Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   20.3.12 00:59:21

hihi kuudes topa!

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   20.3.12 00:59:50

http://forum.hevostalli.net/read.php?f=11&i=827035&t=827035

linkki edelliseen! :)

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   20.3.12 01:07:27

meinasin tukehtua yks päivä ku silmille pomppas tää kuva.. oon nimittäin kirjottanu Peteä alusta asti kuvitellen sen olevan ihan just tän näkönen! :D paitsi mustat hiukset ja ei kiharoita mut kasvot ihan samanlaiset! :D

http://45.img.v4.skyrock.net/459/jeremysuumpter/pics/2911307293_5.png

Lähettäjä: Jullee 
Päivämäärä:   20.3.12 19:33:10

Naaaaawww (8 <3 Pätkää odotellen >8333

Lähettäjä: lalaa 
Päivämäärä:   24.3.12 20:21:26

jatkoaa !

Lähettäjä: noname 
Päivämäärä:   26.3.12 14:20:45

uus lukija ++ jatkoaa , tää on ihana tarina :3

Lähettäjä: NeiTi 
Päivämäärä:   26.3.12 22:19:22

Täälläki uus lukia! Tykkään kovasti, oot hyvä kirjottaan. :)

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   28.3.12 00:45:50

voi kiituksia, ootte ihania :3 jatkan muutaman päivän sisällä! :)

Lähettäjä: NeiTi 
Päivämäärä:   31.3.12 19:06:23

upp

Lähettäjä: mikii 
Päivämäärä:   4.4.12 20:35:19

millon jatkuu ?

Lähettäjä: Urpå 
Päivämäärä:   9.4.12 12:51:30

Epäilen että jatkuu ku on ollu jo kauan tauolla ja kirjottaja sano että parin päivän päästä jatkuu. Ja se sano sen 28.3 ja nyt on 9.4

Lähettäjä: Em 
Päivämäärä:   10.4.12 15:45:06

Äääää tän on pakko jatkua!!!

Lähettäjä: Metamorphosis 
Päivämäärä:   14.4.12 17:34:53

Tähän haluun jatkoo!

Lähettäjä: sandor 
Päivämäärä:   18.4.12 07:03:30

uppiaa!! nyt jumankauta, tähän on PAKKO saada jatkoa!!
ei anneta tän tippua :-)

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   19.4.12 09:06:36

Oon just kirjottamassa asser+gorka-pätkää ;)

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   19.4.12 10:54:51

Gorka:

Ojensin käteni kohti kännykkääni, joka lojui sohvapöydällä kuin odottaen. Katsoin sitä paheksuvasti ja otin kaukosäätimen sen vierestä. Televisiosta tuli Emmerdale. Minut täytti valtava tuska kun muistin lukuisat hetket jotka olimme viettäneet television ääressä Asserin kanssa. Asser oli pitänyt minua kädestä ja puristanut sitä vähän väliä, kuin varmistaen etten katoaisi mihinkään.
Minulle tuli äkillinen tarve lähteä käymään juuri se lenkki jonka kävelimme yhdessä. Olin jo paranemassa. Olin päättänyt jättää Suomen, ja muuttaa takaisin kotimaahani.
Ulkona valitsin kännykästäni Erikin numeron ja soitin hänelle.
- No moi Gossu, hän sanoi käyttäen lempinimeä, jonka oli antanut minulle sarkastisena huomautuksena alkoholittomuudestani.
- No moi, ajattelin vaan soittaa ku oli vähän.. En kerennyt sanoa lausettani loppuun kun Erik keskeytti minut ja sanoi soittavansa myöhemmin. Katsoin tuuttaavaa puhelinta ja yritin takoa itselleni ettei minulla ollut syytä loukkaantua. Eihän se ollut ihme, ettei Erik halunnut nähdä tai kuulla minusta. Olin kuitenkin aika alamaissa ja yksinäinen. Hän oli saanut asiat sovittua ajat sitten.
Yksinäisyyteni miettiminen sai kyyneleet kihahtamaan silmiini, mutta sain taisteltuani ne katoamaan. Tajusin, että Asserin muisteleminen pahensi ikävääni. Laitoin käteni housujeni taskuun, ja tunsin jotain pientä. Joutsen. Pieni, kaunis, ja hauras, kuin rakkaus, joka ei saanut tukevaa pohjaa.
Minusta tuntui kun pala kurkussani olisi tukehduttanut minut ja miltei kompuroin takas asunnolleni. Tai oikeastaan se oli Asserin asunto. Minua alkoi hävettää. Asser joutui asua takiani hotellissa. Nostin matkalaukut kaapin päältä ja aloin rauhallisesti täyttämään niitä. Tuntui kuin olisin odottanut ihmettä tapahtuvaksi.
Minulla meni noin neljä tuntia että sain kaiken haluamani pakattua. Huokaisin raskaasti ja soitin taksin.
Pyysin ajajaa käymään hotellin kautta, jossa Asser asusti. Kun olin saanut asiani vastaanotossa hoidettua, kävelin takaisin taksiin. Kuski hymyili minulle kun kerroin mitä olin juuri tehnyt. Yllätyksekseni pystyin hymyillä hiukan. Kunnes epätoivo valtasi minut voimakkaimmin. Lähetin Erikille viestin että olin lähtenyt, ja jättänyt Asserin asunnon avaimet hotelliin vastaanottovirkailijalle.
Suljin puhelimen ja irrotin simkortin. Katkaisin sen, kuin viimeisen siteenikin Suomeen ja astuin lentokoneeseen.

Asser:

