Lähettäjä: Miten menee? 
Päivämäärä:   12.3.25 14:03:01

Aviopari A ja B, ovat naimisissa ja on yhteisiä lapsia. Asuvat yhdessä asunnossa, jonka A omistaa.

A kuolee ja lapset perivät asunnon. Lain mukaan leski saa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon, kun ovat olleet naimisissa ja on yhteisiä lapsia. Voiko perikunta vaatia, että leski maksaa asunnosta ”vuokraa”? Siis esim. sähkön, veden ja yhtiövastikkeen? Jos kyseessä on rivitalo, jossa asukkaat leikkaavat itse nurmikkonsa ja pari kertaa kesässä yhteisten alueiden nurmikon (ns. talonmiesvuoro), voiko perikunta vaatia, että leski leikkaa asunnon nurmikon ja hoitaa talonmiesvuoron? Joko itse tai palkkaa naapurin hoitamaan nurmikot. Oletuksena, että perikunnan jäsenet eivät asu samassa kaupungissa eivätkä pääse asunnon tai taloyhtiön nurmikkoa leikkaamaan.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   12.3.25 14:05:59

"Kuka vastaa asuntoon kohdistuvista kuluista?

Asumiseen liittyvistä kuluista, kuten sähkö- ja vesimaksuista vastaa aina leski. Mahdollisesta asunto-osakeyhtiön hoitovastikkeen maksuvastuusta tunnutaan olevan lainoppineiden keskenkin eri mieltä, joten tästä olisi aina hyvä erikseen sopia kirjallisesti ja ilmoittaa lesken asumisoikeudesta isännöitsijälle, jotta maksulaput tulevat jatkossa leskelle. Viime kädessä kuitenkin, jos leski jättää vastikkeet maksamatta, voi ongelmia aiheutua tästä nimenomaan asunnon omistajalle.

Rahoitusvastike on vieläkin kimurantimpi kysymys. Koska se parantaa asunnon arvoa (yhtiöön tehtävän remontin ja sen myötä tapahtuvan arvonnousun kautta), on se lähtökohtaisesti omistajalle kuuluva maksuvastuu. Jos leski ei ole osaomistajana, jäävät todelliset omistajat vastuuseen tämän vastikkeen maksamisesta, jollei muuta sovita. Tästä myös ollaan oikeusoppineiden keskuudessa montaa eri mieltä.

Yleisin käytäntö lienee kuitenkin, että leski maksaa sekä asumiseen liittyvät kulut, että hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeesta jäävät maksamaan omistajat osuuksiensa suhteessa. Jos leski omistaa puolet, vastaa leski puoliosuudesta siis.

Lesken asumisoikeus aiheuttaa väistämättä ongelmia perillisille. Asumisoikeus jatkuu viimekädessä aina lesken kuolemaan saakka. Jos leski on nuori tai rintaperillisten ikäluokkaa, ja verot kuitenkin joudutaan maksamaan jo lesken eläessä, on ymmärrettävää, että asia kuumentaa, erityisesti uusperheissä, paljon tunteita."

https://www.svahn.fi/mita-lesken-asumisoikeus-tarkoittaa-perillisten-nakokulmasta/

Lähettäjä: jaba 
Päivämäärä:   12.3.25 14:31:02

Se "B" on siis niiden lasten biologinen vanhempi? Luulisi, että olisi ihan sopimusluonteinen asia, kuka maksaa ja mitä.

Jos asunto on tosi iso, voisi olla järkevää myydä se. Toisaalta, jos avioehtoa ei ole ollut, leski todennäköisesti omistaa asunnosta joka tapauksessa 50% eli on yhtä lailla päätösvaltainen asunnon kuluista ja käytöstä, kuin lapsetkin.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   12.3.25 14:54:00

"Jos asunto on tosi iso, voisi olla järkevää myydä se. Toisaalta, jos avioehtoa ei ole ollut, leski todennäköisesti omistaa asunnosta joka tapauksessa 50% eli on yhtä lailla päätösvaltainen asunnon kuluista ja käytöstä, kuin lapsetkin."

Leski ei mitenkään "todennäköisesti" omista osuutta asuntoa vaikka avioehtoa ei ollut. Leski saa tasinkoa, JOS lesken omaisuus on ollut pienempi kuin vainajan. Mitenkään automaattisesti leski ei saa puolta kaikesta vainajan omaisuudesta. Jos lesken oma omaisuus on isompi kuin vainajan, niin leski ei saa yhtään mitään vainajan omaisuudesta.

