Lähettäjä: Leandra 
Päivämäärä:   8.6.10 22:11:14

... hevosten suvuista ja jalostuksesta. Oma viestiketju tähän ketjuun syntyneelle keskustelulle.

Keskustelun aiheena siis virtuaalihevosten ongelmallinen tilanne jalostuksellisesti ja se, miten tilannetta voitaisiin parantaa. Kaikenlaisia mielipiteitä ja kokemuksia saa esittää!

Alla copypastena em. ketjusta kaikki asiaa koskevat viestit:

----------------------------------------

Lähettäjä: ?
Päivämäärä: 7.6.10 10:51:10

onko muuten mitään rotua, jota ei löyty virtuaalimaailmasta yhtään? jtn oikeastikkin tuntemattomampia?

shetlanninponeja löytyy lähes joka tallilta, haen nyt nimen omaan niitä joita löytyy vain muutama yksilö tai ei lainkaan kasvattajia!

Lähettäjä: Leandra
Päivämäärä: 7.6.10 10:55:49

On yleinen harhakäsitys, että shetlanninponeja löytyy lähes joka tallilta. Tai ehkä niitä löytyy, mutta kasvattajia on vain muutama. Itselle tulee mieleen tasan 3 tallia, joista voisin kuvitella ostavani shetlanninponin. Se ei ole kovin montaa rodulta, "jota löytyy lähes joka tallilta".

Lähettäjä: Kya
Päivämäärä: 7.6.10 10:58:34

Leandra puhuu niin asiaa! on niin paljon rotuja joita löytyy paljon, mutta joiden tilanne on kuitenkin päässyt heikoksi.

Lähettäjä: Jenny_K
Päivämäärä: 7.6.10 11:00:47

Juuri tuota tarkoitin suomenhevostenkin kohdalla, mitä Leandra puhui shetlanninponeista. :)

ähettäjä: Jenny_K
Päivämäärä: 7.6.10 11:07:14

Niin ja vielä ainakin suokkien kohdalla tuppaa aina törmäämään samoihin hevosiin hevosten suvuissa. Ravisukua voisi hieman sekoittaa ratsupuoleen, niin saataisiin sinnekkin hieman uutta verta. Omille vanhanlinjan hevosille ei meinaa millään löytyä kummppaneita. Suunnitteilla olisi Lakeaankin ostaa pitkänsuvun ravipolle, josta tehdä ratsu.

Lähettäjä: Leandra
Päivämäärä: 7.6.10 11:10:49

Ihan näin kun yleisesti pohtii, niin aika monen "yleisen" rodun kohdalla on jalostuksen ja jalostuksessa käytettävän materiaalin taso laskenut kun miettii käytettävissä olevia sukulinjoja ja asiaansa sitoutuneita kasvattajia, vaikka yksittäisten jalostuseläinten taso näyttäisi sinänsä olevan parempi kuin 2000-luvun alkupuolella, jos käyttää hevosen tason mittarina erilaisia palkintoja. Voisikohan tämä johtua nykyisestä ns. eriytyneestä kasvatuskulttuurista, eli ihmiset ovat niin keskittyneitä vain yhden tai kahden rodun jalostamiseen sen sijaan, että tallista löytyisi useamman rodun edustajia?

Jenny K., Aivan sama tilanne on shettisten kohdalla! Pitkäsukuisten shetlanninponien jalostamisessa ei tällä hetkellä ole mitään järkeä, kun kaikkien ponien nimistä löytyy aina vähintään yksi sama nimi! Pahimmillaan samat nimet voivat varsassa kertautua neljäkin kertaa ja jalostusmateriaali senkun vaan kapenee. Siksi olen omat pitkäsukuiset ponit heittänyt Englantiin lomailemaan kunnes olen saanut aikaan edes vähän lisää variaatiota pitkäsukuisiin shettiksiin, eli todennäköisesti voin niitä Englannissa majailevia poneja käyttää jalostukseen joskus vuonna 2052...

Lähettäjä: Kya
Päivämäärä: 7.6.10 11:13:42

Joo musta shettisten tilanne on ehdottomasti paljon hankalampi kuin suokkien. Tarvitaan kasvattajia niin pitkään kuin lyhyeenkin linjaan, tällä hetkellä ehkä enempi vielä sinne lyhyeen, jotta saatais pitkäsukuisia poneja, jotka tois vähän uutta verta ns. alkuperäislinjoihin.

Suokkien kanssa itse pärjännyt vielä oikein hyvin, mutta jos kasvatus jatkuu pitkään näin hiljaisena niin kyllä kohta sielläkin helistään. Itsellä juuri näitä ravisukuisia suokkeja joitakin kappaleita ollut ja nyttenkin on yksi tallissa.

Lähettäjä: Kya
Päivämäärä: 7.6.10 11:16:45

Ja ite oon sitä mieltä, että kaivataan monessa rodussa myös ns. sukupuuponeja. ei joka ikisen ponin tarvitse olla kisattu ja palkittu. Linjat ei etene jos jokaisessa tallissa on vain ns. huoliteltuja poneja. 1 laatuarvosteluihin tähtäävä poni vie äkkiä 10 ei laatuarvosteluihin tähtäävän ponin verran resursseja.

Lähettäjä: Leandra
Päivämäärä: 7.6.10 11:23:14

Shettiksillä ja varmaan muillakin roduilla on lisärasitteena vielä se, että vaikka suvuttomia ja 1-polvisia rodun edustajia löytyy, niitä ei jostain kumman syystä jalosteta eteenpäin. Ihmisten mielenkiinto ponin omistamiseen lopahtaa jostain kumman syystä max. kolmanteen polveen ja jopa ne koetaan liian pitkäsukuisiksi. Kun se jalostus sitten jää siihen kolmanteen polveen, ei homma taaskaan etene pitkäsukuisten osalta mihinkään.

Olenpahan myös törmännyt ihmiseen, jonka mielestä kolmepolvista ja oikeasti pitkäsukuista (eli jokin sukuhaara jatkuu sinne ~ 10 polveen, joku jää neljänteen etc.) ei voi MISSÄÄN NIMESSÄ yhdistää, koska se suku ei ole ~*tasainen*~. Wtf??

Samoin variaation puuttumista lisää mun nähdäkseni se vallitseva käsitys, ettei eri lajeissa kilpailevia voida käyttää jalostukseen. Ymmärrän toki, että jos tähtää jälkeläisen kanssa lajin laatuarvosteluun, ei toisessa lajissa kilpailevasta vanhemmasta saa tarvittavia pisteitä, mutta tällainen käyttäytyminen kaventaa ihan turhaan vaihtoehtoja tuleviksi vanhemmiksi. Tosin itsekin olen tähän syyllistynyt, pakko myöntää.

Kya, Ihan totta! Ja siinä vaiheessa kun jalostukseen käytettävällä hevosella on niitä meriittejä, niitä pidetään hienoina ja suositaan tietysti myös jalostuksessa -> saavat valta-aseman suvuissa suhteessa muihin, ei pärjänneisiin poneihin, jotka toisivat sitä kaivattua vaihtelua sukuihin.

Lähettäjä: Kya
Päivämäärä: 7.6.10 11:25:53

Leandra, juu palkitut ponit voi mun puolesta pitää valta-asemansa suvuissa, niinhän se menee irl'kin, mutta tällä hetkellä tilanne on kutakuinkin se, että ihan oikeasti ne linjat pyörii ympyrää :D

Lähettäjä: Amar (0408)
Päivämäärä: 7.6.10 11:27:01

Aiemmin mainittujen lisäksi hannoverit, kasvattajia ei todellakaan montaa ole ja kaikki pitkäsukuiset ovat sukua keskenään eikä lyhytsukuisia taas tunnuta jalostettavan kuin sinne toiseen polveen asti ja useimmat sitten tyytyy siihen.. :S

Lähettäjä: Leandra
Päivämäärä: 7.6.10 11:29:08

Kya, Tietenkin, mutta kuten itsekin sanoit niin nykyinen tilanne on ihan kamala ja on aika käsittämätöntä, että tähän on päädytty. Ihmiset (minä itsekin) vaativat hevosiltaan liikaa. Mulle on tosi iso kynnys ostaa hevonen, jonka suvussa ei ole meriittejä, mikä on loppujen lopuksi aika naurettavaa, koska ei ne meriitit virtuaalihevosella takaa yhtään mitään vaan kyse on siitä, mitä itse sillä hevosella tekee :D Pitäisi vaan opetella ajattelemaan eri tavalla, mutta se on aika vaikeaa kun on itsensä saanut aivopestyä ajattelemaan tietyllä tavalla. :P

Lähettäjä: Leandra
Päivämäärä: 7.6.10 11:34:29

Mikäköhän siinä oikeasti on, ettei niitä alunperin lyhytsukuisia hevosia jalosteta kahta-kolmea polvea pidemmälle? Onko pitkäsukuiset vaan auttamattomasti pois muodissa vai mitä? Se tuntuu musta niin käsittämättömältä, kun mulle pitkäsukuisissa on aina ollut sitä "jotain", kun taas monet lyhytsukuiset eivät ole herättäneet samaa mielenkiintoa.

Lähettäjä: Kya
Päivämäärä: 7.6.10 11:36:25

Leandra, siis joo.. Mäkin olen keinumäessä kyllä niin pahasti sortunut tohon, että sukuun haalitaan vaan kantakirjaponeja ja blaablaa ja sittepähä ollaa solmussa. Onneks nyt voi tuon toisen tallin kanssa sitten toimia täysin toisella lailla :) Ja sinne tosiaan tarkoitus haalia ihan vapaasti kaikkia rotuja juuri näitä ns. sukupuuponeja!

Lähettäjä: elen
Päivämäärä: 7.6.10 11:41:23

Koska ihmisiä pelottaa, että hevosten linkit ei enään toimi ja sitten niistä tulee epätasaisen suvun omaavia, yhyy. Mä en tajua miksi toimimattoman sivun omaavaa ponia pidetään hyvin helposti "huonona" ja usein huomannut, että moni toimimaton linkki on suoraan leimannut ponin EVM-poniksi...

Pitkäsukuiset ei ole pois muodista, harva vaan ymmärtää niiden arvon. Jos esim. H.M. Nopsa tai Popcorn Pirate (<33) ei sano mitään niin ei niitä sukuja osaa ihkuttaa :D

Lähettäjä: Chao
Päivämäärä: 7.6.10 11:43:48

(Popcorn Pirate <33)

Oon myös huomannut shetlanninponien kanssa kyseisen ongelman, vaikken kasvattaja (vielä) olekaan. Sama pätee hannoverisiin.

Hannujen kanssa on aikoinaan ollut jokin buumi esmes Domiron kanssa, kun paljon palkintoja omistavaa oria käytetään liikaa jalostukseen, niin todella harvoja sellaisia hannover-sukuja (pitkiä sellaisia siis) löytyy, joissa Domiroa ei olisi...

Muutenkin todella pitkäsukuiset hannoverit alkaa olla jopa harvinaisia... Yleensä suku tyssää viimeistään kolmanteen polveen...

Lähettäjä: Leandra
Päivämäärä: 7.6.10 11:45:44

Se vaan, ettei riitä, että kaksi tai kymmenen ihmistä suhtautuu palkinnottomiin hevosiin tavalla, joka parantaa jalostusta. Toki sekin on alku, mutta tilanteen parantaminen vaatii kyllä aikamoista vallitsevan ajattelutavan muuttamista ja se on todennäköisesti hyvin vaikea, aikaavievä ja jopa mahdoton urakka nykyisessä palkintokeskeisessä ajattelumallissa.

elen, Mä niin vihaan vihaan vihaan kun ihmiset merkkaavat ponin evm:ksi, jos sen sukutaulussa olevat sivut ovat kadonneet. Monesti sille ponille löytyisivät jonkinlaiset sivut googlettamalla tai webarchivella, mutta ihmisiä ei tunnu suvut sen vertaa kiinnostava, että jaksaisivat nähdä vaivaa. Ei se sivuton poni ole yhtään sen huonompi hevonen kuin sivuillinenkaan!

Nykyinen omien webhotellien aikakausi on sinänsä sukujen kannalta harmillinen, sillä jokaisen webhotellin toimikausi loppuu jossain vaiheessa. Toki sama ongelma on myös ilmaispalvelimilla, kuten geon lopettaessa huomasimmme, mutta ilmaispalvelinten pysyvyys on kuitenkin aivan eri luokkaa kuin virtuaaliharrastajien webhotellit, jotka saattavat lopettaa vain koska harrastaja sattuu sillä hetkellä olemaan kyllästynyt domainin nimeen etc.

Lähettäjä: elen
Päivämäärä: 7.6.10 11:55:50

Leandra: Tuon takia mä nappaan yleensä printscreenejä ponien sivuista, jonka sitten tarvittaessa linkitän sukutauluun. Inhoaaaaaaann kun ihmiset vaihtaa domaineja ja sivujen osoitteita kuin sukkia.

