haluat vain harrastaa. Pitäisi kunnioittaa vain niitä jotka ovat kisaavat yms. Ei anneta mitään arvoa jos vain humpputelet hevosesi kanssa ja treenaat omaksi iloksesi. Todella myrkyllinen maailma. En kyllä suosittele kenellekään. Voihan se olla että minun kohdalle osui ne myrkylliset ihmiset. Mutta silti kannattaa varoa kenelle puhuu vaikka et puhuisi pahaa niin sanasi voidaan muokata niin että oletkin puhunut pahaa. Ymmärretään tahallaan väärin kaiken mitä sanot tai teet. Mikään ei ole hyvä teit niin tai näin. Ainakin täällä Savossa on asiat näin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.26 10:24:34

Minä myös. Mikään ei ollut stressaavampaa kuin hevosharrastus hakekaa todella moni hevosalan ihminen oli ilkeä ja/ tai sekopää.

Lähettäjä: Näin 
Päivämäärä:   5.2.26 11:00:39

Olen löytänyt täältä keskustelupalstalta mm siitostamman, onka jälkeläinen on nyt luokkaa "elämäni hevonen". Olen saanut täältä paljon tietoa ja ajatuksia, joita en saisi mistään muualta. Pitää vain suodattaa hyvä huonon seasta, eikä jäädä kiinni kaikkeen negatiiviseen. Vähän kuin kirpputorilla, jonne ihmiset raahaavat sekä roskaa että aarteia. Ei niitä roskia kannata sen enempiä jäädä miettimään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.26 11:01:04

Itse tällä palstalla useemman kerran kohteeksi joutuneena olen myös miettinyt mitä järkeä tässä on. Asiat mitä on kirjoitettu on selkeästi suht läheisiä ihmisiä koska tietää henkilökohtaisista asioista. Tallilla ollaan ystävällisiä ja kukaan ei sano päin naamaa mitään. Helposti voi tulla tunne, että kehen voi enää luottaa.

En keksi muuta syytä kun kateus, itse ollut kaikille aina ystävällinen hevospiireissä ja samoin myös mulle oltu. Ei kuitenkaan ole kiva herätä kymmeniin viesteihin, että taas susta kirjoitetaan.

Parhaimmillaan harrastus on ihanaa ja antoisaa, pahimmillaan aiheuttaa toiselle tosi paljon pahaa mieltä ja ahdistusta.

Lähettäjä: Ttt 
Päivämäärä:   5.2.26 12:54:18

Minun ja kahden tyttäreni ratsastuskouluharrastus jäi aikanaan tauolle ennen kaikkea ilmapiirin takia.

Valitsin vuosia sitten lapsilleni tallin, jossa oli myös seuratoimintaa ja 4H-henkeä. Olimme aina ystävällisiä, autoimme muita ja keskityimme omiin asioihimme. Yhdellä kaudella vanhemman tyttäreni ryhmään tuli uusi ratsastaja, joka oli hyvin arka ja tasoltaan selvästi muita jäljessä. Tunnit muuttuivat välillä turvattomiksi, kun hevosen hallinta ei vielä sujunut ja tilanteita syntyi esimerkiksi liian lähelle ajautumisen vuoksi. Aluksi suuri osa tunnista kului hänen opastamiseensa, mutta myöhemmin hän jäi usein yksin keskelle kenttää itkemään, kun tehtävät ja vauhti tuntuivat liian vaikeilta.

Otin asian ystävällisesti puheeksi tallinomistajan kanssa, koska huomasin tytön pelkäävän ja oman lapseni viihtyvyyden kärsivän. Yllätyksekseni minut kuitenkin leimattiin kiusaajaksi, vaikka myös kyseisen tytön äiti oli toivonut lapselleen helpompaa ryhmää. Myöhemmin kävi ilmi, että toinenkin vanhempi oli saanut samanlaisen syytöksen, vaikka tarkoitus oli ollut tuoda esiin huoli turvallisuudesta ja lasten jaksamisesta.

Samaan aikaan tallilla sallittiin niin sanotun “naapurintytön” käytös, jossa toisia lapsia arvosteltiin taidoista ja varusteista sekä vihjailtiin tallinvaihdoista. Myös aikuisten kesken puhuttiin avoimesti muiden “savustamisesta” pois, mikä tuntui ristiriitaiselta. Lopulta päätimme lopettaa harrastuksen, koska ilmapiiri ei enää tuntunut turvalliselta tai reilulta.

