Lähettäjä: Miten menee? 
Päivämäärä:   12.3.25 14:03:01

Aviopari A ja B, ovat naimisissa ja on yhteisiä lapsia. Asuvat yhdessä asunnossa, jonka A omistaa.

A kuolee ja lapset perivät asunnon. Lain mukaan leski saa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, kun ovat olleet naimisissa ja on yhteisiä lapsia. Voiko perikunta vaatia, että leski maksaa asunnosta ”vuokraa”? Siis esim. sähkön, veden ja yhtiövastikkeen? Jos kyseessä on rivitalo, jossa asukkaat leikkaavat itse nurmikkonsa ja pari kertaa kesässä yhteisten alueiden nurmikon (ns. talonmiesvuoro), voiko perikunta vaatia, että leski leikkaa asunnon nurmikon ja hoitaa talonmiesvuoron? Joko itse tai palkkaa naapurin hoitamaan nurmikot. Oletuksena, että perikunnan jäsenet eivät asu samassa kaupungissa eivätkä pääse asunnon tai taloyhtiön nurmikkoa leikkaamaan.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   12.3.25 14:05:59

"Kuka vastaa asuntoon kohdistuvista kuluista?

Asumiseen liittyvistä kuluista, kuten sähkö- ja vesimaksuista vastaa aina leski. Mahdollisesta asunto-osakeyhtiön hoitovastikkeen maksuvastuusta tunnutaan olevan lainoppineiden keskenkin eri mieltä, joten tästä olisi aina hyvä erikseen sopia kirjallisesti ja ilmoittaa lesken asumisoikeudesta isännöitsijälle, jotta maksulaput tulevat jatkossa leskelle. Viime kädessä kuitenkin, jos leski jättää vastikkeet maksamatta, voi ongelmia aiheutua tästä nimenomaan asunnon omistajalle.

Rahoitusvastike on vieläkin kimurantimpi kysymys. Koska se parantaa asunnon arvoa (yhtiöön tehtävän remontin ja sen myötä tapahtuvan arvonnousun kautta), on se lähtökohtaisesti omistajalle kuuluva maksuvastuu. Jos leski ei ole osaomistajana, jäävät todelliset omistajat vastuuseen tämän vastikkeen maksamisesta, jollei muuta sovita. Tästä myös ollaan oikeusoppineiden keskuudessa montaa eri mieltä.

Yleisin käytäntö lienee kuitenkin, että leski maksaa sekä asumiseen liittyvät kulut, että hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeesta jäävät maksamaan omistajat osuuksiensa suhteessa. Jos leski omistaa puolet, vastaa leski puoliosuudesta siis.

Lesken asumisoikeus aiheuttaa väistämättä ongelmia perillisille. Asumisoikeus jatkuu viimekädessä aina lesken kuolemaan saakka. Jos leski on nuori tai rintaperillisten ikäluokkaa, ja verot kuitenkin joudutaan maksamaan jo lesken eläessä, on ymmärrettävää, että asia kuumentaa, erityisesti uusperheissä, paljon tunteita."

https://www.svahn.fi/mita-lesken-asumisoikeus-tarkoittaa-perillisten-nakokulmasta/

Lähettäjä: jaba 
Päivämäärä:   12.3.25 14:31:02

Se "B" on siis niiden lasten biologinen vanhempi? Luulisi, että olisi ihan sopimusluonteinen asia, kuka maksaa ja mitä.

Jos asunto on tosi iso, voisi olla järkevää myydä se. Toisaalta, jos avioehtoa ei ole ollut, leski todennäköisesti omistaa asunnosta joka tapauksessa 50% eli on yhtä lailla päätösvaltainen asunnon kuluista ja käytöstä, kuin lapsetkin.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   12.3.25 14:54:00

"Jos asunto on tosi iso, voisi olla järkevää myydä se. Toisaalta, jos avioehtoa ei ole ollut, leski todennäköisesti omistaa asunnosta joka tapauksessa 50% eli on yhtä lailla päätösvaltainen asunnon kuluista ja käytöstä, kuin lapsetkin."

Leski ei mitenkään "todennäköisesti" omista osuutta asuntoa vaikka avioehtoa ei ollut. Leski saa tasinkoa, JOS lesken omaisuus on ollut pienempi kuin vainajan. Mitenkään automaattisesti leski ei saa puolta kaikesta vainajan omaisuudesta. Jos lesken oma omaisuus on isompi kuin vainajan, niin leski ei saa yhtään mitään vainajan omaisuudesta.

Lähettäjä: ^ 
Päivämäärä:   12.3.25 15:22:59

No kyllähän se leski vaan saa oman osansa, jos ovat naimisissa ja avioehtoa ei ole, ja ovat yhdessä ollessaan omaksi yhteiseksi kodikseen asunnon hankkineet ja asuneet asunnossa kauan, ja leski myös on maksanut asuinkuluja ja mahdollisesti muita asuntoon liittyviä kuluja.

Lähettäjä: Tripla 
Päivämäärä:   12.3.25 15:58:01

Asuntohan ei voi myydä niin kauan kun leski haluaa siinä asua. Tai voi myydä leskineen päivineen sillä rasitteella, että leski asuu siinä kuolemaansa asti.

Mitään vuokraa ei voi periä, vaan leski maksaa asumiskulut. Jos huoneisto vaatii remonttia, menee jokin kiinteä kaluste rikki (tai liesi, jääkaappi), niin omistaja = lapset maksavat remontin tai uuden kalusteen hankinnan, leski ei maksa mitään jos ei edes osaomista asuntoa.

Talonmiesvuoroon ei taida olla mahdollisuutta pakottaa, eikä edes nurmikon leikkuuseen jos ei leski tätä halua hoitaa, vaan jää asunnon omistajien vastuulle.

Lähettäjä: Eela 
Päivämäärä:   12.3.25 18:44:55

Entä jos yksi perikunnan jäsenistä jää asumaan asuntoon jossa asui kuolleen äitinsä kanssa ? Pitääkö tämän maksaa vuokraa toisille kuolinpesän osakkaille jotka osaketta omistavat? Kuka maksaa rahoitusvastikkeen?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.3.25 19:06:58

Kulut pitää maksaa mutta ei vuokraa

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   12.3.25 21:19:55

"No kyllähän se leski vaan saa oman osansa, jos ovat naimisissa ja avioehtoa ei ole, ja ovat yhdessä ollessaan omaksi yhteiseksi kodikseen asunnon hankkineet ja asuneet asunnossa kauan, ja leski myös on maksanut asuinkuluja ja mahdollisesti muita asuntoon liittyviä kuluja."

Aloittaja sanoi, että asunto oli yksin vainajan nimissä. Tällöin leski ei asunnosta saa mitään ellei osaa asunnosta haluta antaa tasinkona. JOS leski on oikeutettu tasinkoon. Leskellä itselläänhän voi olla omaisuutta enemmän kuin asunnon arvo, jolloin välttämättä mitään tasinkoa ei makseta. Tasingon voi maksaa rahalla tai millä tahansa kuolinpesän omaisuudella. Asumisoikeus yleensä leskellä on tietysti yhteisenä kotina olleeseen asuntoon ellei itse halua muuttaa muualle. Tällöin tietysti asumisoikeuskin raukeaa.