Kirjoita uusi viesti  |  Alueen etusivu  |    |  Etsi  Alas ⇓   
  Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Jazz 
Päivämäärä:   1.6.13 15:34:50

Tässä ois tarinalle uus topa, ja niin kun sinnekin mainitsin jatkoa tulee kun kerkiän:) Ja yritän keretä oikolukeen koko tarinan niin laitan sen tänne sitten kerralla(;

Ja linkkin edelliseen:
http://forum.hevostalli.net/read.php?f=11&i=861802&t=861802

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   2.6.13 21:27:01

Oii tää on ihan paras!

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Joku 
Päivämäärä:   4.6.13 09:43:57

Jatkakko kohta?

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: mä 
Päivämäärä:   9.6.13 23:56:04

jatka joo!

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   12.6.13 22:41:28

jatkoooooooooo????

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Nikke 
Päivämäärä:   14.6.13 23:36:26

up

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: uiui 
Päivämäärä:   20.6.13 20:43:33

kooskaa jatkoa?? aivan mahtava tarina ja lisää samanlaista ja jatka ehdottomasti samalla linjalla;)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: kassu 
Päivämäärä:   27.6.13 16:56:06

Jatkoa? :)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Jazz 
Päivämäärä:   27.6.13 22:39:24

Anteeksi anteeksi joudun pahoittelemaan jatkon kestoa! Toivottavasti vielä jaksatte odottaa, sillä odotus palkitaan;) ainakin toivonmukaan(:

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: huij 
Päivämäärä:   6.7.13 01:24:33

Koska jatkuu? (: mahatava tarina lisää vaan säpinää joshin ja marcuksen väliin<3

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: ------ 
Päivämäärä:   12.7.13 23:30:55

Nyt kyllä heti jatkoo! :)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Sisko 
Päivämäärä:   13.7.13 08:39:38


Jatkoa kaivattaisiin kovasti....

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: voii 
Päivämäärä:   15.7.13 17:06:22

Millonka jatkoa? :/

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Sisko 
Päivämäärä:   24.7.13 10:52:06


Tuleeko sitä jatkoa? Olisi kiva, jos kirjoittaja voisi jotain ilmoitella itsestään...

  Re: Kielletyillä vesillä #2

LähettäjäJazz 
Päivämäärä:   25.7.13 19:14:32

Tarinan kirjoittelija täällä ilmoittelee itsestään(: pahoittelun kesälaiskuudesta ja inspiraation puutteesta, mutta tarinaa olen nyt saanut huimasti eteenpäin omassa vihossani, joten kohta pääsen puhtaaksi kirjoittelemaan koneelle;) yritän saada seuraavan ens viikolle ja koitan saada siitä superpitkän kiitokseksi kommenteista ja hyvin malttaneista lukijoista:3 kiitos tosiaan kaikille tähän asti lukeneille ja kommenttia saapi edelleen laitella(; se aina piristää<3

P.s 14.8 on tarinan vuosipäivä, kun sitä omaan vihkooni aloin kirjoittelemaan:3 katsotaan saisinko sille päivälle jotain spesiaalia;)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Jazz 
Päivämäärä:   3.8.13 17:03:01

Dodiin jatkoa olis sit luvassa:) Varoittelen jo valmiiksi sitten materiaalista;)

Miehestä oli kadonnut se uho, joka oli aikaisemmin näkynyt baarissa. Hän nojasi raskaasti kylkeeni ja jouduin tulemaan häntä, jottei Zack olisi kaatunut kylmälle asfaltille. Näin poliisiautomme kaartavan vasemmalta baarin eteen ja heilautin heille kättäni. Apumiehen puoleinen ovi aukesi ja pitkä, noin 190 senttinen sinihiuksinen mies hyppäsi ulos.
”Terve Marcus!” mies tervehti ja katsahti Zackiin, joka nojasi edelleen nojasi minuun.
”Peter, moro”, moikkasin takaisin todeten:
”Tää sitten asemalle.” Peter vilkaisi Zackiin uudestaan ja nyökkäsi.
”Juu, tonne taakse vaan”, mies sanoi ja meni avaamaan auton takaoven. Talutin Zackin sisään, eikä mies pannut ollenkaan vastaan vaan totteli sanaakaan sanomatta. Nappasimme luukut kiinni ripeästi Peterin kanssa ja käännyin mieheen päin.
”Kiitti”, totesin ja pyörähdin takaisin baarin ovelle.
”Olitsä tuolla viettämäs iltaa?” Peter kysyi hieman huvittuneesti.
”Juu, miten niin?” kysyin ehkä liian kireällä äänellä. Mies nosti kädet ilmaan antautumisen merkiksi.
”Ei mitenkään, ei mitenkään”, hän sanoi ystävällisesti.
”No niin, joten ei sitten sanaakaan”, murahdin ja vedin baarin oven auki.
”Illanjatkoja”, Peter heitti vielä perääni ja näytin miehelle keskisormea. Ovi pamahti perässäni ja laahustin tiskille Joshin luo.
”Kaikki okei?” kysyin hänen nostettua katseensa minuun.
”Jep”, hän sanoi vaimeasti. Istuin baarijakkaralle takaisin, jossa aikaisemminkin olin istunut. Kaivoin taskustani setelin ja ojensin sen Joshille.
”Toinen samanlainen vielä”, pyysin hymyillen ja sain Joshinkin hymyilemään.
”Mitä jos mä en tarjoilekaan sulle, kun kuitenkin se nousee sun päähän? Tosin en mä kyllä pahaks sitä pistäis, en vaan tänään jaksaisi raahata sua kotiin asti”, hän sanoi tuumien, mutta sekoitti minulle uuden juoman. Drinkki tuntui kurkussani vahvalta, mutta en antanut sen haitata. Katselin mustahiuksisen työntekoa ja ajittain unohtuin tuijottelemaan miehen kasvoja liiankin pitkään. Josh palveli lisääntynyttä asiakaskuntaansa ja torjui muutamien naisten iskuyritykset kohteliaasti hymyillen Kellon lähennellessä yhtötoista olin juonut vielä pari lisää. Olo tuntui jo hieman huterammlta, mutta muuten oloni oli aiva loistava. Takahuoneesta asteli yllättäen reippaan näköinen mies, essu yllään ja hymyillen Joshille kiitollisena.
”Kiitos paljon tuurauksesta. Maksan tän sulle tuplana sitten seuraavana palkkaan”, mies lupasi. Josh nyökkäsi ja kääntyi suuntaani.
”Mmm, tässä on pomoni Ben Dolor, ja Ben”, Josh jäi odottamaan vastaustani.
”Etsivä McCove”, esittelin itseni perään.
”Hauska tavata. Jos saanen kysyä, onko juttu edennyt yhtään?” hän kysyi madaltaen ääntään.
”Valitettavasti en voi paljastaa yksityiskohtia keskeneräisistä tutkimuksista”, vastasin pahoittelevasti.
”Aivan, se siitä sitten”, totesi Ben hyväksyvästi. Istuskelin vielä hetken tuolilla odotellen Joshia, joka oli mennyt vaihtamaan vaatteitaan takahuoneeseen.

”Mistä Ben tiesi kysyä?” kysyin Joshilta, kun olimme päässeet ulos baarista.
”Kerroin hänelle vähän tilannetta” mies mumisi. Nyökkäsin katsellen vain eteeni ja Josh loi minuun pitkän katseen, muttei sanonut mitään. Hän johdatti meidät autolleen ja hyppäsimme kyytiin. Otin puhelimeni taskusta katsoakseni kelloa, mutta huomioni hakeutui koko ajan isäni soittamaan puheluun. Olisiko hänelle ollutkin jotain asiaa, ja minä vain en viitsinyt vastata? Asia kuitenkin vaivasi mieltäni ja pahasti, mutta ehkä unohtaisin sen...
”Oliko kivaa töissä?”
”Hmm, no kait jotenkin. Oli kuitenkin hieman turha reissu, sillä emme tavoittaneet kuulusteltavaksi kaivattua henkilöä”, vastasin kireästi. Ärsytti, sillä olisin halunnut päästä jutussa eteen päin. Nyt tuntui kuin junnaisimme paikoillaan, tosin Zackin saanti kuulusteluihin loi aavistuksen toivoa ja toivoin, että saisin hoitaa sen aamulla. Ainakin halusin olla paikalla kuulustelun aikana.
”Miten sulla meni ilta?” kysyin vain kysyäkseni.
”Mmm, siinähän se. Sun saapuminen tosin piristi vähän”, Josh mutisi. Hymy yritti karkailla huulilleni, mutta onnistuin vaivoin pitämään pokerinaaman yllä.
”Ai.” Mutristin suupieliäni katsellen samalla ulos ikkunasta, tosin josta ei näkynyt kuin katulamput hohtamassa tienvarsissa. Minun katseeni kuitenkin alkoi harhailemaan useaan otteeseen autoa ajavaan tummatukkaan, joka keskittyneesti katseli tietä.
”Mitä sä mietit?” vuorostani tiedustelin. Mies katsahti suuntaani ja hänen silmänsä lukkiutuivat omiini,
”En oikeastaan mitään”, mies sutkautti nopeasti. Kaipa siihen oli uskominen, koska väitinhän minäkin aina niin.

Josh

Pitikö hänen juuri mennä kysymään tuota? Myönnettäköön, että olin itsekin sitä kysynyt aikasemmin. Sillon olin kuitenkin totaalisesti yllättynyt, siitä mitä mies oli vastannut. Ajatteliko hän todella minua? Mutta millä tavalla? Marcus istui hiljaa katsellen ikkunasta, mutta huomasin miehen poskien punehtuneen. Ensimmäistä kertaa en oikein tiennyt miten suhtautua tai mitä tehdä. Sen tiesin, että kaikki palaisi normaaliksi, kun juttu saataisiin ratkaistua. Ajoin autoni Marcuksen asunnon pihaan ja kävelimme vaitonaisesti kerrostalon rappukäytävään. Ovella Marcus alkoi kaivaa taskujaan, kunnes käännähti suuntaani.
”Avaisitko oven?”
”Ah, ai niin”, mutisin ja hain taskustani avaimet.
”Noin”, totesin työntäessäni oven auki ja annoin Marcuksen mennä edeltä. Potkin kengät jaloistani miehen perässä seuraten sitten olohuoneen puolelle.
”Ota syötävää, jos on nälkä. Sun peitto ja tyyny löytyy tosta komerosta. Hyvää yötä”, Marcus totesi ja luikahti makuuhuoneeseensa. Istahdin sohvalle kuunnellen toisesta huoneesta peiton kahinaa ja pian valokatkasija naksahti kiinni. Asuntoon laski hiljaisuus, joka oli seurannut minua autosta lähtien. Yritin nousta mahdollisimman äänettömästi sohvalta ja hiippailin keittiöön. Otin miehen pöydältä päärynän korista ja mutustelin sen äkkiä. Kello oli jo todella paljon ja haukotus melkein repi leukani irti. Hipsin takaisin ja otin liinavaatekaapin hyllyltä peittoni, tyynyni ja lakanani, jotka koppasin syliini ja nakkasin sohvalle. Levitin lakanan nopeasti ja asettelin tyynyn ja peiton oikeille paikoille. Riisuin housuni nopeasti hakien samalla laukustani puhelimen laturin. Pudotin lopulta paitanikin kassiini palaten sitten sohvalle. Siinä oli yllättävän hyvä nukkua ja vedinkin peiton ympärilleni käpertyen hyvään asentoon sulkien silmäni kevyesti.

Näin jotain epämääräistä unta, jossa Adam oli kävellyt perässäni torilla Zackin kanssa. En tiennyt oliko se painajaista vai ei, mutta ainakaan en ollut unestani nauttinut. En kuitenkaan avannut silmiäni vaan yritin jatkaa nukkumista. Epäilin, että olin korkeintaan nukkunut sen pari tuntia, vähempikin oli mahdollista.
”Josh?” kuului pieni kuiskaus todellisen mailman puolelta ja raotin naavistuksen silmääni.
”Mmm”, mumisin vastaukseksi. Marcus seuisoskeli t-paidassa ja boxereissaan olohuoneen maton reunalla tuijottaen minua .
”Tota, voisitko sä tulla nukkuun mun viereen? Mä en saa unta”, hän kysyi varovaisesti, jotenkin todella söpön ujolla tavalla. Kurottauduin istumaan haukotellen, joka sai miehen astumaan luokseni. Hän otti kädestäni kiinni ja veti mukanaan makuuhuoneeseensa. Seurasin sanomatta mitään, tuntien kuitenkin kädessäni Marcuksen suloisen lämmön. Mies talutti minut sängylleen kiskoen minut pehmeille lakanoille viereensä. Asettauduin peiton alle jälleen mukavasti tajuten kuinka lähelle Marcus käpertyi. Laskin toisen käteni kevyesti miehen ympärille, joka hymähti tyytyväisesti.
”Tiedän, että tää voi kuulostaa tosi oudolta, mutta haittaisko, jos mä puhuisin sulle?” kysyi Marcus todella arasti, eikä mies ollenkaan tuntunut kovan luoka poliisilta.
”Eihän me ees tunneta, mutta” hän vielä lisäsi vaieten jättäen lauseensa kesken.
”Antaa tulla”, sanoin hiljaa silmät suljettuina, ja käteni silitteli miehen kylkeä.
”Mähän silloin kerroin, kun tulit ensimmäistä kertaa tänne, että mun isä heitti mut ulos 16 vuotiaana. Muistatko?
”Mmm”, mumisin myöntäväksi vastaukseksi.
”hyvä. Mehän ei olla oltu minkään laisissa yhteyksissa yli kymmeneen vuoteen, mutta Seth, isäni, soitti minulle tänään”, Marcus kertoi hieman vaisuna.
”Mhph”, jatkoin mumisevilla vastauksilla.
”Se jäi vaivaamaan mua pahasti, kun jätin sitten vastaamatta, koska en vaan halunnut. Toisaalta rupesin sitten miettimään, että oisko mun pitänyt vastata?” Marcus kysyi surullisuutta äänessään. Ymmärsin hyvin miestä, että kotoa heitto nuorempana oli ollut iso juttu. Ei kukaan haluisi sellaista joutua kokemaan.
”Onko sulla aavistustakaan miksi se soitti sulle?” sain kysyttyä hiljaa. Tunsin Marcuksen pudistavan päätään.
”Ei, ei ole”, hän vastasi. Kiedoin jotenkin vaistomaisesti ja luonnollisesti käteni tiukemmin miehen ympärille.
”Mut tiedätkö, ehkä sä vaan unohdat sellasseet asiat jotka vaivaa sun mieltä. Joskus se auttaa”, totesin melkein äänettömästi, kuitenkin riittävän kovaa, että toinen kuuli sanani. Marcus sätkähti ja punastui hennosti.
”Mistä sä tiesit, että mua vaivaa joku muukin?” hän kysyi hieman hermostuneesti.
”Ai vaivaa vai? En mä tiennyt”, tuumasin. Vaivasiko miestä jokin muukin? Ilmeisesti, sillä ainakin hänen reaktiostaan pystyi päättelemään niin.
”Noo?” yritin udella lisää. Marcus kääntyi hitaasti ja varovaisesti kasvot minuun päin, ja naulitsi totisella katseellaan. Mies siirsi kätensä poskelleni ja silitti sitä hellästi. Kunnes avasi suunsa hiljaa.
”Oikeastaan mä oon paljon miettunyt sua”, hän myönsi haudaten kasvot tyynyynsä häveten sanojaan. Olin yllättynyt, en olisi uskonut kuulevani marcukselta tuollaista vaikka mies olikin jo autossa myöntänyt jotain saman tyyppistä.
”Mitä musta?” kysyin. Mies kiemurteli vieressäni, eikä sanonut mitään. En laskisi häntä karkaamaan tilanteesta ennen vastausta. Marcuksen kiemurtelua aikansa vieressäni, hän yllätti minut totaalisesti. Makasin selälteni miehen paino ylläni ja hän tuijotti minua entistäkin tiiviimmin. Marcuksen hiukset olivat valuneet niskan takaa ja roikkuivat osittain känen kasvoillaan. Vastasin miehen tiiviiseen tuijotukseen , enkä edes yrittänyt siirtää sitä pois hänestä. Tahdoin vain tietää mitä tuon suloisen olennon päässä liikkui. Markus hengitti raskaammin tuntiessaan viileät sormeni kyljillään. Sivelin miehen silkkistä ihoa hitaan kutkuttavasti ja samalla varoen vein käteni miehen paidan alle.
”Hmm, mun piti puhua vakavasti”, toinen murahti minun kurottautuessa suikkaamaan suukon miehen kaulalle.
”Antaa tulla vain. Ja no itsepähän sä tän aloitit, joten saat kantaa seurauksetkin”, tuumasin ja tunsin heti sanojeni perään Marcuksen kuumat huulet omillani. Huulemme kietoutuivat kiihkeästi toisiinsa ja vedin kädelläni tiukemmin vasten vartaloani. Kätemme vaeltelivat pitkin kehojamme, eikä väliimme ollut jäänyt yhtään tyhjää.Marcuksen lähtiessä suukottamaan alemmas rintakehääni, hän yllättäen pysähtyikin navan yläpuolelle ja suoristautui istuen hajareisin päälläni. Hän katsoi minua jotenkin haikeana, mies kuitenkin kumartui antamaan minulle pehmeän suudelman ja käpertyi sitten paikalleen aivan kiinni minuun ja vetäen peiton yllemme.