Jälkeenpäin olemme kuulleet ystäviltä, että tallilla on ollut myöhemminkin ristiriitoja ja äkkinäisiä päätöksiä ilman kunnollista selvittelyä. Jopa lapsia on kuulemma poistettu tallin asiakkuudesta, kun kateellinen henkilö oli levittänyt keksimiään väitteitä kiusaamisesta – ja nämä oli uskottu ilman perusteellista asian selvittämistä. Omistajan mukaan kun toisista valehtelu ei kuulemma ole kiusaamista niin mitään väärää ei ole tapahtunut, Ja omistaja mm. sekopäisesti raivonnut itkevälle lapselle ja huutanut tämän ulos tallista. Siksi en valitettavasti ihmettele keskustelua, jota harrastuksen ilmapiiristä on viime aikoina käyty.

Toivon, että kaikissa talleissa muistettaisiin avoin keskustelu, tasapuolisuus ja ennen kaikkea lasten turvallinen harrastusympäristö.

Mielenterveyshäiriöisten pyörittämistä talleista ja harrastusporukoista kannattaa pysyä poissa oman hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.2.26 13:53:06

Oma hevosharrastukseni tapahtuu pääosin ht.netin ulkopuolella, joten minä en ymmärrä mitä tekemistä tämän palstan keskustelun tasolla on harrastuksen lopettamisen kanssa. Oliko harrastuksenasi siis ht.nettiin kirjoittaminen?

Lähettäjä: *-* 
Päivämäärä:   5.2.26 15:51:28

Minunkin hevosharrastus tapahtuu 98% muualla kuin ht.netissä, joten en ihan myöskään ymmärrä aloitusta. Toki, jos on ollut vain virtuaalinen hevosharrastaja :D

Lähettäjä: Lola 
Päivämäärä:   5.2.26 15:56:39

Piste, ihan täysin sama kokemus. Kehenkään ei voi luottaa, ihmisiä joista vihoviimeiseksi olisi uskonut, ovatkin paljastuneet pahimmiksi selkään puukottajiksi. Syyksi en keksi muuta kuin kateuden ja sen, että olen helppo kohde, koska olen liian kiltti ja hyväuskoinen enkä lähde mihinkään lynkkausporukoihin tai juttuihin mukaan. Katkaisin kaikki yhteydet hevospiireihin pari vuotta sitten oikeastaan kokonaan, mutta sekään ei ole vielä lopettanut kiusaamista vaan vieläkin kuulen itsestäni välillä mitä ihmeellisempiä keksittyjä juttuja ja valheita.
Nyt hevoseni omassa pihassa pihan koristeena, koska en halua enää käydä niiden kanssa missään, koska liian usein tullut liian paha mieli.
Täällä käyn joskus lukemassa viestejä ihan vain tarkistaakseni, ettei aktiivisesti kisaava sukulaislapsi ole joutunut jonkun hampaisiin ja ettei vain hänestä kukaan ole keksinyt mitään kiusaamisviestejä laittaa.
Oman ikäisensä ovat fiksuja, mutta aikuiset osaavat olla järkyttäviä ja vanhat tätiharrastajat kaikista pahimpia kiusaajia jotka rääpivät jopa lasten asioita.

Lähettäjä: Lottie 
Päivämäärä:   5.2.26 17:44:14

Tietyltä kantilta ymmärrän aloittajaa. Koska ei se miltä ilmapiiri vaikuttaa ”livenä” ole myöskään aina se totuus.

Itselläni harrastusta takana vuosikymmeniä. En koe, että tilanne olisi muuttunut pahemmaksi. Kiusaamisen muodot vain ovat eläneet. Ja sitä ovat aina tehneet vain tietynlaiset tyypit: kateelliset ja/tai mielenterveysongelmaiset.

Talli-ilmapiiri voi vaikuttaa ihanalle, mutta kiusaamista voi olla silti. Aikoinaan kiusaaminen saattoi olla roskien lakaisu saappaisiin tai tallikassiin, suora sanallinen ilkeily ja haukkumispuheet. Nykyään kiusaamista on paljon vaikeampi tunnistaa, koska sitä tapahtuu myös somealustoilla, viestiryhmissä ja myös näillä keskustelupalstoilla.

