Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   11.6.09 21:23:14

Edellinen

Tänne jatkelen sitten ~

Lähettäjä: Kharon Nía 
Päivämäärä:   14.6.09 19:18:21

Ylös.

Lähettäjä: PyöreäPalikka 
Päivämäärä:   14.6.09 22:26:08

up

Lähettäjä: keppälerttu 
Päivämäärä:   16.6.09 09:05:46

jatka jatka:) voi vidu ku mä oon tyhmä, oon kommentoinu kahteen edelliseen topaan et jatka, vaikka jatkoa oli vielä toisessa topassa :'D no nyt oon oikeessa topassa, ja haluun jatkoa! :D

Lähettäjä: Sleepless 
Päivämäärä:   16.6.09 14:08:01

Jatkoa pian? Ei malttas oottaa. :)

Lähettäjä: diipadaapaduu 
Päivämäärä:   16.6.09 14:42:09

juu jatkoa :)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   16.6.09 15:30:35

Nyt alkaa vissiin olla aikaa sen verran että voisin tässä joku ilta näpytellä vähä ^^ nyt oon tädillä enkä täällä pysty keskittymään sen vertaa kun on koiria ja muita niin en kirjota, mutta sitte ehkä kotona tänään/huomenna. :)

Ihanaa ku ootte jaksanu odottaa ! :)

Lähettäjä: sally 
Päivämäärä:   16.6.09 15:54:36

Ihana tarina.
jatka nopeesti :)

Lähettäjä: encoding. 
Päivämäärä:   16.6.09 16:51:59

täällä kans innokas lukija ! :) aivan uskomattoman hyvää tekstiä, vaikka täytyy kyllä myöntää et ALUKSI toi preesens-muoto ärsytti.
todella makeesti kuvattu Chasen ja Andyn tunteet toisiaan kohtaan (:

seuraan hamaan loppuun asti !

Lähettäjä: Kharon Nía 
Päivämäärä:   21.6.09 15:01:43

Yylös.

Lähettäjä: diipadaapaduu 
Päivämäärä:   21.6.09 21:17:54

Millon jatkoo? :)

Lähettäjä: encoding. 
Päivämäärä:   21.6.09 22:14:14

UP

Lähettäjä: Muisto97 
Päivämäärä:   23.6.09 16:29:12

Nostellaas välillä.. Toivottavasti saisit jatkoa piakkoin aikaseksi:)

Lähettäjä: encoding. 
Päivämäärä:   24.6.09 21:48:10

ylöös.

Lähettäjä: Kharon Nía 
Päivämäärä:   29.6.09 19:06:55

Ylös.

Lähettäjä: diipadaapaduu 
Päivämäärä:   29.6.09 22:18:04

Jatkoa? :)

Lähettäjä: keppälerttu 
Päivämäärä:   2.7.09 20:19:41

tulisko sitä jatkoa, ollaan venailtu jo aika kauan, älä jätä näin hyvää tarinaa kesken :)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   3.7.09 01:05:35

Olen todella, _todella_ pahoillani etten ole kirjoittanut. On ollut vaan niin paljon mukavempaa olla ulkona kun on niin lämmintä, ettei ole oikein inspiroinut istua sisällä kirjoittamassa ;____; mutta tässä tätä nyt on vähän. Kirjoitan vielä tänä iltana lisää.

Yvonne's POV

”Andy, nouse, me lähdetään nyt. Andrew!”

Ravistelen sohvalla lynyssä istuvaa velttoa hahmoa. Helkutin Andrew.
Huokaisen, siirrän laukkuni olkapäälle ja nostan puolisammuksissa olevan pojan ylös väkisin. Onneksi hänen jalkansa vielä kantavat. Lähden taluttamaan tuota ovelle ja pois melusta ja tunkkaisesta viinan ja tupakan hajusta. Mietin vahingoniloisena, mitä Lizin vanhemmat tyttärelleen sanovat jos saavat tietää mitä talossa on tehty.

Ulkona on viileää, aurinko on laskeutunut ja jättänyt jälkeensä vaaleanpunaisen kajon taivaanrantaan. Yöperhoset lentelevät pihalla. Istutan Andyn portaille ja pyllähdän itse viereen. Poika nojaa minuun ja sönkkää jotain epäselvää osoittaen huojuen tielle päin. Pyöritän päätäni tuhahtaen.
”Olet sinä aikamoinen.”

Mietin hetken soittavani Chasen hakemaan, mutta sitten tajuan, ettei minulla hänen numeroaan ole. Mitäköhän kellokin on? Ja mitä Chase sanoo kun Andy ilmestyy tuollaisena kotiin? Noh, se on pojan oma ongelma. En minä häntä pakottanut juomaan.
Työnnän viinalta tuoksahtavaa rohjaketta vähän kauemmas ja kaivan kännykän hänen taskuistaan. Etsin luettelosta Chasen nimen. Sydän kirjainten perässä saa pienen naurahduksen karkaamaan huuliltani. Söpöä. Painan luurin kuvaa ja kuuntelen tuuttausta. Pelkään jo hetken, ettei tuo vastaakaan, mutta lopulta toisesta päästä kuuluu naksahdus, rahinaa ja puhetta.

”No jo oli aikakin!”
Chase ilmeisesti on tottunut siihen, että yleensä kun näytöllä lukee Andrew, se on myös Andrew joka soittaa.
”Öö... Tuota...” takeltelen. En keksi mitä sanoisin. En voi vain tokaista että Andrew on liian päissään soittaakseen.
”Ai, Yvonne”, Chase kuitenki tajuaa ja hänen äänensä muuttuu vähän vähemmän vihaiseksi.
”Mm... Joo. Voisit varmaan tulla hakemaan...?”
”Tietysti. Olen siellä vartissa.”
”Okei”, vastaan helpottuneena. Ei kysymyksiä. No ei Chase ole tyhmä, hän varmaan arvasi miksei puhuja olekaan Andy.
Puhelu katkeaa. Huokaisen helpottuneena ja laitan puhelimen takaisin Andrewin taskuun. Kääriydyn tiukemmin ohueen hupparintapaiseen ja annan Andrewin taas nojata olkapäähäni.

Chase's POV

Raahattuani tuon sammuneen teinin kahdeksanteen kerrokseen, riisuttuani häneltä suurimmat vaatteet ja kammettua tuon sänkyyn, istun sen reunalle helpottuneena. Katselen hänen suljettuja silmiään. Mieleni tekee silittää hänen kasvojaan, mutta en uskalla.

”Ääliö”, huokaisen pojalle odottamatta vastausta.
”Itse olet”, Andrew kuitenkin mumisee silmät ummessa. En voi muuta kuin hymähtää huvittuneena. Pojankin huulet kaartuvat hymyyn. Tönäisen tuota kylkeen leikkisästi ja kierähdän hänen ylitseen omalle puolelleni sänkyä.

___________________________________________________________

En ala todellakaan kirjoittamaan kolmesta näkökulmasta, älkää säikähtäkö... :D Ei vaan oikein onnistunut kännisen Andrewin omanatuntona toimiminen, joten ratkaisin ongelmani tuolla tavalla.

