Lähettäjä: +50 
Päivämäärä:   3.3.25 08:02:29

Voiko etäsuhde toimia pidemmän päälle? Jos asutaan eri paikkakunnilla, molemmilla omat kodit joista ei ole halua muuttaa ja työt.
En usko, että seuraavaan kymmeneen vuoteen tilanne tulisi muuttumaan.
Onko se yhdessäolo vain jatkuvaa reissaamista ja kyläilyä, vai onko joku saanut suhteen toimimaan?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   3.3.25 08:05:26

Pitkä etäsuhde on vähän sellainen asennoitumista vaativa. Jos oikeasti haluaisi ja tarvitsisi lähisuhteen, etäsuhde etenkin pitkällä välimatkalla on todella raastava. Sitten taas jos on etäsuhdetyyppiä niin mikään ei ole sen mukavampaa.

Erilaisia keinoja etäisyyden lievittämiseen on, voi soitella videopuheluita ja laittaa vaikka ruokaa yhdessä ruutujen välityksellä, mutta jos molemmilla on vaikka työt ja lapset ja harrastukset niin ei sitä aikaa kauheasti jää.

Lähettäjä: ~*~ 
Päivämäärä:   3.3.25 08:08:57

Rapiat 12 vuotta on toiminut loistavasti.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   3.3.25 08:12:09

Itsellä toiminut jo 5 vuotta.
Asutaan tietysti noin tunnin ajomatkan päässä mikä helpottaa. Junalla pääsee helposti kulkemaan..

Molemmat tykätään olla myös yksin jolloin tämä ratkaisu on toimiva. :)
Ei tunnu kyläilyltä mutta toki vaatii molemmilta viitseliäisyyttä.
Molemmilla on avaimet toisen asuntoon.

Lähettäjä: G.A 
Päivämäärä:   3.3.25 08:15:22

Toimii kyllä oikean ihmisen kanssa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.3.25 09:28:59

Toimii, kuitenkin lomat on pidempää aikaa yhdessä jos onnistuu saamaan ne samaan aikaan.

Lähettäjä: Täti 
Päivämäärä:   3.3.25 09:30:24

Itsellä ollut. Toimi muutaman vuoden sitten se kaatui omaan mahdottomuuteen.
Olin itse se, joka sai jatkuvasti reissata. Toinen osapuoli erittäin harvoin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.3.25 09:32:07

Totta, molempien pitää olla valmis matkustamaan, ellei se jostain syystä ole toiselle helpompaa ja sopii kummallekin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   3.3.25 09:33:44

Minulle ei ikinä toimisi. Tarvitsen ja haluan paljon läheisyyttä, arjen jakamista ja yhden, yhteisen kodin.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   3.3.25 09:38:30

Itsellä ei toiminut. Oli ihan kamalaa tuskaa kun halusi vain olla sen toisen lähellä. Ja jäähyväiset oli aina yhtä kauheaa kun tiesi, ettei voi nähdä aikoihin. Ehkä jollekin joka ei niin ole läheisyydenkaipuinen voisi toimia.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   3.3.25 09:58:33

Olen etäsuhteessa jossa toinen osapuoli tekee työtä, jossa on aina 2 viikkoa töissä eri maassa ja 2 viikkoa kotonaan tunnin päässä minusta. Kotona ollessaan hän on tietenkin mielellään siellä omassa kotonaan, omakotitalossa on kaikkea pientä puuhaakin. Minä olen siis se, joka reissaa. Hänen luotaan työmatkani on reilun tunnin pituinen, kilometrejä tulee 100. Kotoa töihin on 20 minuuttia. Lisäksi hevosharrastus on täällä, eli kun olen hänen luonaan, istun päivässä todella paljon autossa.

Hän on kyllä luonani, viikonloppuna pari yötä kerrallaan mutta ymmärrän ettei hänellä ole täällä mitään tekemistä kun minä olen töissä.

Periaatteessa tämä sopisi minulle, voisin hänen työviikkoinaan keskittyä harrastamaan ja muihin omiin asioihini, mutta hän kaipaa minulta älyttömästi puheluita ja viestejä ja että rakastan häntä jne. Kun itseäni suhteessa helpottaa sellainen asenne että en mieti häntä kovin paljon työviikkoina, niin ei tule sellaista ikävää ja kaipaustakaan ja on tavallaan helpompi elää.