Lähettäjä: ^ 
Päivämäärä:   12.3.25 15:22:59

No kyllähän se leski vaan saa oman osansa, jos ovat naimisissa ja avioehtoa ei ole, ja ovat yhdessä ollessaan omaksi yhteiseksi kodikseen asunnon hankkineet ja asuneet asunnossa kauan, ja leski myös on maksanut asuinkuluja ja mahdollisesti muita asuntoon liittyviä kuluja.

Lähettäjä: Tripla 
Päivämäärä:   12.3.25 15:58:01

Asuntohan ei voi myydä niin kauan kun leski haluaa siinä asua. Tai voi myydä leskineen päivineen sillä rasitteella, että leski asuu siinä kuolemaansa asti.

Mitään vuokraa ei voi periä, vaan leski maksaa asumiskulut. Jos huoneisto vaatii remonttia, menee jokin kiinteä kaluste rikki (tai liesi, jääkaappi), niin omistaja = lapset maksavat remontin tai uuden kalusteen hankinnan, leski ei maksa mitään jos ei edes osaomista asuntoa.

Talonmiesvuoroon ei taida olla mahdollisuutta pakottaa, eikä edes nurmikon leikkuuseen jos ei leski tätä halua hoitaa, vaan jää asunnon omistajien vastuulle.

Lähettäjä: Eela 
Päivämäärä:   12.3.25 18:44:55

Entä jos yksi perikunnan jäsenistä jää asumaan asuntoon jossa asui kuolleen äitinsä kanssa ? Pitääkö tämän maksaa vuokraa toisille kuolinpesän osakkaille jotka osaketta omistavat? Kuka maksaa rahoitusvastikkeen?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.3.25 19:06:58

Kulut pitää maksaa mutta ei vuokraa

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   12.3.25 21:19:55

"No kyllähän se leski vaan saa oman osansa, jos ovat naimisissa ja avioehtoa ei ole, ja ovat yhdessä ollessaan omaksi yhteiseksi kodikseen asunnon hankkineet ja asuneet asunnossa kauan, ja leski myös on maksanut asuinkuluja ja mahdollisesti muita asuntoon liittyviä kuluja."

Aloittaja sanoi, että asunto oli yksin vainajan nimissä. Tällöin leski ei asunnosta saa mitään ellei osaa asunnosta haluta antaa tasinkona. JOS leski on oikeutettu tasinkoon. Leskellä itselläänhän voi olla omaisuutta enemmän kuin asunnon arvo, jolloin välttämättä mitään tasinkoa ei makseta. Tasingon voi maksaa rahalla tai millä tahansa kuolinpesän omaisuudella. Asumisoikeus yleensä leskellä on tietysti yhteisenä kotina olleeseen asuntoon ellei itse halua muuttaa muualle. Tällöin tietysti asumisoikeuskin raukeaa.

Lähettäjä: g 
Päivämäärä:   13.3.25 07:32:31

Asunto on voinut olla alun perin yhteinen, joten hyvinkin saattaa omistaa puolet.
Muuten riippuu kuolinpesä jaosta, onko leski edelleen osakas vai ei.

Käytäntö on se, että leski maksaa kaikki asumiskulut. Rahoitusvastike ym. omaisuutta kartuttavat eivät ole asumiskuluja. Se on sitten toinen juttu miten esimerkiksi omakotitalon kiertovesipumpun korjaus, kun se on asumiskulua, mutta kuitenkin kiinteistön ylläpitoa.

Lähettäjä: jako 
Päivämäärä:   13.3.25 07:48:00

Tässäpä hyvä esimerkki, miksi avioparin kannattaisi tehdä keskinäinen omistusoikeustestamentti yhteisestä kodista. Toisen kuollessa menisi sitten koti toisen omistukseen ja jaettaisiin vasta leskenkin kuoltua laillisessa järjestyksessä yhteisille / kummankin perillisille. Ei tulisi heillekään perintöveroja maksettavaksi lesken eläessä. Toki perilliset voivat lakiosiaan vaatia ja se on puolet siitä, mitä muuten tulisivat saamaan, mutta jos lapset ovat yhtään fiksuja, eivät vaadi, jos muuta jaettavaa ei asunnon lisäksi olisi. Se olisi kaiken huippu, jos lesken pitäisi omasta kodistaan alkaa maksaa lapsille vuokraa, onneksi ei. Toki normaalit asuntoon kohdentuvat elämisen kulut tulee lesken maksaa.