Geon vanhoja sivuja sentään löytyy hyvin esim. webarchiven kautta, eri juttu tuntuu olevan domaineilla olleiden sivujen kanssa :s Varsinkin jos kyseessä on suhteellisen tuore sivu.

Lähettäjä: Leandra
Päivämäärä: 7.6.10 11:59:40

elen, Hei toi print screeni on hyvä idea, tosin mitäköhän tekijänoikeuslaki siihen mahtaa sanoa :D

Mulla on aika suuri kynnys myös ostaa poneja muilta, kuin sitoutuneiksi tietämiltäni kasvattajilta. Varsinkin uudempien kasvattajien jaksamista epäilen hyvin paljon, eikä tosiaankaan huvita ostaa hevosta, jonka vanhemmat seuraavalla viikolla ovat kadonneet bittiavaruuteen. Mielummin operoin juuri vanhasukuisilla poneilla, joiden sukulaisia löytyy esim. webarchiven kautta tai poneilla, joiden kasvattajat tiedän innostuneiksi harrastajiksi, joilla riittää motivaatiota pitkäjänteiseen toimintaan (tosin pitkäaikaisetkin harrastajat voivat toki lopettaa ja lopettavatkin jossain vaiheessa, mutta todennäköiseyys on pienempi kuin rodun parissa uudempien kasvattajien kohdalla).

Lähettäjä: Diamonte
Päivämäärä: 7.6.10 12:28:27

Harvinaisemmat puoliverirodut (DWB, oldenburg jne.) kaipaavat ehdottomasti lisää kantaa :) Itse en ole kyseisiin rotuihin sekaantunut koska ei ainakaan vielä innosta. Hyvä silti että harvinaistenkin puoliveristen määrä kasvaa.

On tietenkin totta, että esim. hannovereissa ei kasvateta pidemmälle, mutta sille ei voi tällä hetkellä yhtään mitään. Uusia hevosia saa aina tehtyä, pitkäsukuiset vaan eivät mene kaupaksi. Itse en osta enää yhään 2-polvista hevosta (saati pidempää) juuri sen takia etten luota sivujen pysyvyyteen jne. En myöskään pysty laskemaan värien periytymistä kun yllättäen kaksi rautiasta saa kimon varsan... Syitä on monia, pitkäsukuiset eivät vain kiinnosta.

Lähettäjä: Welby
Päivämäärä: 7.6.10 16:27:06

Pakko yhtyä tähän keskusteluun shetlanninponien tilanteesta. Itse en tiedä nykysuvuista yhtään mitään, mutta vuoden 2004 ja sitä ennen suvut ovat hyvässä muistissa ja niitä aitoja vanhoja linjoja arvostan. Ainut vain, että siinä tulee se ongelma, että kaikki pitkäsukuiset ponit ovat juuri sitä sukua, niinkuin täällä on jo sanottu (ja koska olen omistanut viimevuosina vain ravisukuisia shetuja, en tiedä nykyajan nimekkäistä poneista mitään).

Siitä tulikin mieleen, mitä ihmiset sanoisivat siitä, että keksisi kerralla pitkäsukuisen ponin? Ja "toisi" samalla esim. kolmen polven verran sukulaisia mukana, aivan kuten Gin on tehnyt ahaltekeille. Saataisiin uutta verta ja kerralla pidempisukuisia poneja mukaan. Ainiin, muttakun niiden esi-isien pitäisi olla VIR MVA Ch ja muita palkittuja vähintään niin eihän se toimi. Se vain on niin nerokas idea, jota on käytetty laukkapuolella jonkinverran.

Yksi juttu mikä mua henk. kohtasesti ottaa aivoon on juurikin tuo tasainen suku. Voi helluntai! Mun mielestä se näyttää vielä tyhmemmältä jos hevosella on se TASAN kolme polvea sukua, koska se näyttää aivan väkisin väännetyltä. Parhaimmat hevoset tulee usein evm. sukuisesta emästä ja pitkäsukuisesta orista (ainakin meilläpäin :D).

Mutta vastauksena kysymykseesi, mitkä rodut kaipaavat elvytystä. Englantilaiset täysiveriset laukkahevoset. Tässä on viimevuosina lopettanut useita vanhoja ja suuria kasvattajia ja useampi on lopettamassa toimintaa. Tai suunnittelemassa. Me tarvitaan PALJON lisää kiinnostuneita ja tulevaisuuden isoja talleja, koska tällähetkellä koko laukkahevosurheilu pyörii lähes pelkästään isojen kasvattajien voimalla. Sama juttu on tälläkin puolella, tarvitsemme uusia linjoja, jotta niitä saadaan yhdistettyä vanhoihin pitkiin sukuihin. Kiltit, innostukaa laukkahevosista ja siitä toiminnasta, se ei ole niin vaikeaa kun aluksi luullaan ja todella mielenkiintoista kun siihen perehtyy, eikä se CAS ikääntyminenkään maailman vaikein ole. Ja vaikka kiinnostuneita on aina ollut kun vain me jaksamme mainostaa, ne eivät kestä useampaa kuukautta pidempään mikä on _sääli_. On monia lupaavia talleja jotka katoavat aivan liian aikaisin.

Lähettäjä: cirith
Päivämäärä: 8.6.10 21:35:24

Myös holsteineilla on vähän samanlainen tilanne kuin shetlanninponeilla (vaikkakaan ilmeisesti ei yhtä paha), ja voin kyllä myös tunnistaa itseni tosta palkintokeskeisestä ajattelutavasta. Niin siinä käy, että jos haluaa vain menestyneitä hevosia sinne sukuun, loppuu kohta hevoset kesken. Ajattelua täytyisi muuttaa - myös mun itseni - mutta ei oo helppoa päästä irti siitä mihin on tottunut :/

Yksi juttu mikä mua ärsyttää on, että suvun pitäisi ehdottomasti olla tasapituinen. Itekin kyllä suosin varsinkin lyhytsukuisten kohdalla tasapituista sukua, koska lyhytsukuisia on kuitenkin holsteineissa sen verran runsaasti että on melko helppoa löytää sopiva samanmittaisen suvun omaava ori tammalle. Mutta varsinkin sitten kun niitä polvia on yli kaksi, mun mielestä voi ihan hyvin sekoittaa erimittaisia sukuja keskenään. Polvien tasaisuudella ei ensinnäkään ole oikeasti mitään väliä, ja toisekseen musta vähän epätasainen suku näyttääkin siinä sukutaulussa huomattavasti paremmalta :D Niin kuin ylhäällä joku sanoi, tasan 3-polvinen suku näyttää aika väkisin väännetyltä.

Lähettäjä: Leandra
Päivämäärä: 8.6.10 21:45:49

Mä olen miettinyt jonkinlaista "Pelastakaa virtuaalihevoset"-kampanjaa, jolla voisi kannustaa ihmisiä parantamaan rotujen kantaa suosimalla ei-palkintokeskeistä näkökulmaa jalostukseen ja pidempien kuin 2-polvisten sukujen jalostamista. En vaan millään keksi mikä siinä olisi porkkanana, varsinkaan kun kyse on niinkin isosta muutoksesta ihmisten ajattelutavassa. Kai sitä pitäisi vaan itse alkaa toteuttamaan ja yrittää sitä kautta pienesti muuttamaan ennakkoluuloja.

Tosin yleisempi keskustelu aiheesta olisi varmaan paikallaan, tämän keskustelun otsikko ja alkuperäinen aihe kun ei täysin vastaa käytävää keskustelua. :P

Lähettäjä: cirith
Päivämäärä: 8.6.10 21:58:17

Kannatetaan yleistä keskustelua, itekin eksyin tähän keskusteluun ihan vahingossa ja yllätyin, kun sisältö olikin oikeasti kiinnostavaa :)

Jotenkin ihmeellistä että nää sukujen pituudet ovat kääntyneet päälaelleen, muistan hyvin että mun virtuaaliuran alkuaikoina hevonen oli sitä parempi mitä enemmän nimiä oli suvussa. Pitkäsukuisella on historiaa takanaan ja se on myös oikeasti pitkäjänteisen kasvatustyön tulosta. Tietenkin lyhytsukuisiakin tarvitaan, jotta niistä saadaan aikaan uusia linjoja. Mun mielestä holsteinien kohdalla ongelma ei olekaan siinä, etteikö niitä lyhytsukuisia olisi - niitä löytyy nimittäin jokaiselta holsteinkasvattajalta, mutta niitä ei jalosteta eteenpäin. Tai jos jalostetaan, niin uudet linjat sekoittuvat jo hyvin aikaisessa vaiheessa niihin yleisempiin linjoihin, jolloin kaikki 3-polviset ovat jälleen sukua keskenään.

En oikein tiedä mitä tälle sitten pitäisi tehdä. Joko siitoskäyttöä pitäisi jotenkin rajata, tai sitten kasvattajien vain pitäisi kasvattaa pitkäjänteisemmin. Varsinkin silloin kun holsteinit olivat todella kovaa huutoa pari vuotta sitten, moni kasvattaja vain miksaili kivoja hevosia keskenään ja kasvatteja tuli kuin liukuhihnalta - hevosia oli paljon, mutta suvut olivat loppupeleissä todella samanlaisia.

----------------------------------------

Vapaa sana!

Lähettäjä: Brinja 
Päivämäärä:   8.6.10 22:15:36

onhan täällä todella kaikki hiljentynyt.. VRL:n vuoksi? kai me nyt osataan harrastaa ilman sitäkin?

itse tauolta juuri palattuani oli tarkoitus aloittaa jonkin rodun kasvatus, mutta tulinkin siihen tulokseen, että perustan ori aseman, jossa on monia eri rotuisia hevosia ja poneja.

osalla on sukua netissä, mutta myös evm-sukuisia tuonteja löytyy.

haluaisin myös uutta verta pitkiin sukuihin ja minusta pitempi suku on yhtälailla hyvä, kuin lyhytkin.

äää. oli vielä jotain sanottavaa, mutta aivot jääty. :o

Lähettäjä: ViiviL. 
Päivämäärä:   8.6.10 22:15:59

Mä ainakin olen valmis ottamaan Shiaan myös näitä tavallisempia hevosrotuja, jos vaan kysyntää on (tuntuu, että ei varsatkaan mene kaupaksi sitten, jos ei vanhemmat ole juuri niitä palkittuja) - onko muita samanhenkisiä valmiina ostamaan myös niitä ei-huippusukuisia?

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   8.6.10 22:20:40

Mulla on ainakin alusta asti on ollut tavoitteena Belvinessä saada virtuaalimaailmaan ensimmäinen 3 polvinen brandenburg. Nyt siinä on onnistuttu ja seuraava tavoite on 4 polvinen. Toki siinä sivussa on pakko hommata lyhytsukuisia hevosia, että edes yhden 3 polvisen hevosen saa. Suvuissa löytyy myös vähemmän kisanneita yksilöitä, mulle tärkeintä on ehkä se, että hevosen eteen on tehty edes jotain tai se on mulle jotenkin muuten tärkeä.

Lähettäjä: Leandra 
Päivämäärä:   8.6.10 22:21:25

Ja cirithin viimeiseen viestiin:

Joo totta, silloin kun aloitin niin en omistanut kuin yhden tai pari evm-sukusta(silloin tosin ostin lähinnä niitä hevosia joita mulle suostuttiin myymään :D), mutta ne eivät mielestäni koskaan olleet lähellekään niin hienoja ja kivoja kuin pitkäsukuiset. En myöskään pitänyt sitä mitenkään kummallisena, että ensimmäisen kasvattini emä oli evm-sukuinen ja isällä sukua sinne ~ 8. polveen asti. Missäköhän vaiheessa ja miksi tämä muutos tapahtui? Muoti-ilmiö kaiketi, mutta miten se pääsi näin vallalle? Miksi pitkäsukuisista tuli yhtäkkiä niin suuri taakka, ettei niitä enää haluta jalostaa?

Samoin shettiksissä ne 2-4-polviset joita löytyy, niistä löytyy 90% tapauksissa ne samat kantahevoset, eikä se todellakaan paranna sukua yhtään sen enempää loppupeleissä. Kun ne vielä jalostetaan ristiin sukujen kanssa, joissa on jo valmiiksi ne Langara's Little Littlet sun muut, niin ollaan vielä pahemmassa pulassa tulevaisuutta ajatellen.

</ajatus ei kulje>

Lähettäjä: Luciana 
Päivämäärä:   8.6.10 22:23:20

Pitäisi kyllä kieltämättä päästä eroon uh-nam-tasainen-suku-ajattelutavasti... Sillä eihän se ole kuin pinnallisuutta pahimmillaan! Ainakin itselläni.

