Lähettäjä: :((( 
Päivämäärä:   15.3.25 20:19:08

Miten saatte itsenne motivoitua tekemään mitään? Asunto on sotkussa ja projekti tekemättä, koska en saa itseäni tekemään mitään. Salilla pitäisi käydä, ihan kamala olo kun ei ole monen päivään käynyt. Tuntuu että ei vain jaksa.

Lääkitystä joskus kokeilin ja elämä oli silloin helppoa ja ihanaa, mutta pumppu ei kestänyt ja piti lopettaa.

Miten saatte itsenne sohvalta siivoamaan, salille tai edes viemään roskia...?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.3.25 20:30:25

Ongelmana yleensä on aloittamisen vaikeus. Yksinkertainen vinkki siihen on, että vaan aloittaa tekemisen. Ei siihen ole muuta keinoa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   15.3.25 20:38:03

Aikataulutus toimii joillain. Siis että kalenterissa lukee, että tiistaisin viedään roskat. Kello kymmeneltä aloitetaan projektia ja jatketaan kello kahteen asti.
Selkeä rutiini ja päiväjärjestys esillä vaikka seinäkalenterissa. Vaatii harjoittelua, mutta usein toimii.

Lähettäjä: Mimmi 
Päivämäärä:   15.3.25 21:23:38

Mulla auttaa suunnittelu. Mulla on aina koko päivä suunniteltuna ja sitten noudatan suunitelmaa. Pidän itseni kiireisenä että en oikein ehdi ajatella aloittamista

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.3.25 21:26:30

Ihmettelijät voivat pitää turpansa kiinni jos eivät mistään mitään tiedä.

Minua motivoi kummasti se, jos on tulossa vieraita. En kehtaa esitellä vieraille sotkuista kotia. Sekin auttaa jos sanon itselleni esim että tiskaan vain viisi astiaa. Tai pesen vain vessanpöntön. Ei tule semmoista ylikuormitusfiilistä kuin jos ajattelisi että pitäisi siivota koko talo lattiasta kattoon.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   15.3.25 21:52:53

Minulla ei tiettävästi ole adhd, mutta joo suunnittelu ja asioiden kirjoittaminen esim kännykkään muistiin ja sieltä sitten pyyhkien pois sitä myöten kun tulee valmista, josta sitten kehun itseäni.
Minäkin annan sotkun olla, kunnes sitten siivotaan kun on joku tulossa. Enkä ikinä tästä moiti itseäni, vaan ajattelen, että minua ei haittaa.
Tiskit tiskaan vasta kun on koneellinen kerääntynyt. Ei tästäkään paineita.
Tänään sain aamulla puuskan, jolloin maksoin laskuja ja tein veroilmoon työmatka- ja työhuonevähennykset. Olin tosi ylpeä itsestäni.
Eli olen armollinen itselleni ja kiitän kun saan jotain aikaiseksi. Joskus kuvaannollisesti tartun itseäni niskasta ja alan vain tekemään mikä on pakko. Sitten voin taas antaa itselleni luvan levätä.
Toivottavasti tästä olisi hyötyä jollekulle. Rakastakaa, arvostakaa ja kiittäkää itseänne. Ja syökää mahdollisimman hyvin ja terveellisesti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.3.25 21:56:18

En ajattele mitään motivaatiota, eihän mulla mitään sellaista ole. Mä teen asioita koska päätän tehdä tai on pakko tehdä. Jos on sotkuista ja tänään pitää siivota, mä siivoan enkä pohdi motivaatioita.

Multa jäi täysi-ikäistyttyäni laskutkin maksamatta ja makselin niitä lopulta korkojen kera ja silloin tajusin että pakko vaan tehdä eikä miettiä että teen sitten kun on motia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.3.25 21:56:31

Mulla ei ole adhd:ta, mutta en siis tekis mitään jos en pakottais itseäni. Kun muutin itekseni asumaan, koko kämppä oli läävä vuosikausia. Just sain vaatteet pestyä koneessa, mut usein en ripustanut kun en jaksanut. Sit pyöritin monta pvää huuhteluohjelmaa ja viimein sain pyykit narulle. Tiskit ja ruoat homehtui. Maksoin laskut ja tein veroilmoitukset myöhässä. Välillä en jaksanut mennä kouluun kuukausiin, makasin kotona pimeässä huoneessa ja kömmin sieltä vain töihin. Töihin oli vaikea päästä ajoissa mut yleensä se onnistui.