Jos minä en reissaisi, näkisimme kuukaudessa kahtena viikonloppuna ellei kummallakaan ole muita suunnitelmia. Se on minulle todella vähän. Ja välimatkan takia sellaiset extempore "tulenkin yöksi, onko ok" -piipahtamiset jäävät pois. Molemmilla on kyllä autot, mutta minulla on myös lemmikkejä, joiden hoito pitää järjestää tai ottaa ne mukaan.

Toivoisin että hän olisi yhtä paljon minun luonani, mutta ymmärrän ettei hän halua, enkä minäkään varmaan hänen tilanteessaan. Asioita helpottaa tietenkin se, että hän on kotona aina vapaalla, mutta silti tämä tökkii.

Lähettäjä: Nippe 
Päivämäärä:   3.3.25 10:13:05

Pari kysymystä:

Kuinka pitkä välimatka? Teettekö normiduunia, siis 5pvä viikossa tai miten? Onko etätyömahdollisuutta? Onko kummallakin auto tai kulkeeko välin helposti julkisilla?

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   3.3.25 10:49:31

Riippuu varmaan pitkälti mitkä on ne omat halut sen parisuhteen suhteen.

Itse en pystyisi etäsuhteeseen (jotain tilapäistä tilannetta lukuunottamatta). Minulle tärkeää on se päivittäinen läheisyys ja sellainen arjen jakaminen toisen kanssa. Se, että oikeasti on yhteinen koti jota yhdessä hoidetaan.

Nykyisessä suhteessa meni n.. 1,5 vuotta ennen kuin muutimme yhteen. Välimatka oli 1h ajomatka ja kyllä se tuntui raskaalta, vaikka matka ei tuon pidempi. Mutta ei tuotakaan jaksanut koko aikaa ajaa edes takaisin, eli yleensä tuli aina muutama päivä oltua miehen luona (tein etätöitä, joten työnteko ei onneksi rajoittanut). Ehkä eniten haastavaksi sen teki ihan arjen järjestelyt: aikaan ja paikkaan sidottuja harrastuksia ei tehnyt mieli aloittaa, kun ne sitten rajoittivat tuota näkemistä. Ruuan kanssa piti aina miettiä, että miten pitkään taas on poissa, pitääkö kuskata ruokia mukana. Välillä sai likapyykkiäkin kuskata mukana, kun ei ehtinyt pesemään ja sitten oli taas menossa 3 päiväksi miehen luokse. Siivoukselle yms. oli vaikea löytää aikaa, kun jos mies oli kylässä, ei tehnyt mieli siivota, sitten oli itse paljon poissa ja silloin kun oli yksin kotona, teki mieli harrastaa yms. puuhata juttuja mitä ei meinannut muuten ehtiä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   3.3.25 10:55:59

^ minulla ihan samoja ajatuksia, suunnitella ruuat, vaatteet, pyykit... No mieheni luona on pieni vaatevarasto että ihan kaikkea ei tarvise pakata mukaan, mutta kun on kuitenkin Suomen vuodenajat, niin tietenkin jo sen takia pitää vaatteita pakkailla laukkuun.

Harrastamisen suhteen otin itsekkään linjan, eli ratsastustunnit ja tallikäynnit sovin miettimättä sen enempää miehen kanssa tapaamisia, eli tässä mielessä harrastusmenot ja muut pakolliset ensin ja sitten katsotaan miten aikataulut sopii yhteen. Tosin yleensä minulla on pakollinen iltameni vain 2-3 iltana viikosta, eli kyllä niitä parisuhdepäiviäkin jää.

Lähettäjä: ~*~ 
Päivämäärä:   3.3.25 11:00:31

Meillä välimatkaa noin 40km. Ihan normitöissä, teen itse etänä noin puolet. Julkisista ei tietoakaan. Yhteiset harrastukset (eläimet), minä olen se joka reissaa, koska eläintarha on miehen luona. Siivoamisesta tai ruoanlaitosta en ole tehnyt mitään ongelmaa, enkä vaatteista.

Lähettäjä: Riesa 
Päivämäärä:   3.3.25 11:16:27

Mulla on jo kolmas etäsuhde meneillään ja tämä nykyinen on toiminut kaikista parhaiten, vaikka välimatka on pisin. Kohta oltu yhdessä 2v.