Luku 6
Marcus

Nojailin unisena asuntoni parvekkeen kaiteeseen ja seurailin kadulla kulkevia ihmisiä. Kello ei ollut vielä kuuttakaan, ja minä palelin viileässä aamuilmassa kahvikuppini kanssa, joka höyrysi kovaa vauhtia viileten. Ajatukseni eivät ottaneet rauhoittuakseen, vaan pyörivät edelleenkin ympäriinsa. Isäni soitto vaivasi edelleen, sekä minua hävetti eilinen, - tai siis yöllinen käyttäytymiseni. Muistin vieläkin kuinka hyvältä oli tuntunut herätä Joshin vierestä ja ajatuskin siitä sai kehoni reagoimaan. Mutta minun oli ollut tarkoitus puhua vakavasti ja järkevästi viime yönä, mutta taisin sitten lopulta jänistää.En halunnut Joshin lähtevän, tosin sitä en kehtaisi hänelle sanoa suoraan. Oikeasti liika kiintyminen tietää vain lisää harmeja. Kiristin huppariani tiukemmalle, vaikka olinkin jo astelemassa kuppeineni sisälle lämpöön. Harkitsin hetken Joshin viereen palaamista, mutta jätin sen kuitenkin toteuttamatta ja siirryin tietokoneeni ääreen. Voisin hyvin hoitaa parit työasiat alta pois, tuumailin, kun avasin koneen kannen ja laitoin virran päälle.

Keskittymiseni katkesi kuullessani parketin narahtavaa ja nostin huomioni tietokoneesta.
”Huomenta”, mies toivotti unisena ja rojahti aivan kiinni kylkeeni sohvalle.
”Huomenta”, toivotin takaisin.
”Pitkäänkin ollut jo hereillä?” mies tiedusteli minun jatkaessa asiakirjan tayttöä näytöllä.
”Yhmm”, vastasin ja tarkoitin muminallani olleeni jo pidempäänkin jalkeilla.
”Olisi ollut mukava herätä vierestäsi”, Josh jatkoi muminaansa ja painautui tiukemmin minuun. 'Niin olikin', ajattelin, mutten onneksi sanonut mitään ääneen. Mies silitteli reittäni kutkuttelevasti ja jouduin tekemään kaikkeni vastustaakseni sitä. Josh yritti hetken saada huomioni, siinä onnistumatta hän nousi raskaasti ylös ja laahusti suihkuun. Oven mentyä kiinni läppäsin koneen luukun alas ja kallistuin huokaisten pitkälleni. Mikä minua taas vaivasi? Edelleen ajatus siitä, että tämä oli väärin, häiritsi minua. Aloin tosissani kiintyä Joshiin liika, sillä tajusin, etten tehnyt tarpeeksi tämän hetkisen jutun eteen, niin kuin yleensä. Tavallisesti olisin asunut viikon työpaikalla ja tehnyt kaikkeni, jotta murha saataisiin ratkaistua. Nyt minä melkein jarruttelin tutkinnan etenemistä, - ainakin siltä tämä tuntui. Minun pitäisi ryhdistäytyä! Tämä päätös sai minuun jonkinlaista voimaa ja loikkasin siinä samassa ylös ssohvalta vaihtamaan vaatteet makuuhuoneeseen. Seisoin keskellä olohuonetta, kun Josh tuli suihkusta. Mies tuijotteli minua kummissaan, mutta siirtyi sitten hänkin pukemaan. Pyörittyäni hetken paikallani ryhdyin siivoomaan. Enkä todellakaan ymmärtänyt mistä kaikki energiani yhtäkkiä tuli.

Keräsin vauhdilla kaikki ylimääräiset tavarat lattialta ja niputin sotkuisen lehtipinon siistimmäksi. Asunto näytti heti jo paremmalta, mutta syöksyin hakemaan imurin komerosta samaan vauhtiin.
”Mitä sä teet?” kuului Joshin ääni takaani, minun kannatellessa sohvaa puoliksi ilmassa ja toisella kädellä ja toinen käytti imuria tehokkaasti.
”Siivoan, etkö mu näe?” tuhahdin korottaen ääneni imurin huminan ylitse. Mies vain pudisteli päätään ja siirtyi keittiöön. Laskin sohvan alas suunnaten ruokapöydän kohdalle. Juuri siirrettyäni tuolit tieltäni imuri sammui.
”Hei! Mitä sä nyt?” Ärhdin imurille, kääntyessäni ympäri törmäsin kuitenkin Joshin ilmeettömiin kasvoihin, jotka olivat hyvin lähellä.
”Säkö irrotut mun johdon?” tivasin mieheltä, joka vain tuijotti minua. Yritin lukea Joshin ajatuksia, ja ymmärtää mitä hän halusi. Onnistumatta siinä, jouduin yllättymään miehen astuessa kiinni minuun vieden kätensä tiukasti minun niskaani.
”Tunnetko jotain minua kohtaan?” Josh viimein avasi suunsa. Auoin suutani, kuin kala kuivalla maalla ja tunsin miehen kutittelevat ormet hiusteni juuressa. Otin vaistomaisesti askeleen taakse päin törmätin pöydän puiseen reunaan. Odottamatta vastausta Josh painoi huulilleni suudelman melkeimpä puoliväkisin. Työnsin miestä kauemmas, mutta vaikka minulla olikin voimaa, sai Josh pidettyä minut otteessaan. Hetken koitin vastustella, mutta miehen vaeltelevat kädet ja täydellisiltä maistuvat huulet saivat minut vastaamaan ja syventämään suudelmaamme. Epäröimättä työnsin kieleni toisen suuhun ja annoin käteni vetää Joshia lähemmäksi lämmennyttä kehoani. Hän nosti minut istumaan keittiön pöydälle suudellen minua kiihkeästi. Tässä miehessä oli edelleenkin jotain, mikä veti minua puoleensa, vaikka kuinka yritin vastustella. Kihtyvät hengityksemme kuuluivat jo vähän selvemmin ja Joshin sormet eksyivät pian paitani alle. Ne hivelivät pehmeää ihoani kankaan alla, liikkuivat alaselältä vatsan puolelle saaden minut mvärähtämään. Näykkäsin miehen kaulaa kurottaen, jolloin kädet jatkoivat ylemmäs kehollani. Kynnet nipistivät nänniäni hieman kivuliaasti ja voihkaisin äänettömästi miehen kaulaa vasten. Hänen sormensa vaeltelivat yläselläni valuten sieltä alemmas pitkin selkärankaa nikama nikamalta. Tarrauduin Joshiin hukkuvan lailla ja vaadin huulilleni uuden kiihkeän suudelman hapuilevin käsin. Tämä mies sai minut hullaantumaan pienilläkin kosketuksillaan ja kehrätessäni hänen rintaa vasten, Josh kallisti minut viileälle pöydälle avaten paitani napit. Kiemurtelin tehden Joshin työstä entistäkin hankalampaa, miehen ote herpaanti varsinkin minun painaessani jalkaterälläni mustatukan housujen etumusta. Josh murahti ja loi minulle irvistyksen, joka kuitenkin viesti kaikkea muuta kuin vihaa tai ärtymystä, Miehen silmistä leimusi intohimo, jota hänen sormensa levittivät keholleni.

Josh näykki kaulaani saaden jokaisen kohdan hakkaamaan polttavasti. Tiesin, että kaulaani jäisi kauniit jäljet miehen hampaista, mutta tummatukka taisi tehdä sen aivan tahlteen. Aivan kuin kostaakseen olkaapäänsä mustelmat... Huulemme kohtasivat jälleen, ja irrottautuessani Joshista , hän nuolaisi leukaani. Nostin lantiotani ylemmäs koskettaakseni miestä vaatien hänen huomionsa alemmas kehollani. Toinen hymähti tyytyväisyyden ja huvittuneisuuden sekoittamalla ilmeellä ja suukotti tiensä housujeni vyötärölle. Jalkani roikkuivat rennosti pöydänreunalta Joshin sivellessä farkkukankaalla verhoiltuja reisiäni. Hymähdin kiitokseksi miehen avatessa hampaillaan housujeni vetoketjun ja nostin lantiotani uudestaan auttaakseni Joshia kiskomaan pois tuon ylimääräisen vaatekappaleen. Mies kurottautui ylleni painautuen aivan vasten kuumaa kehoani ja työnsi kätensä boxereitteni sisälle kovalle miehuudelleni. Huuliltani parahti äänekäs voihkaisu toisen käden lähtiessä liikkumaan edestakaisin, minun vetäessä Joshin kiihkeämpään kielten sekaiseen suudelmaan. Hampaani haukkasivat kevyesti toisen leukaa ja pujotin käteni Joshin käden seuraksi. Hän näytti hurmaavalta tuijottaessa minua voihkimassa allaan. Mies suoristautui ja valutti boxerini alas kiusaavan hitaasti, enkä olisi millään malttanut vain maata pöydällä ilman tunnetta Joshin lämmöstä. Hätkähdin ajatuksistani miehen kuljettaessa kieltään varrellani alhaalta ylös ja pyöräyttäen ympyrän sen kärjessä. Ynähdin miehen ottaessa miehuuteni kokonaan suuhunsa ja kosketti hampaillaan herkkää ihoa.
”Joosh, mä en kestä kauaa, jos sä jatkat tota rataa”, huoahdin toisen antaessaan edelleen kaiken huomionsa sitä vaatineelle ruuminosalle. Tunsin säärtäni vasten, ettei Joshkaan varmaan kauaa jaksaisi odottaa, joten vaativasti vedin miehen lähemmäs housujen vyöstä ja avasin ne nopeasti. Vaate putosi omieni seuraan lattialle ja pääsin sivelemään toisen kosketusta anovaa jalkoväliä. Otin toisella kädellä Joshin kädestä vieden ne huulilleni. Nuolaisin miehen pitkiä sormia ja vein ne varovasti sisälleni. Ynähdys livahti huulteni raosta, kun Josh liikautti sormiaan. Toinen käteni hyväili edelleen tähtisilmän miehuutta saaden Joshinkin huohottamaan äänekäämmin.
”Saa riittää”, hän ähkäisi ja vetäisi sormensa pois ja ohjasi itsensä kunnolla sisääni. Tällä kertaa huudahdin lujempaa miehen liikkuessa rajummin. Makasin ensin selälteni pöydällä, mutta pian venytin käteni Joshin niskan taa ja nousin paremmin istumaan. Muutama työntö oli saada minut jo huippuunsa, mutta onnistuin vielä kestämään hetken.
”Yhdessä”, kuiskasin raskaasti miehen korvaan, hänen kiihdyttäessä tahtia vielä entisestään. Vielä muutama terävä liike sai meidät voihkaisemaan yhtä aikaa täristen ja Josh kallistui päälleni hengästyneenä. Tasasin sykettäni suu auki huohottaen, samalla hikipisaran valuessa pyyhkäisin hiussuortuvan silmieni edestä, jotta näin Joshin paremmin. Mies antoi poskelleni suukon suoristaen sitten itsensä pöydän viereen. Makasin alastomana tummalla ruokapöydälläni ja toisen noustua tunsin kuinka ilman viileys iski jälleen iholleni. Värähdin kylmästä ja se sai ihokarvani nousemaan pystyyn. Huohotin edelleen epätasaisesti sileällä puupinnalla, mutta sivusilmällä seurasin Joshin pukeutumista.