Lähettäjä: sam 
Päivämäärä:   13.3.25 08:44:14

Kulut saa mutta ei ylimääräistä vuokraa, tosin mietin, että jos B on lasten toinen vanhempi niin kuka haluaa omalta vanhemmaltaan vuokraa asunnosta, joka on koko ajan ollut vanhemman koti???

Mun vanhemmat myivät ison omakotitalon mutta koska alueen hintataso on alhainen niin olisivat joutuneet ottamaan ison lainan. Tehtiin sitten niin, että minä ostin kerrostalokaksion kaupungista ja vanhempani ovat siinä vuokralla, vuokrataso alhainen eli maksavat vain todelliset kulut.

Toki tämä asunto on ostettu lainarahalla eli vanhempani maksavat sitä siis vuokran muodossa mutta silti muuten alueen vuokratasoon nähden alhainen ja se mikä tässä on parasta, mun ei tarvitse tästä asunnosta maksaa perintöveroa koska asunto on mun nimissä. Vanhempieni tulevaisuus on asumisen suhteen turvattu vaikka toinen menehtyisi, asunto on todella kiva ja hyvällä paikalla ja sitä mukaa kun laina lyhenee ja sitä kautta lyhennys niin luonnollisesti vanhempieni maksama vuokra pienenee. Ja se mitä saivat omakotitalosta, vanhempani käyttävät niitä varoja mm reissaamiseen.

Lähettäjä: jahas 
Päivämäärä:   13.3.25 10:57:43

Sehän olisi ihan paras mahdollinen tilanne että leski jättäisi esimerkiksi vastikkeen maksamatta. Niin jättäisin minäkin ja kehottaisin isännöitsijää ottamaan huoneiston pariksi vuodeksi haltuun. Pääsis ainakin syytinkiläisestä eroon kertalaakista.

Imo, tänä päivänä koko lesken asumisoikeus pitäisi poistaa laista. Jokaisella on mahdollisuus hankkia itselleen oma asunto joten ei ole enää mitenkään perusteltua pitää hallinnassa toisten omaisuutta. Etenkään kun perintöveron joutuu perilliset joka tapauksessa maksamaan heti. Minimissään oikeutta pitäisi kohtuullistaa eli leskellä kolme kuukautta aikaa hankkia asunto itselleen maksukykynsä mukaan, ssen jälkeen automaattinen häätö välittömästi.

"Mahdollisesta asunto-osakeyhtiön hoitovastikkeen maksuvastuusta tunnutaan olevan lainoppineiden keskenkin eri mieltä, joten tästä olisi aina hyvä erikseen sopia kirjallisesti ja ilmoittaa lesken asumisoikeudesta isännöitsijälle, jotta maksulaput tulevat jatkossa leskelle. Viime kädessä kuitenkin, jos leski jättää vastikkeet maksamatta, voi ongelmia aiheutua tästä nimenomaan asunnon omistajalle."

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   13.3.25 11:15:48

"Imo, tänä päivänä koko lesken asumisoikeus pitäisi poistaa laista. Jokaisella on mahdollisuus hankkia itselleen oma asunto joten ei ole enää mitenkään perusteltua pitää hallinnassa toisten omaisuutta. Etenkään kun perintöveron joutuu perilliset joka tapauksessa maksamaan heti. Minimissään oikeutta pitäisi kohtuullistaa eli leskellä kolme kuukautta aikaa hankkia asunto itselleen maksukykynsä mukaan, ssen jälkeen automaattinen häätö välittömästi."

Mun järkeen tämä ei käy sitten millään. Jos vaikka miehen nimissä asunto, ovat olleet naimisissa 60 vuotta, mies kuolee. Niin sinä kylmästi vaan heittäisit lesken pihalle heidän yhteisestä kodista? On tietty sukupolvi, jolloin kaikki tuppasi olemaan miehen nimissä, asunnot, autot, kaikki sopimukset.

Lähettäjä: Puoliso 
Päivämäärä:   13.3.25 11:25:50

..mulla on sellainen tilanne, että asun mieheni omistamassa asunnossa. Yhteisiä lapsia ei ole eikä tule. Avioehto on siltä osin, että puolisoni omaisuus siirtyy miehen tyttärelle, joka on siis mieheni ainoa lapsi. Käsittääkseni saan kuitenkin asua tuossa, vaikka mies kuolisikin. Se on sitten eri asia, haluanko siihen jäädä, mutta ulos mua ei voi heittää. Tämä saattaa tulla ihan lähivuosina todeksi, koska puolisoni on monisairas.

