Kirjoita uusi viesti  |  Alueen etusivu  |    |  Etsi  Alas ⇓   
  Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: Vitae 
Päivämäärä:   16.3.25 07:33:46

Kävi taannoin ilmi, että eräs ystäväni on sairastanut skitsofreniaa jo monta vuotta. Yhtäkkiä hän eristäytyi eikä ottanut enää kontaktia ja nyt hän on psykan laitoksessa hoidossa. Hänen aviomies oli saanut tietoonsa että on todettu jo vuosia sitten skitsofrenia. Hän tuli raskaaksi ja oli lopettanut lääkityksen. Vauvan synnyttyä alkoi alamäki ja lapsen ollessa 1,5 vuotta, tuli romahdus ja nämä kaikki asiat selvisi muille.

Voiko oikeasti olla mahdollista, että sairaus pysyisi hallinnassa 1,5v ilman lääkkeitä? Tosin en tiedä onko hän niitä syönyt raskauden jälkeen uudelleen ja lopettanut nyt vasta..
Ja toinen asia mikä mietityttää, olen luullut että skitsofrenia on sen sortin sairaus, että lääkityksestä huolimatta ihmisestä ja käytöksestä huomaa sen. Voiko se olla niin hyvässä hoitotasapainossa, että kukaan ei huomaa mitään, edes aviomies?

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: pippuriina 
Päivämäärä:   16.3.25 07:50:58

”Ja toinen asia mikä mietityttää, olen luullut että skitsofrenia on sen sortin sairaus, että lääkityksestä huolimatta ihmisestä ja käytöksestä huomaa sen. Voiko se olla niin hyvässä hoitotasapainossa, että kukaan ei huomaa mitään, edes aviomies?”

En tiedä miten näkymätön asia voi olla ihan noin läheisessä suhteessa kuin avioliitossa, mutta ainakin vähän kauempaa tarkkailevat ei sitä toisesta välttämättä huomaa, JOS tosiaan on todella hyvässä hoitotasapainossa.
Omalla lähisukulaisellani on tuo kamala sairaus. On ihan ns normaali ihminen silloin, kun on lääkityksellä ja asiat ok. Mutta silloin tällöin jättää aina lääkkeet pois (jos jättää, niin yleensä aina ajankohtana alkava kevät, joten nytkin vähän hänen puolestaan jännittää käykö tänä vuonna tuo romahdus) ja todellisuus sairauden olemassa olosta paljastuu. Silloin osaa olla aivan kamala. Lopulta päätyy aina sitten osastolle missä tilanne otetaan haltuun ja hänet lääkkeille. Sen verran henkilöä tunnemme, että jo yksittäiset viestit tietyllä ns sävyllä riittävät varoitusmerkiksi siitä, että kohta rytisee. Mutta ikävä kyllä tuo henkilö itse ei tunnista alkuvaiheen oireitaan tai halua siinä vaiheessa apua ja siksi tilanne pääsee aina eskaloitumaan osastotilanteeseen. Ja sen takia hän myös aina niissä hetkissä pääsee satuttamaan meitä läheisiä henkisesti pahasti, kadottaa itsensä niin täysin aina sairauteensa.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.3.25 07:51:10

”Voiko oikeasti olla mahdollista, että sairaus pysyisi hallinnassa 1,5v ilman lääkkeitä? ”

Voi.

”Voiko se olla niin hyvässä hoitotasapainossa, että kukaan ei huomaa mitään, edes aviomies?”

Voi.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: Vitae 
Päivämäärä:   16.3.25 07:56:01

Kiitos vastauksista. He menivät naimisiin reilu vuosi sitten, eli avioliitto tuore, suhteessa ovat olleet ehkä noin 5v.
Itsellä heräsi epäilyt vuosi sitten, kun hän pelkäsi että heistä tehdään lastensuojeluun ilmoitus kun he tarjoavat lapselle täysmaitoa. Mietin, että nyt on kyllä erikoinen pelko...