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   8.6.10 22:26:36

Tohon suvun tasaisuuteen. Mun mielestä 3 polviseen asti pitää / sais olla tasainen suku, mutta sitten en näe enää ongelmana 3 polvinen x 4 polvinen yhdistelmiä. Lyhyemmissä mä ehkä kammoksun sitä suvun epätasaisuutta, mutta siihen asti kun oikean sukuisia hevosia riittää niin se ei ole ongelma.

Lähettäjä: Leandra 
Päivämäärä:   8.6.10 22:27:25

ViiviL., Mä luulen, että ainakin aluksi (ja herra ties miten pitkään) voi olla vaikeuksia saada näitä ei-palkittuja hevosia myytyä, mutta muutosta ei voi tapahtua ellei joku uskalla ottaa sitä riskiä. Mä näkisin, että tässä tilanteessa (niin kuin aina) kannattaisi tehdä ainoastaan sellaisia varsoja, jotka voisi hätätapauksessa jättää kotiin, mutta pidättäytyä suosimasta vain palkittuja vanhempia. Mutta mä ostan ainakin niitä shettiksiä! ;)

Lähettäjä: Leandra 
Päivämäärä:   8.6.10 22:29:07

Viivuska, Mutta miksi sun mielestä niillä pitää olla tasainen suku? Miten se vaikuttaa hevosen ominaisuuksiin? :D

Tiedän itsekin nykyään karsastavani helposti ei-tasaisia sukuja, mutta kun sitä nyt järjen kanssa miettii, niin eihän siinä ole mitään järkeä? Yhtä hyvin ne ei-linkitetytkin hevoset ovat osa hevosen sukua kuin ne linkitetyt.

Lähettäjä: Jillian 
Päivämäärä:   8.6.10 22:29:10

Mua kyllä kans etenki silloin ihmetyttää tuo sukujen tasaisuus, jos kyseessä on vaikka 3 ja 4 polviset yksilöt joita ei mitenkää voi risteyttää?? Mitä väliä sillä on - oikeasti. Jos hepan sivuillakin käytetään lähes aina 3-polvista taulua, niin eihän se epätasaisuus edes näy :D

Mulle ei kyllä koskaan ole ollut väliä onko suvut tasaiset, paitsi sitten jos teetän varsan ja tiedän laittavani sen myyntiin - sitten pitää katsoa suku niin että joku sen vauvan sitten ostaakin.

Esimerkkinä meidän Oona =)

Lähettäjä: Oresama/Reita/Ban 
Päivämäärä:   8.6.10 22:32:28

Kuulkaas, kyllä niitä uusia pienokaisia pykätään vähän joka suunnalta, mutta yksi ihminen ei voi kehittää uusia linjoja yhtä tehokkaasti, kuin vaikka viisi. Esimerkiksi meillä on myynnissä 1-polvinen hannover ihan "uudesta" suvusta (Rap Rock Rück) ja arvatkaa vain, tuleeko se ikinä, ikinä, ikinä menemään kaupaksi. Itse haluan talliin vain yhden jälkeläisen kustakin konistani, koska haluan nimen omaan luoda jotain ihan uutta - mutta kukapa nyt minun rupuhevosteni jälkeläisiä huolisi omaksi uudeksi materiaalikseen? Ai niin - eihän noillakaan ole merkittäviä meriittejä kummallakaan, vielä, mutta haluaisin myös jälkeläisnäyttöjä, jotta niitä meriittejä sitten TULISI joskus. En jtä "turhia" hevosia talliini, ja koska tarjouksia ei tule, minulle ylimääräiset konit (eli ne, joita kauppaan) ovat jääneet suurimmaksi osaksi syntymättä. Lyödäänkö vetoa, että tämä liittyy siihen porukkaan?

Ravisuokkeja ainakin myydään ratsupuolelle, jos joku huolisi. Esimerkiksi Puri ottaa vastaan tamman vaikka saman tien, olkoonkin ratsupainotteinen. Ja jos tänne laittaisi topan EJ raviori ratsutammalle, niin kyllä uskon vastauksia tulevan muualtakin. Tämä olisi nerokas idea, mutta seuraavaksi myös haukun sen.

Nimittäin, jos tekee niin, että vie ratsusuokin ravipuolelle, sitä dissataan kummallakin puolella. Sama se, onko se puhtaasti "väärää" lajia, vai meneekö sekä ravilähtöjä että helppoja ratsuluokkia, niin kuin esimerkiksi kaikki minun entisen IRL-työpaikkani yli 4v suokit. Kukapa nyt haluaisi Pavesta varsaa, hyh, sehän on sekasikiö? Ja hienon ratsusuvun mainekin pilalla.

Sitten jos puhutaan puoliverirotujen harvinaisuudesta, niin miksi ei kukaan keksi risteyttää vaikka niitä suomenpuoliverisiä ruotsinpuoliverisiin ja päättää varsan syntyneen Suomessa - ja ta-daa, käsissä on uusi suomenpuoliverinen! Mutta ei, roduthan ovat niin ihmeellisiä, että ei näitäkään kahta voi risteyttää. Nehän ovat aivan eri rotuja, koska nehän sentään ovat syntyneet eri maassa. Kukapa ostaisi fwb'n jonka isä on swb tai dwb tai jotain muuta? Oh dear.

Lähettäjä: Meow 
Päivämäärä:   8.6.10 22:33:38

Mulla on nyt evm-sukuisia hevosia mun projektitallissani ja pari hevosta joilla on jo sukua netissä. Tarkoituksena olisi saada näistä evm-sukuisista tehtyä itselleni mieleisiä, ja jatkaa sukua näistä eteenpäin mahdollisuuksien mukaan. Käytännössä luoda omat linjat!

Mm. shettiksiä on näitä evm-sukuisia, eli pääasiassa näille olisi tarkoitus luoda omat linjat.

Ajatus ei kulje, kaveri pölöttää vieressä :D

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   8.6.10 22:34:24

En mä tiedä, kai se vaan näyttää ja tuntuu kivemmalta. En mä tosissaan tiedä, se on vain tapa, juurtunut asenne, jolle ei voi mitään. Huomaan, nyt kun ajattelen, että vasta Belvinen aikana olen tätä tasasukuisuutta painottanut. Ennen sitä en ole kauheasti välittänyt.

Esim. tämän hevosen kohdalla suvun epätasaisuus ei ole haitannut. Itselläni ei siitä tosin ole jälkeläisiä, koska suku ei sopinut tarkoitusperiini, mutta ei ainakaan sen jälkeläisten myynnissä ole ollut ongelmia.

Lähettäjä: cirith 
Päivämäärä:   8.6.10 22:35:22

Luulen että tohon kaikkien hevosten samansukuisuuteen vaikuttaa osaltaan se, että kriteerit jalostushevoselle ovat koventuneet - menestymättömien hevosten varsat menevät nihkeämmin kaupaksi kuin palkittujen. Kun omistajat sitten panostavat hevosiinsa, niitä on yhdessä tallissa paljon vähemmän. Oonkin ajatellut hankkia muutaman tamman ihan siitoskäyttöä ajatellen - kisaan ja käytän näyttelyissä jos jaksan ja jos muilta hevosilta jää tilaa, mutta päätarkoitus olisi vain varsojen tekeminen. Eihän irl-siittoloillakaan osa siitostammoista ole koskaan pahemmin kisannut, vaan niiden tarkoitus on juurikin se siitostammana toimiminen.

Toinen syy voisi sitten ehkä olla yhteisöllisyyden lisääntyminen - nykyään kun ht.netissä on oma keskustelunsa melkein jokaiselle rodulle jolla on kasvattajia enemmän kuin yksi, on paljon helpompaa hankkia muilta kasvatteja, astuttaa oreja tammoilla jne. Siinä sitten varmasti joku hieno ori yleistyy paljon nopeammin kuin jos tallien omistajat eivät olisi yhtä paljon tekemisissä keskenään. Samaten kasvattajat ostavat paljon toistensa kasvatteja ja "sekoittavat" niitä keskenään, missä ei ole muuten mitään pahaa, mutta kun uudet linjat sekoittuvat jo 1-polvisten kesken, hevosista tulee todella samansukuisia kun polvia tulee lisää.

Lähettäjä: Arnika 
Päivämäärä:   8.6.10 22:38:47

Itse olen pyrkinyt omalla kohdallani ratkaisemaan tämän ongelman sangen suuruudenhullulla suunnitelmalla, joka alkaa olla pientä hiontaa vaille valmis toteutettavaksi. Suunnitelma kattaa tällä hetkellä 66 eri hevos- ja ponirotua, joille tarkoitukseni on tuoda tallilleni omat evm-sukuiset kantahevosensa, joiden pohjalta lähden rakentamaan rotujen kasvatusta. Näitä evm-sukuisia yksilöitä tulisi kutakin rotua kohden olemaan vähintään 50 oria ja 70 tammaa. Täytyy varmaan vielä tarkentaa ja mahdollisesti lisätä tätä lukumäärää sisäsiitoksen välttämiseksi (matikkapääni ei ole niin hyvä, että osaisin päätellä asian suoraan), mutta tarkoituksena on, että näiden hevosten varaan saisi luotua elinvoimaisen kannan, jossa sukutauluissa mahdollisesti esiintyvät samat nimet löytyvät vasta useamman polven takaa.

Ylivoimaisesti suurin osa hevosista tulisi luonnollisestikin olemaan kuvattomia, tekstittömiä ja kisaamattomia, sillä hullukaan ei rupeaisi siihen touhuun kaikkien niitten tuhansien kopukoiden kera. Sivuilta tulisi siis löytymään vain perustiedot, sukutaulu ja jälkeläislista, sekä taulukko hevosen periyttämistä ominaisuuksista - toinen iso projektini on ottaa käyttöön periytymisjärjestelmä, jonka mukaan jokainen kasvattini perii tietyt ominaisuudet vanhemmiltaan. Kuitenkin tarkoituksena on poimia sieltä täältä yksilöitä, joiden kanssa tavoitteet ovat korkealla, ja joille hankitaan meriittiä jos jonkinmoista.

Tämän kaiken takana on pyrkimykseni siihen, että minun virtuaalihevosharrastukseni olisi niin itsenäistä, että pystyisin harrastusta jatkamaan, vaikka koko muu virtuaalimaailma jostakin syystä katoaisi täysin. Valtaosa suunnitelmani piiriin kuuluvista roduista on virtuaalimaailmassa hyvinkin harvinaisia, ja pienellä hevosmäärällä pelaaminen tuntuisi lähinnä näpertelyltä... :D

Lähettäjä: Meow 
Päivämäärä:   8.6.10 22:38:56

Eikä mua eripituinen suku haittaa pitempipolvisten varsojen kohdalla, mut esim. 1-2 polvisissa jo asenne on eri. Ensimmäisen kolmen polven jälkeen mua ei kiinnosta onko eripituista sukua havaittavissa :D

Lähettäjä: Webbenia 
Päivämäärä:   8.6.10 22:54:49

Arnika, wow O.O

Mä tavallaan pyrin samaan, mutta yhden rodun kohdalla. Pakkohan edes yhden ihmisen on taistella cayuse pinnalle, ja vihdoin mulla on käsissäni edes yksi 2-polvinen otus :D

Hmh, mä voisin kyllä ostaa niitä "epämeritillisiä" varsoja, kuhan niiltä ei sit vaadita ihmeitä. Rennolla otteella ja kivasti elellen.

Mä oon muuten niin paha ihminen, että oli se pv mikä tahansa, varsa syntyy Englannissa ja mä saan kivan bwb:n. Ainut asia, jolla on mulle pv-kasvatuksessa merkitystä, on vanhempien kenttäpainotus/menestys kenttäkisoissa. Tämä luokin omat haasteensa, sillä kenttähepat tuntuu olevan hyvin uhanalainen laji.

Sukujen tasaisuuteen vielä. Mä itse voin risteytellä jo 2- ja 3-polvisen hepan, sillä suvun epätasaisuushan häipyy käyttämäni sukutaulumitan ansiosta heti. Kolmanteen polveen asti tasaista, sen jälkeen ei oikeastaan ole väliä :)

Mulla oli vielä jotain enempi tai vähempi fiksua mielessä, mutta toi Hard Rock Hallelujah-parodia YleX:llä sotki mun ajatukset :P

Lähettäjä: Päivie 
Päivämäärä:   8.6.10 22:56:28

"mä voisin kyllä ostaa niitä "epämeritillisiä" varsoja, kuhan niiltä ei sit vaadita ihmeitä"
evm-sukuisestakin voi tulla "meriittinen", miksei siis "epämeriittisen" suvun omaavasta?

Todella asia-keskustelu! Kerrankin.