”Mikäs on sitten päivän ohjelma?” Josh kysyi minun lojuessa edelleenkin suosikkiruokapöydälläni.
”Hmm, mä en tiiä, koska mun ajatuksen ei oo vielä järjestyksessä, enkä mä oo ees vielä pukenu”, vastasin hieman virnistäen. Josh nosti vaatteeni lattialta ja ojensi ne minulle.
”Miten ois? Tai no, voinhan mä tietysti katella sua alasti vaikka koko päivän”, hän myhäili minun läpätessä Joshia olkapäähän ja nappasin vaatteeni syliini.
”Töihin mun ainakin pitää mennä, mut nyt meen suihkuun”, tuumasin sitten hypäten alas pöydältä ja lampsin alasti kylpyhuoneeseen. Niskassani tunsin edelleen sen miehen polttavan tuijotuksen, joka minua seurasi ovelle asti. Luikahdin nopeasti sisään ja vedin oven kiinni kovaäänisesti. Joshin naurahdus kuului olohuoneesta, jonka jälleen mies asettautui sohvalle. Pudotin vaatteeni takaisin lattialle ja astelin suihkun alle, jossa väänsin hanan täysille. Valuin kaakeleita pitkin lattian laatoitukselle silmät ummessa. Mitä olinkaan onnistunut jälleen tekemään? Juurihan olin uudemman kerran päättänyt, että lopetan kokonaan Joshiin sekaantumisen, mutta ilmeisimmin en pystynyt pitämään näppejäni erossa tuosta hurmurista. Havahduin ajatuksistani oven koputukseen.
”Aiotko sä vielä kauemminkin viipyä, vai annatko sä mun kuunnella sun puhelimen soittoääntä pidempäänkin?” Josh kysyi. Ponkaisin ylös ja sammutin hanan, samalla kun syöksyin ottamaan pyyhettä ja ryntäsin asuntoni puolelle. Työpuhelimeni soi äänekkäästi olohuoneen pöydällä, josta sen nappasin nopeasti korvalleni.
”McCove”, vastasin asiallisesti.
”Hei, Monica täällä. Oletko monen aikaan tulossa asemalle? Ajattelin, että haluat varmasti kuulustella eilen lähettämääsi miestä, voin tietysti avustaa”, pomoni selitti. Kiskoin pyyhettä paremmin ylleni, ettei se valahtaisi päältäni.
”Tiesin sen kyllä ihan mielelläni. Kuinka pitkälle olemme jutussa edenneet?” Kysäisin Monicalta. Kuunnellessani Monican vastausta siitä, kuinka juttu ei tuntunut etenevän, havaitsin ympärilleni kietoutuvat kädet, jotka alkoivat silitellä rintakehääni. Yritin huitoa Joshia kauemmas, mutta turhaan, mies ei irroittanut otettaan vaan päin vastoin pahensi tilannetta. Miehen lämpimät huulet painuivat vuorostaan niskaani ja kaulalleni liikkuen pehmeästi.
”Niin, toivottavasti saisimme sen rva. VonKrofin kiinni, hän varmasti tietää enemmänkin”, Monica sanoi luurin toisesta päästä. Juuri kun olin vastaamassa tunsin nipistävän puraisun kaulallani.
”Josh”, sähähdin.
”Mitä Joshista?” Nainen kysyi aivan kuin olisi kuullut minun kertovan jotakin miehestä. Yritin koota ajatuksiani, mutta turhaan.
”Sitä vain, että”, jouduin pitämään tauon, koska Josh oli päättänyt häiritä keskittymistäni hieman enemmänkin.
”Niin siis, mitä teemme miehelle?” Onnistuin saamaan kysymykseni loppuun siinä samalla reagoidessani pyyhkeeni tippumisesta lattialle. Irvistin Joshille ilkeästi, joka vain jatkoi koskettelemistani tyytyväinen virne kasvoillaan.
”Aivan. Juttuhan on nyt niin, että sen verran olemme saaneet selville, että voin jo nyt sanoa miehen olevan syytön ja on ulkopuolinen murhaan. Aunnosta löytyi toisetkin sormenjäljet, jotka ovat tuntemattomat. Haluaisin kuitenkin...”, keskittymiseni herpaantui Monican lauseesta tajutessani mitä miehellä oli mielessä. Hän kumartui eteeni ja lipaisi kielellään uudestaan noussutta varttani pitkin. Pudistin Joshille päätäni pelokkaalla ilmeellä, koska tiesin etten saisi pidettyä ääntäni kurissa.
”Anteeksi, mitä sanoitkaan?” pyysin nolona naiselta.
”Jos Josh voisi kuitenkin asua vielä luonasi kaikesta huolimatta. Ei tarvitse enää pitkään ja olen tätä sinulta aikaisemminkin pyytänyt, mutta pyytäisin tosiaan vielä uudestaan.”
”Aaa”, minulta livahti Joshin ottaessa minut suihinsa ja liikkui tuskastuttavan hitaasti leikkien kielellään.
”Kyllä... se... onnistuu”, lauseenmuodostusosasto aivoissani tökki pahemman kerran, mutta onnistuin toivon mukaan hämäämään pomoani.
”Marcus, keskitytköhän nyt ollenkaan puheluumme?” Monica yllättäen kysyi. Epätoivoisesti yritin parhaani mukaan koota ajatukseni, jotta pystyin toteamaan:
”Pahoitteluni, tein samalla tietokoneella paperitöitä juttuun liittyen.” Heitin nopean valheen, jonka Monica kuitenkin onneksi uskoi.
”Selvä, ei minulla sitten muuta. Ota Josh mukaan kun tulet, niin hoidan hänen kanssaan muutamat viralliset paperit vielä”, pomoni lisäsi, jonka jälkeen vaihdoimme nopeat hyvästelyt ja sitten loin Joshille pahan mulakisun.
”Oliko pakko?” tivasin Joshilta.
”No olihan mun jotakin tehtävä, kun sulla seiso jo niin pahasti”, mies naurahti, eikä vieläkään noussut edestäni. Hänen kätensä kutitteli alavatsaani ja se sai etumukseni kihelmöimään entisestään. Josh oli parhaillaan tekemässä jotakin, kun hetken mielijohteesta kumarruin, otin pyyhkeeni ja marssin takaisin vessan ovelle.
”Mihin sä nyt oot menossa?” tummatukka kysyi aavistuksen pettyneenä.
”Vetämään käteen, olkoon se rangaistuksesi”, kivahdin ja läimäytin oven jälleen kiinni. Istahdin vessan kannelle helpottamaan tuskaani muistellen meidän aamuista sessiotamme ruokapöydällä. En vain voinut sille mitään, että Josh oli vain aivan liian haluttava.

Rauhoituttuani puin vaatteet päälleni ja vilkaisin itseäni nopeasti peilistä. Ei voinut olla totta. Olin aivan unohtanut Joshin pureman, jossa nyt hohti violetti mustelma kauniisti.
”Josh! Kato nyt mitä sä teit!” ärähdin mennessäni miehen luokse sohvalle. Josh hörähti todeten:
”Aika kaunis jäli kieltämättä.”
”Miten sä kuvittelet, että mä voin mennä kuulustelemaan Zackiä tän näköisenä?” viha kuohahti sisälläni, kun jätin miehen miettimään vastausta. Hain vaatekaapistani ainoan omistamani poolon ja kiskoin sen päälleni. Käteni osui mustelmaan, joka olikin kipeämpi kuin näytti.
”Ja et arvaakaan kuinka kipee tää on!” Huusin makuuhuoneeni puolelta. Mies tepsutteli ovelle ja katseli minua hymyillen.
”Näytät hyvältä”, hän sanoi lempeästi.
”Ei kyllä tehoo. Nyt täytyy sitten mennä”, totesin kävellen Joshin ohi eteiseen. Mies otti takkinsa avaimineen ja raahauduimme ulos vaitonaisina. Joshin auton kohdalla pysähdyin.
”Mä kyllä kävelen”, mutisin ja lähdin harppomaan pihastani. Jäin kuulostelemaan Joshin auton ääntä, mutta se ei kuitenkaan käynnistynytkään. Takaani yllättäen kuului juoksuaskeleita ja tummatukka oli saavuttanut minut.
”Ethän sä saa jättää mua silmistäs”, hän tuumasi ja käveli rennosti viereeni. 10 minuutin päästä onnistuin rauhoittumaan ja aloin vilkuilla miehen suuntaan.
”Sun täytyy asemalla mennä Monican juttusille, niin mä käyn kuulustelemassa Zackin sillä aikaa”, sanoin jo normaaliin sävyyn. Minua itseäni alkoi jo pikku hiljaa ärsyttämään kuinka reagoin mieheen. Nytkin sydämineni hakkasi tuhatta, vaikka Josh vain käveli vierelläni, välillä hipaisten kättäni puolivahingossa.

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Jenna 
Päivämäärä:   5.8.13 00:15:59

Oooij, jatkoa. <3

Tässä pätkässä oli aika paljon kirjotus-/lyöntivurheitä, joista osa häiritsi enemmänkin lukemista. Mm. seuaavat löyty nyt näin nopeesti hakemalla:
16 vuotiaana -> 16-vuotiaana
ormet -> sormet
mvärähtämään -> värähtämään

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Redeia 
Päivämäärä:   5.8.13 01:27:40

Oiiiii jatkoa <3<3 oott paras :)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Sisko 
Päivämäärä:   8.8.13 14:38:07


Kiva pätkä, laitahan jatkoa tulemaan... =)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: poni 
Päivämäärä:   18.8.13 14:49:59

¨Jatkoaa pian:) tää oli oikein loistava pätkä, ja eikä tuollaisseet muutamat näppäilyvirheet mailmaa kaada(:

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: up 
Päivämäärä:   24.8.13 11:24:40


up

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   5.9.13 22:16:31

up

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Utu 
Päivämäärä:   21.9.13 09:04:30


Tuleeko tälle enää jatkoa?

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Jazz 
Päivämäärä:   27.9.13 09:24:43

Hirveät pahoittelut osaltani teille ihanille lukijoille:3 Uuden koulun alettua syksy on ollut kiireistä, mutta tarinalle olen jo kirjoitellut jatkoa, se täytyy vain enää koneelle näpytellä:) Yritän saada sitä jatkoa piakkoin, ja tietenkin mukavat kommentit nopeuttavat entisestään;)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Jazz 
Päivämäärä:   19.10.13 23:21:42

nostelen ja huomiseks uutta pätkää;)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

LähettäjäJazz 
Päivämäärä:   20.10.13 14:54:25

Dodiin vihdoin jatkoa sitten tällekin tarinalle:) Toivon todella että laitatte kommenttia ja palautetta tarinaa koskien edelleen:3

Poliisiasemalla ohjasin Joshin Monican luokse ja Monica lähetti minut kuulusteluhuoneelle. Astuin sisälle äänieristettyyn huoneeseen, jossa Zack odotti pöydän toisella puolella istuen kasassa puisella tuolilla.
”Terve Zack”, tervehdin miestä kohteliaaseen sävyyn ja istahdin kansioineni miestä vastapäätä.
”Aloitetaan helpolla, missä asut?” kysyin nostamatta katsetta lomakkeesta, johon täytin miehen tuntomerkkejä.
”Long Shore Avenue 49”, toinen vastasi tasaisesti. Nyökkäsin ja kirjoitin sen ylös. Vilkaisin Zackiä, joka edelleen tuijotteli vaisuna pöydän pintaa. Mies ei ollut hullumman näköinen. Tumman ruskeat hiukset oli ajeltu toiselta sivulta lyhemmäs ja muutamat arvet kulmissa huokuivat pahanpojan mainetta. Zackin kasvot olivat kuitenkin paljon pehmeämmät, ehkä vähän naiselliset, mikä lopulta kaatoi koko edellisen teorian.
”Seuraava. Tunsitko tämän miehen?” jatkoin ja tyrkkäsin suoraan Zackin eteen kuvat paloitellusta ruumiista. Toinen nyökkäsi jäykästi välttäen katsomasta kuvaa, ja avasi sitten suunsa:
”Tunsin Joshin jo ennen kuin tutustuin Adamiin. Josh on ollut hyvä ystäväni siitä lähtien, kun hänen isänsä heitti hänet kadulle. Tapasin Adamin sattumalta jossakin baarissa ja tulimme loistavasti toimeen, mutta juttu ei kuitenkaan johtanut muualle, kuin toisille drinkeille sinä iltana. Eräissä juhlissa sitten huomasin Joshin ja Adamin silmäpelin tanssilattian ylitse, ja lupasin hyvänä kaverina esitellä miehen ystävälleni.” Zack oli vähitellen nostanut itseään tuolissa ja katseli nyt varoen ympärilleen.
”Mitä sen jälkeen tapahtui?” kysyin katsoen miestä ensimmäisen kertaa silmiin.
”Lopun varmaan tiedätkin...” Zack kuittasi. Pudistin päätäni lisäten:
”Ei riitä, haluan kuulla oman versiosi asiasta”, sanoin tiukasti katsahtaen Zackiin. Mies irvisti sanoilleni.
”Olkoon. Kuitenkin Josh ryhtyi sitten seurustelemaan Adamin kanssa ja lopulta he muuttivat yhteen. Heillä sujui ihan hyvin, kunnes juttu alkoi vyöryä alamäkeen. Satuin kerran tulemaan heille kylään niin ettei Josh ollut kotona, ja Adam laski minut sitten sisään. Adam yllättäen kertoikin, että hänellä oli tunteita myös minua kohtaan ja lopulta päädyimme sänkyyn. Josh sai asian jotenkin selville, ja hän tuli luokseni vihaisena, ei niinkään minulle vaan Adamille. Hän halusi kostaa miehelle sen mitä hän oli tehnyt, ja no, aamulla löysin sitten Joshin vierestäni makuuhuoneestani. Adam kuitenkaan ei ollut kovinkaan paikallaan pysyvää tyyppiä, ja Joshille valkeni, että mies oli pettänyt häntä useamminkin. Lopulta Josh halusi jättää poikaystävänsä”, Zackin aikainen ilme oli pikku hiljaa muuntumassa uhmakkaammaksi, kun hän tuijotti minua kulmiensa alta.
”Vai että sillä tavalla”, totesin asiallisesti ja kirjoitin vielä muutaman huomautuksen paperiini.
”Mikä oli sinun suhteesi Adamiin?” kysymykseni yllätti miehen ja hän käänsi tiivin tuijotuksensa pöydän pintaan.
”En aio vastata tuohon”, mies lopulta sylkäisi suustaan.
”Siinä tapauksessa pidätän teidät tutkinnan viivastyttämisestä ja häiritsemisestä”, kuttasin miehelle taidokkaasti, mutta seuraavat sanat saivat minut yllättymään.
”No mitkä sitten sinun ovat Joshiin?” Tiesin, että peilaavan seinän takana oli kolleegoitani kuuntelemassa, ja pahimassa tapauksessa pomoni.
”Minä esitän kysymykset, sinä vastaat ja käyttäydyt” jyrkensin ääntäni tuijottaen omahyväisesti virnuilevaa Zackiä.
”kolleegasi eivät taidakkaan tietää kaikkea, hintti!” Zack remahti nauramaan. Kokosin itseni parhaani mukaan ja yritin saada miehestä vielä jotain irti.
”Missä olit murhayönä 23.00 – 5.05 välisenä aikana?”
”Asiakkaani luona”, toinen totesi edelleen se ärsyttävä virne naamallaan. Kävin ajatukseni läpi ja mietin mikä olisi asia, jota kannattaisi vielä kysyä.
Miten ois, lähtisitsä mun luokse seuraavaks yök? Vai enkö mä oo sun tyyppiä?” Zack ehdotti mairealla äänellä.
”kuulustelu on päättynyt”, sanoin läimäyttäen kansioni kiinni ja poistuin paikalta. Ei ollut ehkä fiksuin liike hermostua miehen kuittailuista, mutta tänään pinnani tuntui olevan erityisen lyhyt. Toivoin vain, että kukaan ei ollut ottaut miehen viimeisiä puheita tosissaan.

Josh

Marcuksen lähdettyä kuulusteluhuoneelle, Monica viittoili minut mukaansa toimistoonsa. Olin muutaman kerran jo vieraillut siellä, mutta täytyi sanoa, Marcuksen toimisto oli kodikkaampi.
”Minun täytyisi pyytää sinulta vielä nimi tuonne, ja sitten tarvitsen kirjallisen lausunnon ruumiin löytämisestä”, nainen pyysi ojentaen jonku paperin, johon heitin puumerkkini nopeasti.
”Onhan etsivämme toiminut hyvin?” Monica sitten kysyi, kun annoi kynän takaisin.
”On, paremmin kuin hyvin”, sanoin hymyillen, ja ajatukset tietysti aamuisessa keittiönpöydässä.
”Hyvä kuulla. Marcus on meidän parhaimpia poliisejamme, jota meillä täällä on. Olimme sopineet, että asuisit vielä tämän viikon hänen luonaan, mutta toisaalta tilanne alkaa näyttää hyvältä osaltasi, joten voimme antaa sinun palata asuntoosi pian. Kaipaat varmaankin jo tuttua ja turvallista elämää?” Monica puheli minulle ystävälliseen sävyyn. En tietenkään voinut sanoa, että en haluaisi palata samaan vanhaan, vaan voisin jäädä asumaan Marcuksen luokse.
”Kieltämättä vähän”, yritin vastata mahdollisimman vakuuttavasti, ettei nainen tajuaisi totuutta. Hän nyökkäsi vastauksekselleni ja vilkaisi papereitaan.
”Ennen kuin lähdemme, minun pitikin kysyä, että tunnetko miehen nimeltä Zack Hopkins?” Monica kysyi.
”Kyllä, hän on, tai ainakin oli parhaimpia ystäviäni”, totesin hieman kylmästi.
”Oli?” Hän esitti jatkokysymyksen.
”Niin, hän petti minua”, pidin tauon.
”Poikaystäväni kanssa.” Kai poliisit tämän seikan olivat kuulleet jo Marcukselta. Nainen kohotti varovasti kulmiaan. Tämä alkoi näyttää pahalta, ilmeisemmin Marcus oli hypännyt aika merkittävän kohdan yli, ja arvelin tästä koituvan ongelmia. Mutta, jos Zack oli kuulusteltavana, hän kertoisi kaiken, koska mies ei pystynyt valehtelemaan. Joten minäkään en voinut enää keksiä omaa tarinaani.
”Aivan, hän petti minua Adamin kanssa”, sanoin sitten suoraan, turhaan sitä enää oli peitellä. Naisen ilmeestä päätellen, hän ei ollut kuullut aivan koko versiota tapahtuneesta.
”Selvä, mennään. Tule mukaani, Monica totesi kireänä ja nousi ylös tuolistaan. Lähdin kävelemään toisen perässä pitkin isoa poliisilaitosta. Nainen kuljetti meidät käytävälle, jolla oli paljon ovia. Hän koputti kevyesti yhteen ja roteva blondihiuksinen mies avasi meille oven. Astuin Monican edeltä pieneen huoneeseen, jossa oli johtoja ja paljon elektroniikkalaitteita, ja iso lasi, josta näki toiseen huoneeseen. Tunnistin heti Zackin ja Marcuksen istuvan vastatusten pienessä tilassa.