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   3.7.09 02:03:45

Korjaan: Kirjotan vielä tänä _yönä_ lisää, enkä välttämättä julkaise vielä :D

Ja olisi yksi kysymys. Öhmh.

Mitä mieltä rakkahat lukijat olisi, jos jossain lähiaikoina tulisi mukaan jotain NC-17- tasoista (K-18)? Tai ainakin lähes sellaista. Olisiko hirvittävää? :------D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   3.7.09 02:05:30

En ole ihan varma tuosta ikärajan nostamisesta. Tiedä sitten soveltuuko tälle foorumille oikeen D:

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   3.7.09 02:55:39

Ihan kiva pikkupätkä oli. Mun mielestä sulosta, miten Chase raahaa tuon kännääjän kotiin ja näin. Voi tosin olla, että mä vaan oon niin väsyny, että kaikki on sulosta ja näi. 8)

Jos NC-17 tulee niin meikä kyttää varmasti nenä kiinni ruudussa! Naminami. Luulisi, että jos pätkän alkuun laittaa varoituksen niin tajuaisi herkemmät olla lukematta? :)

Lähettäjä: AgainstMe 
Päivämäärä:   3.7.09 12:59:47

Joo, siihen alkuun mahdollisimman isolla ja tummennetulla, ni eiköhän tajuais. Sit jos joku tulee valittaa, ni on kyllä sokee jos ei sitä huomaa.

Ainiijoo. Oot kyllä tosi hyvä kirjottaja ja on jännää lukee, ku on kirjotettu preesensissä. En muista, et oisin kauheesti virheitä nähny edellisissäkää pätkissä, mut mun silmät voi pettää.

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   3.7.09 14:09:43

Joo. Laitan sitten kunnon boldatut varotukset nii eiköhän ne herkimmät tajua olla lukematta. :D Tänään illalla tulee lisää. Yritän saada ihan inhimillisissä ajoissa...

Lähettäjä: nojoo 
Päivämäärä:   3.7.09 16:51:51

ää en taida olla koskaan kommentoinut mutta loistavaa tekstiä. lisään vain :)

Lähettäjä: Kharon Nía 
Päivämäärä:   3.7.09 16:52:48

Odotellen :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   3.7.09 16:53:20


Andrew's POV

En. Enää. Ikinä. Juo.

Nojaan vessanpöntön reunuksiin pää alhaalla. Päässä jyskyttää ja tuntuu kuin olisin juuri oksentanut sisäelimeni pihalle. Kurkkua kirvelee.
Nousen varovasti ylös tunnustellen, tuleeko enää mitään, ja helpotuksekseni mitään ei enää tule ylös. Vedän vessan ja menen lavuaarille. Huuhtelen suuni ja kasvoni kylmällä vedellä ja vilkaisen peiliin. Vastaan tuijottaa vaalea, sotkuinen hiuspehko ja kaksi vihreää, mustilla silmänalusilla reunustettua silmää kalpeilta kasvoilta. Vesipisarat tipahtelevat leuasta paljaalle rintakehälle. Olenpas kaunis.

”Hengissä?” oven takaa kuuluu kysymys. Äänestä voi erottaa pientä huvittuneisuutta. Mokomakin vahingoniloinen mies.
”Hengissä”, vastaan hetken viiveellä. Ääni lähtee kurkustani epämääräisenä kröhäisynä. Puhuminen vain pahentaa päänsärkyä.
Kuivaan kasvoni puhtaaseen pyyhkeeseen ja poistun vessasta keittiöön. Ilmassa leijuu vastakeitetyn kahvin tuoksu. Pöydällä on vesilasi ja särkylääke.
”Ajattelin että tarvitset noita”, Chase sanoo ja virnistää istuessaan pöydän ääressä ja lukiessaan jotain juorulehteä kahvimukinsa kanssa. Vastaamatta otan mukin ja tipautan pillerin suuhuni huuhdellen sen vedellä alas. Istun pöydän ääreen käsiini nojaten ja toivon, että lääke vaikuttaa nopeasti.
”Lupasin käydä äitini luona tänään”, Chase sanoo välinpitämättömän kuuloisesti. Äidin? Havahdun ja nostan katseeni. Chasella on äiti? Höh, no tietenkin hänellä on äiti. Tämä on vain ensimmäinen kerta kun kuulen hänen edes mainitsevan jotain perheestään.
”Mhm?” vastaan erittäin kuvaannollisesti.
”Jos olet myöhemmin paremmassa kunnossa, tuletko mukaan?”
”Hmm?”
”Niin että tuletko mukaan.” Chase katsoo minua kuin jälkeenjäänyttä.
Mukaan? Äidin luo? Öh...
”Voin tullakin”, suustani lipsahtaa ennen kuin edes ajattelen asiaa sen enempää. Chase nyökkää ja jatkaa lukemistaan hörpäten kahvimukista.

Jäistän hetken lehteen, jota Chase lukee. Tästä voi tulla mielenkiintoista... Päässä vihlaiseva kipu kuitenkin palauttaa minut maan tasalle ja painan taas pääni käsiin nojaten.

***

Iltapäivään mennessä päänsärkyni on jokseenkin lähtenyt ja oloni on muutenkin kohentunut, vaikka vähän heikottaakin. Istun eteisen matalan pöydän päällä ja odottelen Chasea. Yvonne on tekstaillut koko päivän ja kertonut noloja juttuja edellisillasta. Tietenkin minun tekemiäni, kuinkas muutenkaan.

Chase tulee vessasta ja poistumme asunnosta rappukäytävään. Huomaan miehessä jotain erilaista, jota voisin luulla hermostuneisuudeksi, jos en tuntisi häntä paremmin. Ei Chase hermostu tällaisista asioista.
Ilma on aika kuuma, ja se muuttuu tuskallisen kuumaksi mustassa avoautossa, jossa on ollut katto päällä koko päivän. Chase irrottaa sen ja istumme autoon. Se käynnistyy hurahtaen ja Chase on juuri kaartamassa pois parkkipaikalta, kun erotan sivupeilistä takana liikettä.
”Varo, se tulee alle!” huudahdan ja nappaan vaistomaisesti kiinni penkinreunuksesta. Auto pysähtyy äkisti nytkähtäen ja mummo takana näyttää säikähtäneen vihaiselta.
”Katsoisit edes vähäsen minne sen pröystäilevän kulkuneuvosi peruutat!” muori kähisee niin kovalla äänellä kuin saa aikaiseksi. Huokaisen helpotuksesta, kuten Chasekin, ja lähdemme pihasta.

___________________________________________________________
Huomasin muuten itselleni käyneen pienen mokan. Tarinan alussa tuo naapurin mummo kulki rollaattorilla, mutta nyt hän ei enää kuljekaan. Mutta jos vaikka sillä on joku vamma ettei se pysty aina kävelemään... :'D

Tässä välissä tuli tollanen pikainspiraatio, kirjotan sitten varmaan illemmalla kyllä vielä.