Lähettäjä: Webbenia 
Päivämäärä:   8.6.10 22:57:36

Päivie, toikin lause on jotenki tosi vajavainen, ei ajatus kulje :/

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   8.6.10 23:00:41

Niin, tuli tuosta päivien jutusta mieleen, että miksei ole olemassa ns. menestyneitä evm-hevosia. Siis esim. näiden evm-sukuisten hevosten vanhemmat. Voithan sä kirjoittaa sille vaikka minkälaisen historian tai sitten vanhemmat voi olla pullaponeja, mutta jälkeläinen gp-tason kouluhevonen. Sillä tavalla ei olis esim. ongelmaa, ettei hevosella olis menestynyt suku ;P. No ei vähän ehkä kaukaa haettua.

Lähettäjä: ViiviL. 
Päivämäärä:   8.6.10 23:00:52

Mulla on etusivulla hevosten ostotopick, jossa otan vastaan kaikennäköisiä hevosia. Tulkaahan tarjoamaan!

Lähettäjä: Oresama/Reita/Ban 
Päivämäärä:   8.6.10 23:01:24

Päivie, menestymättömien varsasta on vaikeampi saada menestynyttä, kuin evm-sukuisesta hevosesta. Evm-sukuinen => sukuselvityksellä esim laatiksista täydet, kun taas kisaamattomista vanhemmista huonot pisteet. Jos taas ei halua palkintoja, niin sittenhän se on yksi ja sama, onko evm-suku vai kilpailemattomat vanhemmat.

Lähettäjä: Emmu 
Päivämäärä:   8.6.10 23:13:22

Ite ainakin yritin shetlanninponien kanssa, mutta into lopahti, kun domain meni alta ja kaikki tiedot katosivat brittiavaruuteen.

No, se ei asiaan liittynyt. Omalla kohdalla innon lopahtamiseen yksinkertaisesti vaikutti se, ettei kasvatteja saanut minnekään ja sitten hevosia löytyi taas liian monia. Ja kaikilla poneilla oli menestyneet/laatuarvosteluvalmiit vanhemmat. Kai niissä sitten vain oli jotakin muuta vikaa lyhytsukuisuuden vuoksi(2-3 polvea).

Lähettäjä: Emmu 
Päivämäärä:   8.6.10 23:13:51

*lyhytsukuisuuden lisäksi.

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   8.6.10 23:16:30

Kuten Emmulla, usein käy näiden uusien kasvattajien kohdalla niin, että kun kasvatteja ei saa myydyksi niin innostus lopahtaa, eikä niitä uusia sukuja synnykään. Kun taas ns. "oikeat"/pysyvät kasvattajat jättävät sitten hevosen itselleen, eivätkä heitä pyyhettä kehään kun ensimmäiset hevoset eivät mene kaupaksi. Pitäisi näille "uusille" saada sellainen asenne, ettei kannata heti luovuttaa. Jos he luovuttavat niin tavallaan sen on kaikkien menetys kun uusien kantoja ei tulekaan.

Lähettäjä: Emmu 
Päivämäärä:   8.6.10 23:18:31

Viivuska, mulla niitä shetukoita oli useampi vuosi, eikä silti alkaneet menemään minnekään, joten kai mun markkinointitavassa tai poneissa oli se vika.

Lähettäjä: Emmu 
Päivämäärä:   8.6.10 23:21:22

Tai mun mielestä ei vaan ollut mitään ideaa enää viettää koneen ääressä monia tunteja päivässä kirjoitellen tekstejä tai kisaten, kun sitä mitä haettiin palkintojen lisäksi, ei vaan tullut. Niitä kasvatteja, joita voisi jälkeen päin katsella, kuinka kivoja niistä on tullutkaan:)

Lähettäjä: Blanid 
Päivämäärä:   8.6.10 23:22:03

Oresama, YLA:ssa ei mee noin. Siellä evm-sukunen voi suvustaan saada maksimissaan 20 pistettä (+ 10 jälkeläispistettä), kun taas väh. 3-polvinen voi saada 34 pistettä (+ 10 jälkeläispistettä). Ainakin puolet pisteistä voi suvullinen saada, vaikka vanhempien sivuilla olis olemassa vaan perustiedot, kun taas suvuttomalla sukuselvityksettömällä sukupisteet on automaattisesti 0. Suvullisen hevosen esivanhempien ei myöskään tosiaan tarvitse olla kummoisia, jotta ne ylimääräiset pisteet tulis. Kunhan hevosella vain on tehty jotain.

Lähettäjä: Jaya 
Päivämäärä:   8.6.10 23:24:46

Muutamia sekalaisia ajatuksia vähän aiheeseen sivuten. Ongelman ydinhän ei ole vain tuo jalostusongelma, kyllä koko harrastamiskulttuuri on vähän vinksallaan. Puhumattakaan ihmisten asenteista ja käytöstavoista...

Eikö muiden mielestä ole outoa että VRL on vain yhden henkilön niskassa? Mitä sitten kun Fea haluaa lopettaa? Kuka haluaa käyttää vapaa-aikaansa tuntikaupalla kuunnellen muitten marinoita ja pahimmassa tapauksessa käyttäen omia rahojaan VRL:n sivutilan maksamiseen? Päteviä jatkajia ei ole ilmaantunut ja tuskin ilmaantuukaan. Olisi mielenkiintoista kuulla mitä Fea on VRL:n tulevaisuudesta miettinyt, varsinkin nyt kun koko laitos on ollut rempassa jo näin kauan. Itse olin hitusen hämmästynyt, että vaikka VRL on ollut tauolla niin kauan, kukaan ei ole tehnyt mitään muuta kuin istunut laakereillaan ja odottanut valmista. :/

Takaisinhan ei enää ole paluuta; nykyisillä säännöillä ja käytännöillä jaosten ja rekisterien pyörittäminen käsin ei onnistu.

Sitäkin kummastelen, miten nykyään ei ole mitään yhdistyksiä kuten vaikkapa VHKR = virtuaalihevosten kannan rajoitus. Olisiko tässä nyt ideaa uuden "yhdistyksen" perustamiseen, jonkinlainen kasvattajakerho tmv?

Lähettäjä: Meow 
Päivämäärä:   8.6.10 23:25:06

Mä oon päättäny lähteä mun evm-sukuisten hevosten kanssa liikkeelle niin että kilpailen niillä kun ehdin, hankin jälkeläisiä niin että pidän ne itselläni, kilpailen niillä kun ehdin.. Saavat olla tekstittömiä ja kuvattomia kunnes jaksan kirjoittaa, kun kuitenkin varsat jäävät itselleni.

Tarkoituksena on siis näistä evm-sukuisista lähteä pidentämään linjaa pikkuhiljaa niin että ovat itselleni mieluisia, ja sitten lähteä myymään niitä etiäpäin.

Sit taas mulla on valmiiks jonkinasteisen suvun omaavia hevosia tallissa, niille etsitään/kasvatetaan sulhoja sitä mukaa kun niitä tarvitaan, ja myydään etiäpäin jos ostajia on, muussa tapauksessa jäävät talliin kasvamaan.

Projektitalli, osalla hevosista ei tosiaan ole edes sivuja vielä.

Lähettäjä: Oresama/Reita/Ban 
Päivämäärä:   8.6.10 23:25:28

Blanid, huh huh, olen aina kuvitellut muuta. :o Ja mukamas olen lukenut ne YLAn sivut hyvinkin tarkkaan. No seuraavaksi voisinkin itkeä tässä koko järjestelmästä, kun se ei noin ollenkaan kannusta tuomaan uusia hevosia. :) Mutta onhan se niin että itse hevosesta riippuu suurin osa pisteistä sielläkinpäin, mikä on pelkästään hyvä asia.

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   8.6.10 23:26:12

Joo, no mä en tietänyt sun tilannetta, mutta tuli kuitenkin susta mieleen ;).

Samaan asiaan olen monta kertaa törmännyt brandenburgien kasvattajana. Tällä hetkellä toki on vain 1 brandekasvattimyynnissä, mutta välillä niitä on ollut melkein kymmenen ja ei vain ole mennyt kaupaksi. Suvulliset, kisanneet vanhemmat, mutta ei vain mene kaupaksi. En sitten tiedä onko minussa joku vika.

Joskus tuntuukin siltä, että hevosia ostetaan paljon omistajan tai kasvattajan pärstäkertoimen mukaan. Poikotoidaan (käytän tota sanaa ihan liikaa) joitakin kasvattajia ja sitten nämä poikotoitavat kasvattajat joutuvat huonoon tilanteeseen kun kasvatit ei mene kaupaksi. Ja silloin usein käy niin, että luovutetaan ja lopetetaan. -> Rotu menettää potenttiaalisen kasvattajan.

Lähettäjä: Emmu 
Päivämäärä:   8.6.10 23:29:32

Juu, ei se mitään. Tänne eksyin taas pörräilemään tauon jälkeen ja hommat alko kiinnostaa, mut kaikki ponit kadonneet ja VRL ei toimi(vaikka sitä tilannetta olen seurannut koko tauon ajan kun yks suokki YLAssa ja sen uudet sivut pitäis ilmottaa). Samalla toisaalta miettii, mihin se homma on kaatunut jo kerran, et kannattaako se.

Lähettäjä: Blanid 
Päivämäärä:   8.6.10 23:34:14

Oresama, mun mielestä taas on ihan oikein, että suvuton ei voi saada suvustaan yhtä paljon pisteitä kuin se 3-polvinen. Kyllä mua ainakin ärsyttäis, jos oisin 3 polvea jalostanut vaivalla kivaa heppaa, ja sitten joku tulis, tois hepan, kirjoittais sille kivan pikku sukuselvityksen ja kahmasis suvusta samat pisteet kuin minä. Sen sijaan minusta kriteerit suvullisten esivanhempien pisteiden saannille voisivat olla hieman korkeammat.

Lähettäjä: Oresama/Reita/Ban 
Päivämäärä:   8.6.10 23:37:05

Blanid, tuosta näkökulmasta katsoen puhut kyllä aivan totta. Silti minä antaisin myös suvuttomille tasan saman mahdollisuuden, ehkä jotain toista kautta? Mutta kyllähän niillekin sen YLA1-palkinnon voi saada, joten ei tässä mitään nurisemista ole. Itse hevosta vain joutuu puunata hieman pidempään.

Lähettäjä: Welby 
Päivämäärä:   9.6.10 00:06:48

Tuo luovutus on erittäin surullinen asia. En edelleenkään ratsupuolelta osaa sanoa mitään, mutta luultavasti se on täysin sama kuin laukkapuolella. Kun on pieni talli ja syntyy vain muutama kasvatti sillointällöin, on niitä vaikeampi saadamyydyksi, niin se vain on. Isommat tallit ja kasvattajat jyräävät usein. Sille on aika vaikeaa sanoa syytä, mutta luultavasti se vain kertoo jotain pysyvyydestä tms. Itsekin luotan enemmän isoihin kasvattajiin kuin pieniin. Aloittelijat usein aloittavat pienillä määrillä, jolloin myös ostajat saattavat hieman kyseenalaistaa toimintaa. Todella vaikeaa selittää taas.. ja sitten kun kasvatit ei mene kaupaksi, ehtii innostus lopahtaa ja toiminta loppuu nopeasti.

Itse tosiaan aloin miettimään, että kaipa se on tehtävä niin, että tuo yhden pidempisukuisen hevosen ja sen suvun. Tai muutaman. Ei niillä tarvitse kisata, kunhan kisaa niilä "päähevosilla" eikä sukulaisilla. Ei herraisä taas mitä selitystä mutta toivon että tajuatte.

Tuo Arnikan juttu oli mahtava, paljon evm sukuisia hevosia ja varsoja tuottamaan! ;) Ja vielä joukossa jos olisi niitä siitoshevosten lapsenlapsenlapsia joukossa, niin olisi alusta alkaen jo muutama pidempi- ja uusisukuinen hevonen käytössä! Mielestäni on hieman surullista että nykyään meriitit ovat tärkeämpiä kuin uusi veri. Itse Carterin kanssa olen surutta laittanut huonojakin hevosia siitokseen, ja usein niistä syntyy juuri ne huippuyksilöt.

Lähettäjä: j 
Päivämäärä:   9.6.10 00:12:52

On muuten harmittava oravanpyörä. Uudet kasvattajat luovuttavat koska kasvatit eivät mene kaupaksi, vanhat harrastajat eivät uusilta helpolla osta koska pelkäävät heidän lopettavan.

Lähettäjä: Welby 
Päivämäärä:   9.6.10 00:15:30

j: Saman tajusin itsekin tuota kirjoittaessa. Pitäisi vain avartaa katsettaan niin voisi tehdä palveluksen monelle, ihan tietämättäänkin.