”Onko tuo ystäväsi?” Monica kysyi ikään kuin varmistukseksi. Nyökäytin päätäni lyhyesti seuratessani tarkkaan kaksikon keskustelua.
”Mikä oli sinun suhteesi ja tunteesi Adamiin?” Marcus tivasi pöydässä Zackiltä. Hätkähdin tutun nimen kuulemista, mutta eniten yllätyin Zackin reaktiosta. Oliko hänellä sittenkin jotain Adamia kohtaan, eikä minun pettämiseni ollut vain yksi Zackin päähänpistoista?
”En aio vastata tuohon”, Zackin sanat kaikuivat mikrofonin läpi korviimme. Tunsin miehen hyvin ja tiesin, ettei häntä ollut helppo käsitellä. Häneen tarvitsi tietynlaisen otteen ja mies kertoisi kaiken, varsinkin kun hän ei osannut valehdella kovinkaan hyvin. Marcuksen vedotessa pidätykseen, Zack puhui. Aivan kuin Marcus olisi nähnyt miehen läpi, kuinka tilanne tulisi hoitaa.
”No mikä sitten sinun ovat Joshiin?” Zack esitti todella pahan ja yllättävän kysymyksen. Tujotin vain lamautuneena kuulusteluhuoneen seinää, ja varoin visusti vilkaisemasta Monicaan. Meidän juttumme, mitä meillä oli ollut, ei saisi paljastua, tai Marcus olisi pahasti pulassa. Marcus sivuutti taitavasti miehen kysymyksen, mutta Zack oli tajunnut päässeennsä niskan päälle, ja tiesin ettei Zack lopettaisi ennen kuin oli saanut suunsa puhtaaksi.
”Kolleegasi eivät taidakkaan tietää kaikkea, hintti!” Mies räväytti suoraan päin Marcusta. Kihisin raivosta Zackille, mutta tiesin etten voinut tehdä mitään. Jos nyt reagoisin, miehen väitteisiin uskottaisiin heti. Seurasin Marcusta, joka kävi sisällään kamppailua Zackiä vastaan. Hän yritti pysyä tyynenä ja olla reagoimatta toisen sanoihin, mutta sen näki kuinka tukala paikka miehellä oli. Marcus vei keskustelun takaisin aiheeseen, kun Zack vastasi olleensa asiakkansa luona yötä. Niin, tiesin, että Zack oli toiminut huorana muutamankin vuoden, mutta oikesasti, luulin, että hän oli jo lopettanut ne touhut.
”Miten ois, lähtsitsä mun luokse seuravaks yöks? Vai enkö mä oo sun tyyppiä?” Zack yhtäkkiä ehdotti. Kuinka mies kehtasi? Olisin halunnut syöksyä Zackin kimppuun ja vetää miestä turpaan kerrankin oikein kunnolla. Sen hän olisi ansainnut. Zack virnisteli tuolillaan omahyväisesti osuessaan arkaan paikkaan puheenaiheensa kanssa. Toivottavasti Marcus ei joutuisi tästä hirveään ristikuulusteluun.
”Keskustelu on päättynyt!” Marcus lopulta ärähti ja katsoin miehen selkää, hänen syöksyessä huoneesta ulos. Monica reagoi yhtä nopeasti ja lähti käytävään poliisinsa perään. Toivoin todella, että mies saisi pitää virkamerkkinsä.

Marcus

Kuinka saatoinkaan menettää malttini noin? Askeleet kaikuivat perästäni, mutten pysähtynyt. Tiesin niiden olevan Monican kävelyrytmistä, silti en kuitenkaan aikonut hidastaa. Jos Monica ei sanoisi mitään, en odottaisi vaan juoksisin suoran ovesta ulos.
”Marcus”, Monica sanoi, ja kirosin mielessäni miksen ollut nopeampi.
”Niin?” kysyin pysähtyessäni ja käännyin hitaasti ympäri. Monica seisoi reilu viiden metrin päässä ja katsoi minuun.
”Onko kaikki kunnossa? Et sinä yleensä hermostu kuulusteluissa. Haluatko puhua siitä?” Monica kysyi pehmeällä äänellä. En olisi halunnut edelleenkään salata asioita tai valehdella hänelle.
”On”, vastaukseni oli ehkä hieman töksähtävä, mutta se sai kelvata. Monica empi hetken.
”Hmm, joku on kuitenkin pielessä. Mutta voisitko edes vaikka harkita puhuvasi minulle, kuin siskollesi?” Monican ilme oli muuttunut surkeaksi ja hän oli kietonut toisen kätensä ympärilleen. Olihan Monica minulle kuin oma sisko, siitä lähtien kun töihin olin tullut. Taisin olla sen naiselle velkaa.
”Hyvä on”, sanoin huokaisten hieman hankalana, ja levitin käteni anteeksipyytävästi. Nainen käveli luokseni ja halasi tiukasti.
”Jos lähdettäisiin ruokatunnille”, ehdotin ja menimme hissillä vaitonaisina ala-aulaan, ja sieltä ulos syksyiseen aurinkoon. Lampsin hieman hermostuneesti Monican vieressä katsellen vain ympärilleni.
”Mihin me mennään?” nainen kysyi ensimmäisissä liikennevaloissa. Lamaantuneena tuijotin punaista kävelijän kuvaa toivoen, että se vaihtuisi mahdollisimman pian.
”Vaikka tuohon lähimpään”, tuumasin viittoillen Robert's Coffeen sisäänkäyntiä. Monica nyökkäsi ja loikki kassalle tutkimaan kahvilistaa, ohitin hänet taidokkaasti syöksyen tilaamaan.
”Ottaisin ison kahvin ja tuon kanapatongin”, pyysin vaisusti. Tarjoilija laski kahvia kuppiin ja otti leivän tyylikkäästi vitriinistä tiskin puolelta. Maksoin tottuneesti ostokseni siirtyen sitten nurkkapöytään ikkunan viereen. Istuin alas odottamaan Monicaa huokaisten raskaasti. Mitä pystyisinkään kertomaan naiselle? Joshist puhuminen piti jättää väliin, mutta muun taisin pystyä kertomaan. Monica laski tarjottimensa pöydälle, istuen sitten minua kohden.
”Haluatko aloittaa omasta tahdostasi, vai pitääkö minun esittää jokin aloittava kysymys?” nainen kysyi silmäillen minun patongin nyppimistäni. Olin sujut homouteni kanssa, mutta en ollut koskaan joutunut sanomaan sitä ääneen. Isänikin oli saanut tietää sukulaistemme kautta, jotka olivat nähneet minut silloisen poikaystäväni kanssa puistossa. Vastapäätä oleva nainen napitti minua herpaantumatta, ja odotti että aloittaisin kun haluaisin. Murustelin leipääni vielä hetken sitten todeten:
”Hyvä on, ei kai tästä pääse yli eikä ympäri.” Monica hätkähti ajatuksistaan laskien sitten huomionsa minuun.
”Olen jo pitkään halunnut korjata asian sinun kanssa, mutta se on vain tuntunut liian vaikealta. Kuule Monica, minulla ei koskaan ole oolut naisystäviö, sillä pidän miehistä”, viimeiset sanat juuttuivat kurkkuuni, joten viimeiset tavut kuulostivat kamalilta. Nainen jähmettyi hetkeksi, mutta ei näyttänyt järkyttyneeltä.
”Miten? Tai siis, kun puhuit tästä hankalasta suhteestasi, oliko kaikki pelkkää valetta?”
”Oikeastaan ei”, pidin tauon, sillä nyt Monica järkyttyi. Jatkoin ennen kuin toinen ehti.
”Valehtelin vain sukupuolen. Kyllä, entinen poikaystäväni pahoinpiteli minut, enkä pystynyt tai tehnyt asialle silloin mitään.” Lauseeni kuulosti vaisulta, jopa omaan korvaani. Miten puhuminen Alexista tuntui edelleenkin näin pahalta?
”Oikeasti, oli vain helpompi sanoa asemallakin, että minulla on naisystävä. Säästyipä siltä kaikelta sotkulta, mitä siitä olisi syntynyt.”
”Mutta Marcus, olisithan voinut minulle kertoa jo aikisemmin. Olisin ehkä pystynyt auttamaan”, Monica sanoi hymyillen varovasti. Vastasin hymyyn ja nyökkäsin.
”Niin, ehkä.” Monica näytti tuumailevan hetken, kunnes uskalsi kysyä.
”Miten on tutkimuksen laita? Pitääkö minun siirtää sinut pois tämän hetkisestä jutusta?”
”Ei. Minun ja Joshin välillä ei ole mitään muuta, kuin meidän murhatutkimus”, sanoin nopeasti. Nainen pyöritteli selvästi ajatuksiaan, epäilemättä niiden liittyen Joshiin.
”Haluan vain saada välimme kuntoon, joten kysyn vielä yhden. Tämä ei ole mikään kuulustelu, mutta miksi et kertonut Joshista kaikkea? Jätit hyvinkin olennaisen osan kertomatta, joten minulla on syytä epäillä, että et ole kertonut mi´nulle joitain muitakin asioita”, Monica sanoi totisemmin. Arvasin, etten pystynyt jättämään Joshia ulos tästä keskustelusta.
”Olen vain jättäyt kertomatta sen, että Joshkin pitää miehistä, ja Adam oli hänen poikaystävänsä”, koitin vakuutella Monicaa.
”Edelleen mieleeni muistuu tämä reaktiosi, kun tämä Zack viittasi Joshiin. Oletko aivan varma ettei sinulla ole mitään Joshia kohtaan?”
”Ei, ei ole. Johan minä sanoin”, yritin edelleenkin saada Monica uskomaan, että olin tosissani. Hän huokaisi ja siemaisi kahvikupillistaan. Enää en todellakaan saisi kajota Joshiin, sillä en halua joutua menettämään työpaikkaani.

Siirsin huomioni hetkeksi Monicasta, ja annoin katseeni kiertää kahvilan poikki.
”Ei helvëtti”, totesin huomatessani tutun punapään kahvilan toiselta puolelta, kiinni jossakin miehessä. Miten törmäsin Alexiin nyt toistamiseen, vaikka välissä emme olleet nähneet suunnilleen kolmeen, neljään vuoteen? Monica katsoi samaan suuntaan, kuin minä äsken.
”Mikä tuli?” hän kysyi huolissaan, vilkuillen vuoroin minua ja Alexin pöytää.
”Tunnetko tuon miehen?” toinen kuiskasi minulle pöydän yli. Nyökkäsin hitaasti irroittamatta katsettani kahvikupistani. Olin aivan varma, etten aikonut jutella tuon miehen kanssa, halusin vain äkkiä pois. Tujottelin hermostuneesti oven suuntaan ja tietenkin Monica huomasi sen.
”Marcus, voitko kertoa mikä sinulla on?” nainen kysyi hiljaa, ja tuijotti minua totisena. Pudistin päätäni yrittäen maastoutua mahdollisimman hyvin kahvilan nurkkaan. Piiloutumiseni olisi toiminut, jos Alex ei olisi juuri sillä hetkellä vilkaissut pöytämme suuntaan. Miehen ilme muuttui tulkitsemattomaksi, mikä sai hänen seuralaisensa katsomaan myös suuntaamme. Alex kumartui kuiskaamaan jotakin toiselle, joka nyökkäsi katsottuaan ensin meidän pöytään. Alex nousi ja lähti tulemaan meitä kohden. Paniikki iski kehooni, enkä tiennyt mikä olisi ollut järkevin ratkaisu.
”Monica, lähdetään pois. Heti.” Sylkäisin pompaten ylös ja kahmien samalla tavarani syliini. Monica ehti kuitenkin vain nousta, kun Alex oli jo luonamme.
”Hei marcus, tämäpä yllättävä sattuma”, punatukkainen kujersi vieressäni. Monica oli laskeutunut takaisin paikoilleen. Hän surasi hiljaa sivusta meidän katseittemme vaihtoa. Tyydyin vain nyökäyttämään päätäni, sillä olin jälleen menettänyt puhekykyni.
”Kappas, oletkin tällä kertaa yksin liikkeellä, ilman poikystävääsi Joshia”, mies rupatteli minulle, kuin jollekin hyvänpäivän tutulle, mutta minulle miehen sanat olivat liikaa. Monican kulmat kohosivat miehen sanojen perään, erotin eleen liiankin selvästi.
”Mennään”, mumisin Monicalle, joka istui jähmettyneenä tuijottaen minua tiiviisti.
”Älä viitti olla tollanen”, Alex yritti liiankin maireasti. Irvistin, niin inhottavan tunteen mies minussa herätti. En halunnut katsella miestä enää yhtään pidempään, vaan harppasin askeleella ovelle, ja katsoin Monican suuntaan.
”Oletko tulossa?” kysyin viileästi, odotin hetken seuraten reagoiko nainen kysymykseen ja loikkasin sitten pihalle viileään ilmaan. Tuuli levitti pudonneita lehtiä sinne tänne kaduilla, ja puut hohtivat kirkkaan punaisen kirjavina.
”Odota Marcus”, kuului Monican ääni. Käänsin katseeni naisen suuntaan, joka käveli reippaasti luokseni. Hän tarkkaili minua hieman vaikeana. Kävelimme puiston reunaasn ja lysähdin penkille.
”Kuka tuo mies oli?” hän kysyi uudestaan. Mutisin ensin jotain, mutta myönnyin sitten vastaamaan:
”Hän oli entinen poikaystäväni... Se joka pahoinpi..” Ääneni murtui ja jouduin hautaamaan kasvoni käsiini. Monica istui viereeni kietoen kätensä ympärilleni.
”Mikset heti sanonut?” Monicalla oli järkyttynyt ilme.
”En vain pystynyt”, sanoin käheästi ja jouduin rykäisemään perään, ettei ääneni olisi lähtenyt.
”Puhuiko tuo mies totta Joshista?” kysyi toinen vieressäni. Pudistin päätäni, ja mumisin pää käsissäni edeleen.
”Ei. Törmäsimme kaupassa Alexiin, ja Josh pelasti minut. Hän väitti olevansa yhdessä kanssani ja pääsimme lätemään Alexin kynsistä”, mutisin Monicalle, joka istui hieman kireämmin kuin aikaisemmin. Katsahdin naiseen, joka tuijotti eteensä lasittuneesti.
”Monica? Mikä on?” Kysyin vuorostani huolestuneesti.
”Meidän taitaa olla parasta nyt tehdä niin, että erotan sinut virastasi tämän tutkimuksen ajaksi.” Monican ääni oli kylmän viileä ja hyvin vieraan kuuloinen, todella etäinen.

