|
Lähettäjä: Aidanseiväs
Päivämäärä: 23.8.09 21:52:21
tässäpä tämä huuruinen pätkä :)
[ Jasse ]
Mä lähdin edellä seuraamaan Ikeä ja Roopea, enkä edes vilkaissut taakseni. Mari saisi mun puolestani seurata jos tahtoi, mutta tällä hetkellä mä en jaksanut vaivautua yrittämään liikoja. Hetkeä myöhemmin mä kuulin kuitenkin omiani nopeammat jalaniskut maata vasten ja pian hämmentyneen, mutta samalla jollakin tapaa innostuneen tytön pää ilmestyi mun toiselle puolelleni.
”Ai moi. Käytsä usein täällä?”
Mari naurahti ja tönäisi mua hellästi.
”Tosi usein. Käytsä?” Mari kysyi ja mä nyökyttelin.
”Eihä sua haittaa?” nostin tupakan huulilleni ja kaivoin sytkää taskustani.
Hetken aikaa tyttö empi vastaustaan, mutta puisteli sitten päätään ja ynähti hiljaisen ein. Mä sytytin sätkän ja vedin henkoset. Tarjosin Marillekin, mutta se kieltäytyi kohteliaasti ja ilmoitti haluavansa pitää tervat erossa keuhkoistaan. Mä vain kohautin olkapäitäni ja polttelin tupakkanai tyytyväisenä mitään sanomatta.
”Kuka Roosa on?” Mari kysäisi rikkoen hiljaisuuden.
”Se on yks Iken eksä. Emmä tiiä, kai niillä vieläki on jotai vispilänkauppaa. Tai emmätiiä. Ainaki se on vähän Iken perään ollu viimeaikoina”, mä tilitin tilanteen Marille, joka ymmärtäväisesti nyökytteli.
”Aivan. Sä voit sit kertoo mulle kaikkien ihmisten tilanteet ketä me tavataan siellä”, tyttö hymyili.
”Mitä mä saan vastineeks siitä vaivannäöstä? Sä tuut nimittäin kuulemaan moooooonta stooria”, mä kysyin kulmat kiinnostuneesti koholla.
Mari tuhahti, mietti hetken ja virnisti sitten taas ilkikurisesti.
”Voin juoda yhen siiderin. Ja ehkä antaa pienen hyvänyönsuukon”, tyttö ehdotti huultaan purren.
Mä nauroin hyväntuulisesti. Vedin terävästi henkeä hampaideni välistä ja puistelin lopulta päätäni. Ahneeksihan mä olin käymässä.
”Mä haluan jotain enemmän.”
Mari alkoi selvästi kiusaantua, mutta yritti parhaansa mukaan peittää sen.
”Mä voin... Mä voin ehkä tanssia sun kanssa kerran. Ja juoda toisen siiderin”, tyttö tarjoili.
Taas mä puistelin päätäni ja nyökkäsin sitä sanomaan loputkin.
”Jos sä ootat, että tarjoon sulle pillua niin tiiätkö mitä? Ei ole tulossa. Sä voit saman tien unohtaa ton typerän ideas...”
”Shh. Ooppa hiljaa siinä. Mistä sä päättelet että mä sitä ootan? Mä ootan tässä että sä sanot että sä voit tulla mun kanssa sedän viiskymppisiin, as my girlfriend.”
Mari hiljeni samalla sekunnilla eikä sanonut mitään. Huomaamattamme me oltiin pysähdytty ja kun tyttö ei päästänyt ääntäkään, mä turhauduin ja vihaisesti puistelin päätäni.
”Oisha se ny pitäny arvata ettet sä ajattele tätä koko asiaa nii. Anteeks tää vaivaamine, lähe saman tien himaas ja pysy sielä”, mä ärähdin, viskasin tumpin Marin jalkojen juureen ja ripein askelin lähdin saavuttamaan kadunkulmaan kadonnutta parivaljakkoa.
”Jasse! Jasse oota”, Marin käskevä ääni kajahti mun perääni, mutta mä en jarruttanut.
Yritin parhaani mukaan kätkeä huuliin porautunutta virnettä. Taakse ei ollut katsomista, muuten mä jäisin kiinni. Näin matka sujui joutuisasti ja Mari jäisi jotain velkaakin.
”Jasse.”
Mari tarttui mua kädestä kiinni ja käänsi ympäri. Yritin tarkentaa sumeita silmiäni tyttöön, mutta tehtävä tuntui lähes mahdottomalta.
”Ai moi”, nauroin hiljaa ja istahdin lähimmälle sohvalle Mari perässäni.
”Sä oot ottanu jo vähän liikaa...”
”Ilmasta viina ei ole koskaan liikaa”, mä sammaltelin sormi ilmassa huojuen.
Tuhahtaen Mari lätkäisi sen takaisin syliini ja ojentautui mun puoleeni.
”Jasse, voisitko ystävällisesti nyt nousta niin lähetään”, tyttö pyysi hiljaa mun korvaani supisten.
Murahtelin epämääräisiä sanoja ja virnistellen imaisin huuleni kiinni tytön kaulaan. Ensin Mari vastusteli, mutta väsyi lopulta tappelemiseen kun mä lukitsin sen ranteet tiiviisti käsiini. Silmät suljettuina mä tunnustelin tytön vartaloa, enkä voinut edes sellaisissa huuruissa olla huomaamatta sen kiihtynyttä hengitystä ja levotonta liikehdintää.
