Lähettäjä:  
Päivämäärä:   21.3.25 22:59:24

Havahduin tänään siihen, etten ole nyt muutamaan kuukauteen jaksanut nähdä kavereita, välillä ei jaksaisi vastata viesteihinkään jos ei ole mitään tärkeää. Huomenna olisi kutsuttu viettämään ulkoilupäivää ja sen jälkeen iltaa kavereiden luokse jonkinlaisella porukalla ja koko viikon olen veivannut eestaas jaksanko lähteä vai en, kun ei yhtään huvita. Mutta samaan aikaan erakoidun kotona vaan ja pelkään, että kohta en saa itseäni enää mihinkään tai kaveritkaan halua minua nähdä. No ei kovin moni ole kyllä ehdotellutkaan näkemistä, yksi tässä taannoin kyseli baariin seuraksi, mutta satuin olemaan kuumeessa. Muuten olen aika omineni ollut.

Niin nyt sitten tässä pohdin, että teenkö itselleni hallaa jos vietän viikonlopun kotona vaan koiran kanssa? Vai pitäisikö pakottaa itseni tuonne kavereiden luokse, vaikkei yhtään kiinnostaisi tällä hetkellä. Viimeksi joulukuussa olen nähnyt noita ihmisiä, että ei nyt tavallaan hirveän pitkä aika ole kulunut.

Onko täällä muita samanlaisia? Tai mitä itse tekisitte tilanteessani?

Lähettäjä: Bree Vandekamp 
Päivämäärä:   21.3.25 23:31:52

Tekisin niinkuin itsestä parhaalta tuntuu.
Ehtiihän sitä myöhemminkin kun siihen on fiilistä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.3.25 23:34:36

Kyllähän ne kaveritkin huomaa josset heidän seurassaan viihdy. Laita itsesi ja omat tunteesi etusijalle.

Lähettäjä: b 
Päivämäärä:   21.3.25 23:49:54

Kyllä, pidemmällä tähtäimellä. Ihmissuhteet ovat kuin kasvit, ne tarvitsevat huomiota, kastelua ja ravinteita. Ja niitä on todella vaikea saada uudestaan henkiin kun nuupahtavat. Se että "ei yhtään kiinnosta" kestää viisi minuuttia ja sitten on taas hauskaa!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.3.25 00:13:27

Kuulostaa tutulta. Pitkä aika kun kavereita viimeksi nähnyt, tai ylipäätään kysynyt kuulumisia. Mitä nyt somessa tykkäillyt ja onnittelut jos ollut aihetta. Mutta... Nämä kaverit eivät koskaan tykkää minun päivityksistä tai onnittele. Silloin kun oltiin edes vähän enemmän tekemisissä, en kokenut olevani edes mitenkään erityisen haluttua seuraa, kunhan pidettiin porukassa mukana. Olen niistä ajoista kiitollinen mutta ehkä toiset ihmissuhteet saa kuihtuakin.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   22.3.25 00:15:36

Yksi vaihtoehto olis lähteä vähän illemmalla tuonne, niin saisin olla kotona päivän rauhassa. Ja sitten olla sen aikaa, kun viihtyy ja yrittää taas hankkia kyydin pois. Tuo on totta, että kaveri suhteita pitäisi pitää yllä. Mulla ei ole vaan aikoihin ollut energiaa ja kun olen jossain käynyt, niin mielessäni ollut todella tylsistynyt ja odottanut vain kotiin pääsyä :( tämä on minulle aika uutta, koska olen aina tykännyt lennellä joka paikassa ja viettää paljon aikaa kavereiden kanssa. Nyt sellanen fiilis ettei jaksaisi millään. Mutta harkitsen nyt tuota, että illalla liityn seuraan joksikin aikaa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   22.3.25 00:17:01

Ei todellakaan ole pakko pakottaa itseään menemään sinne yhtään mihinkään! Jos sä tykkäät ottaa vapaata ihan kaikista ja kaikesta, sun pitää se saada ottaa. Mä todellakin tunnen ton tunteen! =)
Mut sun pitää itse se ottaa, vaikkei olisi reissua mihinkään, sun pitäis osata olla ilman, että kukaan tavoittaa..

Tsemppiä! Kaikki tarvii joskus viikonlopun OFF-tilassa!

Lähettäjä: :-) 
Päivämäärä:   22.3.25 02:25:26

Ei oo pakko jos ei taho ja etenkän halua

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   22.3.25 14:02:39

Nyt taas tuntuu siltä, etten jaksaisi yhtään. Tulee vaan jostain syystä huono omatunto, jos en osallistu?

Lähettäjä: Dior se 
Päivämäärä:   22.3.25 17:00:38

Varaudu, että sinulla ei kohta ole yhtään kaveria.

Lopetin yhteyden pidon kaveriiin 40 vuoden jälkeen, koska minä olin aina aloitteen tekijä. Hän teki selväksi ettei viitsi vaivautua. Minulla on kavereita mutta hänellä ei ole.

Lähettäjä: nff 
Päivämäärä:   22.3.25 17:19:39

Mitä jos pyydät kavereita joskus sinun luo kylään? Niin ettei sinun tarvitse lähteä mihinkään (oletan rivien välistä ettei sinulla ole autoa...?).

Jos on kuormittunut, silloin ei huvita nähdä ketään. Joskus on ihan hyvä olla vaan kotona koiran kanssa ja nauttia yksinolosta. Ei siitä tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa, oikeasti. Sanot kavereille, että olet ollut väsynyt.
--> Jos kaverit ei tätä ymmärrä, niin et tee niillä kavereilla yhtään mitään.

************
Ja tälle kirjoittajalle:

''Varaudu, että sinulla ei kohta ole yhtään kaveria.

Lopetin yhteyden pidon kaveriiin 40 vuoden jälkeen, koska minä olin aina aloitteen tekijä. Hän teki selväksi ettei viitsi vaivautua. Minulla on kavereita mutta hänellä ei ole.''

- Onpa ihana asenne! Ihan kuin kavereiden määrä olisi joku kilpailu, jonka sinä olet just voittanut. :D Haha. Tämän tyypin oma vika, jos ei kertaakaan 40 VUODEN aikana sanonut, että hei olisi kiva jos sä tekisit seuraavaksi näkemiseen aloitteen.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   22.3.25 18:35:00

Joo minun kohdalla ei ole nyt kyse siitä, etten pitäisi itse kehenkään yhteyttä tai ehdottaisi näkemistä, päinvastoin, sitä on tullut tehtyä vuosia ja liikuttaa juurikin joka kutsun perässä. Nyt on sellainen kausi ollut käynnissä pari kuukautta, että ei vaan jaksa eikä huvita mitään. Mietin kun juuri tuota, että ensviikonloppuna voisin kutsua kavereita luokseni kylään. Sitä seuraavana viikonloppuna olisi jo sovittuna kavereiden kanssa yhdelle keikalle meno ja sen jälkeen baariin muutamalle. En siis täysin ole vielä erakoitunut, tekee vaan nyt mieli olla omineen enemmän eikä olla sosiaalinen.

Kait se huono omatunto tulee just siks kun aina ennen ollut menossa mukana ja nyt ei jaksaisi vaikka kovasti perään kysellään. Pitäisi jotenkin oppia sisäistämään se, että välillä voi olla hyvällä omalla tunnolla yksin ja rentoutua.