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Redeia 
Päivämäärä:   20.10.13 15:43:10

Voitko jatkaa vielä tänään? :3

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: huu 
Päivämäärä:   24.10.13 13:39:42

Htnetin paras miesxmies tarina<3 koska jatkoa? toivottavasti pian:)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Utu 
Päivämäärä:   24.10.13 17:32:18


Ihanaa että tälle tuli vielä jatkoa!!!

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Minä vaan 
Päivämäärä:   9.11.13 05:02:21

UPUPUPUPUP!!
Tää on niin mahtava! :3

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: watr 
Päivämäärä:   10.11.13 21:30:45

Uppia!

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: 8) homoja... <3 
Päivämäärä:   16.11.13 13:01:43

Nostan!! <3

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Jazz 
Päivämäärä:   16.11.13 23:04:08

Ihanaa että pidätte tätä ylhäällä:3 jatkoo tulossa, mutta kestää:) parin viikon sisään yritän saada lisää ja jatkakaa te kommentointia;)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: 8) 
Päivämäärä:   18.11.13 18:04:45

Up!
Jatka pian, tää on niin paras! ;)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: <3 
Päivämäärä:   27.11.13 00:14:59

UP!! <3

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   3.12.13 07:17:45

up

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: ---- 
Päivämäärä:   10.12.13 21:01:36

Nostellaas:3

  Re: Kielletyillä vesillä #2

LähettäjäJenna 
Päivämäärä:   16.12.13 17:07:34

Josko saatais pian jatkoa?

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Jazz 
Päivämäärä:   22.12.13 17:20:43

Heissan! Jatkoa ei valitettavasti ole tulossa kuin vasta tammikuun puolella, mutta minulla olisi tarjottavana irrallinen pätkä tarinan hahmoilla, jonka piti alunperi jäädä vain lahjaksi kaverilleni. Tulin kuitenkin siihen tulokseen että voisin sen julkaista täälläkin, teille pienenä joululahjana:3 jotenka tässä se sitten olisi:D varoittelen sitten sisllöstä, sillä söpöilyvaihde jäi päälle;) pätkä saanut alkunsa ja ideansa lentokoneessa kohti floridan lomamatkaa. Ja mikä voisikaan olla parempi inspiraation lähde kuin lentokoneen pien ja ahdas vessa? ;)

---------------

Odotin kärsimättömästi ulko-oveni edessä matkalaukkujeni kanssa, Josh oli myöhässä ja malttamattomana seisoskelin kylmässä talvisäässä. Odotukseni kuitenkin palkittiin kun mies ajoi autollaan kerrostaloni pihaan ja pyöräytti auton eteeni. Hän hymyili kuskin paikalla ihanaa leveää hymyyään ja loikin heittämään laukkuni takaronkkiin, istuin apumiehen paikalle ja pääsimme lähtemään.
"Hei Marcus", Josh tuumasi kumartuen antamaan suukon poskelleni, ovelasti käänsin päätäni juuri sopivalla hetkellä ja miehen huulet löysivätkin tiensä omilleni.
"Vai että sillä lailla", mies naurahti lähtien sitten ajamaan pois kerrostaloyksiöni hiekkakentältä. Hän silitteli lempeästi reittäni jutellessamme niitä näitä, enkä voinut olla kääntämättä katsettani tuosta musta hiuksisesta kaverista. En voinut olla tyytyväisempi, sillä olin saanut houkuteltua Joshin kanssani matkalle, meidän ensimmäisen vuosipäivämme kunniaksi. Kaikki palaset olivat vain loksahtaneet paikoilleen ja nyt matkustin onnellisena miesystäväni rinnalla kohti lentokenttää.

Lentokentälle ajoi noin tunnin - jos ei ollut ruuhkaa, muttä tänä aamuna kaikki tuntui hyvästä olosta huolimatta hitaalta.
"Eikö me voitais olla jo perillä?" vinguin miehelle hyvin lapsenomaisesti. Josh tyytyi kuitenkin vain pörröttämään hiuksiani virnuillen ilmeelleni, jonka olin vetänyt kasvoilleni.
"Älä viitsi kulta, jaksa vielä puoli tuntia", hän naurahti ja siirsi huomionsa takaisin tiehen. Olin onnistunut järjestämään lomaa töistä, joka oli ollut yllättävän hankala saada. Monica ei olisi millään halunnut laskea minua pois kahdeksi viikoksi, kun olin ilmoittanut lähteväni matkalle. Tietenkään en ollut kertonut mitään Joshista, varsinkin kun olin sanonut Monicalle olevani sinkku. Edelleenkään työpaikallani kukaan ei saisi edelleenkää tietää tästä mitään ja aika hyvin olin taivoitteessani pysynyt. Monicalle riitti se tieto, että pidin miehistä, mutta hänen ei tarvinnut tietää sen enempää. Etenkään vuoden takaisen murhajutun takia, johon Josh oli joutunut silloisen poikaystävänsä takia.

"Marcus, muistithan varmasti kaikki?", Josh kysyi varmistaakseen. Nyökkäsin, mielestäni olin muistannut kaiken oleellisen.
"Toivottavasti", mies tuumasi hymyillen. Olimme juuri saapuneet ruuhkaiseen lentokentän parkkipaikalle, kun automme rysähti. Joku vanhempi, vähän pyöreähkö mieshenkilö oli peruuttanut suoraan Joshin auton kylkeen.
"ei voi olla totta", mies parahti ja nousimme ulos selvittämään tilannetta. Poliisikin oli huomannut kolarin ja saapui auttavasti paikalle.
"minä vain peruutin ja sitten rysähti", vanha mies hysterioi. Konstaapeli rauhoitteli vanhusta ja kääntyi sitten meidän puoleemme.
"eihän teillä ole kiire? Selvittäisimme tämän tässä heti." Tarkistin kelloa, meillä oli tasan tunti aikaa koneemme nousuun.
"Parempi se on", myönsin vilkaisten Joshiin joka voivotteli autonsa puolesta. Poliisi selvitti kolarin, ja saisimme korvaukset automme korjaukseen. Tämä häsläkän jälkeen saimme parkkeerattua auton ja syöksyimme kiireen vilkkaan sisälle matkustajaselvitykseen.

"Passinne, olkaa hyvät", lentokenttävirkailija sanoi ojentaessaan passimme takaisin. Olimme läpäisset turvatarkastuksen leikiten ja nyt suunnatessamme jonnekkin odottamaan lentoamme, nappasin toista ködestä ja lähdin pujottelemaan väkijoukon lävitse. Sivusilmällä huomasin Joshn hymyilevän ujosti. Olin saanut miehen hämmentymään jälleen käytökselläni, minusta se oli nykyää vain hauskaa seurata miehen reaktioita, kun leikin hänen sietokykynsä äärirajoilla.
"Kävisikö tuo?" ehdotin pääkäytävällä sijaitsevaa vihertävää kahvilaa.
"Mikä vain käy, kunhan saan jostakin kahvia. Niin ja tietysti saan olla kanssasi", mies mumisi ujosti. Miten Joshista olikni tullut tämän vuoden aikana aivan toivoton romantikko? Ehkä minulla oli ollut vaikutusta asiaan. Hykertelin itsekseni miehen vieressä hänen ohjatessa meidät kahvilan puolelle. Valtasin mukavannäköisen nurkkapöydän ja Josh kävi tilaamassa meille kahvit.
"Miltä portilta lentomme lähti?" keskeytin Joshin vitsin nauraen.
"Se taisi olla numero 23, mutta en ole ihan varma." Josh kurottautui pöydän yli laittaakseen kätensä omani päälle ja sulki sormeni hänen tuttuun ja lämpimään kämmeneensä. En ottanut asiaa mitenkään pahalla, päin vastoin minun oli todella vaikea pitää sormeni irti tummatukasta. Hörpimme kahvimme loppuun tuijotellemme toisiamme liian kliseisesti, mutta myönnettäköön, Josh oli melkein parasta mitä minulle oli pitkästä aikaa tapahtunut ja tuntui kun olisin tuntenut miehen vuosia. Lähdimme hyväntuulisina kohti porttia tajutessani, että olin unohtanut laukkuni kahvilaan.
"Josh, ei voi olla totta, unohdin laukkuni sinne kahvilaan", huudahdin ja käämnyin ympäri palatakseni kahvilaan. Minun tuurillani ja onnellani, laukkuanihan ei tietenkään enää paikasta löytynyt.
"Mikä tätä päivää vaivaa? Tuntuu kuin kaikki menisi tänään pieleen", puuskahdin harmistuneena, varsinkin kun tuppasin säilyttää lompakkoani laukussani.
"Ei sille kai voi mitään, käydään infotiskillä kertomassa tapahtuneesta jos se sattuisi jotain auttamaan", Josh yritti lohduttaa jatkaen:
"Onneksi kuitenkin otin passisi taskuuni turvatarkastuksen jälkeen. Ei maailma tähän kaadu", Hän vielä lisäsi ja halasi minua tiukasti silmäiltyään hetken epätoivoon vaipunutta olemustani. Huokaisin syvään nyökäten, ei tässä kai auttanut muu kuin jatkaa. Ilmoitimme kadonneesta laukustani ja samalla suljin kaikki pankkikorttini, jottei kukaan käyttäisi niitä väärin.
"Harmikseni kuitenkin joku vei vain lompakkosi, olisin mieluusti katsellut sinua alasti vaikka koko loman", Josh kumartui kuiskaamaan liikutellen samalla kättään flirttailevasti alaselälläni.
"Jos ei kuitenkaan julkisella paikalla", yritin, mutta ääneni murtui kuitenkin kriittisellä tavulla ja sain irstaan virnistyksen. Vuorostaan mies leikki hengellään, ja yritin pitää itseni koossa parhaani mukaan.

Huokaisin päästessämme koneeseen. Istuimme kahden istuttavalla paikalla ja syöksyin heti ikkunan viereen tuijottelemaan koneen siipeä.
"Emme ole päässeet vielä edes lentoon ja sä et pysy housuissas. Tosin ei se mua haittaa", mies lohkaisi ja läppäsin häntä reiteen.
"Nyt lopetat tai joku luulee sua kohta joksikin hulluksi pervoksi", nauroin kippurassa, kun mies siirtyi kutittamaan minua. Onnistuimme rauhoittumaan juuri kun lentokoneen kapteeni kuulutti noususta ja turvavöistä. Kiristin omani sopivalle kireydelle ja siirryin tuijottelemaan ikkunasta koneemme nousua. Lentokone ajoi kiitoradalle ja ryhtyi kiihdyttämään, pian olimmekin jo korkealla taivaalla ja katselimme allemme häviävää kaupunkia.
"Olet kuin lapsi jouluna, ainakin ilmeestä päätellen", Josh tuumasi tuijotellessaan minua katselemassa ikkunasta silmät kiiluen. Härnäsimme vuoron perään toisiamme ja nahistelumme tuli keskeyttämään nuorehko lentoemäntä kärrynsä kanssa.
"Tuleeko teille mitään?" hän kysyi ensin Joshilta kohteliaasti. Mies pohtii hetken ja vastasi sitten suu virneessä:
"Itseasiassa voisin ottaa tämän miehen tässä vieressäni", Josh sanoi pokkana ja vei kätensä aivan liian lähelle haruksiani. Punastuin, mutta niin punastui kyllä tämä nainenkin, joka kiirehti äkkiä palvelemaan seuraavaa matkustajaa. Istuin ikkunaan päin posket kuumottaen, enkä katsonutkaan toisen suuntaan.
"Mitä? Hänhän kysyi mitä halusin ja äiti on kieltänyt valehtelemasta", mies sanoi hurmaavasti. En voinut olla vastaamatta toisen hymyyn ja Josh näytti tyytyväiseltä.

Meille tarjoiltiin tunnin sisään ruoka, joka oli yllättävän laadukasta. Se oli kanaa ja pastaa. Hyvä on, olihan se simppeli ruoka, salaatti vähä lässähtänyttä ja juomavesi lämmintä, mutta kyllähän se menetteli.
"Miten olisi lasit shamppanjaa juhlapäivän kunniaksi?" Josh ehdotti ja suostuin mielelläni miehen loistavaan ehdotukseen. Kohta edessämme oli lasit kuplivaa, jotka joimme skoolattuamme. Nojauduin miesystäväni kylkeä vasten ummistaen silmäni. Päivä oli vasta aluillaan, joten pienet torkut eivät olleet pahitteeksi.
"Herätä puolen tunnin kuluttua", mumisin kasvot haudattuina toisen paitaan, joka tuoksui niin ihanasti Joshilta. Nukahdin sujuvasti toisen pyöritellessä kuvioita jälleen ylipitkiksi kasvaneissa hiuksissani.
"Aika herätä, ruusunen", havahduin penkiltä, en tosin miehen sanoihi vaan siihen, että mies oli näykkäissyt minua korvasta kovempaa kuin mitä 'lempeästi'-sana salli. Onneksi olimme saaneet paikat ykkösluokasta, joten paikalla oli vain muutama matkustaja meidän lisäksi. Josh tökkäsi reittäni kiinnittääkseen huomioni ja käännyttyäni hänen suuntaan, miehellä oli ilkikurinen virne naamallaan.
"Mitä sanoisit kuumasta vessakoppiseksistä?" hän ehdotti hiljaa näykäten vieläkin kiihoittavammin korvaani, nuolaisten sitä vielä perään ja valutti vähän matkaa kieltään alemmas kaulaani pitkin. Ele sai kehoni lävitse kulkemaan kylmiä väreitä, enkä voinut olla vastaamatta miehen himokkaaseen katseeseen muulla kuin suutelemalla häntä kevyesti. Vessan ja matkustamon välissä oli verho, ja vessoja oli kaksi, joten ei kukaan tajuaisi mitään. Kai...

Josh nousi lähteäkseen vessaan, ja seurasin häntä katseellani. Odotin tovin kunnes hipsin muina miehinä toisen perään. Henkilökuntaakaan ei sattunut olemaan välikössä, joten livahdin Joshin luokse ahtaaseen kopperoon. Josh painoi minut saman tien tiskialtaalle istumaan ja suuteli ahnaasti huuliani. Vastasin vähintäänkin yhtä kiihkeästi vetäen Joshin niin lähelle, vaikka Josh oli jo valmiiksi hyvinkin liki ihoani suuren pinta-alan vuoksi. Riisuin Joshin housut nilkkoihin keskellä kielten sekaista suudelmaa, tuntien miehen pehmeät kädet alaselälläni paitani alla, jotka eivät kauaa pysyneet säädyllisellä alueella vaan eksyivät nopeasti housujen vyötärön alitse pakaroitteni väliin. Hän kutitteli ensin kiusallaan, työntäen sitten sormensa sisääni. Ynähdi hiljaa vaikka tein kaikkeni pitääkseni ääneni hiljaisena. Kumarruin ottamaan miehen jäykistyneen miehuuden suuhuni imaisten sitä pari kertaa voimakkaasti.
"voi Marcus", Josh huoahti minun jatkaessani työtäni. Pyörittelin kieltäni kutkuttavasti ja aloin tuntea Joshin tekevän jo kevyitä työntöjä suutani vasten. Väistelin oksennusrefleksin yli ja keskityin vain tuottamaan nautintoa rakastamalleni miehelle.
"Josh, pane mua takaa päin", pyysin miehen elin edelleen osittai suussani ja sain vastaukseksi tutun virneen. Hän käänsi minut ympäri vedettyään kätensä sisältäni ja laski vuorostaan omat housuni lattialle. Kumarruin ottamaan tukea altaasta, jonka ehdin juuri tehdä ennen kuin Josh työntyi teräväst sisään saaden silmäni sulkeutumaan. Hän liikkui hyvää tahtia, kovempaan en tällä kertaa olisi edes kestänyt. Tai siis ääneni ei olisi pysynyt sallituissa desibeli-lukemissa.

