Lähettäjä: PiiPaa 
Päivämäärä:   15.2.25 16:04:55

https://yle.fi/a/74-20143915

Tietenkin, jos tälle asialle olisi helppoja ratkaisuja olemassa, ne olisi varmasti jo aikoja sitten tehty. Ihmetellä täytyy kuitenkin, että viimeiset 20 vuotta on menty alaspäin ja suuntaa ei olla saatu käännettyä.

Onko syynä perheiden eriytyminen vai mikä? Muistan kun itse aloitin koulutien vuonna 1986. Luokalla oli 21 oppilasta, joista 3 osasi lukea ja laskea koulun alussa. Siinä me kaikki "puupäät" sitten yhdessä opettelimme asioita, niin duunarien kuin lääkärien lapset. Nyt kuulee juttuja, että parhaat aloittavat oppilaat lukeva Harry Pottereita ja laskevat sujuvasti, jopa kolmannen luokan laskuja ja kaveri viereisessä pulpetissa ei osaa edes kirjaimia/numeroita. On siinä opettajillakin kyllä sopeutumista, että miten kaikille saisi järjestettyä tasoistaan tekemistä.

Tämähän on vakava asia, kun koko yhteiskunnan pärjääminen kyseessä tässä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.2.25 16:06:53

Vapaa kielivalinta pakkoruotsin tilalle.

Lähettäjä: Pistepisste 
Päivämäärä:   15.2.25 16:22:14

"On siinä opettajillakin kyllä sopeutumista, että miten kaikille saisi järjestettyä tasoistaan tekemistä."

Meidän nykyinen vitonen teki aikanaan ekalla vai tokalla matikan kirjasta tehtäviä eteenpäin, koska osasi jo pidemmälle kuin missä menivät. Tarkistin tehtävät ja olivat oikein. No, opettajan reaktio oli, että tyttö sai kumittaa kaikki ylimääräisenä tehdyt tehtävät ja tehdä ne sitten muiden kanssa samaa tahtia. Että näin järjestetään tekemistä niille, jotka oppivat nopeammin, rangaistaan tekemisestä.

Lähettäjä: keke 
Päivämäärä:   15.2.25 16:26:33


Onhan toi kaikkialla. Jo 2018 vähennettiin yliopistojen lopputyövaatimuksia, ja kohta tohtoritutkinnon vaatimuksia, kun jengi on niin tyhmää, AMK vaatimuksista puhumattakaan. Turun yliopistossa on tyyppejä, jotka ei osaa kunnolla lukea ja sisäistää kirjoja. Lukemisen ja erilaisten viitekehysten ymmärtäminen on kammottavalla tasolla. Mitä idioottisukupolvia onkaan vielä tulossa. Ja tästä tietysti syytetään muita kuin itseä, koska eihän ketään saa syyllistää, kun tulee paha olo. Asioita voisi opetella, ihan itse, jos huomaa että on tahvo.

Lähettäjä: (00) 
Päivämäärä:   15.2.25 16:37:31

Yhteiskunnan vaatimukset ja koulumenestys nuorilla kulkevat tyystin eri suuntiin. Nykyisessä ja tulevaisuuden yhteiskunnassa tarvittaisiin enemmän ja syvempää osaamista. Kuinkahan suuri prosentti nykynuorista on tulevaisuudessa työttöminä, kun ymmärrys ei riitä toimimiseen käytännössä millään aloilla?

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   15.2.25 16:45:20

Työpaikkoja on tulevaisuudessa nykyistä vähemmän, kun robotit tekevät suorittavan työn. On jopa parempi asennoitua valmiiksi, ettei töitä ole kaikille.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   15.2.25 16:48:34

Yksi iso ongelma on, ettei lapsilta saa vaatia mitään. Läksyjä tulee minimaalisesti, eikä niitäkään tehdä, kun ei huvita. Tunnilla jos lapsi päättää, ettei tee mitään, vaan istuu mieluummin pöydän alla, ei asialle voi tehdä juuri muuta, kun laittaa wilma-merkintä, että pekka-justiinalla oli taas vähän huono päivä.

Yhtään ei viitsitä nähdä vaivaa oppimisen eteen, eikä koteja kiinnosta pätkän vertaa. Toki sitten on taas ne kodit, joissa oppiminen ja opiskelu kiinnostaa, ne lapset sitten pärjäävätkin yleensä hyvin, kun on aina läksyt tehty ja kokeisiin luettu.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   15.2.25 16:52:18

Oppiminen alkaa kotikasvatuksesta.
Minä-minä ja mun oikeudet, kaiken pitää olla kivaa. Yhtään mitään velvollisuuksia ei ole.
Ja kaiken löytää Googlesta.
Ja jo vanhempien asenne, että koulusta ei ole mitään hyötyä.

