Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   8.3.25 10:25:58

Mut on raiskattu, jo monia vuosia sitten. En ole puhunut asiasta kenellekkään ikinä ja luulin päässeeni asiasta yli. Se ei ole tullut mieleeni pitkiin aikoihin ollenkaan.
N. Kuukausi sitten olimme kaverini kanssa juhlimassa ja hänet raiskattiin. Hänellä on tietenkin vaikeaa (ahdistusta, unettomuutta yms.) mutta hänellä on hoitokontakti psykoterapiaan sekä rikun tukihenkilö.
Nyt kuitenkin oma jaksamiseni rupeaa olemaan aivan loppu. Nukahtamisvaikeudet, painajaiset ja ahdistus aina kun olen yksin tai kahdestaan esim. miespuolisen hyvän kaverini kanssa. Töissä ei ole ongelmia, olen ehkä normaaliakin tehokkaampi. Olen myös verkko-opiskelija ja opintoja en ole saanut kuukauteen eteenpäin ollenkaan.
Onko teille tullut vastaavia huonompia jaksoja? Kuinka nopeasti se on mennyt ohi? Olen myös miettinyt että olisiko parempi kertoa kaverilleni kuinka kamala olo minulla on vai tulisiko hänelle vielä syyllisyydentunnekin kaiken muun paskan lisäksi? Olen myös miettinyt lääkärillä käyntiä jos sieltä saisin jotain apua nukkumiseen mutta toisaalta en tahtoisi repiä vanhoja haavoja auki ja muistella vanhoja. Mitä hittoa tässä pitäisi tehdä?

Lähettäjä: jahas 
Päivämäärä:   8.3.25 10:30:58

Et ole asiasta yli eikä sua siitä voi kukaan syyllistää. En tiedä kuka edes haluaisi ja tämä koskee siis myös sinua itseäsi. Ei ole heikkoutta hakea apua hankalaan tilanteeseen ja tuo jos mikä on hankala. Pahemmaksi asian tehnee se että tapahtunut on kohdaltasi käsittelemättä. Hanki keskusteluapua naistenlinja.fi voisi olla hyvä kontakti.Sillä ei ole merkitystä miten kauan kokemastasi on kulunut aikaa. Se vaivaa ksoka asia on jäänyt hoitamatta. Omien tuntojen avaaminen, niin kipeää kuin se joskus tekeekin, on tie parempaan. Tsemppiä.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   8.3.25 11:22:39

Minulla kävi joskus vähän huonompi jakso myös, mutta se oli ennen kuin olin edes myöntänyt itselleni näin tapahtuneen. Olin siis aikanaan humalassa ja siinä sitten juhlatilanteessa pääsi näin käymään, ei kukaan ulkopuolinen hypännyt puskasta raiskaamaan mikä olisi varmasti rankempaa kestää. Mutta kun käsittelin asian, hyväksyin oman roolini siinä (ei oikeasti kuulu naisihmisen juoda itseään niin tolkuttomaan kuntoon että herää kulli sisällä ja senkin jälkeen vaan sopertelee jotain ein tapaista) niin olen ollut asian kanssa ihan pitkään jo sinut. Mutta mitään hävettävää ei olisi hoitaa tuota käsittelemistä ammattilaisen avulla, jotenkin se on kuitenkin tehtävä ettei pääse aika ajoin sielä läpi puskemaan ! Tsemppiä !