Lähettäjä: A. 
Päivämäärä:   4.3.25 10:43:33

Edellinen koiramme oli kooikerhondje. Se oli kooltaan sopiva, ja hyvänä puolena pysyi vapaana aina lähettyvillä. Oli kuitenkin liian varautunut vieraita kohtaan, joten nyt toiveena jokin helpompi rotu.

Emme halua kovin suurtaa koiraa, mutta ei ihan pientäkään. Koiran kanssa tehtäisi metsäretkiä, olisi mahdollisuus myös lintujen metsästykseen satunnaisesti. Lisäksi päivittäistä lenkkeilyä tunti päivässä, sekä agilityä 1-2 viikossa. Edelleen olisi tärkeää, että koira pysyisi lähettyvillä eikä lähtisi omasta pihasta.

Mietinnässä olisi cockerspanieli, mutta mitenkähän tuo irti pidettävyys, vai meneekö viettien perässä? Ovatko ne yleensä ystävällisiä vieraillekin?

Sheltti puolestaan kiehtoo "helppouden" eli helpon koulutettavuuden vuoksi, ja ilmeisesti pysyvät helposti hallinnassa ilman hihnaakin. Mutta metsästys tuskin tulisi kyseeseen.

Bordercollien ulkonäöstä pidämme, ja ilmeisesti niidenkin koulutettavuus on hyvä. Mutta onkohan 2-3 tuntia liikuntaa/aktiviteettia päivässä liian vähän...

Muitakin ehdotuksia otetaan vastaan, jos jaksatte :)

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   4.3.25 10:49:32

Jos metsästyskoiralle on tarvetta, niin sittenhän noissa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin se spanieli. Ei spanieli ole mikään ajokoira, se on jalostettu lähihakuun ja noutamaan, joten harvemmin sillä on tarvetta juoksennella ympäri metsiä. Pihassa pysymistä ilman aitaa ei voi taata millekään rodulle.

Bordercollie on aktiivinen rotu, joka kaipaa paljon tekemistä, mutta vain koira sekin on. Mutta se ei ole välttämättä se helpoin vaihtoehto agilitykoiraksi ja minun mielestäni kaipaa muutakin tekemistä, kuin agilitya. Tiedän, että monet harrastavat bortsuilla vain agia, mutta itse teen omillani muutakin (toko ja paimennus).

Yhtenä vaihtoehtona (ilman sitä metsästystä) tuli mieleen pampai.

Lähettäjä: HH 
Päivämäärä:   4.3.25 10:55:20

Jos päädyt cockeriin, perehdy hyvin selkäongelmiin. Cockereilla on niin huono selkätilanne (idd,12-FGF4-retrogeeni), että roturisteytykset olisivat ehdottoman tarpeellisia, mutta tuskin vielä pitkiin aikoihin tapahtumassa. Jos näy-linjainen on mielessä, ja toiveena saada koirasta oikeasti apua linnustukseen, selvitä myös hyvin lähisuvun taipumukset. Spanieleiden taippareiden läpäisy ei kerro vielä yhtään mitään.

Lähettäjä: Hohhoijaa 
Päivämäärä:   4.3.25 10:55:53

Shelteistä sen verran kokemuksia että kamalia räksyttäviä rakkeja suurin osa. Bortsuja on laidasta laitaan että jos ne kiinnostaisi niin mikä jottei. Coccerikin ois varteenotettava, niissäkin taitaa ehkä olla käyttölinjaa ja näyttislinjaa, en oo varma

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   4.3.25 11:00:33

Noutotaipumuksia on myös borderterrierillä ja villakoirilla. Spingerspanieli tai joku muu spanieli sitten jos haluaa enemmän ja varmemmin harrastaa. Spanielin pitäisi olla lähellä pysyvä, mutta metsästys vietti monelta löytyy. Koulutuksesta on paljon kiinni.

Lähettäjä: naku 
Päivämäärä:   4.3.25 11:02:46

Mahtaakohan näyttelylinjan cockerista olla enää lainkaa lintukoiraksi..?
Metsästyslinjainen voi olla aika kiven alla teidän kotiin, kun myydään yleensä aktiivisiin metsästyskoteihin.