Uusimpana ilmiönä meidän alueellamme on syyttää kiusaamisesta harrastajia ja ammattilaisia, jotka eivät sitä ole tehneet. Tätä esiintyy kateuslähtökohdista ja erityisesti tilanteissa, joissa syytösten esittäjä (eli se todellinen kiusaaja) on jäämässä kiinni kiusaamisesta ja halutaan syy sälyttää toisaalle. Eli kiusaamissyytöksiå keksitään itsepuolustukseksi ja oman maineen pelastamiseksi.

Viime vuosina minua on ratsastuskouluympäristössä fyysisesti ”uhkaillut” teinityttö eli kulki hiljaisena hetkenä tallissa aina ohi minua hipoen ja kiukkuisesti mulkoillen ja tuijottaen - ilmeisesti olin puhunut ”väärälle henkilölle” tallissa. Sekä hieman teiniä nuorempi (saman perheen) ratsastuskouluoppilas näytti keskisormea kun ohjeistin ponin kohtelussa. Tallin omistajille en koskaan edes kertonut - koska tuskin olisivat edes uskoneet! Uskon että kotoa kaikki lähtee. Voin vain kuvitella mitä ja miten tuollaisten perheissä puhutaan muista ihmisistä…

Vaihdoin tallia ”sivistyneempään” ilmapiiriin ja tallin omistaja puuttuu kiusaamiseen (kielto tulla tallille). Koen että nyt olen ”turvassa”. Uskon ja toivon, että jokaiselle on löydettävissä samanlainen rauhan tyyssija.

Lähettäjä: H. 
Päivämäärä:   6.2.26 10:17:22

Olen käynyt jo vuosia ratsastuskoulussa jossa ilmapiiri on kiva.

Kertaalleen olen joutunut savustusyrityksen tms. epämääräisen käytöksen kohteeksi. Eli yksi henkilö uskotteli että minut on päätetty jättää porukan ulkopuolelle - kertoen ettei tiedä syytä eikä ole asiasta vastuussa. Tämä kuitenkin ratkesi nopeasti muun talliporukan puuttuessa erikoiselta kuulostaneeseen tilanteeseen ja sain jopa anteeksipyynnön. Kyseisessä ihmisessä huomaan useinkin pientä epärehellisyyttä - ei kuitenkaan kiusaamista - joten pysyttelen hieman kauempana eikä ongelmia ole ollut ja olen kohteliaan ystävällinen kuten kaikille muillekin aina. Eihän sitä koskaan kaikkien kanssa henkilökemia toimi samalla tavalla kuin toisten. Mutta on tietoinen päätös haluta tulla toimeen.

Mutta se mitä olen oppinut - mikä on ainoa keino että tätä harrastusta jaksaa. Se on se että on täysin ok sulkea ilkeilijät ja muut kiusaajat ulkopuolelle. Esimerkiksi narsistiin ei tehoa yhtään mikään muu. Ole kuin "harmaa kivi" ja älä ole näkevinäsikään heitä. Jos olet jo kiusaamisen kohde älä mielellään edes tervehdi äläkä katso päin. Koska jos olet kohteeksi joutunut se mitä haluavat on tunnereaktio - tavalla tai toisella. Jos reagoit heihin jotenkin he tulkitsevat sen joka tapauksessa omalla tavallaan - mikä ei vastaa omaa käsitystäsi todellisuudesta. Vältä myös antamasta mitään tietoa tällaisille itsestäsi koska he käyttävät sitä tietoa hyväkseen jollain tavalla joka tapauksessa. Äläkä seuraa somessa tai anna seurata - välttääksesi asioiden esittämistä omissa nimissäsi. Narsisti käyttää siis seuraajalistaakin vahvistaakseen omaa egoaan ja käyttää mainettasi siinä hyväkseen. Esim. pelkän somekaveruuden perusteella väittää teidän olevan hyvät ystävät ja esittää asioita sinulta kuuleminaan vaikka ette oikeasti edes keskustele mistään tai edes tervehdi kohdatessanne.

Sanoisin siis: sulje kiusaajat ym. mt-häiriöiset häiriköt ulkopuolelle (sekä somesta että live-elämästä). Normaalijärkisten kanssa selvitä ristiriitatilanteet.

Tällä keinoin saat ympärillesi kivan harrastusporukan. Ja muista myös auttaa muita pitämällä yllä rehellistä ilmapiiriä ja puuttumalla tarvittaessa.