Suurin positiivinen merkitys ehkä on siinä, että tässä suhteessa on alusta asti puhuttu paljon tulevaisuudesta ja siitä, että molemmat haluavat asua yhdessä. Edellisissä suhteissa miehillä ei ollut oikein lopulta aikaa suhteelle ja tulevaisuudesta eivät mielellään puhuneet. Kummallakin meillä on nyt lukioikäinen lapsi vielä ja välimatkaa 100km. Vietetään viikonloput ja lomat yhdessä, miehen poika on jo 18v ja viihtyy omissa oloissaan, oma 16v tyttö tykkää reissata myös miehen luokse ja viettää kanssamme aikaa mielellään. Molemmilla meillä on omakotitalot, joista ollaan valmiita luopumaan kunhan lapset ovat muuttaneet kotoa. Sitten katsotaan joku pienehkö okt jostain kivasta paikasta ja nautitaan yhteiselämästä toivottavasti vielä pitkään. Talouksia ei ole mitään järkeä tässä kohtaa vielä yhdistää, lapsilla omat kaveripiirit ja harrastukset näillä paikkakunnilla.

Onhan tämä sellaista reissaamista ja vaatteiden raahaamista paikasta toiseen, mutta aika aikaa kutakin. Äkkiäpä tämäkin pari vuotta on mennyt niin kyllä se seuraavakin menee. Ikää meillä jo lähemmäs 50v, omaa aikaa ja rauhaakin arvostetaan molemmat. Tosin kummallakaan ei ole mitään erityisempiä harrastuksia, ulkoillaan ja valokuvaillaan molemmat niin niitä voidaan tehdä yhdessä missä vain ilman aikataulusitoumuksia.

Lähettäjä: :O 
Päivämäärä:   3.3.25 12:53:21

Anteeks, mutta puhuuko joku etäsuhteesta jos välimatkaa on 40 km? Onkohan hänellä kaikki entiset löytyneet naapurista?

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   3.3.25 12:57:01

Toimii tai on toimimatta. Paras ystäväni seurusteli ulkomailla asuvan miehen kanssa, mutta etosivat lopulta, kun mies ei halunnut muuttaa suomeen eikä ystäväni hänen kotimaahansa. Lisäksi korona aiheutti omat ongelmansa. Samainen mies löysi uuden tyttöystävän Suomesta ja olivat etäsuhteessa, kunnes tyttöystävänsä muutti miehen kotimaahan. Sanoisin, että harvalle sopii pitkään jatkuva etäsuhde - yleensä ennemmin tai myöhemmin on parempi lyödä hynttyyt yhteen.

Lähettäjä: ~*~ 
Päivämäärä:   3.3.25 13:11:21

:O:

Millä tavoin 40km ei ole etäsuhde, mutta esimerkiksi 100km on? Molemmissa tapauksissa kumppanin luo pääsee kyllä lyhyellä varotusajalla, mutta etäsuhteen määritelmä pidä sisällä sitä että kumppanin kuuluu asua toisella puolen Suomea, tai eri maanosassa.

Kyllä, olen etäsuhteessa, vaikka välimatkaa kumppanin kanssa on vain se 40 kilometriä. Emme asu jatkuvasti saman katon alla, käytännössä 2-3 päivää viikosta ja lomat sekä mahdolliset muut vapaat päälle. Tämä on ihan vakiintunut parisuhde ja kaksi eri huushollia toimii meillä, eikä ole suunnitelmissa muuttaa saman katon alle lähivuosina(kaan).

Lähettäjä: Kelo 
Päivämäärä:   3.3.25 13:28:45

Et oikeastaan voi perustaa päätöstäsi muiden kokemusten varaan, vaan mahdollinen onnistuminen riippuu täysin siitä, mitä suhteelta haluaa ja paljonko kumpikin on valmis siihen panostamaan.

Itse en voisi elää etäsuhteessa muuten kuin satunnaisia viikkoja. Viihdymme kyllä yksinkin ja riittävän väljät asuinolosuhteet takaavat myös omaa rauhaa, mutta haluamme jakaa nimenomaan arjen, emme pelkkää juhlaa. Lisäksi ainakin omalla kohdalla kaikki harrastukset ja eläimet ovat kotona, joten en oikein pysty jatkuvasti reissaamaan, eikä toisen luona olisi edes muuta tekemistä kuin nyhjätä toisen kyljessä. Lisäksi alan helposti vierastamaan, jos ei näe kovin usein. Olisi ikävää viettää harvoista näkemisistä päivä tai pari totutellen taas toiseen.