Käy tutustuu sheltteihin ja bortsuihin, sit selviää voisko semmonen sopia teidän perheeseen.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   4.3.25 11:03:18

Tutustu cockerin lisäksi amerikanvesispanieliin ja fieldspanieliin. Fieldi toki cockeria isompi, mutta niinhän sen bordercolliekin olisi.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   4.3.25 11:40:04

Siskoni leikki ajatuksella, että minkä rodun ottaisi, jos ottaisi koiran, ja kipeänä ollessaan käytti päivän sängyssä googletteluun. Lopputulos oli kooikerhondje. Rotukuvauksen luettuaan huonasi, että jokaikinen kohta täsmää meidän keskikokoiseen villakoiraan, jota hän hoitaa paljon ja ovat puolin ja toisin hyvin kiintyneitä toisiinsa. Tältä pohjalta suosittelisin villakoiraa kooikerhondjen vaihtoehdoksi. Villakoira on alunperin vedestä noutava koira, ja varsinkin ulkomailla niitä kyllä käytetäänkin siihen tarkoitukseen. Meidän yksilö on jonkin verran varautunut vieraita kohtaan, mutta se ei ole villakoiralla yleinen ominaisuus. Jos turkinhoito on ihan no-no, niin sitten ei käy, vaikka lyhyessä lemmikkitrimmissä se ei ole mikään savotta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.3.25 11:44:18

Mä tykkään cockerspanielin luonteesta. Ne on sellaisia avoimia, iloisia hännänheiluttajia. Ja sitten taas kun kerran tykkään sellaisista koirista, niin sheltti ei ole mieleeni yhtään. Sk collietakin joskus mietin, mutta tosiaan niidenkään luonne ei sitten kuitenkaan iskenyt. Eli spanielit on sellaisia häslääjiä, paimenet vähän sellaisia herkkiä ja tosikoita mun mielipiteellä.

Mun eksällä oli bordercollieita työkoirina. Ne oli kyllä kivoja, erittäin helppoja kouluttaa jne., mutta tosiaan työkoiria enkä usko että sun tarjoama aktiviteetti on riittävää.

Olen joskus miettinyt cockerspanielia, mutta nyt kiinnostaisi myös walesinspringerspanieli.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.3.25 11:52:43

” Mä tykkään cockerspanielin luonteesta. Ne on sellaisia avoimia, iloisia hännänheiluttajia. Ja sitten taas kun kerran tykkään sellaisista koirista, niin sheltti ei ole mieleeni yhtään. Sk collietakin joskus mietin, mutta tosiaan niidenkään luonne ei sitten kuitenkaan iskenyt. Eli spanielit on sellaisia häslääjiä, paimenet vähän sellaisia herkkiä ja tosikoita mun mielipiteellä.”

Tämä on hyvä pointti! Eli millaisista koirista tykkäät? Itse olen aika tosikko ja elämä on mulle helposti turhan vakavaa, joten spanieli olisi mun valinta. Jos taas tiedät, että sulla pinna palaisi häseltämiseen, niin silloin paimen parempi.

Lähettäjä: Nia 
Päivämäärä:   4.3.25 11:55:52

Mites vesikoirat?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   4.3.25 11:58:30

Me otettiin melko samanlaisilla kriteereillä näy cockeri. Ei tullut ihan sitä mitä toivottiin, on vieraita kohtaan hieman hitaasti lämpenevä ja ei ole irtipidon suhteen kovin luotettava, lähtee kyllä peuran/jäniksen perään jos sellainen löytyy. Mutta muuten toimii metsällä oikein hyvin ja ilman ulkoisia häiriöitä pysyy lähellä ja ajaa linnut ylös. Vielä ei olla saatu ammuttua koiran hakuun, mutta ei ole koiran taidoista kiinni. Muutenkin oikein mainio koira, suhteellisen helppo arjessa. Kauhean itsepäinen ja vauhtia löytyy enemmän kuin älliä. Energisiä vipeltäjiä.

Jos cockeria haluaa niin näyttely tai sekalinjainen varmaan olisi teidän käyttöön hyvä. Käyttistä voi tosiaan olla vaikea saada ilman kunnon sitoutumista metsästykseen. Näyttelylinjaisissa kannattaa selvitellä suvun metsästystaipumuksia, tiedän useammankin näyttiksen jota käytetään metsällä, joten kyllä niillä joillakin vielä viettiä löytyy. Näyttiksillä täytyy myös ottaa huomioon turkin hoitaminen, mikä vie jonkin verran aikaa ja rahaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.3.25 12:23:05

Minulla on jonkin verran kokemusta näy cockereista ja turboista pintaraapaisu. Näy cockerit on juurikin iloisia ja avoimia ihmisille ja tulevat toimeen myös muiden koirien kanssa. Älykkäitä ja koulutettavissa, voimaa kuin pienessä kylässä joten hihnakoulutukseen kannattaa panostaa. Joitakin tuntemiani on käytetty metsällä, jotkut ovat olleet puhtaasti seurakoiria ja puuhastelukoiria. Luonteeltaan mukavan lupsakoita. Turbot on taas melkoisia sähköisiä näy versioon verrattuna ja jokseenkin kiihtyessään kova äänisiä. Ystävällisiä nekin luonteeltaan, mutta nimensä mukaisesti turboja.