Katsoin vastaanottovirkailijaa tuimasti silmiin.
- Kuinka niin lähtenyt? Hänhän asuu minun asunnollani.
- Hän kävi ilmoittamassa lähdöstään ja pyysi minua antamaan sinulle nämä. Virkailija nosti pöydän alta pussin ja ojensi sen minua kohti hymyillen myötätuntoisesti. Mulkaisin häntä ja miltei revin pussin hänen kädestään.
Huoneessani uskaltauduin pienen naukun jälkeen kurkistamaan mitä siellä oli. Ensimmäisenä silmääni osuivat asuntomme avaimet. Nostin ne jääkylmiksi menneillä käsilläni sängylle. Lisäksi pussissa oli kuori ja pieni puinen rasia. En meinannut saada rasiaa aukeamaan koska käteni tärisivät kuin horkassa. Vedin henkeä syvään ja avasin rasian. Sen sisältö sai minut voimaan pahoin. Juoksin kylpyhuoneeseen ja oksensin rajusti. Tuntui kuin pahoinvointi ei olisi ikinä menossa ohi. Työnsin kaikki tavarat takaisin pussiin. En ollut valmis siihen. En vielä. Minut valtasi väsymys mutta en antanut sen hallita itseäni. Pakkasin vähät vaatteeni ja menin vastaanottoon. Kysyin paljonko minun pitäisi maksaa mutta vastaanottovirkailija katsoi minua hymyillen.
- Se sama herra maksoi teidän laskunne.
Kuin sähköiskun saaneena keräsin tavarani ja poistuin hotellista. Otin taksin ja menin suoraan asunnolleni. Tiesin että tyhjyys ottaisi minusta vallan. Jätin tavarani eteiseen ja vilkaisin pelokkaana makuuhuoneen ovea. Sitä ovea en halunnut avata. En, koska se toisi liikaa mieleeni muistoja. Liikaa tunteita, joita ei voi hallita. Marssin siis keittiöön ja avasin baarikaapin. Kaikki vanhat viskipullot ja viinipullot olivat vielä täynnä. Gorkahan ei ollut pitänyt viinasta..
Menin olohuoneeseen ja laskin kaapista ottamani pullon sohvapöydälle. Käperryin sohvalle ja vedin Gorkan ostaman paksun viltin päälleni. Tunsin rakkaan tuoksun täyttävän kaikki aistini ja vaivuin hitaasti uneen.

Lähettäjä: Libe 
Päivämäärä:   19.4.12 11:18:01

Hyvä pätkä, mutta kai ne palaa vielä yhteen? Niitten on pakko palata yhteen!!

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   19.4.12 11:43:49

Libe pakko paljastaa et kyllä palaa. Oon ite ihan rakastunu näihin ni en ite kestäis sitä et ne ei palais. :)
Tänään tai huomen tulee jatkoa Gasseriin :)

Lähettäjä: sandor 
Päivämäärä:   22.4.12 00:35:54

up ja jatkoa jos sais :-)

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   22.4.12 11:35:47

Gorka:

Huokaisin väsyneenä ja katsoin lentokoneen ikkunasta ulos. Lento tuntui kestävän ikuisuuden. Vaikka mihimpä olisin aikaani tarvinnutkaan?
Kaikki hauskuus tuntui olevan kadoksissa. Yritin miettiä milloin olisin viimeeksi nauranut oikein sydämestäni. Mieleeni tuli tapaus jolloin Asser kantoi minut keittiöön makuuhuoneesta. Olimme molemmat alasti ja janoisia. Asser oli kaatanut vettä suoraan rintakehälleni suudellessamme kiihkeästi. Muistan nauraneeni ja vetäisseeni hänet itseäni vasten ja käskenyt hänet kuivaamaan rintakehäni. Asserin surullinen ilme pompahti mieleeni ja tunsin jonkun liikahtavan sisälläni. Tiesin ettei toista samanlaista rakkautta ole mahdollista löytää joten tunsin valtavaa tyhjyyttä.
Kuuntelin mp3 soittimestani Asserin lataamaa musiikkia ja kyyneleet alkoivat virrata poskiani pitkin. Asser piti juuri samanlaisesta musiikista.
Jencarlos Canelan ääni työntyi tajuntaani ja olin vähällä repäistä kuulokkeet pois korvistani. Annoin itselleni luvan vaipua loputtomaan itsesääliin ja painoin neuletakkini hupun syvälle päähäni jolloin vain mustat hiustupsuni sojottivat sotkuisesti sen alta varjostaen kirkkaan sinisiä silmiä. Tunsin kyyneleiden takertuvan ripsiini ja painoin silmäni kiinni.

Asser:

Heräsin hiestä valuen sohvalta. Olin nukkunut monta tuntia vaatteet päällä kääriytyneenä paksuun vilttiin. Ajattelin riisua vaatteet ja kömpiä sitten Gorkan viereen nukkumaan. Sekunnin murto-osan aikana totuus palasi mieleeni kuin tiiliskivenä kasvoillani.
Muistin kirjeen jonka Gorka oli jättänyt minulle.
Kävelin eteiseen ja katsahdin tummaa matkalaukkuani. Jäykin sormin kaivoin pussin esiin ja vedin kirjekuoresta paperin. En uskaltanut avata paperia seisaaltani oten istahdin eteisen puiselle penkille.
Käteni tärisivät enemmän kuin koskaan. Katsoin ensin kaarevaa käsialaa. Gorka todella osasi kirjoittaa. Hänen käsialansa oli yhtä lennokasta ja hentoa kuin mies itsekin.

Hei Asser,
Pyydän anteeksi että käytin sun asuntoa ja jouduit asua hotellissa. Mun ois pitänyt asua siellä. Lähdin pois ja jätin Suomen sulle.

Katsoin hermostuneena paperin toiselle puolelle jatkuisiko kirje. Sitten luin sen kolme kertaa uudestaan ja yhtäkkiä pätkä iskostui tajuntaani. "jätän Suomen sulle".
Eihän se vaan voinut tarkoittaa..? Eihän Gorka todella ollut voinut lähteä takaisin Espanjaan?
Suorastaan revin kännykän taskustani ja valitsin Erikin numeron.
- Aijaa, me jo ihan odotettiinki sun soittoa, Erik naljaili.
- Missä Gorka on? Kuiskasin epätoivoa täynnä olevan kysymyksen, ja kun linjalla tuli hetkeksi hiljaista, luulin ettei Erik kuullut kysymystä.
- Se lähti takas Espanjaan, hän huokaisi.
Tuntui kuin olisin tukehtunut pahaan olooni. Tunsin yksinäisen kyyneleen vierivän poskeani pitkin ja lysähdin lattialle polvilleni. Painoin voimattomin sormin puhelun poikki ja itkin rajusti. Koko tuska tuntui vyöryvän yli samalla kertaa ja tunsin fyysistä kipua rinnassani.

