|
Lähettäjä: vv
Päivämäärä: 16.3.25 12:51:55
Tilanne on se, että olen tähän asti asunut aina varsin pienissä ja huonokuntoisissa asunnoissa. Nyt sain ekaa kertaa vuosiin vakityön, jossa on edes sen tasoinen palkka, että kehtaisi mennä pankista asuntolainaa kysymään. Tuntuu, että olen elänyt vuosikausia "sitten kun" -elämää ja seinät ovat kaatuneet päälle nykyisessä kodissa. No, päädynpä ostamaan tai vuokraamaan isomman asunnon, niin on selvää, että asumiskulut tulevat nousemaan. Lisäksi minulla on ollut siskoni kanssa yhteinen auto, mutta se alkaa olla siinä kunnossa, että auton vaihto olisi ajankohtaista viimeistään vuoden sisään. Ja siskoni haluaa seuraavaksi hankkia uuden auton yhdessä puolison kanssa.
Itselleni oma auto on jatkossakin aika lailla pakollinen. Periaatteessa pääsen tarvittaessa nykyiseen työhöni ja takaisin bussilla, mutta sinne ja takaisin menee yhtään sopivaan aikaan ainoastaan yksi bussi kumpaankin suuntaan. Eli sitten jos se jättää tulematta tai itse myöhästyn (vaikka työpäivä venyy itsestä riippumattomasta syystä), niin ei pääsekään millään. Lisäksi suurin osa kavereista asuu niin, että bussilla ei ole mahdollista mennä heidän luokseen. Rakastan myös käydä esim. ulkoilemassa luontoalueilla, talvella hiihtämässä eri paikoissa jne, mikä ei valitettavasti ole mahdollista ilman autoa. Ratsastamassa käyn myös tällä hetkellä, mutta se on yksi kohde, mitä mietin säästönä...
Eli on selvää, että kun uusi auto pitäisi hankkia, siihen liittyvät kulut tulevat jatkossa vain minulle ja asumiskulut tulevat nousemaan, niin jostain pitää säästää, tai ainakaan muut kulut eivät saisi kasvaa. En vain osaa päättää, mistä luopuisin! Luopuisinko ratsastuksesta, joka on nykyään kyllä järjettömän kallista. Minulla oli muutama vuosi sitten vakava uupumus, jonka vuoksi myös ratsastus meni pitkään ihan pipariksi. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt tuolloin tajuta pitää taukoa, mutta ei, yritin vain kahta kauheammin ja otin mieluumminkin enemmän tunteja. No, nykyään käyn vain kerran viikossa tunnilla ja on alkanut taas jotenkin sujua. Aina välillä tietty turhauttaa, että olen kaukana siitä tasosta mitä aiemmin olen ollut, mutta sitten jos mietin lopettamista, niin tuntuu, että tunnit sujuvatkin taas ja ryhmä ja talli ovat niin kivoja. Mutta onko se sen rahamäärän arvoista, mitä siihen menee, niin en tiedä. Toisaalta myös hevoset ovat edelleen aika vahva osa identiteettiäni, kun olen lapsesta asti harrastanut.
Minulla on kuitenkin ollut myös unelma, että hankkisin oman koiran. Toimin tällä hetkellä eräänlaisena sijaiskotina yhdelle kodinvaihtajalle ja minun olisi periaatteessa mahdollista saada koira itselleni. Olenkin siihen jo aika ihastunut, mutta tuo taloudellinen asia mietityttää. Periaatteessa siis taloudellisesti kaikkein vastuullisinta ja turvallisinta olisi sekä lopettaa ratsastus, että olla pitämättä koiraa. Toisaalta jompaankumpaan voisi olla varaa ja silti rahat riittäisivät, tosin säästöön en saisi kummoisestikaan. Mutta onko elämä sitten ihan ankeaa, koiran kanssa touhuaminen ja ratsastus ovat kuitenkin aika tärkeä sisältö elämässäni. Tykkään kyllä esim. käydä juoksemassa ym. edullisia harrastuksia, mutta mikään ei oikein innosta niiiin paljoa.
Tiedän, että aikuisen elämä on valintoja, ellei sitten ole niin hyvää tulotasoa, että riittävät kaikkeen mistä haaveilee. Oma valintani on nyt ainakin se, että oman hyvinvoinnin takia tarvitsen vihdoin vähän enemmän ja parempikuntoisia neliöitä ympärilleni. Joten jostain pitäisi luopua, mutta en osaa päättää, että mistä?
|