Lähettäjä: Kharon Nía 
Päivämäärä:   3.7.09 17:22:18

Minen ainekaa oo ees huomannu tota mokaa :D
Taijanki tulla sit illal takas koneelle *WiRn*

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   3.7.09 17:26:11

Kharon Nía, no hyvä :---D leikitään etten koskaan ees mokannu.

Joo yritän saada sen tekstin mahdollisimman ajoissa illalla tänne... ootte ehkä huomanneetkin että multa tuntuu venyvän ne aina sinne kahden-kolmen paikkeille yölle 8D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   3.7.09 22:03:40

Kohta alan kirjottelemaan, pistän ensin vaan vähän kuvia nettiin.

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   3.7.09 23:53:27

Kohta tulee tekstiä. :)

Lähettäjä: Kharon Nía 
Päivämäärä:   3.7.09 23:54:01

Wohou, ootan :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   4.7.09 00:02:53

Chase's POV

Ajan auton pienen omakotitalon pihaan. Takana on yli parin tunnin ajomatka; vähän kaupungissa kiemurtelua, pieni matka moottoritietä ja loputtomalta tuntuva, kuoppainen hiekkatie, jonka ympärillä on tiheä kuusimetsä. Kuka edes haluaa asua maaseudulla? Täällähän joutuu ajamaan ensin tuntitolkulla että pääsee edes ruokakauppaan!

Avaan oven ja astun ulos autosta. Andrew tekee saman perässä. Hän katselee ympärilleen kummastuneena. Jostain alkaa kantautua koiran haukuntaa. Tai no, jostain ja jostain, sisältä ilmeisesti – ei täällä muutakaan mahdollisuutta ole, kun ei ole muita taloja mailla halmeilla. Miksi ihmeen erakoksi äitini on mahtanut ryhtyä?

Suuntaan keltaisen talon portaille ja ulko-ovelle Andy perässäni. Vatsassani on inhottava jännityksen tunne painaessani ovikelloa kahdesti. Minkä takia minä edes jännitän? Ei se nyt ole kovin suuri asia, jos kerran... kuudessa vuodessa käy äitiään tapaamassa.

Haukkuminen oven takana hiljenee ja ovi avautuu naksahtaen. Nostan katseeni ja yllätyn nähdessäni vieraan miehen kasvot. Mies?
”Iltaa?” tuo reilusti keski-iän ylittänyt tummatukkainen tervehtii kysyvästi, pidellen epäluuloisen näköistä kultaista noutajaa kaulapannasta. Koira venyttää kaulaansa päästäkseen nuuhkimaan uutta tulijaa. Näen sivusilmällä Andrewin vilkaisevan minua.
”Asuuko Lucy Crenshaw täällä?” kysyn vastaamatta tervehdykseen. Äidin nimen ääneen lausuminen tuntuu oudolta. Yritän salavihkaisesti vilkuilla miehen taakse taloon. Ketään ei näy.
”Lucy Crenshaw?” mies toistaa ja katsoo minua kuin olisin päästäni vajaa.
”Niin.”
”Asui ennen”, hän sanoo ja hellittää otettaan koiran kaulapannasta. ”Ennen sekoamistaan.”
Minulta menee jonkun aikaa tajuta, mitä mies sanoi.
”Sek... sekoamistaan...?”
”Niin. Kirjasi itse itsensä sisään mielenterveyslaitokseen. Hullujenhuoneelle, jos minulta kysytään.”
”O... oletko ihan varma?”
”Näytänkö siltä etten ole?” mies tokaisee ja mulkaisee minua pahasti.
Mitä @!#$ä...
”Öh... Ei siinä sitten mitään... Anteeksi häiriö.” Sanat tulevat katkokaisina suustani. Laskeudun portaat alas. Andrew tulee perässäni autolle ja näyttää siltä, ettei uskalla avata suutaan. Istun kuljettajan paikalle, poika istuu viereeni ja lähdemme pihasta.

***

Aurinko on jo laskenut melkein kokonaan ajellessani hiljakseen taas tuttuun kaupunkiin. Koko matkan olen kelannut tuota keskustelua päässäni, miettinyt ja tullut siihen tulokseen, että outo puhelinnumero johtui siitä, että se oli sen laitoksen numero. Alussa olin järkyttynyt, mutta nyt en tiedä, mitä ajatella. En ole nähnyt äitiäni edes vilaukselta kuuteen vuoteen, ja hän soittaa haluavansa tavata ja antaa osoitteen... Vanhalle asunnolleen. Kuinkakohan kauan hän on ollut laitoksessa? Miksi hän meni sinne? Ei ihminen noin vain sekoa... Päässäni pyörii. Jostain syvältä sisimmästäni kumpuaa pieni surullinen tunne. Ehkä se johtuu siitä, että hän on äitini... kaikesta huolimatta.

Ajatustyöltäni olen unohtanut melkein kokonaan Andrewin olemassaolon. Hän on istunut koko matkan ihan hiljaa. Kaarran auton huoltoaseman pihalle muistaessani, että kahvi on loppu. Mikään kauppa ei ole enää puoli yhdentoista aikaan auki. Pysäytän ja sammutan auton parkkipaikalle oven viereen.
”Käyn hak...” aloitan, mutta hiljenen huomatessani että Andrew nukkuu. Poika on valunut alemmas penkillä ja hänen kasvonsa valaistuvat huoltoaseman valoista. Hänellä on kauniit kasvot. Jotenkin enkelimäiset. Hymyilen hiukan vetäessä katseeni Andrewista ja noustessani ulos autosta. Laitan irrotettavan, kevyen katon paikalleen, koska ilma on viilennyt aika tehokkaasti ja hyttyset tuppaavat tunkemaan sisälle.

Sisälle huoltoasemalle mennessäni mietin, että ilman Andrewia olisin luultavasti paljon järkyttyneempi äidistäni. Ilman häntä olisin yksin... Vaikka olenkin asunut kauan omin nokkineni, minulla on aina ollut joku, jonka puoleen kääntyä. Nyt, jos Andya ei olisi, minulla ei olisi ketään.
Loppujen lopuksi olen aika riippuvainen muista ihmisistä.

Huoltoasema on täynnä porukkaa. Suurin osa ihmisistä on kahvilan puolella. Ilmassa leijuu kevyt tupakan ja pikaruoan haju. Etsin katseellani ruokapuolen, nappaan sieltä pari kahvipakettia ja menen kassalle. Kassalta pyydän vielä askillisen tupakkaa. Maksan ostokset ja suuntaan takaisin öiseen Philadelphiaan ja autoon. Andrew nukkuu edelleen. Käynnistän auton, väännän lämmön kovemmalle ja lähden ajelemaan kotia kohti.

Andrew's POV

Herään auton moottorin sammuessa. Aukaisen silmäni ja tajuan olevamme kotona.
Kohennan penkkiä pitkin alas valunutta ryhtiäni ja aukaisen turvavyön. Chase keräilee jotain tavaraa takapenkiltä. Kahvipaketteja ja tupakka-aski, olemme siis ilmeisesti pysähtyneet jossain matkalla. Siinä särkylääkkeessä oli varmaan jotain nukuttavia sivuvaikutuksia, ei minua aikaisemmin edes väsyttänyt.