Lähettäjä: prudence 
Päivämäärä:   9.6.10 00:50:28

Ratsuponeilla on myös selvästi näkyvissä tuo, että jo 3 polvea pitkiäkin sukuja karsastetaan, ihmisillä ei tunnu olevan intoa edes kasvattaa sen pidemmän suvun omaavia yksilöitä, eikä ne tunnu menevän kaupaksikaan. Itse tykkään pitkäsukuisista, vaikka varsinkin ratsuponien kohdalla sivujen katoaminen on todella ongelmallista, koska kaikilla ei ole tapana merkata poniensa sivuille koko polveutumista. Tästä syystä kirjoitankin omilleni suvun yhteyteen koko polveutumisen, ellei ponin vanhemmat ole omassa omistuksessani, jolloin tuo tieto jo niiden sivuilta löytyy.

Jostain syystä myös pidän tasaisesta suvusta kolmanteen polveen saakka, tosin oikeasti vanhan suvun omaavilla hevosilla tuo ei niinkään haittaa, koska silloin ei juuri tasasukuisuudesta välitetty.

Lähettäjä: Welby 
Päivämäärä:   9.6.10 01:12:47

Tämä taitaisi olla aika järkytys monelle ratsupuolella? :D

Lähettäjä: Meow 
Päivämäärä:   9.6.10 04:03:24

Welby, jep! :D no jaa, itse en huolisi tällaista ponia, vaikka jotkut mut saattaisivatkin. Kolmannen polven jälkeen saa olla kuinka epätasainen tahansa, mutta sitä ennen ei kiitos :D

Lähettäjä: Päivie 
Päivämäärä:   9.6.10 08:01:38

"Sen sijaan minusta kriteerit suvullisten esivanhempien pisteiden saannille voisivat olla hieman korkeammat."
Nykyisin menestyneillä vanhemmilla & sukulaisilla voi saada pisteen enemmän/sukulainen.

"Evm-sukuinen => sukuselvityksellä esim laatiksista täydet, kun taas kisaamattomista vanhemmista huonot pisteet."
Totta. Mutta eikö silloin kannattaisi panostaa hevoseen muuten? Suku on kuitenkin vain yksi osa laatuarvostelua. Toisekseen, lasketaanko meriitiksi nykyään ainoastaan laatisten ykköspalkinnot? Kantakirjassa ja Yleislaatuarvostelussa mielestäni kaikki palkinnot ovat arvostettuja, mutta lajien laatiksissa tuntuu olevan trendi, että KRJ-I = meriitti, KRJ-II - KRJ-IV = käytännössä ei sen kummempi kuin palkinnoton.

Lähettäjä: Welby 
Päivämäärä:   9.6.10 09:53:10

Tää ei nyt varsinaisesti tähän liity, mutta tiettyyn parantamiseen virtuaalihevosissa kuitenkin.

Nyt kun VRL: n palvelimella ja sivuilla on kaikki jaokset, kantakirjat ja kaikki mahdollinen, on koko systeemi jumissa jos VRL taukoilee. Mun mielestä ois ehdottomasti viisaampaa palata siihen vanhaan systeemiin, missä kantakirjat oli kaikki eri paikoissa, jaokset eri paikoissa yms. esim. arabikantakirja oli geossa ja suokkikantakirja jonkun omalla domainilla (näin esimerkkinä vain). En ymmärrä alkuunkaan, miksi piti alkaa suuruudenhulluksi ja laittaa kaikki VRL: n sivuille ja Fean ylläpidettäväksi. Tottakai siis kaikilla oli omat pitäjät ym. mutta kyllä se ylimääräistä toimintaa Feallekin järjesti kun ylläpitää kaikki samalla palvelimella. Ja se kokokin vain paisuu ja paisuu..

Miksei niitä voi taas pilkkoa eri paikkoihin, niinkuin ennen vanhaan. Silloin jos VRL taukoilee ja sivut ovat pois käytöstä, toimisi edes jotkin VRL: n alaisista jaoksista tauonkin aikana. Tällähetkellä LJ ja VRER toimii, NJ toimii, sekä uudet rotujärjestöt. Näitä yhdistää yksi asia - ne eivät liity mitenkään VRL: ään. Mutta ne toimivat. Miksi junnata paikoillaan, jos yksi kaatuu? Kertokaa yksi hyvä syy mulle, miksi niitä ei voisi jakaa eri paikkoihin. Nyt ei kelpaa syyksi se, että nykyinen systeemi tekee siitä virallisemman.

Ja tiedän, että suurimmat ongelmat tuottavat koodaamiset, ei kantakirjojen ylläpitäminen, mutta jos ne olisivat eri paikoissa, osa paikoista edes pyörisi vaikka VRL taukoilisi.

Nyt lähtee ajatus kiertää kehää eikä mitään järkevää saa taas aikaiseksi, mutta jos te nyt tajuatte sen punaisen langan mitä haen. Kai tämäkin jotenkin virtuaalihevosten pelastamiseen liittyy?

Lähettäjä: elen 
Päivämäärä:   9.6.10 10:04:05

Welshien osalta oon jo alottanut oman projektini pelastaakseni pitkäsukuiset D-sektion ponit joiden eteen oon tehnyt töitä jo lähes 10 vuotta. Yksin tää on vaan yllättävän raskasta, mutta silti kivaa kun saan "tehtailla" omissa silmissäni laadukkaita varsoja aloittaen ihan tuontiponeista.

No nyt on ensimmäinen aalto 1. polven kasvatteja ulkona ja lisää tulossa :) tarkoituksena on ainakin ensin saada Enillwrille morsian.

Ihmisten pitäisi ymmärttää, etteivät ne arvonimet ole kovin kummoisia.

Lähettäjä: Jenna 
Päivämäärä:   9.6.10 10:32:42

Tuonne oresman viestiin liittyen, että kyllä miun hollanninpuoliveri tammat tullaan astuttamaan jossain vaiheessa ulkopuolisilla oreilla, joten samaa rotua tuskin ihan hirveästi näkyy. Mutta koska talli sitjaitsee sopvasti Hollannissa, tulee vauvoista hollantilaisia.

Samoin kuin WS'n puoliveriorit ottavat vastaan myös muun rotuisia tammoja. Saatan jopa jollain WS'n esteoriilla astuttaa hollanninpuoliveriseni..

Ja sitten muuten tähän keskusteluun.. Itse kasvatan suokkeja ja olen kivasti saanut varsat kaupaksi vaikkakin vasta pari vuotta niitä kasvattanut, joskin meillä ei katsota meriittien perään. Tällä hetkellä tosin suurin osa pidempi sukuisia, mutta ei niin tunnettuja. Tunnetuimpien kasvattajien hevosia taitaa olla Keinumäen Yörölli ja Sarkasmin Kantele. Yksi ravisukuinen ori tallista löytyy, jota tullaan ratsupuolella käyttämään. Itse kuulun näihin tuntemattomampiin kasvattajiin ja myynkin varsoja ihan harrastetalleille ja näin edespäin.

Lähettäjä: Nadja 
Päivämäärä:   9.6.10 10:36:53

Tästä tulikin mieleeni, että itse ainakin asetan nyt tavoitteeksi saada DWB-kasvatuksen pyörimään, vaikkei rodun kysyntä järin suurta olekaan (mistä lie johtua?). Suomenhevosia en edes harkitse, koska rotu ei jotenkin miellytä - ei irl eikä url :P

Lähettäjä: iidak 
Päivämäärä:   9.6.10 11:05:42

Alkupään viestejä luin, nämä viimeisemmät ja keskimmäiset vain selasin pikaisesti.

Itse perustin juurikin Camarguenhevosia kasvattavan tallin, ja meidän kimot ei ole haalimassa näitä hienoja saavutuksia, niin näyttelyiden, eikä laatisten eikä minkään muunkaan saralla. Tarkoituksenani on vain saada tämäkin hieno rotu henkiin, en ole moneenkaan kys. rotuiseen törmännyt. Koko hommahan lähtee evm-hevosista, jotka joutuu tuomaan kaikki ihan alusta asti. Tästä se lähtee, pyrin saamaan maailmalle edes näitä yksipolvisia kasvatteja, ehkä tulevaisuudessa kaksikin polvisia.

Tuntuu että ihmiset on kuitenkin liikaa aatteessa, että ei välttämättä kelpaa vähän kisatut (n.10-20) pullaponit heidän hienohoihin talleihin, jossa hevoset kisaa vaativia luokkia ja hankkii saavutuksia. Toivoisin kuitenkin, että minunkin tallini hevoset saisivat piptkäaikaisia koteja, enkä vaadi heiltä mitään kummepia.

Miltäs kuulostaa?

Lähettäjä: Éowyn 
Päivämäärä:   9.6.10 11:11:13

Eri puoliverirotujahan voi periaattessa sekoittaa keskenään ja sitä kautta tuoda uusia nimiä sukuihin. Näinhän puliverijalostus toimii IRL, eri kantakirjojen edustajia käytetään jalostukseen ja esim. hannoverien sukutauluista ei löydy pelkästään hannover-kantakirjan edustajia.

Meillä Elgwirissä koulupuoliveriset kuitenkin edustavat tuota hannover-kantakirjaa, mutta nyt projektiksi olen ottanut käyttää arabiverta pv-jalostukseen. Näin saadaan uutta verta sille puolelle. Meiltä löytyy myös sekä evm-sukuisia että pitkäsukuisia ja suvuista löytyy siis niitä tunnettuja hevosia ja myös omia linjoja. Jos rupeaa vaikuttamaan että uutta verta on liian vähän, niin sitten keksin lisää hevosia.

Arabien kanssa meillä on sama juttu, meiltä löytyy kaikenpituisia sukuja ja siltä pohjalta on oikein hyvä lähteä kasvattamaan. Ja omia linjoja meiltä löytyy, mm. ori Elgwir Bazylisk (htnetti ei anna linkittää), jonka kolmipolvisesta suvusta löytyy tasan yksi ulkopuolinen hevonen.

Arabeissa meiltä löytyy paljon myös sellaisia joilla ei pahemmin menestystä ole, mutta vastapainona on sitten niitä joilla on kaikki mahdolliset arvonimet. Ja sitten on hevosia siltä väliltä. Meillä on sen verran hevosia että kaikille ei jaksa/pysty hankkimaan kaikkea mahdollista menestystä.

Lähettäjä: Chao 
Päivämäärä:   9.6.10 11:32:06

Ja eikös IRL maailmassa käytetä puoliveri-rotuihin myös juuri esim arabiverta ja xx-verta parantamaan hevosta "kyvyiltään" esim. kilpailukestävyyttä tai rakennetta, miksei näin tehdä virtuaalimaailmassa? No koska täällähän kaikki on täydellistä riippumatta siitä kenet paritamme kenenkin kanssa, mutat ajatuksena ihan mielenkiintoinen, ainakin omasta mielestäni. Siksi kasvatusrotuina ovatkin hann ja xx. ;D

Itsekin olen haalinut eri sukuisia hannovereja sieltä täältä niin paljon, kuin ihmiset vain minulle myyvät, jotta saisin edes omien kasvattieni sukuihin vaihtelua. Eipä sillä itselleni niin väliä, menevätkö kasvatit kaupaksi, jos eivät, niin jätän itselleni, mutta ideana olisi saada sellaisia varsoja, joista itse tykkään sitten niin paljon, että voisin jättää ne talliin.

Enkä ole oikein koskaan tainnut katsoa suvun tasaisuutta, tokihan vähän sinne päin kuikuan, mutta esim. ei minulla ole ongelmaa yhdistää yksipolvista ja evm-sukua keskenään, tai kahdeksaa polvea ja kymmentä polvea, ei paljoa satuta. Jos on kivat suvut, jotka mätsäävät toisiinsa, niin miksei sitten toisi sitä uutta verta? :)

Lähettäjä: Ama 
Päivämäärä:   9.6.10 11:34:29

Ihan järkevä ajatus, tuntuu että tosiaan törmää pitkälti niihin samoihin poneihin kaikkialla, tai ainakin jollain kannalla samaa verta omaaviin.

Toisaalta se uusien ja arvonimittömien hevosten käyttäminen jalostukseen on hankalaa tässä tilanteessa, kun harva ihminen ymmärtää miksi. Etsitään niitä mahdollisimman hyviä vanhempia, joilla on todennäköisesti jo satakymmenen jälkeläistä. Eli kasvattajalle se on huono juttu, kun jää niitä kasvatteja kotiin läjäpäin, kun ei tarjouksia tule, tai ne eivät ole sitä mitä varsalle etsii. Mutta toisaalta pitäisi varmaan hypätä tuntemattomaan, ja ruveta käyttämään niitä tuntemattomampia hevosia jalostukseen tuloksista riippumatta. Mutta jotta se voisi onnistua, tarvitaan myös niitä evm-hevosia. Koska jos ihmiset nyt tähän hurahtavat, aika pian on kaikki tuntemattomammat ponit käytetty. Eli niitä hienoja hieman harvinaisempia sukuja ei tule ilman niitä lyhyen polven kasvattajia ja sitä pitkää tarkaa jalostusta polvesta toiseen.