Jos taas riittää, että näkee vain silloin tällöin tai kaipaa nimenomaan sitä pelkkää "juhlaa" yhdessä olosta, niin etäsuhde voi toimiakin, jos molemmat ovat siihen valmiita panostamaan ja kommunikaatio toimii. Mutta mikään vaihtoehtoinen yhteydenpitomuoto ei koskaan korvaa fyysistä yhdessä oloa. Siitä ei kannata luoda minkäänlaista harhakuvaa, että voihan sitä soitella videopuheluita tai sättäillä WA:ssa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.3.25 13:46:34

Kaikki vaatii että on yhteinen määränpää tulevaisuudelle mitä molemmat työstää.

Asuin 1800km päässä kumppanistani 3vuoden ajan. Eri maissa mutta Euroopassa. Nähtiin pari kertaa vuodessa viikon ajan. Koko muu aika oli odottelua koska taas nähdään. Nyt asutaan samassa jo 6vuotta eli 9v ollaan oltu yhdessä. Molemmilla oli määränpää asua saman katon alla.

Toisaalta tiedän pareja jotka asuu 15v etäsuhteessa eri maissa, jopa Amerikka-Eurooppa ja eivät edes mieti asuvansa yhdessä koskaan vaan tykkäävät siitä kuin se on. Se vaatii minusta kyllä tosi paljon lujuutta ja luontaista halua elää ja nauttia omasta elämästä ilman että kaipuu pilaa tunnelmaa. Ei voi kun kunnioittaa.

Mun on vaikea näin pitkän matkan jälkeen uskoa että etäsuhde on että asuu eri paikkakunnalla (ellei oo sit ihan joku Lappi-Etelä) saatika että suhde ei kestäisi sitä välimatkaa. Jos sinä tai mies kumpikaan ei ole valmis luopumaan jostain, silloin on vaikea uskoa että teidän tulevaisuus ja määränpää on sovittu. Voitteko joustaa vaikka että asutte jossain välissä olevassa paikkakunnassa tms? Töitä saa muualtakin kuin nykyisestä asuinalueelta. Pitää vain punnita kumpi on arvokkaampaa. Nykyinen elämä vai potentiaalinen uusi elämä kumppanin kanssa.

Lähettäjä: Sohvapöytä 
Päivämäärä:   3.3.25 13:51:38

Me ollaan mieheni kanssa oltu etäsuhteessa kohta 20 vuotta, etäisyyttä 50 km. Mä reissaan, itse tykkään enemmän siitä järjestelystä. Ei ole tarkoitus muuttaa yhteen tai järjestellä muuten asioita toisin. Ollaan joka päivä tekemisissä vähintään viestein, nähdään vähintään kerran viikossa.

Ollaan outoja introvertteja molemmat, tämä sopii meille.

Saatte päätellä onko tämä etäsuhde vai ei.

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   3.3.25 14:07:06

Te joilla on välimatkaa tai elämäntilanteet sellaiset että näette kerran kuussa tai harvemmin niin minkä verran viestittelette tai soittelette? Kuinka paljon teillä on se kumppani mielessä päivän mittaan?

Kun itse olen sellaisessa "etäsuhteessa" että näemme parina viikonloppuna kuukaudessa, niin itse en juuri kaipaa muuten. Minulle riittäisivät huomenet ja hyvät yöt, puoliso taas laittelee viestiä monta kertaa päivässä ja haluaa soitella parin tunnin videopuheluita. On minullakin ikävä, mutta se helpottaa jos ei ole niin tiiviisti yhteyksissä. Voisin periaatteessa olla aina pari viikkoa "offline" kuulematta mitään ja jättää suhteen siihen kivaan vaiheeseen, jossa se oli kun viimeksi erottiin.

Nyt kipuilen siis asian kanssa kun en pysty olemaan puolisolleni sellainen etäsuhdekumppani kuin mitä hän haluaisi. Hän kertoo ikäväänsä ja kuinka haluaisi nukkua vieressä jne ja itse lähinnä nautin hyvistä yöunistani ihan omassa isossa sängyssäni.

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   3.3.25 16:12:54

Etäsuhde toimii, kun molemmat tykkäävät myös olla yksin ja tehdä omia juttuja. Olin yli kymmenen vuotta etäsuhteessa, suhteen päättyminen ei liittynyt välimatkaan. Tuon suhteen jälkeen olin muutaman vuoden avoliitossa, ja huomasin etten pysty elämään niin että toinen on koko ajan läsnä, kaipasin niin paljon omaa aikaa että päätin olla mieluummin sinkkuna ja etsiskellä sitä seuraavaa etäsuhdetta.