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.3.25 10:10:59

Älykkäät skitsofreenikot pystyvät pitämään monet oireet omassa päässään, eli eivät kerro.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   16.3.25 11:20:26

Järkyttävää jos puoliso ei ole tiennyt sairaudesta. Skitsofreniataiöumus on voimakkaasti periytyvä eli harva tietoisesti tekisi skitsofreenikolle lasta.

Ihmettelen miksei tuohon ole keksitty hoitoa joka ei mahdollistaisi lääkityksen laiminlyönneistä johtuvaa uusiutumista, onhan tuo hirveä vaara muille ihmisille.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.3.25 12:44:57

” Ihmettelen miksei tuohon ole keksitty hoitoa joka ei mahdollistaisi lääkityksen laiminlyönneistä johtuvaa uusiutumista, onhan tuo hirveä vaara muille ihmisille.”

Väkisinkö niille skitsofreenikoille pitäisi lääkkeet antaa? Ja mitä tulee ”onhan tuo hirveä vaara muille ihmisille”, niin monetkaan skitsofreenikot eivät ole vaaraksi muille kuin itselleen.

Injektiomuotoinen lääkityshän on, parhaimmillaan jopa 3kk välein otettava, mutta sitähän ei ole pakko hakea.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   16.3.25 14:55:07

Mikähän hirveä vaara muille ihmisille? Eihän skitsofreenikot yleensä ole millään tavalla agressiivisia. Toisin kuin vaikkapa känniset ihmiset, pitäisikö viina kieltää kokonaan, onhan se hirveä vaara muille ihmisille. Taas tätä samaa alkukantaista ajattelumallia, en tunne asiaa joten pelkään sitä ja samalla leimaan vaikka tätä kauheaa sairautta sairastavat vaarallisiksi. Hienoa!

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: Hah 
Päivämäärä:   16.3.25 15:04:13

On kokemusta, käytännössä koko elämän ajan hoitamaton, pakkohoitojaksoja lukuunnottamatta. Ei ollut vaaraksi kenellekään,mutta henkisesti väkivaltainen ja epävakaa. Koska sairaudentunnoton, ei hoitanut itseään. Kuoli ihan muihin juttuihin reilu 60v. Tämä ei yrittänyt myöskään lääkitä itseään päihteillä,joten oli kyllä toisinaan täysin seinähullu..

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: Huhhuh 
Päivämäärä:   16.3.25 16:40:21

Skitsofrenia on ihan ehdottomasti sellainen sairaus, jota EI saa jättää kertomatta parisuhteessa, saati kun ollaan tekemässä lapsia!!

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: Vitae 
Päivämäärä:   16.3.25 17:15:40

Kyllä minä mietin heidän pientä lastaan, että olisi hyvinkin voinut häntä vahingoittaa, oli semmoiset puheet ennen hoitoon pääsyä. Onneksi ei käynyt mitään..

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   16.3.25 17:39:26


”Ja toinen asia mikä mietityttää, olen luullut että skitsofrenia on sen sortin sairaus, että lääkityksestä huolimatta ihmisestä ja käytöksestä huomaa sen. Voiko se olla niin hyvässä hoitotasapainossa, että kukaan ei huomaa mitään, edes aviomies?”