Lähettäjä: Hamzi 
Päivämäärä:   9.6.10 11:34:31

Welbyn viestiä komppaan, miks ei jaokset voisi erottaa VRL:stä. Ok, onhan se helmpompaa kun ne löytyy kaikki samasta paikasta, mutta silti..

Oresaman viestiin, kyllä Wasbaarissa fwb hevoset on joidenkin kasvattajien mukaan "sekasikiöitä", meillä syntyy niin fwb x kwpn kuin vaikka suunitteilla oleva kwpn x holst varsoja, ja niistä tulee fwb edustajia, itse jotenkin tykkään paljon näistä sekasikiö suomalaisita, ensimmäiset fwb edustajani olivat semmoisia :D kuten Kinship kasvatit, oma edesmennyt KWB tammani isä oli hannover FR Rubinstrat ja emä fwb Geneva F. Näissä muissa puoliverisissä olen sitten jostain syystä tarkempi, esim Wasbaarin kwpn linjoihin sekoitetaan vain kwpn tai xx edustajia, joka tietenkin tuottaaa ongelmia, kun pitkäsukuiset hollantilaiset on kaikki sukua keskenään, ja myös tässäkin rodussa, niinkuin missä tahansa muussakin karsastetaan varsoja joiden vanhemmat kisaavat eri lajeissa tai eivät ole palkittuja..

Lähettäjä: Jenna 
Päivämäärä:   9.6.10 11:35:01

Lisäksi myös painotus rajoittaa, sillä harva haluaa astuttaa koulutammaansa valjakko-oriilla, vaikka todennäköisesti tällä oriilla on ainakin liikettä ja näyttävyyttä. Puoliveriroduista mulle tulee ekana mieleen hannot mitä käytettän valjakossa..

Lähettäjä: Tilli 
Päivämäärä:   9.6.10 11:39:28

"Welbyn viestiä komppaan, miks ei jaokset voisi erottaa VRL:stä. Ok, onhan se helmpompaa kun ne löytyy kaikki samasta paikasta, mutta silti.."

Ja sitten kun kisakalenterit eivät päivitykkään niin tiheästi kuin nyt (silloin kuin VRL toimi siis), kun ei tarvitse muuta kuin hyväksyä, niin siitäkin tulisi valitusta :P. Minun mielestä VRL on hyvä ja mainio keksintö, mutta toteutus ehkä vähän heikko. Tai tekijöitä pitäisi olla enemmän, jotta toiminta olisi sulavatoimista.

Lähettäjä: Chao 
Päivämäärä:   9.6.10 11:45:11

Mutat juuri siitä syystä, että esimerkiksi juuri hannoverien sukuhaarat ovat melkoisen suppeat, olen opetellut, vaikkakin vähän vastoin luontoani, käyttämään hyväksi aloittelevia talleja ja hyvin tehtyjä suntuubi-talleja, joista ostella ns. sukutaulu-hevosia.

Ja cirith puhuu mielestäni asiaa, ei IRL maailmassakaan siitostammat yleensä kilpaile, ainakaan kauheasti, enemmän panostetaan oreihin. Siitostammathan ovat vain siitoskäyttöön suunniteltuja, itse olen ajatellut tuota samaa ja varmaan ryhdynkin työstämään tätä ideaa eteenpäin... Ainakin jossain muodossa, paitsi olenkin tainnut niin tehdäkin jo... :D

Lähettäjä: miudiu 
Päivämäärä:   9.6.10 11:51:30

itsellä olisi tarkoitus ostaa muutama welsh ja niistä alkaa jalostamaan tälläisiä ns sukupuu poneja, mutta eri asia meneekö ne kaupaksi.. Tuleeko sitten vanhemmille vain meriittien etsimistä, että penskat menee kaupaksi..

Lähettäjä: Chao 
Päivämäärä:   9.6.10 12:35:40

Miksi putosi?

Lähettäjä: Nadja 
Päivämäärä:   9.6.10 12:56:32

Chaohan sen sanoikin, ja eikös se myös ole niin, että laatuarvosteluissakin saa lisäpisteitä vain menestyneemmästä vanhemmasta - joten? Se on sitten eriasia tosiaan jos keräilee meriittejä myös tammalle.

Lähettäjä: Noora. 
Päivämäärä:   9.6.10 12:59:21

Itse en ole jaksanut koko ketjua lukea läpi, mutta olen huomannut, että hyviä suomenhevosoreja on vaikea saada jalostukseen lyhytsukuiselle, jolla on emä olemassa, mutta EVM-isä (=epätasainen suku). Vaikka itse tamma on SLA-II, YLA-III ja saavuttanut kansallisen tason ainakin kenttäratsastuksessa (porrastetut siis) ja muistaakseni muissakin lajeissa. Ja kaiken lisäksi tammalla on hyvä jälkeläisnäyttö.

Mielestäni myös vanhalinjaisia ratsusuomenhevosia saisi tulla lisää! Olisi mielenkiintoista, jos ihmiset "herättelisivät henkiin" näitä vaikka vain jalostuspuuhiin. Itsekin ajattelin jossain vaiheessa, koska minulla on hyväsukuisia, vanhalinjaisia suomenhevosia useampikin.

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   9.6.10 13:06:52

Tuo puoliverihomma on tosi vaikeeta. Kun olis kiva pitää rotu ns. puhtaana, mutta sitten taas olisi kiva käyttää muiden rotujen hevosia, että saisi uudenlaisia sukuja. Mä mietin, että puoliveristen, varsinkin saksalaisten kanssa voisi ottaa käyttöön sellaisen, että lähisukuisia rotuja käyttäisi jalostukseen. Esim. brandenburgiin voisi käyttää mecklenburgia ja hannoveria ja tottakai englantilaista täykkäriä. Sitä muuten on käytettykin, jotta brandenburgista saatiin kevyempi pv.

Sitten tohon siitostamma juttuun. Mä mielelläni siirtyisin tähän. Tammoilla kisattaisiin vähemmän ja oreihin panostettaisiin täysillä. Se helpottais paljon kisaamistaakkaakin ja näin ollen olisi myös vähän realistisempaa. Lisäksi tammaan voisi sitten panostaa muulla tavalla, esim. tekstien muodossa.

Lähettäjä: Eve 
Päivämäärä:   9.6.10 13:44:10

Minulle tuo hevosilta vaatiminen on tullut "muiden painostamana". Itse en ennen välittänyt juurikaan oliko hevosella mitään meriittejä tai kisoja, mutta nykyään katson kyllä tarkemmin, milläiselle tammalle annan menestynyttä oriani. Itse en tunnistaisi hienoa sukua tai tätä "eliittiporukkaa" vaikka se/ne pomppaisi silmille.

ja aikaisemmin kun minulla vielä oli oma talli, kasvatit eivät menneet kaupaksi (olivat omatuomista evm vanhemmista, nimet olivat aika lapsellisia [taisin olla tuolloin joku 12v] ja senkin takia ne eivät menneet kaupaksi, mutta en halunnut nimiä muuttaa. Ei sitä IRL nimeä muuteta hevoselta jos siitä ei satu tykkäämään.), jolloin sitten innostuskin hiipui.

Lähettäjä: Chao 
Päivämäärä:   9.6.10 13:48:40

Mä tykkäsin Viivuskan mielipiteestä, panostaisi tammaan sitten muulla tavoin, juuri tekstien ja vaikka valmennusten muodossa.

Tosin ongelmana on sitten se, että miljoona-palkinto-orien omistajat eivät sitten anna käytellä herrojaan jalostukseen, mutta haittaisiko se? Nääh, ei tätä tätiä ainakaan. Jos ei mun tamma kelpaa, ni antaa olla, sitten on varaa valita. Mutta meidän oreille kelpaa kyllä mikä vaan, kunhan tavara on aitoa. ;DDD

Lähettäjä: Hamzi 
Päivämäärä:   9.6.10 13:54:05

Viivuskan idea ei oo ollenkaan hullumpi. Itse tällä hetkellä ehkä panostan enemmän tiettyihin oreihin kuin tallin tammoihin, vaikka tammoillakin kisataan, niillä tavoitteet ei vain ole niin korkealla.

"Tosin ongelmana on sitten se, että miljoona-palkinto-orien omistajat eivät sitten anna käytellä herrojaan jalostukseen, mutta haittaisiko se? Nääh, ei tätä tätiä ainakaan. Jos ei mun tamma kelpaa, ni antaa olla, sitten on varaa valita. Mutta meidän oreille kelpaa kyllä mikä vaan, kunhan tavara on aitoa. ;DDD "

Sama täällä, ei Wasbaarin oreilla hirveitä vaatimuksia ole, kuhan tamma nyt ei ole aasi, niin lähinnä kaikki muut on tervetulleita ;D ja tallista tammoille löytyy kyllä sulhot jos ulkopuoliset ei miljoona-palkinto-orejaan kehtaa meille antaa käyttöön ;P

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   9.6.10 13:57:27

Pitäs vaan saada orien omistajat ymmärtämään tammojen omistajien tarkoitusperät. Ja ei sen tamman nyt mikään huono tarvitse olla. 20 sijoitustakin tulee aika nopeasti, mutta tammoilla voisi sitten jättää vaikka laatuarvostelut kiertämättä. Minusta tuollain saisi tamma jo kelvata kaikille. Ja jos ei kelpaa niin hommaa itselle niitä hienoja oreja.

Lähettäjä: Chao 
Päivämäärä:   9.6.10 13:58:10

Eikä meidän oreja haittaa, vaikka tamma olis aasikin, jos kyseessä on muulien jalostusta, mutta sitten tahdon kyllä nähdä jalostussuunnitelman...

Enkä mäkään oikeastaan oo koskaan jaksanut panostaa tammoihin, juuri siksi, ettei niin tehdä IRL maailmassakaan. Oriit tarvitsevat meriittiä - se on selvä. Enkä nyt aivan kisaamattomaksi varmaan jättäisi, mutta siis huomattavasti vähemmän, kuin mitä oreilla. Tai mistäs sen tietää, Dakotan ikääntymiset muuttuupi reaaliksi, joten who knows what happends. ;D

Lähettäjä: Tilli 
Päivämäärä:   9.6.10 14:17:35

Chao, voin siis tulla sulta kyselemään astutuksia mun aasitytöille :D?

Lähettäjä: Jenna 
Päivämäärä:   9.6.10 14:18:35

Chao, luulisi reaali ikääntymisellä kerkeevän kisaamaan ja kirjoittamaan kaikille. Kun kisata ei tarvii kun kerran IRL kuukaudessa tai kaksi. :D

Mutta juu, myös mulla ollu niin, että oreja yritän saada palkituiksi enempi kuin tammoja, mutta toistaiseksi en kummoisiakaan palkintoja ole saanut oreillekkaan.

Lähettäjä: Chao 
Päivämäärä:   9.6.10 14:22:22

Tilli > anti palaa. ;DDD

Jenna > mut mullon kuusi projektia ja mitä, sata hevosta? Helposti. Sen takia just heitin ne reaalille, et ehtisin ees opetella kaikkien nimet, mua ha haa. ;DD Ja myös pitääkseni oman harrastukseni sellaisena mielekkäänä, kun stressi ja paniikki ei kuulu mun sanavarastoon harrastuksien kanssa. :D

Lähettäjä: Jenna 
Päivämäärä:   9.6.10 14:23:59

Nii no sitte, jos niitä on sen verran enempi. Ajattelin lähinnä 1-2 tallillisen hevosia.. Paitsi jos niissä on hevosia Ionicin verran.

Lähettäjä: Kerppa 
Päivämäärä:   9.6.10 14:30:14

(juu, en oo lukenut kokonaan ketjua enkä aina hirmu ajatuksella ees niitä mitä oon, mut kuitenkin)

Kaikki riippuu ihan niin paljon vain siitä, mikä kullekin harrastajalle on tärkeää. Ihan niinkuin reaalimaailmassakin, toinen tykkää pojasta ja toinen isästä. Itse kuulun siihen ryhmään, jolle (LINKITETYN!) suvun tasaisuus ei merkitse mitään, se on lähinnä tylsää, mutta toki mullakin syntyy paljon varsoja, joilla on (linkitettyjen sukulaisten osalta) tasaiset suvut - en siis myöskään karsasta tätä. Enemmän mulle merkkaa se, että pienissäkin roduissa pyritään pitämään linjat avoinna uusille tuulille, koska muuten päädytään nopeasti sisäsiittoisuuteen - joka on ilmeisesti ongelma myös hieman yleisempienkin rotujen kohdalla.