Kun tulin vahingossa raskaaksi ja päätin pitää lapsen, aloin opetella asioiden tekemistä heti. Meni vuosia mutta opin. Opin kun oli pakko.

Mies (jolla muuten adhd ja ocd) hoitaa meillä pyykit ja tiskin, tekee kaikki rutiinijutut. Mä kokkaan, leivon, siivoan, laitan pyykit kaappeihin. En ole kauhean jämpti vieläkään mut saan asioita tehtyä.

Ku oon nyt puolet elämästäni opetellu pakottamaan itseäni, olen löytänyt myös työhön hyvät rutiinit.

Muuten siinäkin olen ollu myöhäisherännäinen ja mennyt ”aikuisten töihin” vasta kun olin 46v. Muut ihmettelee miten saan asiat tehtyä ajallaan ja olen nopea - no ne ei tiedä miten ison tien olen kulkenut siihen, että MIKÄÄN onnistuu.

Olin laiska lapsi joka ei tehnyt läksyjä eikä liikkunut (paitsi tallille ja tallilla olin tunnollinen/suht ahkera), lintsasin koulusta ja jos en ollut tallilla, söin ja makasin. Aina on mahdollisuus muuttaa elämän suuntaa…

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.3.25 21:56:39

Itsellä toimii vuorotekeminen. Pomodoro ei ikinä toiminut, sillä en saa 5-10min tauosta mitään ja harhaudun tekemään muuta mikä imaisee. Monesti haaste on myös se, että tuntuu että pitää tehdä kaikkia asioita samaan aikaan.

Eli käytännössä joku sopiva aika hommasta riippuen. Esim. 45min. Sitten ensin sen ajan vaikka opiskelet, sitten "tauko" joka yhtä pitkä ja siivoat, jumppaat tms. Ja sitten taas vaihdat tekemistä.

Gradua tein 30min ja sitten 30min siivoamista ja taas 30min opiskelua jne.

Aloittamiseen joku pieni tavoite. Esim. sekajätteen vienti tai pöntön siivous. Jos jää siihen, sekin on eteenpäin. Monesti jaksaakin enrmmän. Aikarajoitus siivoamiseen toimii mulle. Laitan ajastimen tai munakellon. Aika omien voimavarojen mukaan, 5min on myös oikein hyvä ja hyvä haaste, kuinka paljon saat aikaan minimiajassa.

Asioiden sanoittaminen ja pysähdys myös hyvä. Jos susta tuntuu, ettet pysty siivota, sano se ääneen. "Mä en pysty siivota, mä en millään jaksa edes viedä roskia". Näin tunne ei jää välteltävksi vaan sen kohtaa ja kriittisesti tarkastelee. Monesti huomaa, ettei tunne ole totta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.3.25 21:58:04

Kahden aikuisen ADHD taloudessa paras motivaattori siivoamiselle on se, että kutsutaan kerran viikossa vieraita. Yleensä synnuntaisin käy vieraita, joten lauantaisin siivotaan. Lopulta tästä on tullut sellainen rutiini, että vaikkei tulisi vieraitakaan, niin jompi kumpi tekee aloitteen siivoamiselle ja toisen on siihen helpompi lähteä mukaan.

Ja kalenterointi. Suunnittelen hoitavani jotain asioita tiettyinä päivinä, niin hoidan ne sitten vaikka juuri ennen nukkumaan käymistä, mutta pakko on hoitaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.3.25 22:00:15

Viiva, meillä ollu just toi sama.

Ja sit harrastan oman itsen houkuttelua. En halua viikata vaatteita. Sanon itelleni: viikkaa edes 5? Sitten kun aloitan, teen loppuun.