Keskustelu tulee mieleeni ja tunnen oloni vaivautuneeksi. En tiedä, mitä sanoa. Olenko vain normaalisti? Niin kuin mitään ei olisi tapahtunut?
Chase ainakin on. Hän näyttää jopa hyväntuuliselta. En voi sanoa aina ymmärtäväni tuon ajatuksenjuoksua. Jos äidin joutuminen mielisairaalaan ei saa päivää pilalle, mikä sitten saa?

Lähettäjä: Kharon Nía 
Päivämäärä:   4.7.09 00:09:20

*typerä virnuilu*
miks toi alkupätkä (kuka edes haluaa asua maaseudulla) kuulosti jotenki tutulta? :D
Joo, seuraavan jatkopätkän odotuksessa :>

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   4.7.09 00:27:46

Heh, en tiiä :D ton loputtoman tuntusen kuoppasen hiekkatien nappasin ihan tosta kun meiän on samanlainen -.-'

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   4.7.09 01:01:19

Heei, mahtavaa. Mä joutaisin varmaan kyllä Chasen äidin kanssa samaan laitokseen, koska virnuilen aina oudosti tätä lukiessani, ja muut katsovat kuin hullua^^

Mielenkiinnolla jään seuraamaan, mitä tapahtuu. Tosi hienoa, että tää menee melko nopeatempoisesti eteenpäin, muttei kiirehdi kuitenkaan liikaa. Ja myönnettäköön, että mä en edes huomannut mummomokaa ennen ku sanoit. :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   4.7.09 01:04:34

near, HAH :D voin kysyä jos on tilaa?
hyvä ettet huomannu :D ois ehkä pitäny jättää mainitsematta nii ei ois kukaa huomannu ja oisin saanu pitää maineeni. :------) no ei kai siitä ny maine menny. heh.

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   4.7.09 01:05:30

Tänään saattaa tulla vielä pikkupätkä lisää. Tai sitte huomenna ja vähä pidempi.

Lähettäjä: Muisto97 
Päivämäärä:   4.7.09 01:13:47

Laita vaan lisää, niin on meillä yökukkujillakin jotain tekemistäXD

Niin joo, jos et ois mummomokaa sanonu, ei sitä kukaan ois huomannu;P

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   4.7.09 14:38:42

No en sitten kirjottanu eilen enää.

Mut tänään tulloo jossain välissä (:

Lähettäjä: Muisto97 
Päivämäärä:   4.7.09 22:22:44

Etusivulle.. Tuleeko ennen vai jälkeen keskiyön jatkoa?:)

Lähettäjä: encoding. 
Päivämäärä:   4.7.09 22:33:11

upitusta (:

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   4.7.09 23:26:29

Hee. Koko päivän nukuin, niin nyt on hyvä odotella jatkoa tälle illalle/yölle. :)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   5.7.09 00:52:20

Joo, jatkoa alan vasta nyt kirjottelemaan, sori :s mutta tulossa vielä tänä yönä, jos joku nyt valvoo. :)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   5.7.09 03:19:10

Menee taas kivan myöhään, kun oon niin hidas ja teen tässä samalla kaikkea muuta. Mut on mulla jo yli puol sivua tekstiä valmiina :'D tulee vielä tänä yönä.

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   5.7.09 03:37:02

Herään aamulla siihen että minulla on aivan tuhottoman kuuma. En ensin tajua miksi, mutta yrittäessäni nousta ylös tunnen painon kylkeni päällä ja huomaan Chasen kiertäneen kätensä ympärilleni ja nukkuvan tyytyväisenä. En voi muuta kuin hymyillä tajutessani tuon. En raaski heti lähteä, vaikka meinaankin tukahtua. Katselen Chasen rauhallisia kasvonpiirteitä ja mietin eilistä. Yritän kuvitella asian itseni kohdalle. Minä ainakin olisin järkyttynyt jos äitini joutuisi jonnekin osastolle... Mutta Chasessa on muutenkin jotain outoa. Siis ei yleisesti, mutta kun puhutaan hänen perheestään. Missään ei ole mitään kuvia heistä, hän ei puhu heistä koskaan ja nyt paljastui, ettei hän ole nähnytkään äitiään muutamaan vuoteen.

Jonkun aikaa Chasen kainalossa maattuani minun on pakko nousta, etten kuole lämpöhalvaukseen. Siirrän hänen kätensä varovasti pois päältäni ja hivuttaudun alas sängyltä. Nappaan kaapista hiljaa pyyhkeen mukaani ja hipsin alushoususillani suihkuun. Tipautan loputkin vaatteet lattialle ja saatuani kraanan päälle annan viileän veden valua ylleni jonkun aikaa. Pesen hiukset ja poistun suihkuhuoneesta pyyhe lanteillani keittämään kahvia.

Ei mene kauaa kun Chasekin ilmestyy keittiöön pelkät harmaat, löysät collegehousut yllään. Olen juuri kaivamassa kaapista sokeripurkkia, kun hän tulee ja kiertää kätensä ympärilleni.
”Hmh?” hymähdän hämmästyneenä tuon käytöksestä. Chase nojaa päällään olkapäähäni.
”Sinä tuoksut hyvälle.”
Naurahdan Chaselle ja käännyn ympäri tuon otteessa, kurottautuen vähän ylöspäin ja painaen huuleni hänen suutaan vasten. Chase vastaa suudelmaan hymyillen.

Irrottaudun Chasen otteesta ja otan sen sokeripurkin sieltä kaapista. Kaadan itselleni kahvia ja istun pöydän ääreen juomaan sitä, sillä välin kun Chase menee suihkuun.

Usein ollessani yksin täällä mietin, miten tämä kaikki tapahtui. En välttämättä olisi uskonut muutama kuukausi sitten haaveillessani koulupöytäni takana historianopettajastani, että joskus tulisin asumaan hänen kanssaan samassa asunnossa ja olemaan ilmeisesti jonkinasteisessa suhteessa hänen kanssaan. Minua alkaa huvittaa vanhojen aikojen muistelu. Olin aika toivottoman rakastunut. Tai olen edelleenkin, mutta eri tavalla.

Chase tulee suihkusta ja suuntaa makuuhuoneeseen ilmeisesti pukemaan päälleen. Nähdessäni hänen puolittain paljaan vartalonsa eilisiltaiset ajatukset palaavat mieleeni. Oikeastaan olen miettinyt sitä jo useampana iltana... Miltä se tuntuisi. Seksi siis, Chasen kanssa.
Hänen tullessaan takaisin keittiöön minun on pakko vaihtaa ajattelunaihettani jotta en punastu. Chase ottaa myös kahvia ja istuu minua vastapäätä.

__________________________________________________________

Ai saakeli, tommonen laittoman lyhyt pätkä jotain ihme lässynläätä D:: älkää murhatko. kirjotan huomenna enemmän ja paremmin.