”Mari mä tiedän että sä haluat mua mikset sä voi myöntää... Mä haluan sua niin paljon..”
”Jasse!”
Mari työnsi mua hiukan kauemmas, mutta mä pidin pintani ja pysyttäydyin tytön yllä.
”Jasse hei..”
”Mari hei.. Mä olin muuten tosissaan sen viiskybä jutun kanssa.. Kun mä tahon että sä olet mun tyttöystävä”, mumisin tytön korvaan ja näykin hiljaa sen korvalehteä.
Välillä Mari töni mua hiukan lujemmin.
”Jasse!” Roope tarttui mua käsistä kiinni ja repi väkisin pois tytön yltä.
Salamana Mari ponkaisi jaloilleen ja hymyili hermostuneen oloisena Roopelle, joka hänkin nesteisenä virnuili takaisin.
”Kiitti..”
”Sáatanan ultrahómo!” mä huusin ja ponkaisin jaloilleni.
Tönäisin Roopea kaikella voimalla rintaan ja jätkä kaatui rymisten lasipöydän päälle. Se helisi hajalle ja sirpaleet levisivät ympäri huonetta. Samassa koko kämppä hiljeni ja järkyttyneen näköinen Roosa kipitti paikalle minihameeseensa kääriytyneenä.
”Víttu tän takia mä en teitä kutsunu! Mä arvasin että jotain sattuu ku te tuutte tänne riehumaa. Hakekaa se yks darrajätkä sieltä pöntöstä ja painukaa just minne tykkäätte kunha se on tarpeeks kaukana täältä. Ja sinä sáatanan sköökki voit lähteä mukaan, sua ei täälä kaivata!”
Illan emäntä näytti käyvän kuumana. Mä horjahtelin hitaasti sen luo, tartuin kädestä kiinni ja painoin keveän suukon sen kämmenselkää vasten.
”Mä oon tosi sori. Poistumme kyllä paikalta ystävieni kanssa. Oli mukava ilta, kiitos kovasti.”
Sitten mä kumarruin aivan tytön korvan juureen ja pudotin käteni sen lanteille hyvin kevyesti.
”Sä kyllä tiedät mistä mut löytää..”
”Tiiän kyllä”, Roosa hihitteli mun kosketukseni lomasta ja mä vetäydyin tyytyväisenä pois.
Iskin vielä nopeasti silmää ja viitoin pystyyn autetun Roopen mukaani.
”Ikee possuuu. Tule mamin luo meijän bileet oli tässä”, seiniin nojaillen mä raahustin vessaa kohti ja löysin Iken lähes sammuneena sen juurelta.
”Roope! Mari!”
”Tää oli viimenen kerta kun mä lähen teijän kanssa mihkää bileisiin”, Roope julisti yrittäessään osua avaimella reikään.
Me kaikki neljä seisoskeltiin Roopen kotiovella kylmässä syysyössä ja levottomina odotettiin sisäänpääsyä. Kun Roope ei millään saanut ovea avatuksi, ryhtyi turtunut Mari toimiin ja hetkessä ovi oli selällään.
”Mari pelastaa päivän”, Ike örähteli mun kainalosta.
Mä taputin sen päätä hellästi ja raahasin sisälle. Ovi pamahti kiinni mun takanani ja Marin avustamana me revittiin kengät sen jaloista.
”Joulupuu on.. rakennettu”, Ike huokaili silmät ummessa.
”Pysy ny vielä hetki hereillä”, Mari aneli repiessään takkia sen yltä.
”Joulu on jo... ovella. Ovela orava ja... kolme musketööriä.”
Roope nauroi nurkassa puolityhjä viinapullo kädessään ja yritti saada takkia yltään.
”Hei huurupeikot hyppikää nyt on riemu raikkahin aika!”
Mari puisteli päätään ja mä yritin parhaani mukaan pysyä pystössä.
”Mee sä vaan oksentaan, kyllä mä tästä huolehdin”, tyttö sanoi ja kiitollisena mä laskin Iken jalat.
Ryntäsin Roopen pieneen vessaan ja annoin ylen. Lotinan kera tavaraa lensi pönttöön ja mä saatoin lopettaa vasta kun tuntui siltä, että kohta lentäisivät sisäelimetkin suun kautta pihalle.
Ike oli saatu sänkyyn ja Mari istui Roopen kanssa keittiönpöydän äärellä.
”Ja sit se sano, että se rakastaa sua”, Roope mumisi.
Mä tuijotin sitä hetken aikaa kiusaantuneena ja köhäisin kurkkuani.
”Missä mä nukun?”
”Te saatte ton äiskän makkarin. Mä nukun Iiron kanssa”, Roope sanoi, nousi hyvin hitaasti ylös ja lähti raahautumaan huoneeseensa.
Me jäätiin Marin kanssa kahden. Istahdin Roopen lämmittämälle paikalle toiselle puolen pöytää ja hitaasti kohotin katseeni tyttöön.
”Buranaa?”
”Emmä tarvi. Mentäskö nukkuun?”
Mari nyökkäsi ja nousi ylös. Tyttö ojensi kättään mua kohti ja hetkeäkään epäröimättä mä tartuin siihen. Se tuntui kylmältä omaani vasten. Hyvin heiveröiseltä. Mä olisin voinut puristaa sen pirstaleiksi tuosta vain, mutta sitä mä en olisi tehnyt. Marista oli tullut mun oma posliinienkeli, jota kaikin tavoin yritin pitää ehjänä. Vaikka se sitten vaatisikin uhrauksia.
|