Jotenkin sain päivät kulumaan ilman Gorkaa. En ollut vielä käyttänyt makuuhuonetta, en edes avannut ovea. Se olisi ollut liian tuskallista. Kaikki hetket, kun rakkaus sulattaa ihmiset toisiinsa, olivat jääneet elämään tuon oven taakse. Hento tuoksu joka jo alkoi poistua asunnosta, olisi paljon voimakkaampi tuon kirotun oven takana.
Tunsin itseni yksinäisimmäksi niinä hetkinä kun etsin partaterää ja hyllyt olivat tyhjillään. Muistin kaikkien Gorkan käyttämien tuotteiden paikankin.
Tasan viikko Gorkan lähdöstä. Minä päätin herätessäni mitä tekisin. Pakkasin kaikki tavarani takas matkalaukkuihin ja marssin välitystoimistoon. Laitoin asuntoni myyntiin. Sen jälkeen kävin Erikin ja Peten luona hyvästelemässä heidät. Lupasin pitää itsestäni huolen.
Tärisin pelosta miltei koko lennon ajan. Puristin käsiäni nyrkkiin ja kieltäydyin kohteliaasti lounaasta. Kun lentokoneen renkaat koskettivat Espanjan maaperää, aloin pelätä tosissani.
Tunsin kylmän hien valuvan selässäni kun kävelin hakemaan matkalaukkuani.
Otin taksin ja tärisevällä äänellä kerroin osoitteen. Tiesin miltei varmasti, että Judie oli majoittanut Gorkan.
Judie avasi oven yllättyneenä ja rutisti minua lujasti.
- Mä tiesin ettet sä olisi ihan tyhmä, hän kuiskasi espanjaksi korvaani.
- Missä..? En saanut kysyttyä kysymystäni loppuun, koska ääneni katosi. Judie silitti poskeani ja kertoi Gorkan olevan ulkoilemassa serkkunsa Jordin kanssa.
Tiesin että heillä oli tapana ulkoilla yhdessä.
Judie raahasi minut olohuoneeseen ja juotti minulle ainakin viisi kuppia teetä. Korjailin hermostuneena vaaleanpunaisen kauluspaitani kauluksia. Odotus tuntui piinaavalta. Ehkä olin ansainnut sen.
Eteisen ovi kolahti yllättäen ja se sai minut ponnahtamaan ylös kuin vieteri. Kävelin ripeästi eteiseen ja sydämeni tuntui melkein suussani asti.
Gorka oli kumartuneena ottamaan kenkiään pois. Hän nosti katseensa ja minusta tuntui kun koko maailma olisi pysähtynyt. Sillä hetkellä tajusin, että olin nähnyt hänen viimeeksi kun olin jättänyt hänet.
Otin pari ripeää askelta ja vedin hänet vartaloani vasten. Gorka ei vastustellut vaan alkoi painaa suudelmia kaulalleni ja mihin vain yletti. Tunsin kyyneleiden valuvan mutten välittänyt.
Astahdin hiukan kauemmas Gorkasta jotta sain häneen katsekontaktin. Hän katsoin minua suurilla sinisillä silmillään, jotka olivat täynnä kyyneleitä. Hitaasti, kuin unessa, painoin huuleni tuolle täydelliselle suulle. Näin Gorkan huulien raottuvan ja hän vastasi halukkaasti hellään suudelmaan. Kun minun oli irrotettava huuleni hänen huuliltaan painoin huokaisten otsani vasten hänen otsaansa.
Hellien tervehdysten jälkeen vedin hänet mukanani olohuoneeseen, josta Judie oli kohteliaasti poistunut.
Vedin Gorkan istumaan sohvalle viereeni.
- Gorka. Rakas. Mun ei ikinä olis pitäny lähtee sun luota. Ei ikinä. Te amo, Gorka. Te amo con mi cuerpo y mi alma. Hymy nousi hitaasti Gorkan huulille ja hän puristi lujasti kättäni.
- Asser. Mäkin rakastan sua. Ihan valtavasti.
Painoin suukon Gorkan otsalle ja vedin hänet syliini istumaan. Pitkien hellyydenosoitusten jälkeen sain kysyttyä, haluaisiko hän lähteä kanssani syömään illalla. Gorkan innokas myöntävä vastaus sai minut suutelemaan häntä koko sydämelläni ja sielullani.
Valitsin tarkoituksella rauhallisen ravintolan, jossa oli karaokeilta. Keskityimme toisiimme ja suutelimme kiihkeästi aina kun siltä tuntui.
Kun tuli minun vuoroni, Gorka yllättyi hiukan ja antoi vielä suukon ennen kuin kävelin lavalle.

Quise quitarme el sabor de tus besos
Con otra trate de arrancar tu recuerdo
Y fracase, inútil fue
Quise intentar ser infiel y olvidarte
De tanto sufrir casi llego hasta odiarte
Y ya lo vez, me equivoque
Por más que quise
No logré sustituirte
Y vuelvo a ti
Porque mi corazón insiste

Te amo con la fuerza del viento
Te amo en la distancia y el tiempo
Te amo en la alegría y el llanto
Te amo tanto no sabes cuanto
Te amo con mi cuerpo y mi alma
Te amo como ya no se ama
Te amo sin poder compararte
Te amo como nadie ah de amarte

Tiesin että Gorka herkistyi jo siitä kun puhuin espanjaa hänen kanssaan. Näin hänen hymyilevän kyyneltensä lomassa ja laulavan mukana.
Mutta kun laulu loppui, en jättänytkään mikrofonia vaan otin sen telineestä ja kävelin hiukan matkaa Gorkan luo.
- Gorka. Sä tiedät että sä olet mulle tärkein ihminen maailmassa. Mikään ei saa mua koskaan jättämään sua enää yksin. Mun sielu ja ruumis kuuluu vaan sulle. Kävelin ihan hänen eteensä ja laskeuduin toisen polveni varaan.
- Haluisitsä Gorka mennä mun kanssa naimisiin?
Kun ojensin hänelle rasian jossa lepäsi kaunis sormus, hän nyökytteli sanattomana.
- Kulta sun täytyy kyllä vastata et joo vai ei, sanoin hellästi.
- Si, si! Hän suuteli minua pyörryttävästi ja katsoi silmiini. Joku otti mikrofonin kädestäni ja ilta jatkui muiden osalta.
Asetin sormuksen hitaasti hänen sormeensa ja otin rasiassa olevan peitteen alta toisen sormuksen, itselleni. Ojensin sen Gorkalle, joka asetteli sen paikalle. Kun olimme vaihtaneet suudelman, lähdimme ripeästi ulos. Kävelimme sanattomina läheisen hotellin luo ja varasimme huoneen.
Yö oli kiihkeämpi kuin koskaan. Molemmat todistelimme rakkauttame sanoin ja suudelmin. Nukahdin Gorkan lämmin keho itseäni vasten.