Josh vei kätensä etumukselleni alkaen hyväillä sitä liiankin taitavasti. Olin tänään niin äärirajoilla, että olin jo melkein lauennut Joshin ensimmäiselle suudelmalle tiskialtaalla.
"Mä en kyllä tänäänkään tuu kestämään kauaa. Olet vain niin täydellinen", sain mumistua kiihkon sekaisella äänellä. Josh nopeutti ensin työntöjään ja heti siihen perään kättään, joka jäi kuristavasti puristamaan miehuuteni herkkää kärkeä. Sähköaallon iskiessä laukesin miesystäväni kädelle, joka jatkoi vielä hidastetusti mielihyvän tuottamista. Tunsin miehen helmiäisnesteiden valuvan hitaasti pakaroitani pitkin, ja taivuin suutelemaan miestä vielä rajusti.

Josh kipitti paikallemme ensin siistittyämme itsemme. Jouduin kokoamaan itseni, jotten kävellyt miehen luokse posket punaisina. Astuttuani ulos kopista, joku vanhempi nainen odotteli vuoroaan ja hymyilin hänelle kohteliaasti. Josh oli siirtynyt ikkunapaikalle, ja nyt toinen vuorostaan katseli haltioituneena maisemia.
"kylläpä sulla kesti", Josh tokaisi, johon vastasin puristamalla miestä lujaa haruksista.
"Älä leiki hengelläs", murisin tuolle tummahiuksiselle hurmurille.
"Mä tiedän ettet sä vois tappaa mua. Ethän sä nyt voi sun elämäs parasta nautintoa missata", toinen sanoi silmää iskien. Valitettavasti mies oli oikeassa.

"Kiinnittäkää turvavyöt, valmkstautukaa laskuun", kajahti kapteenin ääni kaiuttimista ja tuuppasin Joshin hereille. Mies oli nukkunut autuaan tyytyväisesti pää reidelläni. Pörrötin hönen hiuksiaan entistä sekaisemmiksi ja kohta hän nykikin niitä jo suorempaa malliin.
"Olisit antanu niitten olla noin, näytit söpöltä", sanoin harmistuneesti katsellen mustatukkaisen siistiytymistä.
"Enhän mä nyt voi näyttää ihan räjähtäneeltä tai juuri seksiä harraastaneelta, vaikka se totta olisikin." tyydyin vain hymähtämään toisen lauseelle. Nieleskelin tiuhaan tahtii välttääkseni korvien lukkiutumista, mutta koneen osuessa maahan tajusin kuulevani todella huonosti. Katselin Joshin venyttelyä köytävältä laukkujemme kanssa, odotellen koska uljas prinssini suvaitsisi nousta valtaistuimeltaan. Naurahdin mielikuvalleni kuvitellessani Joshin istumassa koristeellisella tuolilla, timanteilla kirjailtu kruunu päässä.
"Kiitos, että matkustitte American Airlinesin koneella. Hyvää matkaa ja tervetuloa uudelleen", nainen kuulutti ja saimme luvan poistua koneesta. Lähdimme harppomaan käsi kädessä kohti pääuloskäyntiä, josta päädyimme lentokentälle. Lentomatka oli ollut turhauttavan pitkä, piristävästä vessareissusta huolimatta tuntui lohdulliselta päästä seisomaan omilla jaloillaan.
"Väsyttikö?" kysyin kävellessämme kohti tullia.
"Ehkä vähän, laitoin taas kaikkeni kanssasi", hän myönsi hymyillen lempeästi. Puristin vähän napakammin miehen kättä, mutta jouduin sitten laskmaan irti laukkutarkastuksen ajaksi.

Läpäisimme turvatarkastukset nopeasti, josta pääsimmekin sitten odottelemaan matkalaukkujamme liukuhihnalle. Seisoin aivan Joshin kyljessä kiinni jonkun törmätessä meihin.
"Sumimasen", aasialaisen näköinen mies sanoi nopeasti ja jatkoi matkaa. Taisi ilmeisemmin pyytää anteeksi jollakin vieraalla kielellä. Hymähdin ja otin sitten muutaman askeleen napatakseni matkalaukkuni hihnalta. Josh joutui odottamaan aavistuksen pidempään laukkujaan, mutta kohta jo seisoskelimme taksitolpalla jonossa muiden matkustajien kanssa. Joshin antaessaan minulle kevyen suudelman, -aivan kuin turvaksi, herätti muutamia paheksuvia katseita ohikulkevilta jalankulkijoilta. Kaikesta huolimatta en välittänyt tuntemattomien katseista ja mielipiteistä, vaan kiedoin niin luonnollisesti käteni miehen ympäri ja painoin leukani tämän olalle. Viidentoista minuutin piinallisen odottamisen jäljeen, johtuen siis edessämme olleesta lapsiperheestä, jonka kolme pientä kakaraa kitisi taukoamatta, saimme taksin. Josh nosti herrasmiesmäisesti laukkuni takaronkkiin, istuimme sitten taksin takapenkille ja minä kerroin miehelle majapaikkamme sijainnin.
"Muuten, millon minusta tuli nainen?" kysyin härnätäkseni ja tuijotin Joshia hievahtamatta.
"Miten niin?" hän kysyi hieman kummissaan, mutta jatkoi sitten:
"Ai tarkoititko noita laukkuja? Jaa, ajattelin vain olla kohtelias. Mutta jos sinusta tuntuu, että haluaisit muuttaa asemaasi, voit ottaa minut vaikka tässä ja nyt heti. Odottaisin mieluiten kuitenkin hotellille asti, sillä epäilen, että taksikuski ei varmasti arvostaisi kovaa ääntäni... Ja no, enkä halua kenenkään muun näkevä sinua alasti." Mies sanoi sanansa pokerinaama yllään, viimeisen lauseen ääntään madaltaen hän seurasi reaktiotani. Naurahdin jälleen, mieshän oli aivan mahdoton.
"Ihan miten vain herra haluaa", lähdin leikkiin mukaan ja nyt oli minun vuoroni viedä käteni toisen sisäreidelle. Taksikuski kuunteli ilmeisemmin meidän keskusteluamme, sillä hän rykäisi mukamas vahingossa juuri kun olin saanut käteni miehen etumukselle.
"Kohteenne, herrat", kuski sanoi ja Josh ojensi miehelle kolmekymppiä.
"Pidä loput." Loikimme ulos ja kuljettaja tuli avustamaan lukkujemme nostelemisessa.
"Hyvät päivänjatkot", hän toivotti meidän kiittäessä kyydistä ja loimme silmäyksen loma-asuntoomme. Olimme vuokranneet talon lomalähiöstä, jossa oli paljon muitakin asuntoja. Kannoimme tavaramme ovelle, minkä jälkeen Josh kaivoi ohjenivaskan laukustaan ja ryhtyi tutkimaan sitä. Hän sai avaimet kotelosta koodilla 1208, ja kohta katselimmekin asuntoamme sisältä.

Talo oli siältä ruskeasävytteinen, laattalattialla ja maalatuilla seinillä. Heti ovelta katsottuna oli avonainen tila, jossa oli keittiö ja olohuone ruskeilla nahkasohvilla ja lakatulla tasolla. Iso tv ja baarijakkarat keittiön puolelle. Keittiön nurkassa oli neljän istuttava ruokapöytä ja sen takana lasiovi, josta pääsi pihalle. Painoin oven lukon alas ja astelin laatoitetulle patiolle.
"Ai täällä oli uima-allaskin!" huudahdin miehelle, joka oli jäänyt tutkimaa taloa sisältä. Pihalla tosiaan oli vaalea mosaiikkilaattainen allas, sinisellä koristekuvioinnilla ja pihaa ympäröi pieni pensasaita tuoden vähän näkösuojaa. Palasin sisälle jatkaen tutkimusmatkaani. Olohuoneesta lähti raput yläkertaan ja pieni käytävä, jossa oli kolme ovea. Avasin ensimmäisen oikealta ja sieltä paljastui isompi makuuhuone leveällä sängyllä, sekä myös täällä oli lasinen ovi altaalle. Seinillä oli kaksi taulua, jotka esittivät rantamaisemaa palmuineen ja vaaleine lepotuoleineen. Huoneesta löytyi myös telkkari ja isohko vaatehuone, ja oven takana oli kokovartalopeili. Seuraavaksi valitsin vasemman oven. Se johti pieneen kodinhoitohuoneeseen, pyykinpesukoneen ja kuivausrummun kera. Ja sieltä pääsi vielä autotalliin jossa oli biljardipöytä. Viimeinen huone oli odotetusti kylpyhuone, jonka oven avasin reippaasti. Siellä oli suihku, vessa ja siisti lavuaari. Kuulin Joshin askeleet yläkerrasta ja päätin seurata miestä sinne. Rapukossa oli musiikkiaiheinen tauulu koristeellisen kitaran kanssa, josta löytyi myös keltaiset Ray Ban-aurinkolasit. Rappujen puolessa välissä komeili iso ikkuna, joka valaisi hyvin portaat joita seurasin ylös asti.

Edessäni oli pieni aula useimpine ovineen. Kuulin Joshin äänen oikeanpuoleisesta huoneesta, joka olikin talon päämakuuhuone.
"Leiriydytäänkö me tänne", Josh kysyi jatkaen:
"Ja täällä on iso kylppärikin ammeen kanssa", hän virnisti ja avasi oven, josta avartui iso, valoisa kylppäri ja iso valkoinen amme.
"Näyttää hyvältä", sanoin ja kurotin kiertämään käteni toisen niskan ympäri.
"Joko sä aiot muuttaa roolituksia", hän naurahti.
"En vielä, illalla sitten", hymähdin ja laskin miehestä irti. Josh näytti aavistuksen pettyneeltä, mutta vaihtoi sitten hymyyn.
"Hyvää kannattaa odottaa", hän sanoi silmää iskien.
"Siitä en tiedä mitään." Kuittasin ja kävin katsomassa loputkin huoneet läpi. Yläkerrasta löytyi vielä kaksi pienempää, kahden hengen huonetta ja yksi vessa suihkulla. Palasin takaisin alakertaan ja kannoimme yhdessä laukkumme makuuhuoneeseen.
"Eiköhän lähdetä hakemaan jotakin ruokaa", Josh tuumasi ja olin samaa mieltä. Tässähän alkoi tulla jo ihan nälkä.

Lähdimme ulos aurinkoiseen ja lämpimään ilmaan, ja onneksi olin jättänyt hupparini asunnolle, koska kyseinen vaatekappale olisi ollut aivan turha näinkin kuumalla ilmalla. Asuntoja oli kadulla useita vierivierellä, aivan kuin amerikkalaisissa elokuvissa. Ihmisiä hääri ulkona autotalleissaan ja pihoillaan, sekä jossain juoksi lapsia leikkimässä. Kävelimme läheiseen supermarkettiin, joka oli kirjaimellisesti supersuuri. Walmartissa oli myytävänä kaikkea mahdollista aina ruuasta tabletteihin ja tietokoneisiin. Otimme kärryn jä lähdimme ajelemaan sillä kohti ruokaosastoa. Valitsin mukaan perusaamiaistarvikkeet, sekä halusin tehdä jotakin salaattia. Josh taas keräsi hyllyistä muutaman paketin pihvejä, erilaisia lisukkeita ja reilusti erilaisia kastikkeita. Viimeisenä suuntasimme juomaosastolle. Nostin kärryyn vesipullopaketin, sillä en todellakaa voinut juoda hanasta tulevaa vettä. Sitä sai juoda, mutta se oli hyvin klooripitoista, joten jo haju tökki minua. Otin myös ison 24 tölkin coca cola-korin mukaan. Josh ilmestyi viereeni muutaman viinipullon ja kuuden päärynäsiiderin kanssa.
"Riittääköhän nämä illaksi?" mies pohti laskiessaan pullot kärryyn.
"Olihan siinä viinakauppa lähellä, jos siltä alkaa tuntumaan." Poikkesimme karkkihyllyn kautta kassalle, koska halusin saada pitkästä aikaa skittles-karkkeja. Vihreät olivat ehdottomasti suosikkejani.

Rojahdin uupuneena sohvalle. Olimme saanet tungettua kaikki ostoksemme valtavaan, amerikan malliin sopivaan jääkaappiin ja vihdoin olin päässyt pitkäkselleni sohvalle. Josh ahtautui viereeni minun kurottaessa ottamaan kaukosäädintä pöydältä ja ryhdyin sitten surffailemaan sadoilla kanavilla. Jätin eteemme pyörimään jonkun elokuvan, itse kävin nopeasti väsäilemässä salaatin ja katsoin kun Josh levittäytyi sohvalle tyytyväisenä.
"Veit niin ison tilan katsos", hän heitti virnuillen. Käänähdin olohuoneeseen päin.
"Väitätkö sä että mä oon isokokonen?" töksäytin, nyt en jaksanut lähteä Joshin juttuun mukaan ja käänsin katseeni salaattiin, jonka silppuamista jatkoin vähintäänkin raivoisasti. Tunsin ympäri kiertyvät kädet ja lämpimät huulet niskassani.
"Sä olet täydellinen", hän sanoi totisesti ja kallisti leukaani ylttääkseen suutelemaan minua. Tälle miehelle ei voinut olla vihainen ja olin huomannut, että annoin hänelle aina periksi.
"Mmm, Josh" mumisin toisen otteessa.
"Tule", sanoin hiljaa lähtien johdattamaan Joshia yläkertaan. Ulkona oli jo pimentynyt nopeasti, eikä rapukkoon paistanut enää valoa. Kello oli paikallista aikaa kahdeksan illalla, kieltämättä kuuden tunnin aikaero painoi hieman, mutta aioin pitää ja lunastaa lupaukseni. Josh ei jarrutellut yhtään vaan käveli tottelevaisesti perässäni, kun johdatin meidät makuuhuoneeseemme. Käännyin suutelemaan miestä uudelleen hänen viedessä kätensä hiuksieni läpi. Kiihdytin suudelmamme nopeaan, vedin Joshin t-paidan pois nakaten sen lattialle, mutta sitten erkaannuin miehestä. Josh näytti yllättyneeltä, hän kuitenkin antoi minun tehdä juuri niin kuin halusin. Työnsin miehen sängyn reunalle ja siitä selälleen siististi pedatuille lakanoille. Kallistuin hänen perässään antaen pikaisen pusun leukaperään, vieden miehen käsiä päänsä yläpuolelle kohti sängyn päätyä.
"Katsoa saa, muttei koskea", kuiskasin kiihkeästi toisen korvaan sitä nuolaisten, napsauttaessani käsiraudat kiinni puiseen sängyn osaan.
"Vai, että tällaista peliä", hän kehräsi lantiotaan työntäen kohden minua.
"Malta, malta", toruin toista ja jätin jo lämmenneen rakastajani yksin vielä viileille lakanoille. Peruutin seisomaan miehen jalkojen puolelle irroittqmatta katsettani hänen kiiluvista silmistään. Ne hohkasivat jo nyt suurta himoa minua kohtaan, asettuessani seisomaan oikealle kohdalle. Olin ensin ajatellut soittavani musiikkia, mutta olin sitten päättänyt jättää sen pois. Halusin kuulla Joshin jokaiset ihanat äänet, mitkä olivat tarkoitettu vain minun korvilleni. Ryhdyin sivelemään kaulaani, rintakehääni viettelevästi tuijottaen koko ajan miestä silmiin. Valutin käteni piinallisen hitaasti kylkiäni pitkin, pyyhkäisin lantiotani ja nostin aavistuksen paitani helmaa. Painoin käteni painokkaasti rintakehältä alemmas alavatsalle ja siitä etumukselleni, joka liikahti kättäni vasten. Toistin saman uudestaan seuratessani käsiraudoissa olevan tuskaista ilmettä ja pientä kohoumaa farkkujen haruksissa. Näin Joshin silmistä, että hän halusi koskea itseään, muttei raudoilta pystynyt vaan kiemurteli tuskastuneena sängyllä. Napitin paitani kiusallisen hitaasti, valutin sen flirttailevaan sävyyn olkapäilleeni ja siitä tiputin sen lattialle. Kuljettelin pitkiä sormiani paljaalla kehollani ja annoin niitten välillä eksyä lantion luille ja siitä housujen vyötärölle. Ohimennen kävin farkkujeni vetoketjulla, mistä ne taas hakeutuivat ylemmäs. Jätin toisen käteni hipaisemaan alahuuleni kaarta ja jäljelle jääneen käden työnsin farkkujeni sisään. Jatkoin itseni hyväilyä laskien toisenkin käteni alavatsalleni. Se kävi läpi ensin vatsalihakset, sitten ohjasin käteni housuni vetoketjulle ja avasin sen. Keikautin lantiotani niin että sain valutettua farkkuni lattialle.