Kyllä voi jäädä kokonaan huomaamatta. Itse elin n. 10 vuotta tietämättäni skitsofreenikon kanssa joka ei ollut koskaan hakeutunutkaan hoitoon. Sitten hänelle tuli aika paha psykoosi ja jouduin lähettämään ambulanssin kyydissä päivystykseen. Olin aivan shokissa, sillä itselleni tämä tuli täysin puskista.
Näin jälkeenpäin kun olen asiaa miettinyt, niin oireili kyllä koko sen 10 vuotta. Ne asiat olivat vain alkuun niin pieniä etten ymmärtänyt niiden olevan sairautta, vaan ajattelin niitä enemmän "ominaisuuksia". Jonkin aikaa oli päihteiden ongelmakäyttöä ennen tuota selkeää psykoosia jonka näin omin silmin, mutta aika äkkiä se pakka sitten levisi käsiin. Alkuun oli myös yhteistyöhaluinen hoidon suhteen, saatiin diagnoosi ja lääkkeet jne. Silloin ehkä vasta lopullisesti tajusin kuinka kauan oli sairastanut, kun oli ns "normaali" lääkkeillä. Ja siis korostan yhä että ne asiat oli todella pieniä, elettiin ihan normaalia perhe-elämää, puoliso oli vaativassa työssä eikä kukaan muukaan huomannut mitään oireilua. Diagnoosin jälkeenkin moni naureskeli että justjoo, vaikka siinä oli ehtinyt jo sattua ja tapahtua kaikenlaista vaarallistakin. Oli mm ajanut auton kovassa vauhdissa metsään keskellä kirkasta päivää kun oli tullut jonkinlainen "kohtaus". Silloin kyllä valehteli ja sanoi että nukahti rattiin, vasta myöhemmin kertoi totuuden.
Liitto kariutui kun lopetti lääkkeet jossain kohtaa eikä suostunut enää lääkäriin. Silloin vasta jokin selvästi muuttui, eikä se "huono vaihe" enää mennytkään ohi. Nykyään näen sairauden päällepäin jos jossain törmätään. Vaikka selviää arjestaan jollain lailla niin tietyllä tavalla ajatus ei juokse niin kuin silloin ennen. On paljon hitaampi mitä ennen.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.3.25 17:48:50

Mitä "arkipäiväisiä" oireita skitsofreenikolla? Onko ne vain psyykkisiä? Tiedän vain vainoharhaisuuden että joku seuraa, salakuuntelee tms.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: niklas 
Päivämäärä:   16.3.25 19:06:55

Ääni rääkyy (joskus niin kovaa että korvia särkee) jatkuvasti siitä miten pska ihminen olen ja miten en saa tehdä sitä enkä tätä.. myös seksiäänet ovat arkipäivää (jotka lähinnä tuottavat myötähäpeää ja väsymystä ja mitä huonompi itselle, sitä enemmän se huutaa), pelottelee että laittaa minut tekemään jotain sopimatonta ihmisten keskellä, kuten heittämällä vaatteet pois tai huutelemalla pervoja tai pissaamalla/kakkaamalla alle.. Miesääni siis, ei ole kukaan tuttu ääni kuitenkaan.. luojan Kiitos että on lääkitys

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.3.25 20:43:56

Niklas??? Siis sinunko päässäsi tuo ääni?

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: hippa 
Päivämäärä:   16.3.25 23:59:15

Lähettäjä: .
Päivämäärä: 16.3.25 17:48:50

Mitä "arkipäiväisiä" oireita skitsofreenikolla? Onko ne vain psyykkisiä? Tiedän vain vainoharhaisuuden että joku seuraa, salakuuntelee tms.

Ne äänet voivat olla hyvin monenlaisia ja käskeä tekemään ties mitä asioita. Vaihtelee todella paljon yksilöittäin, kuten myös niiden voimakkuus. Myös esim ajatus voi olla katkonaista ja hidasta, puheen ongelmia, aivosumua, hallusinaatioita, masennusta, jne

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: niklas 
Päivämäärä:   17.3.25 08:22:39

Joo. Tiedän kyllä ettei kukaan muu kuule niitä ja ääni tietää sen ja se ottaa siitä kaiken ilon irti..

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: niklas 
Päivämäärä:   17.3.25 08:38:01

Ja tuo niklas on äänen nimi kun olen sitä tiedustellut. Itse olen siis nainen.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   17.3.25 09:21:18

Tiedän kaksi sukulaista jotka olivat nuoresta asti erilaisia muihin verrattuna. Kun tuli iso elämänmuutos niin sitten tauti puhkesi. Pienistä muutoksista äänensävyssä tai kirjoitustyylistä saa vihjeitä että nyt on taas huonompi kausi alkamassa. Mutta voi hyvinkin olla jos ei tietäisi tästä sairaudesta niin voisi vaan pitää outona. Aggressiivisuutta ei ole kummallakaan ellei ole paha psykoosi päällä.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.3.25 09:22:16

Noh, miksi viestini poistuu? M: onko teillä lapsia, ja miten tapaamiset menevät jos isä ei ota lääkkeitään?