Evm-sukuisia hevosia tarvitaan aina, etenkin mitä pienilukuisempi on rodun yksilö- ja harrastajamäärä, sitä enemmän tarvitaan niitä uusia hevosia sinne sukutauluun. Se on sama onko ne vain täytettä (linkitettyinä) sukulaisina, vai onko ne jopa saavuttaneet jotain. Silti pidän aina pitkäsukuista hevosta lyhytsukuista arvokkaampana - onhan sillä historia, joku on tehnyt paljon töitä saadakseen sen aikaiseksi. Mutta näitä lyhytsukuisia tarvitaan, että saadaan niitä pitkäsukuisiakin. Pitkäsukuinenkaan ei välttämättä ole "vanhansukuinen", vanhansukuisia (niin lyhyt- kuin pitkäsukuisiakin) tarvitaan siinä missä tuoreempia sukujakin. Ei mikään rotu pärjää pelkkien vuosituhannen alun hevosten jälkeläisillä - eikä mikään rotu kehity pelkillä tuontihevosilla ja niiden yksipolvisilla jälkeläisillä.

(iih, tuun jatkaan, täytyy välil käydä kattoos ruokaa)

Lähettäjä: Welby 
Päivämäärä:   9.6.10 14:38:21

Niinpä. Jos silloin 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa olisi tajuttu, kuinka paljon ne tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa, olisi luultavasti suvuttomia kantahevosia enemmänkin. Nyt meidän pitää vain keksiä lisää suvuttomia hevosia jotta saadaan uusia pitkäsukuisia hevosia. Niitä saa sitten miksattua vanhoihin pitkiin sukuihin, mutta myös uusiin pitkiin sukuihin. Oon viimeaikoina alkanut tehdä sillätavalla Carterin kanssa, että oon risteyttäny harvinaisempisukuisia keskenään. Ne, joilta puuttuu ne massanimet suvuista. Siinä tulee uusia ja pitkiä sukuja samalla, joita voi tulevaisuudessa risteyttää useiden eri sukujen kanssa.

Lähettäjä: Kya 
Päivämäärä:   9.6.10 16:15:15

Joo aaseja! <3 Kya ei oo vieläkää saanu tuotua omia aasiupeuksiaan ;)

Lähettäjä: Cannabia 
Päivämäärä:   9.6.10 16:30:32

Jos ja kun tulen palaamaan kohtapuoliin takaisin virtuaalihevostelun (lue: holsteinien) pariin, tavoitteenani ei todellakaan ole kilometrien pituiset kisakalenterin, vaan "sopivasti" jotain näyttöä kisakentiltä ja ehdottomasti sitten se JALOSTAMINEN. Minulle on aina ollut tasaiset suvut melkein pakkomielle, mutta toisaalta vain noissa alle 3-polven otuksissa.. Muuten siellä saattaa joukossa olla niitä ei niin "täydellisiä" sukuja.

Itse kuitenkin olen lukenut itseni aina siihen ensimmäiseen jalostajapolveen, eli omistan lyhytsukuisia hevosia joita "risteytän" keskenään ja kasvatit myyn lähes kaikki maailmalle. Kisamenestys ei ole kasvattien kohdalla ollut koskaan mikään pakko, ennemmin olen vaatinut käyttöä jalostukseen jotta linjat jatkuisivat.. Valitettavan usein kasvatit on kuitenkin jääneet vain kiertämään tyhjänpanttina virtuaalimaailmaa.. :(

Lähettäjä: apina 
Päivämäärä:   9.6.10 16:38:17

Kyllä nyt on kaikki kertomassa kuinka he aikovat kisata vain muutamat kisat per hevonen, mutta odottakaas vaan kun VRL on takaisin pystyssä palveluineen niin ootte perse hiessä kisaamassa hevosianne jokasessa kisassa.

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   9.6.10 16:43:33

apina: Mitä sitten vaikka oltaisiin. Ei tässä pääkysymys olekaan se kisaus vaan kasvatuksen huono tilanne. Eihän se varsinaisesti ketään haittaa vaikka niillä tammoilla kisattaisiin enemmän kuin oreilla. Ehkä se ei ole realistista, mutta ei se pohjinmiltaan haittaa yhtään.

Ja anna nyt meidän unelmoida paremmasta huomisesta, nyt kun meillä on aikaa kun VRL ei ole toiminnassa. Toki arki palaa vasta kun VRL palaa, mutta toivottavasti edes jotain muutosta parempaan saadaan aikaan.

Lähettäjä: apina 
Päivämäärä:   9.6.10 16:44:44

En mä puhunutkaan mitään kasvatuksesta? Tartuin vaan täysin eri aiheeseen mitä täällä lähes joka kolmas hehkuttaa.

Lähettäjä: Cannabia 
Päivämäärä:   9.6.10 16:47:06

apina: Tai sitten ei.

Minulta on osittain mennyt esimerkiksi "innostus" VRL:oon sen tauon aikana.. Huomaa nyt oikeasti, kuinka paljon ihmiset on "panostaneet" johonkin, jolla ei käytännössä ole itse jalostuksen kannalta mitään tekemistä. Itse en kuitenkaan villeja kisoja harrasta, mutta miksi hevosillä pitäisi olla sijoituksia useita kymmeniä? Mutta kuinka loppujen lopuksi menisi kaupaksi hevoset, joiden vanhemmilla olisi kisattu n.50-100 kilpailua joista vain muutamasta olisi sijoitus? Tämän saa nähdä kun VRL tauoltaan palaa ja itse lähden tuolla periaatteella hevosia jalostamaan ;)

Orit tietysti asia erikseen, koska kuka tammanomistaja haluaa käyttää oria jolla ei ole kuin häntäpään sijoituksia kisoissa? Mitä ominaisuuksia silloin voisi "hakea" oriilta tulevalle varsalle, paitsi ehkä rakennetta jos se on kunnossa.. Mutta niinkuin ylempänäkin mainittiin niin ei oikeastikaan suurinosa siitostammoista edes koskaan kilpaile, osalle ei koskaan edes opeteta ratsastuksen saloja ;)

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   9.6.10 16:47:10

apina: Niin mutta vastasin sinulle topicin aiheen mukaisesti, olettaen että niin teet sinäkin ;). (onkohan vähän vaikee lause)

Toki on aika tyhmää hehkuttaa vähäistä kisaamista, kun kuitenkin kaikki pyörii sen kisaamisen ympärillä. Mutta jos nyt edes vähän sais höllättyä.

Lähettäjä: apina 
Päivämäärä:   9.6.10 16:49:11

Ei kannata olettaa musta mitään. Saan puhua vaikka kuusta viestiketjussa joka koskee hevosen lannan laatua.

Ja Cannabia, miten siis meinaat jalostaa hevosia?

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   9.6.10 16:50:16

apina: Toivoin näköjään liikoja ;).

Lähettäjä: apina 
Päivämäärä:   9.6.10 16:54:15

AI nyt olettaminen vaihtui toivomiseksi? Koita jo päättää.

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   9.6.10 16:58:06

Onko sillä sanavalinnalla nyt väliä?! + Voisko siirtyä asiaan?

Lähettäjä: apina 
Päivämäärä:   9.6.10 16:59:46

Siirtyköön ken haluaa.

Lähettäjä: Luciana 
Päivämäärä:   9.6.10 17:02:52

Ehkä kuulkaa parempi olla välittämättä apinan apinoimisesta ja keskittyä itse asiaan muiden niin tekevien kanssa :)

Lähettäjä: apina 
Päivämäärä:   9.6.10 17:05:31

Niinpä

Lähettäjä: Virginia 
Päivämäärä:   9.6.10 17:09:52

Minä juuri kirjoitin aihetta hieman sivuten blogiin jalostuksesta ( http://ginahaltek.blogspot.com/2010/06/joskus-itse-asiassa-vahan-turhankin.html ). Juuri tuo, että kyllä niitä yhden-kahden sukupolven omaavia hevosia kasvatetaan, mutta niitä harvoin lähdetään jalostamaan eteenpäin. Yleensä siksi, ettei ole alunperin keksitty edes tarpeeksi kantahevosia eikä jostain syystä haluta käyttää muiden hevosia. Sitten se jää siihen lyhytsukuisten kanssa näkertelyyn ja loppuu aikanaa.

Ahaltekien kanssa olen kohta vuosikymmenen puljannut ja tällä hetkellä suorastaan itkettää niiden tilanne. Meidän talli lienee ainoa, joka tietoisesti jalostaa vanhoja sukulinjoja. Meiltä on lähtenyt muutamia hevosia muille talleille, mutta aika vähän (osasyy on tietysti se, että meillä ei useinkaan ole valmiina myytäviä hevosia, vaan pitäisi tilausvarsoja pyydellä). Pitkät suvut pelottavat ja vanhoja linjoja ei arvosteta eikä tunneta. Harva uusi kasvattaja tietää mikä on Grannuke eikä viitsi ottaa edes selvää. Tietysti Grannukella ei olekaan enää omia nettisivuja eikä kisatuloksia eikä kuvaa, perustiedot löytyvät kyllä, joten ehkä se ei ole sikakisaajien mielestä kummoinenkaan hevonen. Mutta jos sen oman rodun historia ei kiinnosta, niin mikä sitten? Ulistaan vain, että kun ei ole jalostushevosia tarpeeksi.

Lähettäjä: Akvarelli 
Päivämäärä:   9.6.10 17:11:12

Ihanaa nähdä tälläinen topikki ht.netissä. Paljon tärkeää asiaa :)

Kun mä laitoin shetlanninponeja (ja connemaroja) kasvattavan tallin pystyyn oli mulla tavoitteena kasvattaa niitä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Ja jottei homma pääsis liian helpoksi niin kunnianhimosesti ajattelin luoda ihan uusia linjoja.

Musta tuntuu, että tää virtuaaliharrastus käy ajanmittaan supertylsäksi jos ei oikeasti mieti mitä tekee. "Kasvatustalleja" on ihan pilvin pimein ja onhan se hienoa nähdä ponin nimen edessä oma kasvatusliite, mutta tälläsellä ajatusmallilla ei ole mitään tekemistä jalostamisen kanssa.

PS:stä löytyy tällä hetkellä kaikki eniten juurikin yksipolvisia sekä evm-sukuisia poneja ja ne kaikki on siellä ihan tarkoituksella. Jokaisella ponilla on mahdollisuus menestyä, sehän näissä virtuaaliponeissa hienoa onkin - se menestyminen kun on hevosenomistajan viitseliäisyydestä kiinni. PS:n jalostustoiminta ja omat linjat on nyt vielä superhakusessa. Kasvatteja on tasan kaksi ja ne molemmat ovat omassa tallissa kasvamassa kasvattajatädin valvovan silmän alla. Ja hyvä niin.

-

Tuli varmaan sekainen teksti, koittakaa tarttua olennaiseen ja unohtaa kaikki se turha kura mitä nälissäni sain aikaan :)

Lähettäjä: apina 
Päivämäärä:   9.6.10 17:12:02

"Tuli varmaan sekainen teksti, koittakaa tarttua olennaiseen ja unohtaa kaikki se turha kura mitä nälissäni sain aikaan"

Tulee mieleen Fayleen punainen lanka..

:-D

Lähettäjä: Akvarelli 
Päivämäärä:   9.6.10 17:17:24

apina, mä en siitä fayleen punaisesta langasta tiedä, mutta tosta se puuttuu kyllä kokonaan.

Lähettäjä: Welby 
Päivämäärä:   9.6.10 17:36:49

Itselläni ei ole sellaista kokemusta kuin Virginialla tekeistä, mutta niihin tutustuin vuonna 2002 ensimmäisen kerran, kun kaverini omisti Argente Monture nimisen tallin. Sitä tuskin kovin moni nykyään tunnistaa, varsinkaan ne, jotka eivät välitä tekeistä tuon taivaallista, mutta kyllä täällä pitäisi joitain olla, jotka AM: n (ja myöhemmin Pirunpellon) muistaa.

Itse olen, kiitos kaverini, aika hyvin perillä ahaltekkien vanhoista suvuista, ja olen yrittänyt niitäkin saada tallillisen, MUTTA valitettavasti elämäntilanteeni on hyvin vaihteleva, joskus koulussa menee liian kiireiseksi (jolloin koko virtuaalitouhu on tauolla joskus usean kuukauden), joskus inspiraatio ei riitä jne. On aika harvoin sellainen aika jolloin on sekä innostusta että aikaa, mutta pitäisi kai taas skarpata. Itselleni teket ovat olleet kahdeksan vuotta aina tärkeitä, vaikka ensimmäisen oman ostinkin vasta vuoden 2004 puolella. Kummasti kuitenkin, ihan ensimmäinen kunnon virtuaalihevonen (joka siis ei ollut expagekoni), oli juurikin rodultaan tekke.