Olin saanut kummatkin käteni vapaaksi, toinen liikuskeli boxereitteni etupuolella ja toisen upotin pehmeästi huulteni välistä. Otin askeleen eteenpäin ja istuin sängyn jalkopään puiselle kaiteelle liikuttaen itseäni sitä vasten aina hengähtäen paineen tuntuessa herkimmällä alueellani. Joshkin näytti valmiilta maatessaan kädet tiukasti kiinni sängyssä, silmät minuun sidottuina. Valuin kaiteelta alas kohden Joshia, silitin härnäävään sävyyn tosen paljasta yläkroppaa ja kallistuin miehen ylle. Olin kuin suutelevani, mutta juuri kun olisin koskettanut toisen huulia, nojauduin pois ilkikurinen virne naamallani.
"Marcus, kosketa mua", mies aneli, mutta pudistin vain päätäni hymyillen. Laskin käteni Joshin housujen vetoketjulle ja varoin koskemasta miestä. Näin kuinka piinaavaa tilanne toiselle oli, mutta kuitenkin Josh yritti parhaansa kestää kiduttavan käsittelyni.. Vedin turhat vaatekappaleet pois, boxereiden kohdalla viivytteli ja nyt mies makasi alasti edessäni.
"Olet niin kaunis", kuiskasin rakastavasti katsellessani poikaystäväni täydellistä vartaloa. Josh oli aikeissa sanoa jotakin, mutta jätti sitten sanomatta ja minä pääsin jatkamaan. Asetuin polvilleni jalkopäähän ja siirsin käteni Joshin iholle. Mies hengähti tuntiessaan kosketukseni sisäreisillä. Pidin otteeni pehmeänä ja ajoittain kumarruin kevyesti näykkäämään miehen herkkää ihoa. Varovasti työnsin miehen jalkoja leveämmälle katsoen miehen täydessä mitassa seisovaa miehuutta ja sitä katsetta, jonka Josh minulle loi. Hetken mielijohteesta nousin kuitenkin vielä ylös ja astelin Joshin viereen. Annoin yhden kielen sekaisen suudelman, jonka mies otti vastaan ahnaasti. Irrottauduin ja nuolaisin miehen leukaa uudemman kerran, valutin samalla matkalla kieltäni alemmas. Pyöräytin rintakehälle kostean jäljen siitä ajautuen navan kohdalle ja lopilta nuolaisin Joshin kärjen tyveä, mihin mies vastasi voihkaisten. Hivuttauduin takaisin aitiopaikalleni ja tällä kertaa upotin toisen miehuuden suuhuni. Hitain liikkein sain Joshin ynisemään, joka tuotti minulle suurta mielihyvää. Kieleni kävi välillä aivan tyvessä ja sitten se palasi tekemään renkaan kärjelle. Hipaisin hampaillani herkkää elintä, joka sai jälleen aikaan toivomani reaktion rakkaassani.

Nojauduin koko painollani toisen ylle ja tunsin Joshin lantion painautuvan omaani vasten. Se sai oman ääneni hengähtämään ja Josh oli vetänyt kasvoilleen irstaan virneen. Liikautin itseäni miestä vasten, mutta en jatkanut kauempaa sillä ilmeestää päätellen Josh ei olisi malttanut odottaa. Siirsin itseäni sen verran, että istuin hajareisin miehen alavatsan päällä ja työnsin lantiotani aavistuksen eteenpäin.
"Sinä osaat kyllä saada minut hulluksi", toinen murahti katsellessaan minua. Hivutin viimesenkin oman vaatekappaleeni pois vapauttaakseni puristuksissa olleen miehuuteni. Kosketin itseäni värähtäen ja vein sitten toisen käden sormet suuhuni. Nuolaisin ne houkuttelevasti kosteiksi ja minun toimiessa tunsin Joshin nytkähtävän.
"Et saa tulla vielä", kielsin ja painoin peukalollani Joshin miehuutta kieltäväväksi merkiksi. Miehen keho liikkui kosketustani vasten ja nuolaisin vielä kerran sormiani. Nousin aavistuksen jaloilleni, jotta sain ujutettua sormet sisälleni. Annoin niiden tehdä työtään seuratessani toisen raskaantuvaa hengitystä. Nautin miehen härnäämisestä, joten työnsin vielä kolmannenkin sormen sisälleni voihkaisten äänekkäämmin. Vedin sitten käteni pois ja kohottauduin uudemman kerran aavistuksen Joshin ylle. Nyt otin kiinni toisen miehuudestä ja ohjasin sen sisälleni. Annoin sen painua niin syvälle asti kun se vain meni ja vinkaisin sen osuessa pohjaan asti. Josh oli ummistanut silmänsä kiinni, mutta avasi ne sitten minun liikahtaessa. Nousin hitaasti vähän ylemmäs antaen miehen tehdä muutaman työnnön syvemmälle. Ynähdin jokaisen työnnön kohdalla ja laskin käden omalle herkimmälle alueelleni ja aloin hyväillä itseäni kiihkeästi. Rakastajani söi silmillään minun kuumaa leikkiä itseni kanssa tuntien hänen kasvaneen työntöjen nopeuden. Hidastin tahtia ja nousin ylös Joshin sylistä. Palasin peruuttamalla ensimmäiselle paikalleni ja tällä kertaa painoin toisen haarat leväälleen rajummin, joka sai äänen karkaamaan Joshin huulien raosta. Nostin hänen toisen jalkansa niin korkealle, kunnes tunsin sen olkapäilläni. Nopeasti nuolaisin muutaman sormen, työnsin ne sitten Joshin sisälle etsien miehen herkkää paikkaa, millä saisin toisen huutamaan nimeäni, huutamaan minut ottamaan hänet. Hetken etisimisen jälkeen mies huudahti. Painoin aavistuksen kovempaa vielä lisäten yhden sormen, kunnes kuulin ne maagiset sanat:
"Marcus, tahdon sinut sisälleni. En kestä enempää." Joshin ääni oli tärisevä, niin aneleva, etten voinut kiduttaa miestä enää enempää. Siirsin toisen käteni miehen toiselle reidelle ja toisen polvitaipeelle siihen jalalle, joka oli edelleen olallani. Työnnyin miehen sisään rajusti kuullen jälleen toisen niin täydellisen kiihoittavan äänen, joka täytti lämmenneen huoneen. Kehomme olivat nihkeitä hiestä, kun liikuin yhä kovemmim Joshin sisällä. Se oli viimeinen liike, kun laskin toisen käteni irti miehen jalasta ja otinkin kiinni miehen edelleen täydessä mitassa olleesta elimestä. Liikutin käättäni rivakasti työntöjä nopeammin saaden mustatukkaisen ulvomaan nautinnosta. Tein kaikkeni, jotta saisin miehen tuntemaan olonsa mahdollisimman hyväksi. Muutama työntö riitti saada molemmat tiedottomuuden rajalle, käteni edelleen liikkuen toisen miehuudella. Korvissani soi ja kuulin vieläkin miehen kiihkosta sumentuneen äänen huutaessaa nimeäni korkeimmassa kohdassa.

Retkahdin hengitystäni tasaten Joshin nihkeälle ja sotkeutuneelle rintakehälle. Joshin raottaessa silmiään liikahdin vielä kevyesti toisen sisällä ja nuolaisin sormeni puhtaaksi Joshin mausta. Mies hengitti raskaasti ja vedin itseni hitaasti toisen sisältä. Yletyin antamaan rakastavan suukon miehen leualle, mutta Josh hamusi minua huulillaan vaativasti, joten jouduin nousemaan sen verran jotta onnistun suutelemaan miestä omistavasti. Josh maistui suloiselta nautinnolta enkä voinut laskea hänestä irti.
"Vapauttaisitko käteni? Tarvitsen sitä", mies pyysi hiljaa. Venytin kättäni sen verran, että yltin yöpöydän päälle josta otin avaimet. Laskettuani miehen irti hän kietoi kätensä tiukasti ympärilleni.
"Et tiedäkkään kuinka paljon halusin koskea sinua", hän hymisi korvaani, silitteli kehoani ja suikkaili suukkoja sinne tänne. Silmät ummessa nautin toisen huolehtivasta äänestä, joka ympäröi mieleni täysin ja pian vaivuinkin uupuneena unien maailmaan.

.....

Olimme viikon verran tutustuneet läheisiin alueisiin ja kauppoihin. Olin ostellut muutamia edullisia vaatteita, samoin Josh oli löytänyt joitain sopivia vaatekappaleita.
"Mitä jos vuokraisimme auton ja lähtisimme käymään Orlandon Disney Worldissa?" Josh ehdotti eräänä aamuna. Meillä oli vielä viikko lomaa, joten ehtisimme ihan hyvin vähän ajelemaan.
"Lähdetään vain, vaikka yksi kaverini kehottikin varomaan Mikkiä", naurahdin hymyillen. Niputimme pienen määrän tavaroita laukkuun ja lähdimme lähimpään autovuokrausliikkeeseen.
"Tässä olisivat vuokrattavat autot", vuokrausliikkeen työntekijä esitteli. Autoja oli kaiken mallisia ja värisiä. Oli mersuja, audeja ja pari isompaa lava-autoakin. Silmäni kuitenkin osuivat punaiseen avomustangiin, joka oli seinän vieressä.
"Otetaanko toi", ehdotin Joshille päätäni nyökäyttäen mustangin suuntaan. Joshin ilme kirkastui.
"Ehdottomasti", hän hihkaisi ja kävi tekemässä paperit loppuun.

Pian puikkelehdimmekin moottoritiellä ilman kattoa muiden autojen seassa. Ilma oli mitä hienoin, eikä parempaa keliä olisi voinut toivoa. Tämä punainen mustangi oli hieno ja juuri sopivan suuri kahdelle ihmiselle ja vähälle matkatavaramäärälle. Matka Miamista Orlandoon kesti lähemmäs kuusi tuntia, mutta saimme matkan hyvin kulumaan. Josh ajoi ja minä surffailin erilaisilla radiokanavilla. Erityisesti tykästyin asemaan, joka soitti pelkkää kantria. Pysähdyimme useaan otteeseen ja kävimme kokeilemassa tunnettuja amerikkalaisia ruokapaikkaketjuja. Pysähdyimme legendaarisella Burger Kingillä, sekä haimme donitsit Dunkin' Donutsista. Syötyämme istuin kuljettajan paikalla mahaani pidellen. Burger Kingin annokset olivat olleet odotetta isommat, ja tietysti minun oli pitänyt ahtaa vielä järkyttävän suuri jälkiruokajäätelöannos.
"Pitikö syödä se jäätelö?" kysyi Josh huvittuneesti tutkiessaan karttaa.
"Piti." Ei sillä, jäätelöannoshan oli ollut täydellinen.
"Älä sitten valita", Josh tuumasi naureskellen. Kopautin miestä nyrkillä kyynärvarteen.
"Au, mistä hyvästä tuo tuli?" Mietin hetken aikaa sopivaa heittoa Joshin lauseseen, kunnes totesin sitten:
"Mä en saanu aamulla kunnon pusua", nurisin. Josh oli herännyt ennen minua ja nousut jo lenkille, enkä ollut vielä edes avannut silmiäni.
"Ai siitä tämä kaikki johtui? No kurotas sitten tänne." Olimme edelleen ruokapaikan pihassa, jossa oli harvinaisen paljon autoja. En kerennyt kuin kääntymään, kun Josh jo veti minut lähemmäs takaraivosta tuoden huulensa omilleni. Ne liikkuivat pehmeästi ja kiihkeästi. Hän ujutti kielensäkin mukaan ja painoi minua entistäkin lähemmäs itseään. Josh kuitenkin katkaisi aivan liian nopeasti äkisti kiihtyneen suudelman ja kysyi:
"Kelpasiko?" Nyökkäsin hengitystäni jälleen tasaillen. Tämän miehen käsittely ei ollut hyväksi keholleni. Tämä oli vaarallista, jos näinkin nopeasti "viaton pikku pusu" sai ruumiini kiehumaan. Starttasin auton hieman huterasti ja syöksyin takaisin vilkkaalle mottoritielle. Sukkuloimme vielä muutaman tunnin kunnes päädyimme Orlandoon.
"Mitä jos kävisimmekin ensin Universalin studiolla ja sitten menisimme vasta sinne Disney-paikkaan?", ehdotin.
"Mikäs siinä. Kierretään enin se ja sitten Disney", Josh teki yhteenvedon keskustelusta. Ajoimme kylttien mukaan ja kohta olimmekin sisällä Universalin studion parkkihallissa. Jätimme auton cat with the hat-tasolle ja lähdimme käsi kädessä kävelemään portille. Ennen alueelle pääsyä oli laukkutarkastus, mutta kummallakaa meistä ei ollut laukkuja, joten kävelimme vain tarkastuksen ohi. Alueelle päästyä tajusimme kuinka iso paikka oli. Amerikassa kaikki tutui olevan suurempaa... Jopa huvipuistot. Kiersimme alueen, jossa oli rakennuksia eri elokuvista, ja onnistuin jopa raahaamaan Joshin mukaani Harry Potterin Tylypahka-vuoristorataan, joka osottautui mahtavaksi. Aikamme haahuiltua teemapuistossa, iski tietenkin nälkä. Päätimme mennä maan suurimpaan Hard Rock cafeeseen, joka sattui olemaan maailman suurin. Sisälle päästyämme edessä avautui aivan eri maailma. Tummilla seininillä varustetussa ravintolassa, jossa joka puolella oli tauluja, kitaroita ja esineitä kuuluisilta rokkareilta, oli tunnelmaa ja asennetta. Ja tietysti rock-musiikki pauhasi täysillä. Keskellä ravintolaa sijaitsi baaritiski, jonka päällä pyöri Elviksen vaaleanpunainen Cadillac kiiltävine kromi-osineen. Meidät ohjattiin alakerrassa pöytään, jonka seinällä komeili Rolling Stonesin kitaristin hieno kitara. Tilasimme kummatkin täälläkin hampurilaisannokset ja juomaksi kirpeät drinkit. Josh otti kuitenkin alkoholittoman, koska oli hänen vuorosa ajaa. Söimme jälleen reilun kokoiset annokset ja tällä kertaa osasin jättää jälkiruuan väliin. Maksoimme laskun ja annoimme tippiä ylipirteälle tarjoilijallemme, joka oli kyllä hyvin asiakaspalveluhenkinen. Ravintolasta poistuttiin puodin kautta, joka myi Hard Rock cafee tuotteita. Ostin itselleni turkoosin t-paidan jossa ketjun logo oli kirjailtu hienosti, sekä maininta, että paita oli Orlandosta.