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   17.3.25 09:23:35

Mutta erikoista että on pystynyt salaamaan asian noin hyvin koska toivon, että neuvolassa asiaa on käsitelty. Tuossa on kuitenkin todella iso riski että myös lapsi sairastuu.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   17.3.25 14:20:29

Vaarallinen sairaus ja periytyvä. Parantumaton. Skitsofreenikko voi tehdä pahaa muille kun alkaa noudattaa kuulemiaan ääniä tms. Ei koskaan voi luottaa näin vaikeasti sairaaseen. Hyvässä lääkityksessäkin vaikuttaa usein eristäytyneeltä hiljaiselta jne.
Ikävää että osa näistä ei kerro koko totuutta seurustelukumppanilleen sairaudestaan ja sitten tehdään lapsia tällaisen hlön kanssa kun ei ymmärretä miten vakavasti sairas tuo seurustelukumppani on.
Kyllähän hekin ansaitsevat hyvän elämän jne. mutta lapsia ei kannattaisi ruveta tekemään.
Uein puhkeaa vasta noin parikymppisenä.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: Ansku 
Päivämäärä:   17.3.25 15:53:54

Voiko skitsofreenikko olla koko ajan vähän maaninen? Yksi sukulainen on tällainen, puhuu älyttömiä ja haluaa että ihmiset pelästyy tai paheksuu häntä. Kovaääninen hölöttäjä ja nauraja. Hoitoon ei suostu menemään.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: ruusa 
Päivämäärä:   17.3.25 15:57:19

Lääkkeet eivät poista ääniä mutta lääkitys tekee niistä siedettäviä, lähinnä olotilaan vaikkuttaen. Joskin niillä lääkkeillä voi olla vakavia sivuvaikutuksia, esim sydänperäinen äkkikuolema. Siihen lääkitykseen kuuluvat labrat kerran kk jotta huomataan oireet ennenkuin ne pahenevat. Mutta parempi lääkkeet kuin ilman.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.3.25 15:57:29

Ansku: voi, mutta ei tuolla perusteella voi ketään diagnosoida. Jos on psykoottinen ja vaaraksi itselleen tai muille, voitte soittaa häkeen. Muutoin häätyy kestää.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: ,i 
Päivämäärä:   17.3.25 19:55:16

Olen usein miettinyt, että ihminen voidaan tehdä skitsofreenikoksi. Joskus parikymppisenä tuli joitain oireita, minkä vuoksi sain lääkityksen. Olen käynyt tämän läpi ja siihen ajoi varhaiset kiintymyssuhteet, jotka vaikuttivat parisuhteen luontiin. Minua oli lapsuudessa uhkailtu monilla asioilla kuten, että äiti lähtee nyt ja hyppää.parvekkeelta alas. Välillä oli taas normaali, mutta sitten oli jo taas kuolemassa.
Varmasti tämä käytösmalli jollain tapaa oli vaikuttanut minuun. Varsinaista skitsofreniaa ei todettu, mutta väitettiin että joudun lääkitykseen loppuiäkseni. Pääson näistä kuitenkin eroon ja kun löysin turvallisen parisuhteen, en kokenut enää oireilua. Hullua ei saa tekemällä. Vaikka kasvuympäristö olisi psykoottinen, ei piirteet aina periydy mukana vaan siihen vaikuttaa myös se, millaisessa ympäristössä elää.

Skitsofrenia juontaa juurensa usein turvattomaan lapsuuteen, missä on käyttäydytty äkkiarvaamattomasti.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjätassu 
Päivämäärä:   17.3.25 20:09:12

"Hyvässä lääkityksessäkin vaikuttaa usein eristäytyneeltä hiljaiselta jne."

Tjaa. Tuntemani tyyppi oli oikein iloinen, puhelias ja nauravainen, ja vieläpä pirun hyvä työntekijä. Huono läppä lensi puolin ja toisin ja työt valmistui vähän kuin vahingossa siinä sivussa.