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   5.7.09 12:02:30

Tänään koitan kirjotella sitten kun oon noi kotihommat saanu tehtyä ja ratsastanu yhen konin. Ehkä siinä viiden-kuuden maissa alan näpyttelemään, ja _pyrin_ siihen että täällä on jatkoa ennen kymmentä :----D

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   5.7.09 14:29:16

Sainpahan edes hyvän aamuherätyksen lukiessani tätä. :D Lyhythän se oli, mutta hyvä silti. Jatkoa odotellessa. :)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   5.7.09 17:49:33

Nyt tulin ja voisin alkaa kirjottelemaan. (:

Lähettäjä: PyöreäPalikka 
Päivämäärä:   5.7.09 18:07:39

no lähen ite ny tallille ratsatamaan omaa hepoo niin toivottavasti jatkoo on sitten ku tuun takas et on jotain mitä odottaa :))))

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   5.7.09 18:11:07

Luulisin että on :)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   5.7.09 18:58:35

Yli sivu jo kirjotettu 8) tulee vähän pidempi tänään.

Lähettäjä: AgainstMe 
Päivämäärä:   5.7.09 18:59:59

Koita saaha ihmisten aikoihin valmiiks, ettei mun tarvii taas jättää lukeminen huomiselle ^^

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   5.7.09 19:01:07

Juu :)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   5.7.09 19:20:17

Chase's POV

Läimäisen auton konepellin kiinni ja huoahdan tyytyväisenä. Nyt on tulpat vaihdettu. Pyyhkäisen likaisia käsiäni rähjääntyneisiin farkkuihin ja sammutan oven yli soittimen.
Andrew istuu jalat ristissä rappumme oven vieressä varjossa ja nojaa käsiinsä.
”Valmista?” poika kysyy kävellessäni häntä kohti.
”On”, vastaan. ”Käyn vain vaihtamassa vaatteet ja pesemässä kädet.”
Vaaleatukkainen nousee ylös betonilta ja menee autolle minun kadotessani rappukäytävään.
En jaksa odottaa hissin laskeutumista, joten hypin portaat kahdeksanteen kerrokseen kaksi kerrallaan. Seitsemännessä kerroksessa meinaan törmätä juuri ovestaan ulos tulevaan vanhaan rouva Brooksiin, jonka yli melkein ajoin eilen. Tervehdin häntä mutta en saa vastausta. En kyllä oikeastaan ihmettele sitä, enhän edes pyytänyt anteeksi eilistä. Enkä kyllä pyydä vieläkään, eukko saisi itsekin vähän katsoa mihin könkkää reumaisilla kintuillaan.

Avaan asuntoni oven ja jätän sen raolleen, koska aion olla nopea. Käyn vessassa pesemässä käteni ja kasvoni ja heitän likaisen paidan ja housut pyykkikoriin. Makuuhuoneen korkeasta kaapista kaivan itselleni farkut ja valkoisen t-paidan. Sipaisen vielä hiuksiani eteisen peilin edessä, ennen kuin poistun kodistani ja menen hissillä alas.

Andrew istuu autossa ja roikottaa kättään oven ylitse. Menen kuskin paikalle ja käynnistän auton. Otan aurinkolasit Andrewin jalkojen edestä lokerosta ja laitan ne silmilleni. Tällä kertaa katson tarkasti, ettei ole invaliidimummoja takana ja peruutan pois parkkipaikalta, lähtien ajamaan kohti Philadelphian ainoaa psykiatrista sairaalaa.

Sairaala on melkein samanlainen kuin tavallisetkin, mutta sieltä puuttuu se vahva desinfiointiaineen haju ja sitä on ilmeisesti yritetty tehdä kotoisammaksi tauluilla ja muovikasveilla. Andrew seuraa minua vähän epäröivän oloisena. En tiedä miksi hän edes tuli mukaani – kuka haluaa vapaaehtoisesti lähteä tällaiseen paikkaan? Mutta ei hänen läsnäolonsa minua haittaa. Oikeastaan luulen siitä olevan vain hyötyä. Hänen seurassaan en ainakaan mene lukkoon niin pahasti.

Jo sairaalan ovien massiiviset lukitusjärjestelmät saavat minulle ahdistuksen aikaiseksi. Täältä tuskin on pois asiaa, kun kerran sisään menee.
Ilmapiiri on jotenkin kammottava. Aulassa istuskelee muutama ihminen, en osaa sanoa, ovatko he sairaalan potilaita vai ihan tavallisia ihmisiä, mutta ainakin he tuijottavat meitä jotenkin pelottavasti. Hyi.

Kiirehdin aulan läpi pois katseiden alta ja menen vastaanottotiskille. Sen takana istuu nuori, vaalea nainen, joka luo minuun pitkähkön katseen hymyillen. Heh.
”Päivää”, sanon kohteliaasti ja hymyilen tytölle takaisin. ”Tulimme tapaamaan erästä potilasta. Lucy Crenshaw.”
”Päivää”, tyttö vastaa. Hänellä on miellyttävä, pehmeä ääni. ”Hetkinen.”
Hän näpyttelee tietokonetta.
”Nimenne?”
”Chase Crenshaw.”
”Olette hänen... poikansa?” Tricia kysyy lukien samalla jotain tietokoneen ohuelta näytöltä. Luin nimen hänen rinnuksessaan olevasta laatasta.
”Kyllä.”
”Ja kukas sinä olet?” tyttö jatkaa vilkaisten Andrewiin. Käännän katseeni poikaan joka näyttää lievästi sanottuna hieman eksyneeltä.
”Hän on... kumppanini.”
Jos olisin viivyttänyt katsettani Andyssa vielä hetken pidempään, olisin nähnyt hänen punastuvan rajusti ja kääntävän katseensa ikkunasta. Poikaparka ei ole vielä tottunut tähän.
Trician ilme on hetken aikaa ehkä vähän järkyttynyt, sitten pettynyt, ja lopulta jotain pettyneen ja tympääntyneen väliltä.
”Öö... Selvä. Huone 149. Teidät tullaan päästämään sisään”
”Kiitos”, sanon ja virnistän. Tunnen myötätunnon sekaista vahingoniloa Triciaa kohtaan, joka yritti selvästi flirttailla.

Lähdemme kävelemään kapeaa käytävää portaita kohti. Vastaanottotiskin takana olevasta ovesta tuli peräämme vartija jolla on avaimet kädessään.
”Ethän pistänyt pahaksesi?” kysyn odottaen Andrewia ja vilkaisten häneen.
”Öö... en... tietenkään”, hän vastaa naurahtaen. Miten rakastankaan hänen nauruaan... Hymyilen vastaukseksi ja kaappaan pojan käden omaani.

Vartija avaa oven avaimilla ja päästää meidät sisään. Hän jää oven taakse odottamaan.