Tää olis sitte tokavika pätkä Gorkaa ja Asseria. Toivottavasti kelpaa! :)

Lähettäjä: sandor 
Päivämäärä:   22.4.12 17:24:27

oo kelpaa c:

mutmut mult on mennyt ohi joku olennaine kohta, viimekshän Petel & Erikil oli kauheet draamaa? vai selviiks se myöhemmi? :D

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   22.4.12 21:15:27

jooo e&p draamaa seuraavaks ;)

Lähettäjä: lalaa 
Päivämäärä:   23.4.12 16:51:07

noi on nii söpöii :) ihana pätkää<3

Lähettäjä: sandor 
Päivämäärä:   25.4.12 23:06:14

nostellaas vähä :)

Lähettäjä: Em 
Päivämäärä:   26.4.12 22:55:20

Aah, kiitos jatkosta, tä on niin ihana:)) ja lisäällisäälisää<3

Lähettäjä: miko 
Päivämäärä:   27.4.12 20:09:07

jatkoo <3

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   1.5.12 03:14:12

Pete:

Katsoin nukkuvaa Erikiä. Peitto oli siirtynyt niin, että hänen paketissa oleva jalkansa näkyi. Minun teki mieli koskettaa. Silittää, suudella, halata.. Astuin lähemmäs ja laskin käteni hänen kaulalleen. Silitin Erikin leukaa peukalollani. Hän avasi silmänsä ja loikkasi nopeasti kauemmas silmät säikähdyksestä laajenneina.
-Erik.. Hän yriti tasata hengitystään ja tuijotti pelokkaana kättäni.
-Okei, mä meen kauemmas. Erik, mä en halua sulle mitään pahaa.. En pystynyt jatkamaan lausetta, vaan kyyneleet tulvivat silmistäni ja ääneni särisi. Katsoin Erikiä pahoillani ja näin parhaaksi lähteä huoneesta. Kävelin suurelle parvekkeelle ja kaivoin tupakan askista. Polttelin sitä rauhassa kunnes parvekkeen ovi narahti. Erik tuli varovasti ulos ja nappasi askin pöydältä. Siellä ei kuitenkaan ollut yhtään tupakkaa jäljellä, joten hän vain kääntyi pettyneenä lähteäkseen sisään.
-Kulta..Erik jähmettyi niille sijoilleen ja kääntyi tuijottamaan minua pelokkaana.
-Älä sano mua kullaksi. En mä sulle oo kulta. Sanat viilsivät sydäntäni ja sai uudet kyyneleet silmiini.
-Haluutko.. Tai siis.. Ota tupakka. Työsin vapisevin käsin askin hänen eteensä, ja Erik otti sieltä savukkeen.
-Sä oot mulle kulta. Tuut aina olemaan, kuiskasin varovasti. Erik käveli vain kaiteeseen kiinni ja tuijotti eteensä. Aivan kuin olisin ollut ilmaa. En saanut nukkua hänen vieressään, en saanut koskettaa häntä, enkä saanut sanoa häntä kullakseni. Ne kaikki sattuivat eniten maailmassa. Nousin pettyneenä tuolilta ja menin keittiöön keittämään kahvia. Otin yhden kupin itselleni ja toisen Erikille. Kannoin kupin olohuoneeseen, jossa hän katsoi televisiota. Ojensin kupin hänelle, mutta Erikin ilmekkään ei värähtänyt. Hän ei liikahtanutkaan ottaakseen kupin. Laskin sen hänen eteensä ja menin makuuhuoneeseen. En halunnut Erikin näkevän itkuani. Itkin vuolaasti ainakin puoli tuntia, ja mietin vain yhteisiä muistojamme. Kuinka olin tunnustanut hänelle ihastukseni. Kuinka me olimme saunassa läheisissä tunnelmissa ja Kaisa ryntäsi sisään.. Yhtäkkiä Erik tuli sissään huoneeseen. Nousin ylös, koska luulin hänen tulleen sopimaan. Katsoin häntä anovasti, mutta hän käveli ohitseni vaatekaapille ja otti sieltä paidan ja housut. Erik käveli uudestaan ohitseni vessaan vaihtamaan vaatteita. Tämä jos mikä sai minut kuihtumaan. Lysähdin lattialle voimattomana ja jatkoin nyyhkyttämistä.
-Erik mä rakastan sua! Tule mun luokse ja anna mun koskettaa! Huusin sen niin kovaa kuin kurkustani lähti. Erik avasi vessan oven ja katsoi minua kuin tyhjää.
-Rakas, tuu tänne. Mä haluun näyttää sulle mun tunteet. En mä enää satuta sua. En ikinä. Nousin ylös ja kävelin Erikin luokse. Kiedoin käteni hänen ympärilleen. Erik seisoi hievahtamatta paikoillaan, eikä halannut takaisin. Katsoin hänen silmiään, mutta hän tuijotti pelokkaana rintakehääni. Tunsin kun Erik värisi sylissäni.
-Kulta, mä en enää satuta sua. Sä tunnet mut. Katso mua, Erik! Nostin varovasti hänen leukaansa etusormellani, mutta hän käänsi katseensa sivulle. Yritin painaa huuleni hänen huulillensa, mutta Erik sitkeästi käänti päätään niin, että huuleni osuivat ainoastaan hänen poskiinsa. Aloin silitellä Erikiä varovasti sormenpäilläni poskista, kaulalta, rintakehältä, selästä, mutta hän vain seisoi paikoillaan kuin kuollut kala. Laskin käteni voimattomana alas ja suljin silmäni. Silloin tunsin huulet omillani. Erik kietoi kätensä kaulaani, ja työsin hänet seinää vasten.
-Kulta, ootko sä taas täällä? Mun kanssa? Mun, Peten kanssa? En saanut henkeä. Huohotin hengästyneenä ja itkin samalla kovaa. Työsin sormeni Erikin tukkaan ja haistelin hänen tuoksuaan silmät kiinni. Suutelin häntä kerta toisensa jälkeen uudelleen, kunnes olin varma ettei hän häviä mihinkään. Nostin katseeni hänen silmiinsä. Ja samassa näin sen rakkauden hänen ruskeissa silmissään, joka minunkin sydämessäni oli. Hymyilin kyynelten läpi hänelle ja suutelin häntä vielä kerran.

Lähettäjä: sandor 
Päivämäärä:   1.5.12 05:44:09

oii <3 lisää!!

Lähettäjä: :)) 
Päivämäärä:   1.5.12 18:54:08

jatka tää on niin loistava tarina<33 :))

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   2.5.12 19:23:11

yritän kehitellä kunnollisen lopun noille gorkalle ja asserille joten siinä voi mennä viikko. :D mut toivottavasti toi toinen minä saa jatkettuu petee ja erikii ;)

Lähettäjä: kauko 
Päivämäärä:   7.5.12 03:08:36

YLÖÖS JA JATKOO :)

Lähettäjä: Em 
Päivämäärä:   14.5.12 15:36:53

Mihin jatko jäi??