Meidän iltatähti vetelee kokeista kymppejä tiedoilla, joilla meidän aikaan ei olisi saanut edes kaseja. Pakko on kotona opettaa lisää.

Lähettäjä: (00) 
Päivämäärä:   15.2.25 17:01:31

20 vuotta sitten peruskoulussa oli heikkoja matematiikan osaajia noin 7% oppilaista. Nykyään niitä on jo 25%.

Tästä hieman mutkat suoriksi mietittynä voisi ajatella, että nykynuorista 25% on vaarassa syrjäytyä työelämästä. Tämähän olisi täysin kestämätöntä mm. maan talouden kannalta, ihmisen omasta kärsimyksestä puhumattakaan.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   15.2.25 17:03:25

Meillä lasten kanssa tehdään läksyjä yhdessä ja näin iskäviikoilla ei tule merkintöjä tekemättömistä läksyistä. Sitten äitiviikoilla läksykirjoja ei jakseta edes ottaa koulusta mukaan ja merkintöjä satelee.

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   15.2.25 17:29:24

Nykyajan matikka on todella erilaista kun mitä omassa lapsuudessa, monia laskuja kysellään ohjeita Facebookissa ja siellä sitten aikuiset niitä ratkoo ja monesti todetaan että ei nämä laskut kuulu 4,luokkalaisille.

Luokkakoot on järkyttävän isoja, meteli on kova eikä opettaja saa oppilaita hiljaiseksi ja työrauhaa oppilaille. Kuulosuojaimet annettiin sille joka metelöi luokassa :D.

Mun likka sai verenpaine lääkkeitä migreeniin, mikä tulee koulussa olosta. Kova meteli koko päivän laukaisee pahoja migreenikipuja ja oksentelua iltaisin. Motivoippa siinä sit yrittämään parhaansa. Opettajalla on 4,min. Per oppilas aikaa tunnilla "opettaa" jos ei ehtinyt tajuta jo heti tehtävän antoa. Siihen vielä kolme mölyäjää/huutelijaa niin eipä siinä ne apua ehdi saada jotka sitä tarvitsevat.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   15.2.25 17:35:15

Ennen oli pieniä ala-asteita. Oppilaita 0-5 luokka-astetta kohden ja yhdistelmäluokkia.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.2.25 17:40:46

"Vapaa kielivalinta pakkoruotsin tilalle."

Ei missään nimessä. Ruotsi on erinomainen pohja kaikkiin germaanisiin kieliin ja maamme toinen virallinen kieli. Meillä on myös pakkomatematiikka ja pakkoliikunta. Kyllä siellä on kuule alan ammattilaiset näitä kokonaisuuksia pohtimassa, ei tarvitse jokaisen olla pää auki asiasta josta ei ymmärrä mitään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.2.25 17:53:31

Meillä oli 80-luvulla koulussa tasot matikassa jakielissä. tason valinta vaikutti voiko hakea lukioon.

Tasot olisi hyviä, mutta ne ei saisi vaikuttaa jatko opintoihin noin rankasti vaan jotenkin niin esim että voi korottaa arvosanoja ja nostaa tasoa tai tason valinta laskee esim päästötodistuksen numeroa yhdellä jos alempi taso valittuna tai jotain.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   15.2.25 18:00:08

Helpoin ratkaisu olisi palata 1980-luvun alkupuolelle. Oli vielä tasokursseja ja erityisluokkia.

Aika moni meistä ymmärtää tasan tarkkaan, että ruotsin kielellä ei tee yhtään mitään edes silloin, kun jostakin merkillisestä syystä päätyy jollekin ruotsinkieliselle alueelle. Norjassa ja Ruotsissakin puhutaan paikallisten kanssa englantia.

Raviohjelmat ovat muuten ainoat, joissa ruotsalaisia haastatellaan ruotsiksi.

Millaisia ovat ne laskut, joista aikuiset sanovat "aikuiset niitä ratkoo ja monesti todetaan että ei nämä laskut kuulu 4,luokkalaisille"? Omalla lapsellani oli joskus vuosituhannen vaihteessa jo alakoulussa niin vaikeasti ymmärrettäviä tehtäviä, että insinöörinkin piti miettiä pitkään, mitä sillä haettiin.

Lähettäjä: // 
Päivämäärä:   15.2.25 18:09:11

"Tietenkin, jos tälle asialle olisi helppoja ratkaisuja olemassa, ne olisi varmasti jo aikoja sitten tehty."