Astun peremmälle huoneeseen Andrew jäljessäni. Huoneen ainoa valaistus on ikkunasta tulviva auringonvalo. Sängyn reunalla istuu hahmo, joka tekee jotain käsillään. Nielaisen ja lähestyn hahmoa.
”Äiti...?” Sana särähtää jopa omiin korviini oudosti. En ole sanonut sitä moneen vuoteen.
Hahmon käsien työskentely pysähtyy ja pää nousee ja kääntyy minua kohti. Näen hänen kasvonsa; niistä erottaa samat, tutut piirteet, vaikka ryppyjä onkin tullut lisää. Jotain kuitenkin puuttuu... Se surullinen, ahdistunut katse, jonka näin viimeisen kerran jättäessäni hänelle hyvästit kuusi vuotta sitten.
”Chase?” hän sanoo hiljaa. Hetki tuntuu kestävän ikuisuuden. Näen auringonvalossa hänen silmiensä kostuvan. Hätkähdän hiukan äidin noustessa sängyltä ja tullessa eteeni. Onneksi hän ei tuntunut huomaavan sitä.
Äiti katsoo minua silmiin. Hän joutuu katsomaan ylöspäin; olen häntä monta senttiä pidempi. Näen hänen silmissään samoja piirteitä kuin omissani.
Varoittamatta nainen kapsahtaa kaulaani ja halaa minua tiukasti. Kierrän käteni automaattisesti hänen ympärilleen. Ahdistus sisälläni tuntuu laukeavan ja joudun nieleskelemään kurkkuuni kohonnutta palaa. Kurtistan kulmiani. Tämä on minulle aivan uusi tunne.
Äiti mutisee jotain korvaani, en ole ihan varma mitä, mutta jotain siitä, kuinka ikävä hänellä on minua ollut. Hän irrottaa kätensä ympäriltäni. Näen hänen kasvonsa vain sumuisesti. Minähän itken... Ei se ole mahdollista... Kyynel kuitenkin karkaa silmäkulmastani. Ennen kuin ehdin pyyhkiä sen pois, äitini kohottaa kätensä ja tekee sen puolestani hymyillen. Naurahdan hiljaa.

Andrew's POV

Seison oven vieressä mahdollisimman hiljaa. Tilanne on jotenkin pysäyttänyt minut. Jos joku kysyisi minulta nyt jotain, en pystyisi luultavasti vastaamaan.

En ole koskaan nähnyt Chasen itkevän. Tai en näe vieläkään, mutta uskoisin niin tapahtuneen. Chasen naurahdus kuulosti hirvittävän surulliselta.
Lucy Crenshaw vilkaisee poikansa ohi minuun, hymyillen ystävällisesti. Näen myös Chasen kasvot vilahdukselta. Hän todellakin itkee.
Hymyilen takaisin naiselle. Ei hän minusta vaikuta hullulta, herttaiselta ennemminkin.

Lähettäjä: wild 
Päivämäärä:   5.7.09 19:31:22

ou jeh :) millon tulee säpinää? ;)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   5.7.09 19:33:46

wild, saa nähdä... _ehkä_ ens pätkässä :D jos jaksan kirjottaa niin pitkälle. tiiän kyllä jo missä kohtaa sitä tulloo.

Lähettäjä: AgainstMe 
Päivämäärä:   5.7.09 19:35:19

Sähä sait sen nopeesti tänne sitteki :) Hyvä oli.

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   5.7.09 19:36:21

Heh, yllätin :---D
Kirjottelen tänään lisää, saa nähdä julkasenko vielä. Luultavasti kyllä, mut ei kannata odottaa, saattaa mennä sinne aamuyöhön taas :'>

Lähettäjä: Kharon Nía 
Päivämäärä:   5.7.09 20:52:23

Mwoaah en osaa kommentoida vaihteeks mitää järkevää :D

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   5.7.09 23:23:42

Hohoo, mahtavaa. :D Multa ei enää irtoa tähän tarinaan mitään oikeasti viisasta kommentoitavaa, kunhan pölötän itsekseni. Innolla odotetaan seuraavaa jaksoa ja sitä lupailtua äksöniä. 8)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   5.7.09 23:49:06

Noo ei niitten kommenttien tartte viisaita olla, kunhan kommentoitte että tiiän jatkaa :----D

Lähettäjä: PyöreäPalikka 
Päivämäärä:   6.7.09 00:38:37

odottelen täälä sitä sun yö jatkoa <3333 en oo ainaka riippuvainen tästä tai mitään :DDD

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   6.7.09 00:55:40

Heh :D Jos jaksat kauan oottaa, saat luettavaa, mut tosiaan menee varmaan aika tosi myöhään. Vai pitäskö sanoa aikaseen, jos aamuyöllä sen julkasen? :'D

Lähettäjä: PyöreäPalikka 
Päivämäärä:   6.7.09 00:59:09

joo no täytyy katsoo jaksanko valvoo niin pitkään ku pitäis aamutalli hoitaa :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   6.7.09 01:50:38

no ei sit kannata :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   6.7.09 04:19:06

Hmm. Luulenpa etten julkase nyt yöllä vielä, sen verran pienen pätkän oon saanut aikaseksi. Iltapäivällä sitte jossain välissä :)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   6.7.09 17:16:22

Nyt alan taas näpyttelemään vähän lisää.

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   6.7.09 17:33:26

Hienoa, voitko sä paljastaa onko tässä osassa jo sitä äksöniä? :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   6.7.09 17:53:21

Hmm. Riippuu kuinka pitkälle kirjotan... Mut voisin luvata sen täksi yöksi ainakin. :D

Nyt tuli pakottava tarve lähtee lenkille, palailen jonkun ajan päästä ja julkaisen sitten täällä.

Lähettäjä: keppälerttu 
Päivämäärä:   6.7.09 19:47:29

nonii, julkase jo :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   6.7.09 21:07:10

Kohta tulee :---D

Lähettäjä: .diu. 
Päivämäärä:   6.7.09 21:27:39

odotamme...

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   6.7.09 21:55:31

(on muuten hiukan hankala kirjottaa kun joutuu hyppäämään koko ajan tekemään jotain hommia -_-' ihan kohta kuitenkin saatte sen, oon jo loppuosassa 8D)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   6.7.09 22:15:19

Illalla Chase saa soiton Samilta, joka pyytää häntä mukaan siihen samaan yökerhoon missä olimme joskus. Sam ei tiedä minun asuvan täällä, ja siksi epäröin hetken, viitsisinkö lähteä. Chase on kuitenkin ollut sairaalareissusta saakka aika maassa ja vaikuttaa siltä, että kaipaisi vähän piristystä, joten hyppään kuitenkin Chasen mukaan autoon ja ajamme Samin luo.

Sam tulee ovesta ulos jo kun Chase on pysäyttänyt autonsa talon eteen. Tuon kasvoilla on leveä virne hänen heilauttaessaan kättään ja istuessaan takapenkille.
”Vai että vakiopano”, Sam naurahtaa vilkaisten minua. Sanat saavat minut melkein tukehtumaan, olen juuri hörppäämässä kokispullosta. Chase virnistää niin että valkoinen hammasrivistö paljastuu, ja vilkaisee kumpaankin suuntaan ennen kuin kääntää auton ja lähtee ajamaan poispäin talosta. Mies suo Samiin nopean silmäyksen peilin kautta.
”Voihan sen niinkin ilmaista”, hän vastaa venyttäen sanojaan huvittuneena. Sam naureskelee takapenkillä ja mutisee jotain iästäni. Luon ”vihaisen” mulkaisun häneen ja hörppään pullosta tällä kertaa onnistuneesti.