Lähettäjä: —- 
Päivämäärä:   6.2.26 13:30:30

Sulkekaa kiusaaminen harrastuksesta pois. Jos tallilla esiintyy kiusaamista tai häirintää, asiasta kannattaa kertoa suoraan tallinomistajalle. Jokainen ymmärtää, että tallin liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että ilmapiiri pysyy asiallisena ja turvallisena. Myös maine kulkee nopeasti – harrastajat kyllä tietävät, millä talleilla asioihin puututaan ja millä ei.

Parhaimmillaan koko talliyhteisö seisoo yhdessä kiusaamista vastaan. Mahdolliset seuraamukset pitää kuitenkin käsitellä avoimesti ja reilusti kaikkia osapuolia kuunnellen. Olen kuullut myös ääriesimerkeistä, joissa lapsen asiakkuus on katkaistu ilman perusteluita tai joissa kiusaamisväite on osoittautunut perättömäksi – siksi oikeudenmukainen ja läpinäkyvä käsittely on erityisen tärkeää.

Tallinpitäjä ei näe kaikkea, mitä arjessa tapahtuu, ellei siitä kerrota. Siksi asioista puhumista ei kannata pelätä. Kun uskalletaan puuttua ajoissa, voidaan yhdessä rakentaa harrastusympäristö, jossa kaikkien on hyvä olla.

Lähettäjä: J & M 
Päivämäärä:   7.2.26 12:06:10

En pidä perusteltuna luottaa tässä asiassa tallinomistajien arviointikykyyn täysimääräisesti. Kuten harrastajissakin, myös omistajissa on yksilöitä, joiden toiminta herättää vakavia kysymyksiä. Kyseinen talli on lähin ratsastuskoulu, ja muiden vaihtoehtojen sijaitessa huomattavan kaukana harrastuksen jatkaminen edellyttäisi käytännössä paikkakunnan vaihtoa. Tallilla on esiintynyt toistuvaa ja rakenteellista epäasiallista kohtelua, joka täyttää kiusaamisen tunnusmerkkejä. Keskeisin epäasiallisen kohtelun lähde on ollut tallin omistajien toiminta. Lopettamispäätös ei ole ollut vapaaehtoinen eikä iloinen, mutta niiden henkilöiden osalta, jotka ovat poistuneet tallilta ja löytäneet paremman vaihtoehdon, tilanne on ollut myönteisempi. Omalla kohdallani se ei ole toistaiseksi ollut mahdollista.