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   15.5.12 11:29:53

Eli siis joo.. En keksi mitää viel tohon g+a kuvioon joten seuraavaks tulee luultavimmin p+e :)

Lähettäjä: ;)) 
Päivämäärä:   15.5.12 14:43:33

Jatkoa hyvä tarina :)) <3

Lähettäjä: micke 
Päivämäärä:   20.5.12 16:05:09

sait uuden lukijan! ;) luin koko tarinan läpi ja tää on ihan huippu! :)) äkkiä vaan jatkoa! =)

Lähettäjä: Jullee 
Päivämäärä:   26.5.12 05:49:26

... AAHH <3 Pete ja Erik <33 :3

Jatkoa, tottakai!

Lähettäjä: Metamorphosis 
Päivämäärä:   28.5.12 22:42:16

jatkoa! :]

Lähettäjä: Atla 
Päivämäärä:   29.5.12 11:22:45

Jatkoa:)?

Lähettäjä: jixx 
Päivämäärä:   31.5.12 20:36:39

semmone kuukaus menny.. YLÖS ja JATKOA. piste.

Lähettäjä: Metamorphosis 
Päivämäärä:   6.6.12 18:51:11

Lähettäjä: jixx
Päivämäärä: 31.5.12 20:36:39

semmone kuukaus menny.. YLÖS ja JATKOA. piste.

Lähettäjä: Zet 
Päivämäärä:   17.6.12 21:18:07

Eisaajättäätähän, jatkoa, tä on niin paras

Lähettäjä: micke 
Päivämäärä:   18.6.12 16:37:39

missä jatko?

Lähettäjä: sandor 
Päivämäärä:   22.6.12 23:22:08

pidetää ylhääl & eletään toivos :)

Lähettäjä: getu 
Päivämäärä:   7.7.12 01:19:48

Oot saanu uuden lukijan. Tää on iha paras stoori eli jatka pian!

Lähettäjä: getu 
Päivämäärä:   11.7.12 18:58:12

Up

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   26.7.12 19:34:32

meinasin alkaa itkeä kun luin on vikan kappaleen. löysin tän vasta nyt ja toivoisin että tää jatkuis vielä. !

Lähettäjä: hj 
Päivämäärä:   8.8.12 08:29:53

up

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   8.8.12 10:22:58

hei pupuset! mä jtkan tän ja toisen niin nopeesti loppuun ku pystyn mut mul on nyt just viel vähän kaikkee ni en uskalla luvata mutta viikon sisällä tulee ensimmäinen jatko molempiin! :)

Lähettäjä: hj 
Päivämäärä:   12.8.12 12:26:57

up

Lähettäjä: hj 
Päivämäärä:   20.8.12 13:14:41

up !

Lähettäjä: hj 
Päivämäärä:   22.8.12 17:13:24

pidetään etusivul jos vaikka tänne innostutaisiin kirjottaa

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   26.8.12 02:12:41

mulla on lähes valmis pätkä kotona koneella ja meen huomen tai ylihuomen kotii ja julkasen sen sillon! :) muistattehan rakkaat ystävät että peteä ja erikkiä tulee enää yksi pätkä ja asseria ja gorkaa yksi, sit saattaa tulla vielä yks yhteinen pätkä jossa on ulkopuolisen näkökulmmasta eli ei kenenkään tarinan hahmmon. olen myös suunnitellut tähän sellasta että yhdistän nää kaks tarinaa (ttämä ja sometimes my mind) vikassa pätkässä jonka laittaisin tähän ja tohon toiseen :)

Lähettäjä: hj 
Päivämäärä:   26.8.12 11:08:47

kuulostaa hyvältä

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   26.8.12 19:36:58

kotona ollaan! :) täksi illaksi saan vielä sen tänne, olkaa valppaina <3

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   26.8.12 20:17:52

Erik:

Nostin katseeni Peteen. Hän itki ja hymyili samaan aikaan. Kiersin käteni hänen ympärilleen ja suutelin häntä joka paikkaan johon ylsin.
-Joo, mä oon täällä sun kanssa, kulta. Hymyilin Petelle pienesti ja hän rutisti minua kovempaa, jos se vain oli mahdollista.
-Mä pidän susta huolta, Erik. Mä en satuta sua enää ikinä.
-Mä tiedän sen. Pete lähti raahaamaan minua makuuhuoneeseen, ja vaikka kuinka yritin taistella kipua vastaan, suustani pääsi kivulias vinkaisu. Pete pysähtyi niille sijoilleen ja kääntyi katsomaan minua.
-Jalkaan.. En kerinnyt sanoa enempää kun Pete jo nosti minut syliinsä ja makuuhuoneen sijasta vei minut olohuoneeseen. Hän laski minut varovasti sohvalle ja istui viereeni. Silittelimme ja hyväilimme toisiamme pitkän ajan kunnes Pete nousi istumaan hajareisin yläpuolelleni. Hän tarttui kasvoistani kiinni molemmilta puolilta. Mies ei tehnyt muuta kuin silitteli kasvojani sormillaan ja katsoi silmiäni tiiviisti.
-Erik, sä näytät syötävän hyvältä. Suljin silmäni ja huokaisin hiljaa tyytyväisyydestä. Pete painoi huulensa huulilleni varovasti, kuin peläten, että särkyisin suudelmasta. Se suudelma kesti todella kauan. Pete veti päänsä kauemmaksi vain sen takia ettei hän meinannut enää saada happea. Tuijottelimme toisiamme silmiin hetken aikaa.
-Mä haluaisin tupakalle. Pete pomppasi yltäni ja nosti minut syliinsä.
-Mä kannan sut sinne. Nauroin pitkästä aikaa sydämestäni ja kiersin käteni hänen niskansa ympärille.
-Sun nauru saa mut onnelliseksi. Punastuin hennosti Peten sanoista ja painoin suukon hänen suupieleensä.
-Oot ihan hönö. Pete katsoi minua muka kummissaan.
-Minäkö? En oo. Sä taidat olla. Suutelin häntä uudelleen, tällä kertaa vähän intohimoisemmin.
-Ollaan molemmat. Pete hymyili minulle ja istui alas tuolille, pitäen minua yhä sylissään. Hän sytytti minulle tupakan ja laittoi sen huulieni väliin. Istuimme hiljaa kuunnellen linnunlaulua. Yhtäkkiä hiljaisuuden keskeytti mahani äänekäs kurninta. Virnistin Petelle pienesti ja kohautin olkiani.
-Tilataan pitsaa. Heti kun olin ehdottanut tuota, Pete kaivoi jo puhelimensa taskustaan ja alkoi näppäilemään pitserian numeroa. Hymyilin hänen huolehtivaisuudelleen ja kiersin käteni hänen ympärilleen. Olin tajunnut ettei minulla ollut mitään syytä pelätä Peteä, ja että kehyksen jalkaani osuminen oli ollut vahinko. En malttanut pitää sormiani hänestä erossa, vaan silitin hänen hiuksiaan ja painoin helliä suukkoja tuon syötävän otuksen poskelle. Tunsin itseni niin onnekkaaksi kun sain taas istua rakkaani turvallisessa tuoksussa noiden vahvojen käsien pidellessä minusta kiinni. Olimme molemmat ansainneet kasan rakkautta noiden kamalien välikohtausten ja väärinkäsitysten jälkeen. Pete lopetti puhelunsa ja painoi huulensa huulilleni.
-Et sä voi, pikkunen, olla noin ihastunut että et malta yhden puhelun ajaksi päästää irti.
-Voinpas. Ja oonkin. Mulla oli sua kauhea ikävä. Sanat tuli suoraan sydämestäni ja sanoin ne ääni väristen. Olin ikävöinyt Peten turvallista kosketusta erittäin voimakkaasti. En voinut ymmärtää miten hän sai sisälläni aikaan niin suuria tunteita. Suljin silmäni ja vedin henkeeni Peten humalluttavaa tuoksua.
-Niin mullakin oli sua ikävä. Vaikeimmat hetket oli ne, kun sä käänsit mulle selän, vaikka puhuin sulle. Tai kun sä nojailit tohon kaiteeseen röökillä ja mun olis vaan tehnyt mieli tulla sun taakse ja painaa sut mua vasten ja suudella sun niskaa. Ennen kaikkea tuntee sut ihan lähellä. Katsoin Peten surullisia silmiä tuon avautuessa erostamme.
-Pakko myöntää, että jos sä olisit sen tehnyt, mä olisin varmaan sulanut. Sun takaapäin halaamiset saa mun sukat sheikkaamaan aina. Anteeks, Pete. Mä oon niin pahoillani kaikesta. Varsinkin siitä, kun se tyttö suuteli mua väkisin. Mutta kun kulta se oli niin vahva, että vaikka työnsin sitä kauemmas, niin se ei hievahtanukkaan!
-Älä oo pahoillas. Voidaanko me vaan unohtaa koko välirikko? Ja se tyttö vois ansaita pienen opetuksen. Mun Erikkiä ei seurauksetta ahdistella. Naurahdin Peten uhmalle, ja se sai hänetkin hymyilemään lämpimästi. Nousin varovasti ylös ja vedin Peten mukanani sisälle. Jalalle astuminen sattui vielä hieman, mutta olin jo jokseenkin tottunut kipuun.
--

ää oon vähän laiskana ja aivokapasiteetti nollissa niin kirjotankin kahessa osassa tän vikan :)eli jos saan tänään inspistä niin jatkan tänään, jos en, niin huomenna! :)

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   26.8.12 22:59:05

uppista!

Lähettäjä: JAsssuu 
Päivämäärä:   27.8.12 08:59:24

JEEEES VIHDOIN JATKOAAAAAAAAA!!!!!!!!

ja jatka pian :3

Lähettäjä: Jees 
Päivämäärä:   28.8.12 07:35:17

Pian jatkoa!! tä on paras tarina :)

Lähettäjä: JAsssuu 
Päivämäärä:   5.9.12 21:18:11

missä jatko?

Lähettäjä: srrr 
Päivämäärä:   16.9.12 00:17:11

voi ei :dd olin joskus vuosi sitten ihan koukussa tähän, ja koska uutta jatkoa ei tullu pitkään aikaan, unhoin tämän. nyt vaan yhäkkiä on löytyny taas ja kauheasti menny juoni eteenpäin ja näyttää hyvältä! jos vain sais lukea kohta lisää (: täytyy myöntää että hävettää vähän nuo vanhat kommentit, ko meni vissiin vähän yli ^.- : jatkoa<3<3<3<3<3<3<3333 lisäälisää xoxoo kirjota jo tänä iltana auhpfn asdfökj.. ja muuta tuohon suuntaan :f mutta loppuhuipennusta odotellessa =)

Lähettäjä: :)) 
Päivämäärä:   20.9.12 15:20:53

jatkooo ?? o:

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   20.9.12 15:25:56

Lähettäjä: srrr
Päivämäärä: 16.9.12 00:17:11

voi ei :dd olin joskus vuosi sitten ihan koukussa tähän, ja koska uutta jatkoa ei tullu pitkään aikaan, unhoin tämän. nyt vaan yhäkkiä on löytyny taas ja kauheasti menny juoni eteenpäin ja näyttää hyvältä! jos vain sais lukea kohta lisää (: täytyy myöntää että hävettää vähän nuo vanhat kommentit, ko meni vissiin vähän yli ^.- : jatkoa<3<3<3<3<3<3<3333 lisäälisää xoxoo kirjota jo tänä iltana auhpfn asdfökj.. ja muuta tuohon suuntaan :f mutta loppuhuipennusta odotellessa =)

voi awww :3 kiitos paljon :)

mutta hei, vikaa pätkää oon jonkin verran kirjottanu mut on aika työläs pätkä ku yhdistän siinä kolme tarinaa=4 pariskuntaa :D mutta joo, teen siitä niin hyvän että se korvaa odotuksen ;)

Lähettäjä: srrr 
Päivämäärä:   21.9.12 12:12:58

Hhei kiva kuulla! (: Ei kyllä malta oottaa..!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.10.12 16:29:51

jatkoo O:

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   21.10.12 16:51:30

jatkoaa !! :D

Lähettäjä: ---------------- 
Päivämäärä:   10.11.12 08:30:13

uppp

Lähettäjä: bored to death 
Päivämäärä:   1.12.12 14:16:28

UPUPUPUPUPUP!!!! JATKOO pliis! Oon täällä jo ihan hermoraunio :))) varmaan joka päivä käyn kattoo, et oisko tullu jatkoo, mut ikinä ei oo tullu. En oo aiemmin kommentoinu mut oli nyt pakko. Tosi ihana tarina, toivon vaan ettei nyt mee liian sekavaks loppuratkasu :)

