|
Lähettäjä: Prisse
Päivämäärä: 5.4.10 16:33:26
Sonja, onko tuo Gallops Flemelle sinun??? Voi kääks - toivottavasti toivutte!!!
HIHS-reissulla auttanut kaverini soitti tänään, että kun meillä on KE-tilaisuudessa niin myöhäinen aika, niin hän kyllä pääsisi jeesaamaan, jos apua tarvitsemme. Elikkä KE-aikataulut olivat saapuneet, jesh! :-)
Viimekertaisen traikkureissun jälkeen ei todellakaan haittaa myöhäinen aika ja "traikun ajotaitoinen"-apu - ehditään ehkä jopa perille ihan ajoissa... :-)
Nyt tilaisuudesta oli tullut tarkemmin ohjeitakin. Tälläistä kukkahattutätiä oli kovasti jännittänyt, että minne sitä pikkuhevosta olenkaan viemässä (ettei tule häpäistyä sekä kukkahattutätien että pikkuhevosen rodun mainetta yhdellä ja samalla reissulla), mutta tuohan kuulostaa jopa ihan erittäin järkevältä tilaisuudelta, kun siitä kirjoitetaan näin:
http://www.ratsujalostusliitto.fi/tapahtumat2/kyvyt_esiin/yleisohjeita/
"1. Harjoittele maneesissa oleskelua ja irtohypytystä ennen Kyvyt Esiin tilaisuutta, jotta tilanne ei olisi aivan outo hevoselle.
2. Tilaisuus ei kuitenkaan ole kilpailu, vaan koulutus- ja harjoittelutapahtuma, jossa sekä omistaja että yleisö saa jonkinlaisen käsityksen hevosen kyvyistä ja kehitysmahdollisuuksista.
3. Esittäjällä tulee olla 1-2 avustajaa mukana, joiden tehtävänä on hevosen hypyttäminen ja esittäminen."
Noinhan se pitää ottaa eli, ettei kyseessä ole kilpailu vaan pikkuhepalle treeniä maailman turuilla kaiken maailman kissanristiäisissä juoksemisesta.
Meillä on varmaan sijoitus samoja luokkia kuin lähtönumerommekin, kun tälläinen pieni ponimassuinen tappijalka ei näyttävyydessä pärjänne näille substralilla lannoitetun tehokkaasti kasvaville ja tehokkaasti tälläisiä karkeloita varten jalostetuille puokkipojille ja typyille.
Mutta - mukana menossa kuitenkin ja toivotaan, että "tulee hyvä kakku" ja reissuunpääsy miellyttää pikkuheppaa jatkossakin!
Mutta - huh - nyt tulee mieleen, että emme ole sitä vielä treenanneetkaan, että joku toinen ottaa pikkuhepan kiinni kujan jälkeen.
Eikä askellajien esittämistäkään ole tullut treenattua kunnolla. Jossain vaiheesa rauhoitin tilanteen, kun onnistuin vähän liiankin hyvin pääsemään irti "perässä raahattavasta ravista" Kuvandykin kanssa. Se alkoi innostua pomppimaan takana/sivulla kuin aropupu, vaikka pysähtyikin sitten kyllä äkkipysäyksiinkin. Ja palkkioiden runsaasta käytöstä seurasi se, että niitä alettiin melkein jo vaatimaan. ("Ilmakitara soi" eli kaula liikkui jo vähän liian selvästi.)
Kun kävimme yksin maneesilla niin kokeilin tuota juoksutusta ja aropupu oli tallella.
Jääliukkaat olivat lumien sulamisen alettua kuitenkin jo iskeneet, joten en lähtenyt kengätöntä juoksuttamaan.
Se ei sinällään haitannut peruslaiskaa positivismiani vaan ajattelin toiveikkaasti, että kyllähän sitä ehtii alle viikossakin hioa tuon puolen kuntoon, mutta nyt näyttää siltä, että tyypilliseen tapaan pari päivää saa riittää.
Tulikin menoa sinne ja tänne ja nyt sitten samaan aikaan, kun olisi "pitävää loska-mutaa" alla, niin matkan varrella houkuttavat huomiota tuo luso-ori plus ah - sen Aivan Ihanan Mahtavan Kaunis äiti, jonka Kuvandyk ilmeisesti arvelee olevan hänen Tulevien Varsojensa Emän!