Lähettäjä: nips 
Päivämäärä:   13.3.25 13:04:33

Mulla on sellainen veemäinen tilanne, että isäni kuoli muutama vuosi sitten ja hänen puolisollaan, joka siis ei ole äitini, on elinikäinen oikeus asua isäni minulle perinnöksi jättämässä kerrostalo-osakkeessa. Leski maksaa hoitovastikkeen, sähkö- ja vesilaskut, kotivakuutuksen yms. mutta ei rahoitusvastiketta. Rahoitusvastiketta on kertynyt koska talo on vanha ja siihen on tehty jo isäni eläessä julkisivu- ja putkiremontti. Rahoitusvastikkeen summa on tällä hetkellä luokkaa 500€/ kk ja koska en saa myydä asuntoa tuon lesken takia niin joudun joka kuukausi maksamaan tuota hemmetin rahoitusvastiketta. Mulla ei ole niin paljon rahaa, että pystyisin maksamaan koko roskan pois koska maksoin jo perintöverot tuosta asunnosta. Leskellä olisi varaa muuttaa pois vuokralle muualle mutta ei muuta koska "hänellä on oikeus", leskeä ei kiinnosta, että itse elän tuon hemmetin asunnon vuoksi todella tiukilla. Jos saisin myydä asunnon niin pääsisin kuville monen asian suhteen. Lisäksi leski on hyväkuntoinen ja ikääkin vasta 70v eli pahimmillaan elää ja kukkuu vielä 20 vuotta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.3.25 13:16:28

"Entä jos yksi perikunnan jäsenistä jää asumaan asuntoon jossa asui kuolleen äitinsä kanssa ? "

Anteeksi, mutta tulipa kammottava mielikuva. :)

Lähettäjä: jako 
Päivämäärä:   13.3.25 14:15:54

Usein pariskunnan asunto on yhteinen ja puoliksi maksettu jo alkujaankin, olkoon vaikka uusioparikin kyseessä, jos jo pitälti avioliittoa takana. Tällöinhän olisi todella kohtuutonta että leski joutuisi muuttamaan kotoaan pois. Ei hänellä ole silloin välttämättä mahdollisuutta alkaa maksamaan puolta asunnon hinnasta lapsille. Ja kuinka lapset voivat edes olla niin ahneita, että eivät malta odottaa toisenkin poismenoa ennen kuin alkavat perintöjä vaatia. Ymmärrän, jos joku pennitön onnenonkija on ujuttautunut lesken vanhoilla päivillä rahaa kärkkymään, ettei sellaista voi lapset hyväksyä, mutta tavallisissa tilanteissa olisi hyvä olla puolisoilla keskinäinen omistusoikeustestamentti ahneiden perillisten varalle omassa kodissa asumisen suojaamiseksi silloin, kun tapahtuu pahin.

Lähettäjä: ,.- 
Päivämäärä:   13.3.25 14:25:47

Onhan se kohtuutonta tavallaan maksaa perintöverot ja remontit jos oma taloudellinen tilanne menee siitä tiukille. Odottaa muutama vuosikymmen, että saa myytyä sen perinnön.

Toisaalta perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Jos olisi joku muuttotappioseudun vanhempi omakotitalo mikä kaipaa remonttia niin siitä olisi järkevämpää kieltäytyä ja jättää leski maksamaan kaiken? Tietty jos perijällä on lapsi niin se menisi sitten hänelle ja jos lapsi on alaikäinen niin pitäisikö hänen maksaa rahoitusvastikkeita ja remontteja?