Kunnes sitten yhtenä aamuna oli oudon hiljainen. Epäilin ensin väsymystä, mutta kertoi itse, että nyt on psykoosi tuloillaan ja paras lähteä kotiin. Sen jälkeen en heppua nähnyt, toivottavasti pääsi takaisin jaloilleen!

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   17.3.25 20:44:09

Minun isoäidilläni on skitsofrenia. En tiedä milloin puhkesi, mutta diagnosoitiin vastan hänen ollessaan yli 50-vuotias. Yli kymmenen vuotta oma äitini taisteli sen kanssa, että isoäiti ottaisi lääkkeensä - aina välillä meni hyvin, välillä taas ei. Lopulta saatiin laitosasumiseen, jossa lääkkeet tulee otettua. Nykyään puhuu täyttä höpöä ja muisti on kuin kultakalalla, mutta saattaapi osa johtua jo 85v iästä.

Oireili juuri paranoidina käytöksenä naapureita kohtaan jotka olivat @!#$ lähettiläitä ja pesi mm. asuntonsa ovea bakteerien varalta koko ajan. Ei fyysisesti väkivaltaista käytöstä.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.3.25 21:00:13

"Ihmettelen miksei tuohon ole keksitty hoitoa joka ei mahdollistaisi lääkityksen laiminlyönneistä johtuvaa uusiutumista, onhan tuo hirveä vaara muille ihmisille."

Hirveä vaara? Ikävää, että pelkäät diagnoosia.

Yleensä psykoosisairauksia sairastavat muuttuvat psykoosin tullessa pelokkaiksi ja vetäytyvät omiin oloihinsa. Vaarallista on vain se, että lähdetään väkisin hakemaan hoitoon tai siellä hoidossa ei riitä ymmärrystä pelkäävälle ihmiselle.

Miehelläni on skitsoaffektiivinen häiriö. Sitä ei huomaa mitenkään ulospäin, ainut on että kertoo lääkkeiden vievän tunnehuiput. Mikä voi toki olla hyväkin asia.
On ollut sinä aikana kun ollaan oltu yhdessä ilman lääkkeitäkin ja pärjäsi hyvin kunnes elämässä tuli isompia vastoinkäymisiä, tosin pienempikin stressi voi varmaan laukaista oireet. Oli hyvin pelokas, ajattelu muuttui nyrjähtäneen itsekeskeiseksi, naapurista kuuluva nauru oli että hänelle nauretaan, kyseli että puhuiko ohikulkijat kadulla hänestä jne. On siis normaalisti ihan normaali miehekäs mies eikä sellainen tärisevä raunio. Tunnisti tutut oireet ja haki lääkkeet ja siltä osin elämä palautui uomiinsa.
Veikkaisin, että hänen kanssaan voisi tulla ongelmia jos hän ei voisi luottaa minuun 100%. Mutta koska luottaa, ei mikään arjessa herättele harhaisiakaan epäluuloja. Yli 10 vuotta ollut oireeton.

Ystävälläni on skitsofrenia eikä sitä sinänsä huomaa, mitä nyt aikoinaan hänellä oli hankaluuksia löytää sopivaa lääkettä joka antaisi tilaa elääkin sen lisäksi että pääsee oireista eroon. Hänellä sitten on paljon muitakin ongelmia (mm. seksuaalista hyväksikäyttöä lapsuudessa) niin paha sanoa mikä johtuu mistäkin. Tosin, kyllä nuo psykoosihäiriötkin vaativat trauman alle että tulevat esiin.

Vähän aiheen sivusta, on ihan sairasta ja kuvottavaa miten yleistä lastenraiskaus ja hyväksikäyttö on ihan Suomessa ja kantaväestön keskuudessa, eikä ole väliä sosiaaliluokallakaan! Eikä tekijä aina ole sukulainen, vaan esim. kaverin isä.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: Hippunen 
Päivämäärä:   17.3.25 22:23:26

Voiko äänet olla muuta kuin puhetta?