Lähettäjä: inlov 
Päivämäärä:   2.12.12 11:57:28

mahtava !!! luin koko tän tarinan tänä aamuna ! isokiitos sille joka upitti muute ois varmaa jääny lukematta + tuo kuva minkä linkkasit tolle ylös on iha liia hyvännäköne<3

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   3.12.12 00:45:18

Ensiksi. Ei varmaan edes tarvitse kertoa että olen aivan hel'vetin pahoillani tästä tauosta (again -.-). Kuitenkin nyt revin pieniksi palasiksi haaveen yhdistää nämä pätkät koska kaksoseni joka Asseria ja Gorkaa kirjoitti, ilmoitti ettei enää kirjoita tätä tarinaa joten A&G eläkööt tästä lähtien onnellisina ja sivuhahmoina eli heistä saattaa olla jotain mainintaa mutta ei enää omaa tarinaa. Pete ja Erik jatkuu loppuun asti, samaten ystävämme Miska ja Roni. Nyt kirjoitan näille ihan omat loput. En lupaa mitään, mutta saatan jossain vaiheessa alotella uuden homotarinan jonka kylläkin kirjoitan loppuun ennen julkaisua, varmaan tarvitse selittää syytä :D

Erik:

Hipaisin Peten vaalen puvun peittämää käsivartta hellästi. Hän kääntyi katsomaan minua ja painoi nopean suudelman poskelleni. Espanjan aurinko helotti kuumana pilvettömällä taivaalla. Asser seisoi levottomana edessämme ja oikoi tuon tuosta kaulustaan.
-Missä hemmetissä se prinsessa viipyy? Hän tarkoitti kysymyksellään tulevaa aviomiestään Gorkaa, joka oli jälleen kerran melkein puoli tuntia myöhässä. Olin melkein kateellinen Gorkalle ja Asserille kun he menivät naimisiin. Tosin, minkäs teet kun Suomessa se ei vielä ollut mahdollista. Vielä. Olin yrittänyt puhua Peten kanssa kihloihin menemisestä, mutta hän vain katsoi minua aina kuin vajaamielistä ja kysyi minkä hemmetin takia haluaisin mennä kihloihin kun siitä edemmäs ei päässyt. Rehellisesti sanottuna olin onnellinen Peten kanssa, mutta minusta tuntui aina, että jotain puuttui.
-Kulta, miksei mekin voitais muuttaa Espanjaan? Pete katsoi minua tyrmistyneenä ja aukoi hetken suutaan tietämättä mitä sanoa.
-Ensin vauvakuume, sitten koirakuume, sen jälkeen halusit jenkkeihin, ja nyt sä pyydät että muutetaan Espanjaan. Ei hemmetissä. Niinkuin kaikkiin edellisiinkin. Mutristin suutani ja työnsin hänen kätensä kädestäni. Hän pyöräytti silmiään epäuskoisena. Asser naurahti Peten ilmeelle ja hymyili sitten rohkaisevasti minua kohti.
-Sä voisit, Erik, pyytää vinkkejä Gorkalta. Se todellakin tietää miten tahdon saa läpi. Kunhan se nyt ensin vaivautuis paikalle. Hänen ilmeensä synkistyi heti uudelleen ja huomasin hänen vilkaisevan vaivihkaa rannekelloaan. Kohta kuuluikin juoksuaskeleita nurmikkoa vasten, ja nurkan takaa ilmestyi hengästynyt ja väsähtäneen näköinen Gorka. Hän painoi huulensa Asserin huulille nopeasti ja kääntyi sitten meidän puoleemme.
-Onko kaikki hoidossa? Pete nyökkäsi hymyillen ja lähdimme kävelemään hääpaikalle. Pete yritti vielä koskea käsivarteeni, mutta siirryin nopeasti pois tieltä.
-Älä nyt, kulta. Katsoin hänen anelevaa ilmettään ja käänsin sitten katseeni eteenpäin.

Kaikenkaikkiaan häät menivät erittäin hyvin, jos lukuun ei otettu murjottamistani. Asser ja Gorka saivat toisensa ja häitä juhlittiin espanjalaisen riehakkaasti ja pitkään. Pete yritti lämmitellä minua koko päivän, mutta pysyin tiukkana. Minua harmitti suunnattomasti Peten vastaus kysymykseeni, sillä olisin oikeasti halunnut muuttaa Espanjaan. En pelkästään maan itsensä takia, vaan myös sen, että olisimme voineet mennä naimisiin ja kulttuuri olisi muutenkin sopiva. Mutta ei, kun ihana juntti suomalaismieheni halusi meidän asuvan jääkylmässä maassa loskan keskellä pienessä kerrostalokämpässä. Toisaalta, olihan meillä toisemme. Niinkuin aina. Istahdin Gorkan vanhempien talon takaterassille tupakalle. Terassi oli kerrankin tyhjä. Se oli korkea vyötäröön asti lasitettu, ja joka puolella kasvoi kauniita punaisia kukkia. Puhalsin savut hiljaa ulos, kun yhtäkkiä nenäni eteen ilmestyi valkoinen ruusu. Nappasin sen käteeni ja käännyin ympäri. Pete katsoi minua rakastavasti silmiin ja tarttui kädestäni kiinni vieno hymy huulillaan. Sydämeni pomppasi kurkkuun, kun ajattelin mitä nyt tapahtuisi.
-Kositko sä mua nyt? Peten hymy vaihtui raikuvaksi nauruksi.
-En kosi, mutta tulin pyytämään anteeksi. En mä halunnut olla ilkee. Miksi sä haluaisit muuttaa tänne? Puhuessaan hän astui askeleen lähemmäs ja kiersi kätensä ympärilleni.
-Koska.. Mä haluaisin mennä naimisiin. Ihan oikeasti haluaisin. Puhuessani sain palan kurkkuuni ja kyynel valui silmästäni. Pete pyyhkäisi sen poskeltani ja käänsin katseen alas.
-En mä tajunnut että se on noin tärkeetä sulle.
-Musta tuntuu ettet sä rakasta mua. Että sä et halua olla mun kanssa koko loppuelämää. Pete painoi suudelman otsalleni ja veti minut aivan kiinni itseensä.
-Mä rakastan sua tosi paljon. Ja haluan olla sun kanssa ikuisesti. Mutta kulta me voidaan tehdä se ilman avioliittoakin. Sitäpaitsi mulla olis sulle yks juttu.. Hän astui askeleen kauemmas ja päästi kädet ympäriltäni. Pete työnsi kätensä taskuunsa ja veti sieltä pienen rasian. Katsoin sitä kiinnostuneena.
-Nyt kun me ei voida mennä naimisiin niin mä ajattelin että mennään sitten vaan kihloihin. Hän hymyili leveästi ja hyppäsin hänen kaulaansa. Pete nauroi omaa matalaa nauruaan ja huomasin itse itkeväni ja nauravani samaa aikaa.
-Hiton huijari. Sä sanoit ettet sä halua mennä kihloihin!
-No arvaa meinasko mennä yllätys noin tuhat kertaa pilalle kun eräs tyrkytti sormusta koko ajan? Pete työnsi minut kauemmas ja nasti vasemman käteni ylös. Hän avasi rasian ja otti sieltä kultaisen sormuksen ja pujotti sen sormeeni. Sitten hän suuteli sormusta nopeasti ja painoin huulensa huulilleni. Rutistin Peteä itseäni vasten kovempaa ja kovempaa. Lopulta hän irrottautui suudelmasta nauraen.
-Kun se tekee sut noin onnelliseks ni mä mietin vaan että minkä hemmetin takia mä tein sen vasta nyt. Hymyilin Petelle leveästi ja nostin sitten käteni katsoakseni sormusta tarkemmin. Juuri silloin Asser ja Gorka ilmestyivät äänekkäästi terassille, mutta nähdessään tarkkailuni, vaikenivat äkisti. Gorka katsoi kihisten innostuksesta ja harppoi luokseni. Hän nosti käteni ylös ja nähdessään sormuksen kiljaisi äänekkäästi. Gorka suorastaan huusi onnittelunsa ja halasi minua lujasti. Asser meni Peten viereen seisomaan ja taputti tätä selkään.
-Ai hitto sä, velikulta, olet helppo. Pete kääntyi katsomaan veljeään.
-Kulkee vissiin geeneissä.