Seuraavat esimerkit kuvaavat tallin toimintakulttuuria ja ilmapiiriä:
-Tallin omistajien toistuvaa, voimakasta äänenkäyttöä ja huutamista suljettujen ovien tai nurkkien takana tilanteissa, joissa kohteena oleva henkilö ei ole ymmärtänyt, mistä häntä kulloinkin syytetään.
-Tilanteita, joissa asiakkaita on asetettu keskenään vastakkain ja heitä on tentattu toistensa tekemisistä sen perusteella, että omistajat ovat nimenneet syyllisiä tapahtumiin, joita ei ole tosiasiallisesti tapahtunut, tai joita on kuvattu puutteellisesti, asiayhteydestään irrotettuna tai virheellisesti.
-Asiakkaiden keskustelujen kuuntelemista salaa ovien ja nurkkien takaa, mukaan lukien tilanteet, joissa opettaja on tullut kuuntelemaan talliin kesken ratsastustunnin.
-Asiakkaiden keskinäisiin huhuihin ja valheellisiin väitteisiin on suhtauduttu tosiasioita selvittämättä ja niitä on pidetty totena ilman kuulemista.
-Tallilla on suosittu yksittäisiä (yleisesti hulluiksi tunnettuja) asiakkaita, joiden käytös on ollut selvästi häiritsevää, ja heidän tunnepurkauksiaan on hyväksytty ja niihin on mukautettu toimintaa.
-Ns, normaaleilta asiakkailta ei ole hyväksytty kysymyksiä tai palautetta, vaan ne on koettu häiriöksi tai epäasialliseksi käytökseksi.
-Tallilla on ollut laajasti esillä kirjallisia sääntöjä, joita ei kuitenkaan ole sovellettu johdonmukaisesti. Esimerkiksi kiusaamisesta ilmoittamiseen on kehotettu, mutta ilmoittamisesta on tosiasiallisesti seurannut kielteisiä reaktioita. Samoin tervehtimistä koskevat ohjeet ovat olleet ristiriitaisia ja tulkinnanvaraisia - esim. sääntöjen mukaan tervehtiminen pakollista, toisaalta tallilla ei saisi tervehtiä muita vaan pitäisikin olla kuin ”laput silmillä” muita näkemättä koska on raportoitu henklökemiahaasteita vailla saatavilla olevia nimitietoja
-Tallin omistajat ovat purkaneet omaa kuormitustaan asiakkaille esittämällä syytöksiä ulkopuolisista tahoista sekä asiakkaita itseään kohtaan, mukaan lukien väitteitä kiusaamisesta ja vainoamisesta ilman, että väitteiden kohteet ovat olleet tietoisia asiasta tai saaneet mahdollisuutta vastata.
-Erimielisyystilanteissa asioita ei ole selvitetty avoimesti tai asiallisesti, vaan omistajien reaktiot ovat ilmenneet tunnepitoisena käytöksenä sekä asiakassuhteen heikentämisenä, kuten opetuksen epäämisenä, kilpailumahdollisuuksien estämisenä, tiedotuksen ulkopuolelle jättämisenä tai asiakassuhteen päättämisenä lyhyellä varoitusajalla ilman mahdollisuutta keskusteluun.
-Joitakin asiakkaita kohtaan on esiintynyt uhkaavaa käyttäytymistä, mukaan lukien nyrkin heristämistä, esineiden paiskomista sekä muuta fyysisesti uhkaavaa liikehdintää myös varsinaisten keskustelutilanteiden ulkopuolella.
- Tilanteita, joissa asiakkaiden välistä kommunikointia on pyritty estämään poikkeuksellisilla ja epäasiallisilla keinoilla, kuten puhumisen estämisellä ääntä pitämällä.
Ratsastustuntien aikana on esiintynyt huutamista ja pitkiä yksipuolisia puheenvuoroja, joissa on kielletty keskustelu tallin omistajista kokonaisuudessaan, mikä on häirinnyt opetustilannetta.
- Asiakkaista esitetään valheita toinen toisilleen, saadakseen omistajien epävakaa käytös näyttämään oikeutetuille.

Että riippuen tallinomistajasta tosiaan tuo kannattaako mitään ottaa puheeksi…

Lähettäjä: odie 
Päivämäärä:   7.2.26 18:38:11

Yllättävän avointa ja asiallista keskustelua täällä.

Tuolla ylempänä "Lottie" kirjoitti:
"Vaihdoin tallia ”sivistyneempään” ilmapiiriin ja tallin omistaja puuttuu kiusaamiseen (kielto tulla tallille). Koen että nyt olen ”turvassa”. Uskon ja toivon, että jokaiselle on löydettävissä samanlainen rauhan tyyssija."

Mietin, voiko hevosen omistajaa kieltää tulemasta tallille? Kieltää tietysti voi, mutta voiko tulemisen myös ihan fyysisesti estää, jos ko. henkilö on aiheuttanut harmia kiusaamalla?

Lähettäjä: odie 
Päivämäärä:   7.2.26 18:39:21

Voiko tällainen kiusaaja tulla tallille vedoten siihen, että omistaa hevosen?

Lähettäjä: uhu 
Päivämäärä:   7.2.26 18:59:36

No ei kovin siloista ole Mäntsälässäkään hevosharrastajilla:
http://forum.hevostalli.net/read.php?f=2&i=7112020&t=7112020

Moni kakku päältä kaunis.

Lähettäjä: Inari 
Päivämäärä:   7.2.26 23:02:24

Täysihoitopaikalla pidettävän hevosen omistajalle voidaan asettaa määräaikainen tai pysyvä tallikielto, jos:
-kielto perustuu henkilön käyttäytymiseen, ei henkilöön itseensä
-kyse ei ole syrjinnästä (ikä, sukupuoli, etninen tausta tms.)
-päätös on perusteltu ja dokumentoitu

Usein toimivin toimintamalli on:
1) Kirjallinen huomautus tai varoitus
2) Ilmoitus siitä, että toiminnan jatkuessa seuraa joko
määräaikainen tallikielto tai
sopimuksen purkaminen
Vakavissa tapauksissa (esim. uhkailu) sopimus voidaan purkaa välittömästi ilman ennakkovaroitusta.