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: No joo 
Päivämäärä:   17.3.25 23:03:11

Noista äänistä. Miksi ne yleensä ovat ilkeitä ja aiheuttavat pahaa oloa soimaamalla tai kehottavat tekemään jotain typerää?

Voisihan se pään sisäinen ääni olla ystävällinen, kehua ja rohkaista, mutta ei.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: Kuja 
Päivämäärä:   18.3.25 06:00:31

Mulla ei oo skitsofreniaa vaan skitsoaffektiivinen mutta voin kommentoida noista äänistä.

Mun kuulemat äänet ei oo koskaan käskeviä tai ahdistavia tai kuulosta siltä että niitä olisi edes minulle tarkoitettu. Kuulen vähän kaikenlaista, ovikellon äänen, koputusta, radion soimassa, jonkun naisen laulua jne jne. Kerran yöllä kuulin lapsen naurua ja se oli vähän creepyä mutta muuten äänet on lähinnä sellaisia että joskus joudun kysymään läheiseltä tai työkaverilta että koputtiko joku.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: mokka 
Päivämäärä:   18.3.25 07:05:03

Yhdellä kaverillani on skitsofrenia ja hän on jopa vaarallinen ilman toimivaa lääkitystä, kun ei pysty vastustamaan kuulemiaan ääniä. Hänellä ne käskevät tekemään typeriä ja vaarallisia asioita, jopa siis satuttamaan muita. Hän on todella usein pitkiä aikoja osastohoidossa ja asuu muun ajan sellaisessa mielenterveysongelmaisten tuetussa asumisessa (tai mikä sen oikea nimitys nyt onkaan). Oli ehkä 25 vuotiaaksi aika ns normaali ennen sairautensa ryöpsähtämistä.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: raamatusta 
Päivämäärä:   18.3.25 07:31:00

Raamatussahan on stooria skitsofreenikoistakin. Siellähän ne olivat riivaajia. Niklas on selkeä riivaaja, ei ainakaan mikään hyvä henki.

Se sitten, onko kyseessä aivohäiriö vaiko uskon asiat ja henkimaailman homma.. en ota kantaa.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.3.25 07:53:20

Skitsofrenia on noin prosentilla väestöstä, skitsofreenikln lapsilla n. 10 % esiintyvyys. Huomioiden tuon sairauden vaikeuden, on tosi arveluttava hankkia biologisia lapsia skitsofreenikon kanssa.

Jos on jo hankkinut niin lasten suojaaminen traumakokemuksilta ja altistavilta tekijöiltä olisi hyvin tärkeää.

Sairautta esiintyy kaikissa väestöruhmissä, mutta jos henkilö on sisäsiittoisesta suvusta niin jotkut sanovat oeriyt

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: kauhu 
Päivämäärä:   18.3.25 08:33:22

Mun ääni sanoo aina että "...otat sitä jaloista kiinni ja käännät sen ympäri" ja "nyt aivosi ovat väärin päin". Mitenkähän nuo saisi pois? Ahdistaa nuo kun en ole varma että mitä se ääni mahtaa tarkoittaa noilla sanoilla :(

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: Hippunen 
Päivämäärä:   18.3.25 08:51:27

Kysyin äänistä, koska lapseni kuulee kilahduksia, kolahduksia, suhinaa ym. epämääräistä. Ei kuitenkaan kuulemma mitään puhetta.

Hän on ahdistunut, ärtynyt, masentunut, itsetuhoinen, ei halua syödä/kieltäytyy siitä, ei nuku, ei halua olla sosiaalisesti kenenkään kanssa, elää omassa kuplassaan. Ei puhu mielellään (vaikeuttanut hirveästi terapioissa käymistä ja tutkimuksia), ei pysty menemään kouluun (tai jos menee kouluun, niin luokkaan ei pysty menemään, ahdistuu).

Nyt on osastohoidossa, viime vuoden puolella aloitettiin joku 3.sukupolven psykoosilääke?, jonka annostusta jouduttiin nyt nostamaan.

Meillä on vahvat tukiverkostot ja paljon eri alan ammattilaisia tukena, mutta omaisena koen jääväni vähän yksin nyt, kun lääkäri jo puhui skitsofreniastakin...