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   3.12.12 11:23:01

ainiin, sen teen vielä tälle tarinalle (koska on niin rakas ja tärkeä pieni timanttini <3) että kun saan oman läppärin vihdoin ja viimein, kerään kaikki pätkät ja muutan ne imperfektiin (alkoi aika hemmetin raskaalla tekstillä joka poukkoili ja oli preesensinä) ja korjaan joka ainoan kirjoitusvirheen ja muokkailen hieman pätkiä paremmiksi ja julkaisen sitten ehkä yhtenä kokonaisuutena kaiken! iso kiitos ja halaus ja rutistus ja ikuinen nöyryys joka ikiselle lukijalleni, olette ollut aivan ihania ja kärsivällisiä! Tää on kaikella rakkaudella ja kunnioituksella oikeestaan teidän ansiosta päässyt loppuun asti. Teidän takia mulla ei ollut sydäntä pitkistä tauoista huolimatta jättää kesken. Iso kiitos myös ihanalle kaksoselleni joka jätti minut viimemetreillä pulaan, olit silti suunnaton apu ;)

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   6.12.12 22:21:48

Up! Haluan että jokainen joka luki tän loppuun, kommentoi jotain ;) oikeasti tahdon vain tietää menetinkö jokaisen lukijani taukoilun takia...

Lähettäjä: BeLLe 
Päivämäärä:   6.12.12 22:48:10

Mä löysin tän aika myöhään, ja luin parissa päivässä. Tarina on kehittynyt loppua kohden huomattavasti, nimittäin alussa teksti ei kovin kehuttavaa ollut. Mutta joo Pete ja Erik + Asser ja Gorka (taisin möhlii jonkun nimen) ovat kaikki tosi söpöjä ja toivon jatkoa hyvälle tarinalle pian!

Lähettäjä: Cabi 
Päivämäärä:   7.12.12 02:21:01

Loppuko tää??? O.o EIII! IHANA TARINA!

Lähettäjä: Cabi 
Päivämäärä:   12.12.12 13:25:45

UP

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   13.12.12 09:41:34

kyllä se valitettavasti loppu :/

Lähettäjä: Cabi 
Päivämäärä:   13.12.12 14:43:25

Äääää :( Mut ihana oot ku laitoit tän tänne :)

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   17.12.12 22:48:26

Nostan vielä kerran :)

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   24.2.13 18:39:04

Ups :)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.3.13 21:05:30

Voi ei,luin tän yhdessä päivässä ja tää on yks lempitarinani! Oot huippuhyvä kirjottaan ja tää tarina on aahh.. Tää on niin ihana! Onko tästä tulossa enää jatko-osia?:)

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   1.5.13 17:49:29

pakko nostaa! Jos joku muru vielä löytäis tämän ja lukisi ;)

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   2.5.13 20:50:30

♥ oon lukenu tän jo paljon aikasemmin ja tää on edelleen iha törkeen hyvä, oon lukenu tän varmaa 10 kertaa kokonaa. rakkaus siis tää ois ihana jos jatkus !

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   3.5.13 10:27:46

kolme pistettä, kiitos :) Ollaan nyt tässä systerin kanssa mietitty että kun tää meillekin on aivan huipputärkeä ja ihana ja kaikkea että jos tätä jatkais tässä jossakin vaiheessa jonkun verran. Eli pysykää kartalla siltä varalta :) ♥

Lähettäjä: nakkisoturi ek 
Päivämäärä:   4.5.13 17:45:28

ohoi tää on jatkunu ! :D

t.nakkisoturidaccomutakakku :3

Lähettäjä: matu 
Päivämäärä:   5.9.13 10:03:41

Uus lukija ilmoittautuu, aivan ihana tarina kyllä! :) Jatkoa vaan tulemaan! :)

Lähettäjä: secret 
Päivämäärä:   19.11.13 19:28:07

noniin, nostan tämän että saan talteen :)

Lähettäjä: jaa 
Päivämäärä:   21.11.13 14:50:04

Uus lukija! ^^ ihana tarina! <3

Lähettäjä: Petolimppu 
Päivämäärä:   24.11.13 09:25:06

Tää on aivan mahtavan ihana tarina! Luin eilen illalla koko tarinan putkeen alusta loppuun, teksti parani matkan varrela aivan hirviän paljon, pojot siitä :) hyvää kuvailua, pätkät alko olemaan nyt edellisestä topasta sopivan mittaisia, hyvää kuvailua ja helpostiluettavaa tekstiä, jatka samaan malliin, jään odottamaan innolla jatkoa :))

Lähettäjä: Doomdada 
Päivämäärä:   29.12.13 03:46:16

Luin tän tänään kokonaan (uudelleen, köh köh...) ja ei voi kun ylistää!