On tärkeää erottaa toisistaan henkilökemia ja asiakkaan tosiasiallinen käytös. Ketään ei voida irtisanoa sillä perusteella, että tallinomistaja tai muut asiakkaat eivät pidä henkilöstä.

Lähettäjä: Elli 
Päivämäärä:   7.2.26 23:55:15

No siis joo, kyllähän noita asiakkuuksien purkuja tehdään. Mun entinen valmentaja heitti aikoinaan pihalle täysihoitopaikalta yhden mt-häiriöisen naisen, koska sen käytös oli jatkuvasti muita häiritsevää, ohjeistuksesta huolimatta. Sen jälkeen tallipaikkoja on annettu enää lähinnä sellaisille hevosenomistajille, jotka oli jo ennestään tuttuja. Ihan ymmärrettävää.

Yhdelle mt-häiriöiselle perheelle ratsastuskoulun omistaja vihjasi aika kohteliaasti, että tallin saa vaihtaa ihan rauhassa eikä ketään jäisi ikävä. Perheellä oli jatkuvasti draamaa muiden asiakkaiden kanssa ja niiden mielestä kaikki muka kiusas niitä – myös muiden tallien omistajat. Todellisuudessa ne itse lavasti tilanteita ja leikki uhreja, ja vielä puheillaan yritti savustaa muita pois. Ne keksi muista ihan järjettömiä juttuja, eikä ne ole enää tervetulleita useimmille alueen talleille. Veikkaan että on vaihtaneet koko aluetta.

Lähettäjä: Hjkkgg 
Päivämäärä:   8.2.26 08:22:15

Suosittelen terapiaa traumoille.

Lähettäjä: Salla 
Päivämäärä:   9.2.26 11:54:50

Inari: "On tärkeää erottaa toisistaan henkilökemia ja asiakkaan tosiasiallinen käytös. Ketään ei voida irtisanoa sillä perusteella, että tallinomistaja tai muut asiakkaat eivät pidä henkilöstä."

-> Kyllähän sitä VOI irtisanoa kenen tahansa asiakkuuden. Kuitenkin jos irtisanottu vie asian käräjille voi saada sakon syrjinnästä. Tosin vain harva siihen viitsii lähteä - koska miksi kukaan haluaisi takaisin paikkaan joka kohtelee asiakkaita epätasa-arvoisesti - ja koska käräjöinti vaatii aikaa ja vaivaa myös todistajilta.

Esimerkkejä tilanteista joissa irtisanominen EI ole hyväksyttävää ja todennäköisesti täyttää syrjinnän kriteerit:
- Vain yksi asiakas tai muutamat irtisanotaan - mutta et pysty osoittamaan hyväksyttävää, objektiivista eroa muihin asiakkaisiin.
- Peruste on “et sovi porukkaan” tai “henkilökemiat eivät kohtaa”.
- Asiakas on käyttäynyt kirjallisten sääntöjen / suullisen ohjeistuksen / muun sopimuksen mukaan - esimerkiksi kertonut kiusaamisesta mutta irtisanotaan tällä perusteella että aiheuttaa kuormitusta henkilökunnalle tuomalla esiin kiusaamistilanteita.
- Asiakkaan henkilökohtainen ominaisuus ärsyttää.

Huomioi myös ns. vastatoimikielto: Asiakas ei saa joutua muita huonompaan asemaan siksi että tuo esiin ongelman.
-> Vastatoimien kielto (yhdenvertaisuuslaki 16 §, tasa-arvolaki) kieltää palveluntarjoajaa kohtelemasta epäsuotuisasti henkilöä, joka on vedonnut laillisiin oikeuksiinsa, ilmoittanut syrjinnästä tai osallistunut sen selvittämiseen.

Kiusaajan voi tietenkin irtisanoa - perustellen yhteistyön toimimattomuutta ja liiketaloudellista etua. Tällöin juridisesti toimiva ratkaisu on antaa ensin kirjallinen huomautus ja varoittaa että toistuessaan kiusaaminen voi johtaa asiakassuhteen päättämiseen. Ja luonnollisesti henkilön oma näkemys tilanteeseen tulee huomioida. Valitettavasti kun voi olla kyseessä myös tilanne että kiusaaja on aivan eri henkilö kuin mitä alunperin uskoisi.