Eiköhän olisi aika saada se CAT jälleen toimintaan ja tehdä vaikka Ionicit ja olla kisaamatta niillä koneilla ja vain keskittyä kasvattamiseen ;)

Lähettäjä: elen 
Päivämäärä:   9.6.10 17:43:59

(Heiii, mä muistan AM:n :D)

Mulla on niinkin suuruudenhullu idean kuin, että haluan luoda itse omin kätösin alusta lähtien sellaisen hienon ponin (wd) jolla on vähintään 8-9 sukupolvea omaa kasvatusta takana. Oon jo päässyt alkuun ja ensimmäinen sukupolvi tästä projektista on ulkona :D

Laskujeni mukaan virtuaalisilla C- ja D-sektion poneilla on noin kymmenen niin sanottua kantatammaa jotka ovat vaikuttaneet vuosina 2000-2004 ja joista lähtee jonkinlainen nykypäivään säilynyt sukulinja. Valitettavasti tuo kymmenen on aivan liian vähän ja vanhat suvut pyörivät ympyrää. Uusia linjoja ei taas olla (vieläkään) jalostettu eteenpäin kunnolla vaikka niitäkin löytyisi kourallinen.

Harmi vaan kun aktiivisia ja asiaan paneutuneita kanssakasvattajia on niin vähän :/ Nopeasti nimeän kolme joiden voin sanoa tuntevan vanhat linjat hyvin.

Lähettäjä: Welby 
Päivämäärä:   9.6.10 17:49:57

elen: (Jee, joku muukin!) Toi on jo suuruudenhullua :D Mutta onnea matkaan! Itse en welsheistä mitään tiedä :P

Lähettäjä: Troya 
Päivämäärä:   9.6.10 17:50:14

Oi, ihanaa kun pitkästä aikaa htnetissä puhutaan asiaa! En ole koko topikkia lukenut läpi, mutta pikaisesti selailin ja tällästä tarttui silmään.

Sitten jos puhutaan puoliverirotujen harvinaisuudesta, niin miksi ei kukaan keksi risteyttää vaikka niitä suomenpuoliverisiä ruotsinpuoliverisiin ja päättää varsan syntyneen Suomessa - ja ta-daa, käsissä on uusi suomenpuoliverinen!

MINÄ TEEN TÄTÄ MINÄ TEEN TÄTÄ. Mulle on aivan sama onko suku rodullisesti "puhdas" vai ei (itseasiassa puoliveristen kohdalla lähinnä katson "puhtautta" pahalla, sehän on ihan tylsää!), tai että onko hevosen vanhemmat kisattuja/palkittuja tai ei (vaikka en kyllä katso pahalla jos ovat), tai että onko hevosen suku tasainen - jos hevoselta löytyy kivat nimet suvusta, mulle kelpaa vaikka hevonen jolla on evm-sukuinen isä, pitkäsukuinen emä ja täysin kisaamattomat vanhemmat. Se on kaikki kiinni siitä, mitä nimiä sieltä sukutaulusta löytyy. Tai siis, mä rakastan joitain tiettyjä vanhoja virtuaalihevosia joita haluan sitten nostaa sukutauluissa esille. Mun mielestä täydellinen suku näyttää tä

Tän lisäks mä oon ottanu tavaks kisata mun hevosilla joku noin 10 sij painotuslajissa + mahdolliset näyttelyarvonimet, jos edes sitäkään, ja sitten hevosen siirtämistä jalostuskäyttöön. Mun mielestä hevosen aktiivisuus näkyy sillä, millaisia varsoja se tuottaa - nimenomaan suvullisesti. Mua ei vois pätkääkään kiinnostaa kisakalenterit tai suderduperarvonimet (paitsi VIR MVA Ch on kiva arvonimi, joka on hauska saada sukutauluihin + omille kaakeille) tai mitkään muutkaan. Pätkä luonnetta, kuvat ja sukutaulu ja muuta ei hevosessa mun puolesta tarviikkaan.

Eli mulla on siis ehkä tää vähemmän arvonimikeskeinen virtuaalihevoskatsomus mitä jotkut täällä valitteli haluavansa. :D Ja sen perusteella sitten kasvatankin hevosia, joten mulla ei tuu ees paineita tän sukusiittoisuuden suhteen kun löytyy paljon kivoja hevosia käytettäväksi kun ei tarvitse nipottaa arvonimistä - toisaalta nipotan joidenkin hevosten suhteen niin paljon suvuista, että joillekin hevosille joudun erikseen teetättämään puolisoja kun niitä ei valmiiksi löydy.

Toisaalta näiden oikeasti umpikujassa olevien rotujen (etenkin shetlanninponien, niiden tilanne on imho kaikista pahin) kanssa voi olla jo liian myöhästä pelastautua vaan alkamalla käyttää myös arvonimittömiä hevosia, kun niistähän ei ole sitten jalostettu niitä pitkälinjaisia versioita vaan ne ovat jääneet täysin unholaan. Tietenkin voisi elvyttää kantaa risteyttämällä vaikka yksipolvisia pitkäsukuisilla, mutta vaikken katso pahalla epätasaisuutta se jotenkin tuntuu musta sen vanhan linjan hukkaan heittämiseltä. Se niinku vähän vesittyisi jos sinne tungettaisiin näitä uusia poneja niin tuhottomasti, ja se ois harmi. Toisaalta kun risteyttäs pari tuollaista ja sitten risteyttäs ne keskenään... hmm. Jos kukaan nyt tajusi yhtään mitä meinaan. :D

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   9.6.10 17:55:40

Vaikka puhutaan että yhteisöllisyys olisi kasvanut niin monen yo. esimerkin ja oman kokemuksen mukaan ei se ole ainakaan auttanut saamaan kasvatusta paremmalle mallille. Tottakai se yleisimmissä roduissa auttaa ja parantaa tilannetta, mutta ei se harvinaisemmissa roduissa näy. Esim. itse brandenburgkasvattajana olen aika yksi, varsinkin nyt kun pari vanhaa kasvattajaa on lopettanut. Eivät nykyihmiset enää arvosta samalla tavalla niitä alkuaikojen hevosia. Tuntuu myös, että nykykasvattajat eivät ota asiaa yhtä vakavasti. Mitäs nyt kasvattelen jotain rotua, eikä mitään päämääriä ole. Tilanne taitaa olla aika sama monien muidenkin rotujen kohdalla. Vaikka kasvattajia olisikin enemmän, niin sitä perustyötä ei arvosteta enää tarpeeksi vaan ajatellaan, että mun juttu on se tärkein. Ei keskustella kasvatusideoista muiden kanssa vaan oletetaan, että ne luetaan tallin sivuilta ja muut kasvattajat tulevat itse keskustelemaan. Kuitenkin jos jotain rotua aikoo oikeasti kasvattaa niin siinä pitää itse olla oma-aloitteinen ja ottaa yhteyttä niihin muihin kasvattajiin.

Lähettäjä: Andiee 
Päivämäärä:   9.6.10 17:58:10

Selasin tämän topan läpi, joten nämä pointtini saattavat olla hieman off topic tai jo sanottuja, mutta ilmaisen mielipiteeni silti.

Mitä jalostukseen tulee, ongelmana on todellakin mielestäni "sukuhienostelu". Monille vain parhaiten pärjänneet ja arvonimillä palkitut hevoset kelpaavat jalostukseen, ja näiden edellä mainittujen sakki on äärimmäisen pieni. Hyvin sijoittunut hevonen harvemmin kenelläkkään kelpaa, jos tarjolla Matin polle VIR MVA YLAI ERJI KRJI ÖRJI. Ongelmana on, että tällä pollella on luultavasti useampi jo jälkeläinen. Niinpä "huonompi" hevonen jää ilman jälkeläisiä, ja samat mahtisuvut jyräävät. Toinen ongelma tuntuu olen se, että yksityinen hevonen ei kelpaa jalostukseen. Tunnetun tallin nimi omistaja tuntuu kiinnostavan... >_<
Ja sitten vielä suvun pituudesta se verran, että minä en ymmärrä miksi suvun pitäisi olla molemmilla vanhemmilla saman mittainen. Onko se niin kamalan näköistä jos sukutaulussa on toisella puolella enemmän linkkejä? O_O

Pahoittelen tekstin laaduttomuutta, tänään ei oikeen kirjoitusaivot toimi... Pointtini kuitenkin se, että hienostelua voisi vähentää (vaikka onhan se ihan kiva jos hevosella on supersuku) ja palata maan pinnalle, jossa sielläkin on ihan hyviä hevosia jalostukseen.

Lähettäjä: toffee 
Päivämäärä:   9.6.10 18:31:10

Saako näin tyhmempi ihan nyt sitten suoraan kysyä, että mitä tässä pitäisi nyt sitten ihan oikeasti käytännössä tehdä?

Jos mietitään lyhyellä aikavälillä, mitä käytännön ratkaisuja nyt pitäisi suosia? Pitäisikö unohtaa tasasukuisuus, tehdä tammoilla paljon varsoja kisaamisen sijaan?

Lähettäjä: Welby 
Päivämäärä:   9.6.10 18:37:53

toffee: Itse ainakin ajattelin keksiä paljon lisää evm hevosia, mahdollisesti muutaman joilla "suku valmiina" ja jättää kisauksen vähemmälle. Tosin, itse en koskaan ole erityisen hyvä ollut kisaamaan muutenkaan :D

Lähettäjä: Andiee 
Päivämäärä:   9.6.10 18:38:21

Minun mielestäni tammoilla kisausta ei missään nimessä saa unohtaa, mutta sitä voitaisiin vähentää. Ei tammala (tai orilla) tarvitse olla 50 sijoitusta ja arvonimiä jotta se olisi kelvollinen jalostukseen. Sijoitusten sijaan esimerkiksi vanhempien luonteisiin ja niiden yhteen sopivuuteen voitaisiin keskittyä mielestäni enemmän.

Lähettäjä: Meow 
Päivämäärä:   9.6.10 18:42:32

Käyttää erilaisia hevosia jalostukseen, ei pelkästään näitä keillä on miljoonat arvonimet tms. Mä katson ainaki sitä että hevosella on tehty jotain muutaki ku ravattu laatiksissa.

Eikä varmaan haittais jos olis hiukan epätasainen suku, ainakaan kolmannen polven jälkeen?

Lähettäjä: Viivuska 
Päivämäärä:   9.6.10 18:44:32

Mä haaveilen, että uskaltaisin käyttää mecklenburgia, hannoveria ja enkun täykkäreitä brandenburgjalostukseen, jos orien omistajille käy. Lisäksi ajattelisin tuota tammojen kisaamista vähentää.

Lähettäjä: Emmu 
Päivämäärä:   9.6.10 18:50:37

" Toinen ongelma tuntuu olen se, että yksityinen hevonen ei kelpaa jalostukseen. Tunnetun tallin nimi omistaja tuntuu kiinnostavan... >_<"

ihan totta.

Lähettäjä: Päivie 
Päivämäärä:   9.6.10 18:53:39

toffee: Käyttää kasvatuksessa kaikenlaisia hevosia (eli ei vain niitä, joilla on kaikki mahdolliset palkinnot ja ainakin se 100 sijoitusta sivuillaan, pitkät tekstit jne) sukujen monipuolistamiseksi, olla välittämättä suvun pituudesta = avartaa katsontakantaa :) Hankkia myös ns. "sukutauluhevosia", joiden tehtävä on pääasiallisesti lisätä kantaa. Ei näiden tarvitsisi tietty olla mitään perustietotaulukkoja, mutta niiltä ei vaadittaisi eikä odotettaisi laatuarvosteluja.
--

Nyt tulee tämä pakollinen "ennen kaikki oli paremmin"-argumentti, mutta ennen ei ollut näin rajoittunutta kasvatusta. Huippuori saattoi astua "mitättömän" tamman kämäisellä expage-tallilla ja toisin päin. Siittoloissa ihan oikeasti kasvatettiin hevosia, eikä nysvätty jonkun yhden hevosen luonnekertomuksen äärellä tuntikausia samalla lähetellen kisaosallistumisia.

Ennen hevosia oli kuitenkin verrattain vähemmän kuin nyt (huippuhevosia varsinkin) ja tietenkin silloin ne huippuorit ja -tammat olivat eniten käytössä -> linja yleistyi. Esim. arabeissa on hyvin harvinaista, että pitkästä (ja vanhanlinjaisesta) suvusta ei löytyisi Paithania tai Sunflower's Al Sheikia tai Olympos Campiglionia.

Mun mielestä Ionic on tavallaan (pienessä mittakaavassa) sitä, mitä tässä topikissa ajetaan takaa. Kaikkien hevosten tehtävä ei ole saavuttaa niitä palkintoja.

Harmi, ettei asenteet muutu yhdessä yössä.