Lähettäjä: ….
Päivämäärä: 15.3.25 15:18:38
“ Meillä on ihan huomaamatta aikuisten kesken perheessäni (siis lapsuudenperheessäni, silloin kun jossain kokoonnutaan), tullut tavaksi viitata kevyesti puheenvuoron saadakseen. :D Ei ole kiva keskeyttää ketään. ”
Me eletään englanninkielisessä maassa. Englanninkieleen kuuluu vahvasti se että oma vuoro otetaan. Jos odottaa vaan että muut lopettaa puhumisen, ei vuoroa saa koskaan. Toki opetellaan sopiva ajoitus oman vuoron ottamiseen, se ei ole kesken lauseen tai tärkeän asian mutta täällä tämä on kyllä ihan ehdoton sosiaalinen taito.
” Tämä on asia, jonka voi opettaa lapsille. Liian usein istun kahvittelemasss jonkun luona ja lapsi ei anna aikuisten puhua lainkaan, vaan mankuu kokonajan "äiti, äiti".”
Nämähän ei ole toisiaan pois sulkevia asioita vaan lasta voi sekä kuunnella että opettamaan huomioimaan toisia. Ongelma on se että keskustelu menee aivan ääripäissä vaikka oikesti hyvä olisi löytää se kultainen keskitie jolloin lapsi tietää että jos hänellä on asiaa, häntä kuunnellaan ja toisaalta osaa myös odottaa ja olla itsekseen silloin kun on sellainen aika.
|