Eilen jaksettiin tuon hemaisevan typyn takia pitää jopa paastoakin, sillä olihan hänen (viereisessä tarhassa sijaitsevan olemuksensa) vartioiminen huomattavasti tylsää syömistä kiinnostavampaa.
Tänään (tuplayöheinäannoksen jälkeen) riimun-tavoittelu-leikki ruunavanhuksen kanssa maistui sentään jo taas heinien kera.
Liikkis muuten, kun pikkuheppa lähti eilen viereisellä pellolla lentoharjoituksia suorittaneita arveluttavan oloisia joutsenia kohti selvästi tyylillä, että "älkääs kuulkaa tänne meitsin naisia tulko kiusaamaan - minä aion kuulkaa ottaa teidät ekana vastaan tässä, jos tulette lähemmäs."
Ruunakaveri ja minä olimme sentään ihan toivottuja "vieraita". Ainakin, jos ruunavanhus ei peitä näkyvyyttä tähän ihanaan leidiin juuri silloin kun Kuvandykin "tarkka katse"-hetki on päällä.
Niin - on se vaan jännä, ettei kukaan muu tallille aiemmin ilmaantuneesta neljästä tammasta ole tehnyt tälläistä vaikutusta, vaikka luultavasti joku on voinut kiimassakin jo olla.
No, eivätköhän "hei - minähän olen ori"-fiilikset ole hellittämässä, mutta juuri nyt en ole siis viitsinyt treenata juoksuttamista, ettei ohjelmoitaisi lopullisesti sitä "aropupua".
Ekalla kerralla kun nämä "uutuudet" olivat matkan varrella tarhoissaan, oli jo "rauhassa kävelykin" vähän liikaa vaadittu.
(Pysähdyksestä tulikin sitten kävelytahtia hitaampaa passagea - ei edes piaffia, sen verran selkeä ylös-eteenpyrkimys - tai sitten 2m volttikierros tädin ympäri.)
Ai niin. Tuosta ohikävelystä. Meillä siis siunattu tallinpitäjä taikoi sellaisen tarhausjärjestelyn (varsinaista juhlien istumajärjestyksen tekoa "kuka kenenkin kanssa mahtuu samaan pöytään"), että pikkuheppa on nyt ruunavanhuksen kanssa takaisin isossa "talvitarhassaan" ja luso-orin ja nuorten ruunien kanssa Kuvandyk pääsee leikkimään vasta kun tämä "KE-turnee" on ohi.
Nuorison edustajat ovat kuitenkin jo seinänaapureina ja kyllä noilla 3-vuotiailla näyttäisi olevan jonkinlainen aivan oma "sielujen sympatiansa". (Vai pitäisikö sanoa, että ovat henkiseltä iältään samassa vaiheessa.)
Vähän tiesti sikäli harmittaa, kun pikkuheppa olisi tiesti ihan intopiukena leikkimässä ja eniten tuota uutta luso-oriakin näyttäisi kiinnostavan Kuvandyk, mutta sikäli hyvä että nyt kun lumien sulaessa jo vanhatkin ruvet tassuissa irtoamaan kosteassa pehmentyessä, niin ei kannata hankkia vahingossakaan uusia.
Leikkiessä pikkupikkuvekkejä tulee väkisinkin, kun nuorten orien ja ruunien leikit ovat sieltä xtreme-osastolta.
Vaikkei otettaisi "tosissaan", niin esimerkiksi saattaa vahingossa tassu lipsahtaa, kun 155-senttinen painii 172-senttistä puokkia vasten takajaloilla seisten sateessa pehmenneellä jäällä, jossa 3x0-kokoisen kavion alla ei enää "jääkansi" pidäkään moisen paineen alla...
Pari uutta kuvaa.
http://www.facebook.com/photo.php?pid=4995943&l=ac2c27292c&id=751443141
http://www.facebook.com/photo.php?pid=4995954&l=3676ecf3af&id=751443141
(Ja mistä huomaa, että taas väsyttää - juttua riittää...)
|