Lähettäjä: # 
Päivämäärä:   4.3.25 12:24:10

Suosittelen englanninspringeriä. Voit löytää myös sekalinjaisen kuten mulla niin turkki on vielä helpompi ja taipumuksia vielä enemmän. Koulutustyö pitää tehdä, mut sit aikuisen koiran kanssa onkin kivaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.3.25 13:13:17

Näyttelylinjaisten spanieleiden turkin kanssa en jaksaisi metsästää. Oman kokemuksen mukaan näyttelylinjaisilta löytyy kyllä intoa riistan perään. Sen sijaan hallittavuus voi olla mitä tahansa, koska jalostuksessa ei ole panostettu koulutettavuuteen ja käyttöominaisuuksiin.

Venäjänspanieleihin kannattaa myös tutustua, vaikka ovat meillä suhteellisen tuore tuttavuus. Juttelin joskus erään lintukoirakouluttajan kanssa ja hän piti näkemiensä venspojen luonteista, mutta tosiaan rodun tilannetta (terveys, luonne jne.) tunnetaan vielä melko vähän täkäläisten standardien näkökulmasta. Koko on ilmeisesti cockerspanielin luokkaa tai vähän isompi, turkkia vähemmän ja rakenne muutenkin peruskoiramaisempi kuin näyttelylinjaisilla cockereilla tai sprinkuilla.

Spanielipiireissä sekalinjaisiin ei ilmeisesti suhtauduta ihan yhtä avoimesti kuin noutajapiireissä (jossa sielläkin ne vissiin jakavat näkemyksiä). Sekalinjainen sprinkku olisi varmasti näppärä, mutta tarjontaa on todella vähän. Cockerspanieleista ilmeisesti aavistuksen helpompi löytää sekalinjainen.

Lähettäjä: ****** 
Päivämäärä:   4.3.25 15:10:21

Ei ainakaan shelttiä... kauheita räkyttäjiä joilla huonot hermot.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   4.3.25 15:24:06

"Itse olen aika tosikko ja elämä on mulle helposti turhan vakavaa, joten spanieli olisi mun valinta. Jos taas tiedät, että sulla pinna palaisi häseltämiseen, niin silloin paimen parempi."

Jännä että ajattelet tän näin, itse näen taas että yleensä vähän rennommat ja avoimemmat ihmiset ottaa juurikin tuollaisia häslääjiä ja sitten ne hillitymmät niitä paimenia. :D

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   4.3.25 15:56:33

Mahtuuko näy-cockereiden aivot päähän?

Lähettäjä: ....... 
Päivämäärä:   4.3.25 16:37:38

"Mä tykkään cockerspanielin luonteesta. Ne on sellaisia avoimia, iloisia hännänheiluttajia. Ja sitten taas kun kerran tykkään sellaisista koirista, niin sheltti ei ole mieleeni yhtään."

Meillä on sheltti, joka on avoin, iloinen hännänheiluttaja ja tykkää kaikista ihmisistä.

Shelteillä on tosiaan se haukkuherkkyys miinuksena, mutta eivät ne mitään turhan räksyttäjiä ole. Sheltillä on haukkumiseen aina joku syy, ja viimeistään, kun sen kanssa käy katsomassa, mitä se haukkuu ja kertomassa, että "se on vain naapuri" tms., niin se lopettaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.3.25 17:07:38

”Jännä että ajattelet tän näin, itse näen taas että yleensä vähän rennommat ja avoimemmat ihmiset ottaa juurikin tuollaisia häslääjiä ja sitten ne hillitymmät niitä paimenia. :D”

Niin mäki ajattelin ja otin paimenen. Kaksi neuroottista ei toimineet. Nykyään mulla noutaja ja aikalailla turhaa olla neuroottinen, kun ei se mitään tämän väkkärän kanssa auta :D