Oh all I ever wanted
was to see you smiling
I know that I love you
oh baby why don't you see

Musiikki pauhaa ahtaassa tilassa tartuttaen rytmin tanssiviin ihmisiin. Ilmassa tuoksuu kevyesti savu ja viina. Etsiskelen katseellani Chasea ja Samia. Sen vaikeus saattaa johtua pienestä hiprakastani. Lopulta tutut kasvot kuitenkin eksyvät näkökenttääni kymmenien muiden kasvojen seasta. Pujottelen tanssivien ihmisten läpi Chasen luo. Välkkyvät valot, alkoholi ja musiikki luovat yhdessä sumuisen, euforisen tunteen. Ensimmäisenä kertanani täällä pidin sitä vähän outona, mutta nyt se on tunne, jota parempaa en usko olevan edes olemassa. Chasekin on juonut jonkin verran, mutta ei ole kuitenkaan kaatokännissä. Ei hän ole koskaan. Toivoisin omistavani hänen viinapäänsä – pienikin määrä vähän vahvempaa alkoholia saa minut jo aika sekaisin.

Oh All I ever wanted
was to see you smiling
Oh all I ever wanted
was to make you mine
I know that I love you
oh baby why don't you see
that all I ever wanted
was you and me

Viina, musiikin jumputus ja muutama poltettu tupakka pehmentävät aivojani sen verran, että poistuessamme Chasen kanssa viilentyneeseen iltaan, minä periaatteessa roikun miehessä, tajuamatta tuntea edes pientä ujoutta. Chase tilaa taksin, koska on juonut itsekin sen verran, ettei viitsi lähteä ajamaan autoa.

I'm so alone
here on my own
and I am waiting for you to come
I want to be
a part of you
think of all the things we could do

Taksissa istun Chasen vieressä häneen nojaten. Miehen oikea käsivarsi on kiertynyt penkin selkänojan kautta hartioitteni ympärille. Katselen ylöspäin Chasen sinisiä silmiä, jotka välkehtivät katulamppujen valossa. Ne ovat varmaan kaunein piirre Chasessa. Siis niiden viidensadan miljoonan muun lisäksi.
Poistumme taksista ja Chase maksaa miehelle hiukan ylimääräistä. Hän taluttaa minut oikeaan rappuun, ja pääsemme erään ovesta juuri ulos tulleen naikkosen avulla sisälle – ne menevät lukkoon yhdentoista aikaan, ja kello lähentelee varmaan kahta yöllä. Nainen luo meihin pitkän katseen kun hoipertelen Chasen perässä hissille.

Oh All I ever wanted
was to see you smiling
Oh all I ever wanted
was to make you mine
I know that I love you
oh baby why don't you see
that all I ever wanted
was you and me

Pari nälkäistä silmäystä toisen kasvoihin ja vartaloon, ja saan kuulla hissin seinän tömähtävän kevyesti kun minut töytäistään sitä päin. Maistan Chasen suusta alkoholin ja tupakan hänen suudellessaan minua. Kädet vaeltelevat paitani alla, tunnustellen ihoa ja saaden kylmät väreet kulkemaan ihanasti selkääni pitkin. Huulet ja kieli etenevät suusta kaulaan ja solisluille. Hissi on kahdeksannessa kerroksessa aivan liian nopeasti.

Asunnon ovi pamahtaa perässä kiinni ja potkaisen kengät eteiseen. Chase tekee samoin vetäessäni häntä makuuhuonetta kohti avaten samalla paidan nappeja. Makuuhuoneessa paita lentää lattialle ja tönäisen Chasen sängylle, kiiveten itse hänen päälleen. Suutelen ahnaasti miehen huulia, yrittäen samalla koskettaa hänen vartalonsa jokaista millimetriä. Tunnen miehen käsien seikkailevan selässäni. Hän vetää paidan pois päältäni ja luo silmäyksen paljaaseen ylävartalooni. Normaalisti olisin varmaan pyörtynyt häpeästä, mutta nyt se saa minut vain nojautumaan eteenpäin ja suutelemaan miestä uudelleen, etenemään rintakehälle ja näykkäisemään hellästi nännistä. Näperrän Chasen vyön, napin ja vetoketjun auki, suudellen samalla lantioluun kohdalta. Vilkaistessani yläspäin näen kasvot, joilta paistaa halu ja nautinto.
Chase kiepsauttaa minut selälleni sängylle ja koskettelee huulillaan vartaloani. Se saa minut oppimaan ”kantapään kautta”, että yökerhoeuforiaa parempi tunne on sittenkin olemassa. Miehen kädet avaavat mustat farkkuni ja vetävät niitä poispäin. En voi muuta kuin sulkea silmäni ja antaa Chasen viedä.

Oh All I ever wanted
was to see you smiling
Oh all I ever wanted was to make you mine
I know that I love you
oh baby why don't you see
that all I ever wanted was you and me

________________________________________________________

Ei nyt välttämättä tullut ihan K18- kamaa, koska en vienyt ihan "loppuun asti", mutta sinne päin kuitenkin. En oo kovin paljon tällasta kirjottanut, ropettanut vaan, joten oli ajoittain aika vaikeeta miettiä mitä sanavalintoja tekee yms. ja toivon ettei se kauheesti näy :'D tällasta on kyllä tulossa myöhemmissäkin osissa, tää eka oli lähinnä sellasta kokeilua. Toivottavasti ei tullu ihan kauheen tönkköä.

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   6.7.09 22:36:35

Whou, mahtia. Mulla oli jälleen kerran huulilla semmonen virne ku luin tätä, ja luin jotkut kohat useempaankin kertaan. Vaikka yleensä en välitä lukea biisien sanoja muun tekstin välissä, ni nyt ne oikeesti tuntu sopivan tuonne. :>

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   6.7.09 22:37:27

Unohtu, että mun mielestä ei ollu lainkaan tönkköä, suutelemiset oli kuvattu todella nätisti, tykkään. :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   6.7.09 22:39:04

near, huh, kiitosta :D pelkäsin et meni ihan persiilleen.

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   6.7.09 23:10:14

Äh, et sä saa tätä pilattua varmaan yhtään millään, ainaki mä oon niin koukussa tähän. :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   6.7.09 23:10:51

No hyvä sitte :DD

Lähettäjä: Kharon Nía 
Päivämäärä:   6.7.09 23:41:17

Kyl mäki oon koukussa. Tällä kertaa luin jopa suunnillee puolet laulunsanoista, ku yleesä skippaan ne ku en jaksa lukee, etenkää enkun kielistä :D
Ja joo ei ollu tönkköä :>

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   6.7.09 23:57:37

Ihanaa :D

Lähettäjä: Carany. 
Päivämäärä:   7.7.09 00:30:49

Tän päivän aikana luin tän kokonaa alusta loppuun, ja yllätysyllätys, jäin koukkuun. Sait siis yhen lukijan lisää :D Oot mahtava kirjottaja ja mäki tykkään tosta preesensmuodosta. Jatkoa pian :)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   7.7.09 00:47:35

Carany., oi kiitos, mahtavaa! :D Katon jos kirjotan tänä yönä jotain. Viimestään huomenna jossain välissä.