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.3.25 09:32:46


Noista äänistä. Miksi ne yleensä ovat ilkeitä ja aiheuttavat pahaa oloa soimaamalla tai kehottavat tekemään jotain typerää?

Voisihan se pään sisäinen ääni olla ystävällinen, kehua ja rohkaista, mutta ei.
----------------
Minulla ei ole skitsofreniaa mutta psykoosin olen sairastanut. Kuulin tuolloin kymmenien eri ihmisten ääniä päässäni. Joskus äänet olivat selostavia, joskus toki käskivät tehdä jotain tai moittivat, mutta minulla ei ollut epäselvyyttä äänten epätodellisuudesta. En tehnyt mitään mitä äänet käskivät ja moitteisiin väitin vastaan, mikä johti aggressioon, koska äänet jatkoivat raivostuttavaa moittimista. Aggressio ilmeni siis niin että puhuin ärtyneesti, kiroilin ja huusin yksin kotona. En koskaan ollut vaaraksi muille tai edes itselleni.

Olen miettinyt myös tuota, että miksi ne äänet eivät voi olla ystävällisiä. Jotkut äänet olivat kyllä neutraaleja ja muistan yhden, joka sanoi että olen muusikko :D

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: hylly 
Päivämäärä:   18.3.25 09:42:12

Joskus delirium sotketaan skitsofreniaan. Itsellä psykoosikohtauksessa kaikkien ihmisten puhe kuulosti samalta, ei väliä oliko puhuja mies vai nainen.. kuului myös oven avaamisen ääniä, patterit alkoivat puhua, lenkillä kuului aivastuksen ääniä jne.

  Re: Kokemuksia skitsofreniasta?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.3.25 13:07:07

Mulla on kaksi läheistä joilla on skitsofrenia.

Toinen on todella avoin siitä. Diagnosoitiin jo lapsena. Ulkoa päin ei näe. On todella "normaali", sosiaalinen ja huumoria löytyy. Todella ulospäin suuntautunut. Ottaa lääkkeensä hyvin mutta niitä on vaihdeltukkin eri syistä. Ollaan oltu ystäviä jo 7vuotta ja vaan kaksi kertaa saannut ns. kohtauksen. Laittanut sekavia viestejä, ei mitään missä olisi vaaraksi itselleen tai muille mutta semmosia ns ufo juttuja jonkun illan verran. Kun lääkkeet vaihdettiin taas niin ei oo ollut enää vuosiin ongelmia. Hänen kohdalla skitsofrenia oli että naamat ympärillä kehui häntä, eli negatiivista ääntä joka kehottaa satuttamaan itseään ei ollut. En tiedä onko sillä vaikutusta.

Ihmiset pystyy kyllä piilottamaan 1,5v, erityisesti jos tiedostavat että on päänsisäisiä juttuja. Pelottavin on se, kun eivät tiedä. Toinen tuttuni ei tiennyt että hänellä on skitsofrenia. Tappeli naapureittensa kanssa kun aina "huutelivat hänelle" jopa talon seinien läpi. Läheiset huolestui vasta sitten kun alkoi aina juosta karkuun jotain joka kuulemma jahtasi milloin missäkin ja "huuteli hänelle" negatiivisia juttuja. Veivät hänet hoitoon ja sen jälkeen ollut kunnossa. Hän ei siis mitenkään pystynyt piilottamaan sitä, koska ei tiennyt sen olevan päänsisäistä. Skitsofreniaa on kans todella paljon erilaista, joten jotkut pystyy piilottamaan ja jotkut ei ilman lääkkeitä.
Kuitenkin vähän kummallista jos edes aviomies ei tiedä siitä.

   Ylös ⇑   


  
 Vastaa viestiin
 Nimi:       [poista tiedot]
 Sähköpostiosoite:

 Jos annat sähköpostiosoitteesi, se näkyy viestissäsi.

 Otsikko:
   




Hevostalli.net ei vastaa keskusteluryhmissä käytävän keskustelun sisällöstä.