Lähettäjä: jako 
Päivämäärä:   13.3.25 16:12:05

Perintövero ei mene lapsille tässä vaiheessa, jos asunto on keskinäisellä omistusoikeustestamentilla määrätty puolisolle, hän siis omistaa. Myöskään korjauskuluja ja rahoitusvastikkeita ei tule lasten maksettaviksi tietenkään. Keski hoitaa omaisuutensa kulut. Tällaisissa testamenteissa on myös toisijaiset perijät yleensä mainittuna sitä hetkeä varten, kun leskikin on kuollut. Tällöin vasta omaisuus jaetaan kummankin puolison laillisille perillisille. Silloin on sitten perintö realisoitavissa rahaksi tarpeen vaatiessa, vaikka perintöveroja varten. Voihan vanhoilla ihmisillä omaisuus tietenkin kulua vuosikymmenten mittaan vaikka hoivakotimaksuihin tai muuhin välttämättömään hoivaan ja apuun, jos sattuu elämään huonokuntoisena hyvin pitkään esim. Sellainen on kuitenkin elämää ja ei kai kukaan aikuinen lapsi ole sen varassa kytäten, että saisi vanhemmiltaan perintöä.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   13.3.25 16:49:46

Naurattaa aina nämä kun parikymppiset alkavat miettimään vanhempiensa perintöä mitä tulevat saamaan. Monesti vanhemmat ovat vain 20-30 vuotta vanhempia kuin lapsensa ja jos elävät esin 80-90 vuotiaiksi (tänä päinä moni elä jo 100 vuotiaaksi) niin lapsetkin ovat helposti jo eläkkeellä kun perintö vihdoin tulee :) ja tosiaan omaisuus on voitu myydä jo moneen kertaan sitä ennen.

Lähettäjä: g 
Päivämäärä:   13.3.25 19:22:38

Jako: se leski voi mennä uudestaan naimisiin ja saada puolisokseen persaukisen kumppanin, jolle avio-oikeuden perusteella menee puolet lesken omaisuudesta. Ja muun omaisuuden hän voi testamentata kenelle tahansa, jos testamentissa ei ole erikseen mainittu mitään muuta.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   13.3.25 19:52:25

"Jako: se leski voi mennä uudestaan naimisiin ja saada puolisokseen persaukisen kumppanin, jolle avio-oikeuden perusteella menee puolet lesken omaisuudesta. Ja muun omaisuuden hän voi testamentata kenelle tahansa, jos testamentissa ei ole erikseen mainittu mitään muuta."

Höpsistä. Leskellä on oikeus asua talossa, mutta asumisoikeus ei tarkoita sitä, että hän omistaisi sen.

Lähettäjä: jako 
Päivämäärä:   13.3.25 20:06:27

Niin, keskinäisessä testamentissa tapaa kyllä olla toissijaisetkin perilliset mainittuna tyyliin "Molempien kuoltua jaetaan heidän perintönsä perintökaaren mukaisesti kummankin rintaperillisille." Eli yhteisille lapsille tasajako molempien vanhempien omaisuuteen tai jos vainajilla on ollut vaikka vain ennestään lapsia kummallakin, kunkin osuus menee hänen omille lapsilleen. Tämmöisen testamentin ollessa, ei leski voi toisen puolison osuutta kellekään muulle testamentata. Ei kai kukaan ole niin tyhmä, ettei kirjauttaisi toissijaisia saantoja keskinäiseen testamenttiin, jonka tarkoitus on nimenomaan vain turvata leskeksi jääneen elinikäinen omistus yhteiseen kotiin.
Ällö, asumisoikeus taas on kirjattu lakiin ihan omana juttunaan, vaikka leski ei omistaisikaan testamentin perusteella asuntoa ollenkaan. Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla hän omistaa myös puolisonsa osuuden ja voi myös myydä sen tarvittaessa ilman kenenkään muun suostutusta, jos vaikka tarvitsee vaikkapa ikänsä kuntonsa puolesta toisenlaisen asumismuodon jossain vaiheessa tai haluaa jostain muusta syystä myydä.

Lähettäjä: jako 
Päivämäärä:   13.3.25 20:13:46

Myös avioehto on keksitty nimim. g:n mainitsemien myöhempien onnenonkijoiden varalle. Aloituksessa lienee kuitenkin kyse ydinperheen aikuisten lasten ja heidän toisen vanhemman leskeytymisen jälkeisistä asumiskuvioista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.3.25 20:22:12

nips, perintöähän ei ole mikään pakko ottaa vastaan. Itse olet lähtenyt tuohon leikkiin mukaan, ja maksat siitä. Turha muita syyttää omista päätöksistä!