Seuraavaksi suuntasimme kohti Disney-maata. Reilu puolentunnin jonottamisen jälkeen saimme automme parkkipaikalle, työlästähän se oli ollut. Meninne seisomaan jonoon, joka johti kulkuneuvoon millä pääsi alueelle. Jälleen jonotelimme useammankin minuutin, ennen kun pääsimme pois parkkipaikoilta. Istuimme noin puolivälissä vaunua keskellä lapsiperheitä, joiden lapset hihkuivat riemusta päästessään näkemään Mikin. Ja minuahan oli jo varoitettu kyseisestä hahmosta. Josh istui aivan kyljessäni kiinni, ilmeisemmin siltä varalta etten häviäisi. Hän katseli tarkasti kasvoja ni taipuen sitten lähemmäs.
"Tiesitkö,että..." Hän oli kuiskaamassa korvaani kun edessä istuva tyttö käännähti ympäri.
" Äiti, toi toinen mies pussaa tota toista! Minkä takia?" ponihäntäinen tyttö kysyi pyylevältä äidiltään, joka hätkähti järkytyksestä. Josh hämmentyi ja minä punastuin. Käänsin pääni muualle, mutten silti voinut olla kuulematta.
"Kuinka ei hyvät herrat osaa käyttäytyä? Pinten lasten edessä? Kyllä sietäisitte hävetä ja muutenkin tuollainen on Herran sanan vastaista!" nainen mesosi edellä olevasta penkistä. Josh yritti epätoivoisesti korjata asiaa, mutta naisen päätä ei kääntänyt mikään. Onneksi kärry pysähtyi juuri ja kiirehdin Joshin käsi kädessäni pois, vaikka saimmekin muutamat tuijottavat silmäparit peräämme. Katsoimme visusti, ettemme menneen samalla koneella alueelle, sillä oli kaksi vaihtoehtoa. Vene ja monoreil-juna. Olisin halunnut veneen, mutta nainen perheineen suuntasi lastensa tahdosta sinne joten luikahdimme junaan. Asetuimme taakse, jossa oli hiljaista. Monoreil kiisi nopeasti paikalle ja kohta seisoskelimme jälleen jonossa, joka oli todella pitkä. Kaikki jonottivat ostamaan lippuja Disneylandiin.

Seioimme 40 minuuttia jonossa, mutta oli se sen arvoista. Alueella oli paljon nähtävää, disney-aiheisia laitteita, ruoka-paikkoja ja lahjatavara kauppoja. Kävimme katsomassa showta prinsessa Ruususen linnassa ja kiertelimme paikan ympäri. Ilta alkoi saapua auringon laskiessa ja Disneyland sytytti kirkkaat valonsa. Paikka oli todella hienon näköinen koristeelisine valoineen erilaisissa laitteissa. Haukotus karkasi Joshin huulilta, kun palasin miehen luokse hattarakojulta.
"Joko väsyttää?" mies nyökkäsi ja haukotteli uudestaan.
"Eiköhän mennä sitten", vastasin hymyilen ja pujotin sormeni miehen käteen. Kävelimme lähekkäin läpi valokujan portille ja sieltä venesatamaan. Valoilla koristeltu vene saapui juuri satamaan ja laski muutamat matkustajat ulos, kunnes pieni määrä ihmisiä nousi kyytiin. Kiipesimme toiseen kerrokseen ja asetuimme niin, että näimme huvipuiston valot. Vene lähti liikkeelle ja lampi heijastui kirjavaksi koristenauhoista jotka valaisivat rannikon. Ruususen linna hohti komeana puiston yllä, ja kieltämättä koko paikka näytti aika satumaiselta.
"Tiedätkö mitä?" Josh aloitti hiljaa.
"Niin?"
"Rakastan sinua. Oikeasti. Olen halunnut sanoa sen sinulle koko päivän", mies sanoi katsoen minua silmiin. Sekö hänen piti silloin vaunussa kertoa?
"Ja tiedätkö mitä?" jatkoin, astuen lähemmäs Joshia ja asetin käteni miehen kasvojen kummallekin puolelle.
"Minäkin sinua", kuiskasin ja suutelin miestä lempeästi. Katselimme maisemaa vierekkäin kuunnellen veden liplatusta venettä vasten ja niitä loittonevia taianomaisia valoja. Oli ihanaa, että edes jossakin paikkaa Amerikassa oli hiljaista.

Ajelimme hotellille vaitonaisina, mutta Josh ei irroittanut kättään minusta hetkeksikään. Kirjauduimme hotellille sisään ja matkustimme hissillä kuudenteen kerrokseen matkalaukkumme kanssa. Avasin oven ovikortilla ja haahulimme huoneemme puolelle.
"Taidan mennä suihkuun", mutisin ja raahauduin kylppäriin. Riisuttua itseni huomasin, että kylpyhyoneessa oli amme, joten laskin sinne kuuma vettä saippuoineen. Laskeuduin höyryävään veteen vaahdon keskelle ja annoin silmäni painua kiinni. Olin uupunut koko päivän retkestä, enkä olisi jaksanut nostaa raajaanikaan. Kuulin oven käyvän ja Josh tassutteli sisään, vaatteet kahahtivat lattialle ja hän käveli ammeen reunalle.
"Siirry vähän", mies pyysi pehmeästi ja upotti jalkansa lämpimään veteen toiselle puolelleni. Veden pinta nousi toisen painosta ja valui reunan ylitse. Josh asettui selkäni taakse ja istui vetäen minut syliini. Painoin pääni toisen rintaa vasten, enkä vastustellut, kun mies ujutti kätensä ympärilleni. Hän hyväili kaulaani nenänkärjellään välillä antaen helliä, rakastavia suudelmia kaulalleni. Tunsin itseäni vasten Joshin hitaasti kovettuvan miehuuden, kun hänen kätensä vaelteli kehollani. Eksyen ajoittain jalkoväliini, missä ne hitaasti liikkuivat herkällä kärjelläni. Liikautin jalkaani ja henkäisin terävästi Joshin korvaan. Mies kosketteli kehoani etsien kaikki herkimmätkin paikat, ja uupuneena ynähtelin hänen sormiensa alla. Hän liikutti kättään veden alla reippaammin, joka sai pinnan väreilemään ja kuplat liikkumaan. Joshin ei tarvinnut pitkääkään lämmitellä minua, kun nopean käsiliikkeen jälkeen nojasin rentoutuneena miestä vasten hengittäen kuuluvasti.
"Ei sinun olisi tarvinnut", hymisin silmät suljettuina.
"Ansaitsit sen", Josh naurahti. Hän otti hyllyltä sienen ja pesi hellästi selkäni, hartiani ja rintahehäni auttaen minut sitten ylös. Hän huuhteli minut saippuasta, samoin itsensä ja kuivasi sitten meidät molemmat. Hän laski veden ammeesta ja kävelimme sitten pyyhkeisiin käärittyinä makuuhuoneen puolelle. Mies tiputti pyyhkeemme tuolille ja kiskoi minut viereensä sängylle, pehmeän peiton alle. Olin niin lähellä Joshia, että kuulin hänen sydämmensä tasaiset lyönnit. Käperryin aivan miehen kylkeen kiinni, ja toivoin, että saisin herätä tästä aamulla.
"En lähde aamulla minnekään", Josh lupasi, aivan kuin hän olisi lukenut ajatukseni. Tuhahdin tyytyväisesti ja annoin itseni vajota unten maille.

Loppulomamme sujui loistavasti palattuamme takaisin Miamiin, jossa vietimme viimeiset kolme päivää. Kävimme uimassa merenrannassa joka päivä, koska rantaan oli vain vajaan parin mailin matka. Keräsin meille matkamuistoksi hienoja kiviä ja simpukoita, sekä lähetimme kortin Joshin vanhemmille, jossa oli kuva meistä yhdessä Miami beachin rannalla. Viimeisenä iltana Josh halusi viedä minut syömään, joten päädyimme sitten idylliseen ravintolaan lähelle keskustaa. Hampurilaiset ja pizzat pursusivat jo korvista ulos, joten päätin tilata kana-annoksen valkosipulikastikkeella. Illallinen oli täydellinen hiljaisessa nurkkapöydässä meidän rupatellessa rennosti keskenämme. Tilasimme hyvää viiniä ja ajelimme sitten illalla taksilla hotellillemme. Hieman haikeana pakkasin tavaroitani huoneessa Joshin lojutessa sohvalla tv:tä selaillen. Olin alkanut kotiutumaan Miamin vilkkaaseen elämään, enkä olisi laittanut pahakseni vaikka olisimmekkn jääneet tänne.
"Voimme lähteä ensi vuonna uudestaan", Josh lupasi leveästi hymyillen huomatessaan hiljaisen olemukseni. Olihan se ihana päästä takaisin kotiin ja töihin, sillä edelleen nautin työstäni rikospoliisina. Lähtöaamu koitti kuitenkin nopeammin kuin osasin odottaa, kun seisoskelimme lentokentän pääovella tultuamme taksilla hotellilta. Menimme laukkujemme kanssa sisälle chec in-tiskille mistä saimme meksetut lentolippumme. Sitten ei kun vain jonottamaan. Jonotimme melkein tunnin läpivalaisukoneisiin pääsyä, ja jono vain kasvoi kasvamistaan takanamme. Onneksi olimme lähteneet ajoissa liikenteeseen, joten tarkastuksen läpi päästyämme ehdimme helposti juomaan aamukahvit, jonka tarpeessa jo olin. Valitsin isoimman kupin minkä sain ja istahdin onnellisena sopivaan pöytään. Kahvi vain oli jotain niin hyvää.
"Ihan hyvä loma oli", Josh tuumasi istuessaan vastapäätä minua. Niin kyllä oli. Vieraillut paikat olivat ollet hienoja, ruoka hyvää, eikä matkaseurassakaan ollut valittamista.
"Seuralla on merkitystä", sanoin silmää iskien, mihin Josh naurahti.
"Kieltämättä ei ole valittamista", hän vielä lisäsi.

Pääsimme sujuvasti nousemaan koneeseen, sillä meillä oli jälleen ykkösluokan paikat. Asettauduin tuttuun tapaani ikkunapaikalle ja loin huomioni siitä näkyvään maisemaan.
"Kotia kohti", puuskahdin ja vilkaisin Joshia, jolla oli kasvoillan jälleen tuttu ilkikurinen ilme leikkivine silmineen.
"Miten olis uusinta viimekertaisesta?" hän ehdotti nyökäten vessan suuntaan. Pudistin päätäni muistikuvat edellisestä kerrasta kirkkaina mielessäni ja totesin tyynesti:
"Unissas vaan."

---------

A.N. Hyvät jouluntoivotukset ja uudet vuodet kaikille:)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Redeia 
Päivämäärä:   23.12.13 11:09:53

Oioi <333 Kiitos Jazz :3

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Jazz 
Päivämäärä:   23.12.13 17:48:29

Hyvä että tykkäsit:3 oli tuossa hieman näpyteltävää puhelimella, mutta koneessa ei oikeen ollu mitään tekemistä niin mikäs sen parempaa viihdykettä kuin bl:llän kirjoittaminen;) ens vuonna sit jatketaan normitarinan parissa:) toivoen tietenkin, että lukijat pitävät lukemastaan;3

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Jenna @ phone 
Päivämäärä:   24.12.13 13:57:34

Hyvä pätkä. Pikku juttu pisti vaan ihmetteleen.. Eikös Marcuksen laukku ilmotettu kadonneeks ja kortit kuollutettu? Silti tuolla oli kummallakin omat laukut kun ne lentokentällä oli

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Jazz 
Päivämäärä:   24.12.13 16:32:25

Mukavaa että pidit tästä:) Mmm ajatuksena ainakin itselläni oli, että miehillä oli useammat matkalukut vaatteineen, jotka meni koneen ruumaan ja sitten marcuksella oli yksi laukku käsimatkatavarana(: pahoitteluni, jos teksti oli epäselvä sen asian suhteen...

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: l 
Päivämäärä:   25.12.13 00:10:18

Pitäisi ladata whatsapp mutta tökkää oma-perhe osioon

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: ---- 
Päivämäärä:   27.12.13 03:54:07

Kiitos Jazz:3

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: hui 
Päivämäärä:   7.1.14 01:57:09

Oli loistava pätkä<3 koska jatkuu? :)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   17.1.14 23:10:37

nyt on pakko nostaa!! jatkoa kaipaillaan!!!:)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   19.1.14 23:20:54

En jaksa oottaa:((

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: Issu 
Päivämäärä:   23.1.14 21:36:33

UP

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.1.14 22:17:56

UP!!!!!!

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   2.2.14 22:17:21

kirjottajaa odotetaan kuin kuuta nousevaa!

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: ! 
Päivämäärä:   6.2.14 21:05:18

upataan !

  Re: Kielletyillä vesillä #2

LähettäjäJazz 
Päivämäärä:   6.2.14 21:33:05

Heii:) pahoitteluni jälleen kiireisistä viikoista, uusi pätkä on jo työn alla ja yritän pian saada jatkoa:D

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: onnellinen 
Päivämäärä:   7.2.14 22:32:10

Jes!! Vihdoinkin!:)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: <3 
Päivämäärä:   23.2.14 05:29:35

UP

  Re: Kielletyillä vesillä #2

LähettäjäAllons-y 
Päivämäärä:   27.5.14 04:14:37

Jarkuuko tää enää?

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: loverock 
Päivämäärä:   31.5.14 13:32:40

Jatkatko ennää??

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: =) 
Päivämäärä:   2.6.14 20:39:06

Aaapuaaa! Ei saa keskeyttää noin kivaa/jännää tarinaa = jatkoa!!

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: loverock 
Päivämäärä:   5.6.14 00:47:31

Uppista keikkaa!

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: aika tylyä 
Päivämäärä:   14.6.14 02:17:55

yyyh... ei tuu lisää, ei :(

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: toiveikas 
Päivämäärä:   2.7.14 21:06:59

nostellaan toiveikkaina:)

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: up 
Päivämäärä:   26.7.14 09:44:25

ylös!

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: ----- 
Päivämäärä:   19.12.14 09:14:25

Vieläkö tämä jatkuu? :33

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   27.12.14 18:52:12

Jatkoa!!!

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   9.8.16 15:25:21

huhuu, vieläkö jatkuu?

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.3.17 23:46:04

?

  Re: Kielletyillä vesillä #2

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.3.17 14:39:53

Näin kolmen vuoden jälkeen veikkaan, että jatkoa saa vielä hetken odotella

   Ylös ⇑   


  
 Vastaa viestiin
 Nimi:       [poista tiedot]
 Sähköpostiosoite:

 Jos annat sähköpostiosoitteesi, se näkyy viestissäsi.

 Otsikko:
   




Hevostalli.net ei vastaa keskusteluryhmissä käytävän keskustelun sisällöstä.