Lähettäjä: j 
Päivämäärä:   15.3.25 22:04:10

Eli kutsu kaveri kylään kahville huomenna. :)

Lähettäjä: :((( 
Päivämäärä:   16.3.25 01:21:33

Lääkäri suositteli sydämen takia lopettamaan lääkityksen, sen takia sitä ei ole.

Adhd ei ole tekosyy. Tästä oikeasti kärsii. Kun olin lääkityksellä ns. Normaalin ihmisen aivoilla, kaikki oli helppoa ja automaattista.

Kiitos vinkeistä! Mun sosiaalinen patteri on aika pieni, joten viikottain en varmaan vieraita jaksa… sain illalla itseni pakotettua siivoomaan, huomenna vielä pyykkejä mitä pitää pestä… Kalenteri toimii ok, kunnes pitää ottaa taukoja, tauko vain venyy ja venyy enkä yksinkertaisesti jaksa jatkaa. Joskus vaikka haluaisinkin jatkaa on niin uupunut olo että ei vaan jaksa :(

Pitääpä yrittää tehdä asioita pienissä erissä, ehkä kynnys aloittaa on sitten tarpeeksi pieni :)

Lähettäjä: tassu 
Päivämäärä:   16.3.25 10:11:31

Mä tein kerran testin päivänä, jolloin olin koko päivän yksin kotona. Tein hetken yhtä asiaa, sitten siirryin toiseen, kolmanteen, neljänteen... Parhaimmillaan (tai pahimmillaan, riippuu näkökulmasta) mulla oli 7 tai 8 hommaa kesken ja levällään, ainakin imurointi, vesivärimaalaus, mullanvaihto ja pyykkien viikkaus, mutta pikkuhiljaa jokainen projekti eteni ja päivän päätteeksi kaikki oli tehty. Johtopäätös: ihan rauhassa voi hetken mielijohteesta hyppiä tehtävästä toiseen, kunhan käytettävissä on tarpeeksi aikaa saattaa ne kaikki myös maaliin asti... :D

Kaiken maailman listat ja aikataulutukset ei mulla toimi, kun alan vaikka siivota eteisen lipastonpäällistä, hetken päästä mun huomion varastaa lojumaan jääneet paperit, vien ne paikalleen ja huomaan että itse asiassa makkari pitäisi imuroida, siivouskaapissa on vielä repimättä räteiksi vanha lakana, jaa mutta voisin vaikka pestä parvekelasit... Ja lopulta on miljoona asiaa vaiheessa. Ei pysty pitämään yhtä asiaa kerralla työn alla :P

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.3.25 10:23:13

Tassu, kuulostaapa tutulta!

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   16.3.25 10:25:46

Teen ja olen aina tehnyt, koska on pakko.

Pakotan itseni tekemään enkä odottele fiilistä tai inspiraatiota.

Uskoisin, ettei normaaleillakaan ihmisillä ole aina "fiilistä".

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   16.3.25 10:26:56

Tykkään myös kiireen tunnusta eli välillä kun on paljon hommaa, niin teen ensin listan ja sitten katson kellosta aikaa kuinka nopeasti voisin ne suorittaa.

Se tuntuu tavallaan motivoivalta.

Musiikki vielä täysillä taustalle.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.3.25 11:06:40

Motivaatiota ja toiminnanohjausta kannattaa tarkastella laajemmin ja miettiä minkä kokee palkitsevaksi. Asiat voi olla tosi pieniäkin.

Mun on vaikea pestä hampaita ja tehdä iltahommia sillä en koe nukkumaan menoa palkitsevana. Niinpä helposti valvon myöhään ja viivyttelen nukkumaan menoa ja en jaksa tehdä iltahommia. Mikäli pystyn tehdä iltatoimet ajoissa ja palkinnoksi voin katsoa esim. sarjaa sohvalla yökkärissä, nukkumaan meno on helpompaa. Samoin joskus aamulla/ yöllä, jos herään ja voin hoitaa jotain aamutoimia, on palkitsevaa, koska sen jälkeen pääsee takaisin nukkumaan.