Lähettäjä: å 
Päivämäärä:   13.3.25 20:40:44

Minun vanhemmilla oli keskinäinen testamentti, mutta kyllä minulle tuli äidin kuollessa perintöverot maksettavaksi. Mitään en siis saanut, paitsi maksaa tuhansia euroja, sama oli tietysti veljellä. Isä asuu talossa edelleen, äidin kuolemasta on jo 20 vuotta. Onneksi sentään mitään kuluja muuten ei ole siitä tullut maksettavaksi, isä on hoitanut kaiken.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   13.3.25 21:34:29

"Minun vanhemmilla oli keskinäinen testamentti, mutta kyllä minulle tuli äidin kuollessa perintöverot maksettavaksi. Mitään en siis saanut, paitsi maksaa tuhansia euroja, sama oli tietysti veljellä. Isä asuu talossa edelleen, äidin kuolemasta on jo 20 vuotta. Onneksi sentään mitään kuluja muuten ei ole siitä tullut maksettavaksi, isä on hoitanut kaiken."

Tässä lienee kyse jonkinlaisesta hallintaoikeustestamentista. Jos leski perii kaiken vainajan omaisuuden, niin ei lapsille voi kyllä verojakaan tulla maksettavaksi. Jos maksaa perintöveroja, niin tällöin saa myös perintöä. Tässä tapauksessa ilmeisesti ainakin osa talosta on ilneisesti saatu perinnöksi. Hallintaoikeus ja omistus on kaksi eri asiaa.

Lähettäjä: å 
Päivämäärä:   13.3.25 22:09:38

Keskinäisestä testamentistä isä silloin puhui. Aikaa tästä tosin on jo kulunut, onko voinut olla joskus toisella tavalla?
Kuolinpesä on kyllä vielä jakamatta ja omistaa esim. osuuden äidin lapsuudenkodista. Minulta ja veljeltä valtakirjat tarvitaan isän kodin asioiden hoitoon esim. taloyhtiön kokouksissa.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   13.3.25 22:38:42

Keskinäisiä testamentteja voi olla hallintaoikeus testamentti ja omistusoikeustestamentti ja ne on eri asioita.

Meilläkin oli vanhemmilla keskinäinen testamentti, tehty jo 70-luvulla silloisten sanamuotojen mukaisesti ja isä kuoli oletuksella, että testamentti on omistusoikeustestamentti mun äidille. Nykytulkinta kuitenkin oli, että kyseessä olikin hallintaoikeus testamentti ja loppujen lopuksi äiti jäikin aika hankalaan tilanteeseen. Tässä kuviossa oli siis mukana lapset isän edellisestä liitosta, joita ei tietenkään pätkääkään kiinnostanut mun äidin pärjääminen tai isän viimeinen tahto.

Lähettäjä: jako 
Päivämäärä:   13.3.25 22:55:45

S, sinun vanhemmilla on ollut harmillisesti tosi huono testamentin laatija, kun ei ole osannut muotoseikkoja laittaa oikein. Voi tulla juuri kaikenlaisia vaikeuksia leskelle, ettei esimerkiksi voi myydä kiinteistöä ja ostaa kaupungista kerrostaloasuntoa, kun kunto alkaa sitä vaatia jne. Lapsillahan on siis kyllä kaikissa tilanteissa oikeus vaatia lakiosaansa, mutta se on puolet siitä, jonka saisivat normaalisti, ja leski voi maksaa rahassa lakiosat. Tietenkin voi olla, ettei hänellä ole sellaisia rahavaroja olemassa, niin se on kyllä hankala tilanne ja silloin ei välttämättä enää asumisoikeus kotiin toteudu.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   14.3.25 17:39:19

Itseasiassa lakimieskin sanoi, että 70-luvulla kyseinen testamentti olisi ollut selkeästi omistusoikeustestamentti, mutta se olisi pitänyt päivittää myöhemmin vastaamaan nykyisiä muotoja. Nyt oli liian tulkinnanvarainen muoto, vaikka sinänsä olikin kuten tiedän isän halunneen, joten laki olisi kuitenkin rintaperillisen puolella ja oli turha lähteä tappelemaan asiasta.

Lähettäjä: Eela 
Päivämäärä:   15.3.25 08:33:33

Sorry huomasin itsekin että kirjoituksestani saa helposti kammottavan käsityksen. Ei toki veljeni asunut kuolleen kanssa. Äitini oli vanhainkodissa kaksi vuotta ennen kuolemasnsa. Äidin tililtä maksettiin vuokra . Kun äiti kuoli veljeni jäi asumaan ja maksoi vain yhtiövastikkeen. Minulle ja veljelleni tämä ratkaisu oli huono koska mihinkään korjauksiin ei kertynyt rahaa nyt jo 20 vuoden ajalta.