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   7.7.09 00:49:29

Ilmotathan jos aiot jotain vielä nyt yöllä julkasta että tiiän valvoa tarpeeks pitkään? :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   7.7.09 00:59:04

Joo. Voisin kyllä julkastakin. Luulisin saavani kahteen mennessä jonkun pätkän tänne. :) Kauheeta yökukkujasakkia täällä 8D

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   7.7.09 01:01:25

Tottakai täällä on yökukkujasakkia ku sä koukutat kaikki etkä päästä ihmisiä nukkumaan. :D

Lähettäjä: Kharon Nía 
Päivämäärä:   7.7.09 01:02:15

nearia komppaan :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   7.7.09 01:08:57

:---DDDD voi ei. anteeksi. kirjottelen justiinsa. yritän saada äkkiä että pääsette tutimaan 8D

Lähettäjä: PyöreäPalikka 
Päivämäärä:   7.7.09 01:27:50

niimpä on se kumma kun ei ihmisiä pästetä nukkuu! :''D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   7.7.09 01:57:31

Chase's POV

Herään aamulla myllätystä sängystä ilman rihman kiertämää. Tai itse asiassa en ole varma, onko aamu vai iltapäivä. Mietin hetken yön tapahtumia kattoon tuijottaen ja pian ne palautuvat mieleeni erittäin elävästi. Mielipuolinen virne naamallani etsin jostain lattialta alusvaatteeni ja puen tuolin reunalla roikkuvat collegehousut niiden päälle. Andrewia ei näy. Lieneekö sitten nolostuksissaan vajonnut maan alle, hupsu poika. Vaikka ei hän minun muistikuvani mukaan mitenkään kovin nololta tai ujolta vaikuttanut edellisyönä... Hymähdän omille ajatuksilleni ja aukaisen raollaan olevan makuuhuoneen oven, suunnaten kulkuni keittiöön.

Ei Andrew minnekään ole vajonnut, siellä hän istuu keittiön pöydän ääressä, jäähtynyt kahvikupillinen nenänsä edessä ja katse kohdistuneena ikkunasta ulos. Hän on aina meistä se, joka on ensimmäisenä hereillä, riippumatta siitä kuinka myöhään on valvonut.
”Huomenta”, sanon enkä voi estää hymyn kirimistä huulilleni hipaistessani pojan hiuksia ohimennen. Kaivan kaapista mukin ja kaadan siihen kahvia. Poika mumisee vastauksensa ja hymyilee hänkin pienesti.
”Krapula?” kysyn huvittuneena istuessani tuota vastapäätä ja hörpätessä kahvinkeittimessä kuumana säilynyttä kahvia. Andrew räpsäyttää silmiään vähän unisen näköisenä pari kertaa ja kääntää katseensa minuun.
”Ei paha”, hän vastaa ja hymyilee vähäsen. Hetken vain hiljaa tuijotamme toisiamme kahvia hörppien, kunnes Andrew rikkoo hiljaisuuden.
”Pitäisi käydä äidin luona tänään”, hän aloittaa. ”Heitätkö?”
”Tietysti. Missä välissä ajattelit mennä?”
”Joskus päivemmällä.”
Ilmeisesti siis on aamu. Käännän katseeni seinällä roikkuvaan kelloon, ja se näyttääkin ihmetyksekseni vasta kymmentä aamulla. Nyökkään vastaukseksi.

Parin tunnin päästä minäkin olen onnistunut käymään suihkussa ja laittamaan kunnon vaatteet päälle. Andrew vetää eteisessä tennareita jalkoihinsa. Joudun kaivamaan kännykkäni ja lompakkoni makuuhuoneesta, joka on kuin pommin jäljiltä. En muista ihan joka asiaa illasta, mutta ilmeisesti meno on ollut rajua. Andrew odottaa ovensuussa palatessani kengät jalassa ja tunkiessani samalla kännykkää taskuun. Lähdemme asunnosta ja menemme hissillä alakertaan. Andrew näyttää vaivaantuneelta. Ilmeisesti muistaa edellisiltaisen... hissikohtauksen. Eikö hissi ole aika perinteinen paikka? Ainakin kaikissa elokuvissa. Naurahdan omille ajatuksilleni ja saan Andrewin punastumaan.

_________________________________________________________

Tossa vähäsen. Kirjotan vielä jonkun verran, mutta älkää ihmeessä tän takia jättäkö osaa yöunista pois :'D

Lähettäjä: Kharon Nía 
Päivämäärä:   7.7.09 02:02:52

Varmaa samanlaine mielipuoline virne, ku mulla tätä lukiessa ::::D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   7.7.09 02:08:25

:--------------DDD voipi olla!

Lähettäjä: PyöreäPalikka 
Päivämäärä:   7.7.09 02:20:32

oi ihana<3

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   7.7.09 02:23:29

Voi ei, tää oli kans hyvä osa. Mua varmaa pidetää kohta hulluna, ku en osaa olla irvistelemättä ku luen tätä. Ja kuka niitä yöunia kesällä mihinkään tarttee, just ja just huomaa että on yö. :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   7.7.09 02:26:52

Kiitos :'>

near, sama se mulla on joitakin tarinoita lukiessa :D mut toi on kyllä totta. voi sitä päivälläki nukkua 8D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   7.7.09 03:32:21

Laitan lisää sittenkin vasta päivällä tai joskus huomenna (siis tänään...), ei tuu enää kirjottamisesta mitään, sanat menee sekasin yms. ku väsyttää vähä : D

Lähettäjä: Carany. 
Päivämäärä:   7.7.09 11:28:49

Aaa, ihana alotus aamuun tulla lukeen uus osa tästä :D

Lähettäjä: near 
Päivämäärä:   7.7.09 16:38:43

Luin nyt uudestaan ton eilisen pätkän, olin ilmeisesti hieman väsyny, ku en muistanu siitä enää aamulla mitään. :D No joo, hyvä pätkä se edelleen oli, ei virheitä tai mitään.

Innolla odottelen jatkoa, jos sitä kerran tänään on tulossa vielä. 8)

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   7.7.09 17:05:10

heh :D

joo tänään jossain vaiheessa kirjotan. nyt siivoilen viel ku huomenna kaveri tulee tänne ja tääl on ihan sen näköstä ku viistoist narkkaria olis asunu täällä viikon. -_____-'' sit se kaveri on meillä varmaan muutaman päivän, et sillon en varmaan kirjottele, mut sen jälkeen jatkuu taas.

Lähettäjä: Carany. 
Päivämäärä:   7.7.09 19:32:32

Jeejee, kirjota sitte kilsan pitune siitä tänpäiväsestä jos sen jälkee joudutaa pärjää ilma monta päivää :D

Lähettäjä: Jackson 
Päivämäärä:   7.7.09 19:53:58

Yritän :D Voi sitte mennä myöhempään, mut tulee kuitenki aamuun mennessä.