Minä olen eri mieltä. Mielestäni koulutuksessa on muutettu asioita ihan vain muuttamisen ilosta, mutta ei olla suostuttu palaamaan takaisin siihen hyvään ja vanhaan, vaikka se uusi on todettu toimimattomaksi. Opettajilta on riisuttu kuri kokonaan pois, luokkahuoneet on poistettu ja tilalle rakennettu avoimia tiloja. Joissain kouluissa perinteiset pulpetit ja työpöydät on poistettu kokonaan ja niiden sijasta oppilaat istuvat sohvilla tai jollain sohvan kaltaisilla "mukavilla" viritelmillä. Samoin perinteisten kirjojen sijaan käytetään tietokoneita ja tabletteja, joilla voikin sitten tehdä kaikkea muuta paitsi opiskella. Kieltäkään ei tarvitse, kun Wordit sun muut korjaa kielioppivirheitä automaattisesti. Ei kellään lapsella riitä keskittyminen opiskeluun, jos ympärillä on paljon muuta mielenkiintoista.

Tähän soppaan lisätään vielä erityisluokkien poistaminen ja erityisoppilaiden integrointi normiluokkaan. Puhumattakaan tietysti maahanmuuttajista, joilla kielitaitoa ei yksinkertaisesti ole seuratakseen opetusta. Kaikkien on silti istuttava samassa luokassa saman opetulsen ääressä, vaikka tarpeet olisivat aivan erit.

Eikä ongelma tietenkään ole vain peruskouluissa. Jo vuosia sitten oli lehdessä juttua, kuinka korkeakoulut ovat joutuneet laskemaan kurssiensa vaatimuksia, koska liian moni ei päässyt kursseista läpi. Eli sen sijaan, että vaadittaisiin tiettyä tasoa (ja sitä oppimista), lasketaan taso mahdollisimman matalalle.

Sitten kovaan ääneen voivotellaan, että oppimistulokset laskevat, nuoret eivät osaa lukea, kirjoittaa eivätkä he ymmärrä edes perinteistä kellotaulua. Osa aikuisista on tietysti sitä mieltä, että mitä väliä, ei tulevaisuudessa näitä taitoja tarvita. Mutta jos oppimistulokset laskevat kuin lehmän häntä, miksi ei palata takaisin niihin järjestelyihin mitkä toimivat? Ei edes yritetä. En millään usko siihen selitykseen, että kustannukset ovat liian korkeita. Tämän hetkisen pelleilyn kustannukset vasta korkeita ovatkin.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   15.2.25 18:32:19

Älkää höpöttäkö luokkien koosta.
Mä kävin peruskoulun 72-81, ja koko ajan luokalla oli 32 oppilasta, yksi opettaja, eikä yhtään avustajaa. (Mihin niitä avustajia tarvitaan?)

Ei ollut järjestyshäiriöitä eikä hälinää.
Jokainen osasi taatusti lukea, kirjoittaa ja laskea kousta päästyään.

Oli toki eri tasoisia oppilaita, mutta kaikki oppivat.

Mun ikäluokka oli 167 oppilasta, joista apukoulua kävi kaksi kehitysvammaista, ja yläasteella neljä joutui tarkkikselle.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   15.2.25 19:01:57

Inkluusio jamaahanmuutto kehitysmaista

Lähettäjä: Kataja 
Päivämäärä:   15.2.25 19:12:19

Nimimerkille Pistepisste: sama juttu oli jo silloin kun itse kävin peruskoulua 1980- ja 1990-luvuilla. Varsin kannustavaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.2.25 19:30:58

"Yksi iso ongelma on, ettei lapsilta saa vaatia mitään. Läksyjä tulee minimaalisesti, eikä niitäkään tehdä, kun ei huvita. Tunnilla jos lapsi päättää, ettei tee mitään, vaan istuu mieluummin pöydän alla, ei asialle voi tehdä juuri muuta, kun laittaa wilma-merkintä, että pekka-justiinalla oli taas vähän huono päivä."

Tämä. Nykyään aivan kaikki perseily katsotaan "tuen tarpeeksi" ja lapsi pyörittää sirkusta ja aikuiset paniikissa pitää palaveria ja säätää ja kirjaa ja suunnittelee ja keskustelee ja palaveeraa, keksii pomppupalloja ja välipaloja ja vaikka mitä. Samalla lapsi naureskelee ja sylkee kattoon kun saa aikuiset hyppimään. Kukaan ei oikeasti vaadi lapselta mitään eikä huonosta käytöksestä rangaista. Päin vastoin: huonosta käytöksestä seuraa erioikeuksia.

Lähettäjä: Metris 
Päivämäärä:   15.2.25 20:17:33

"Itseohjautuvuus" ja se että koulussa pitäisi oikein viihtymällä viihtyä.

Kävin peruskoulun 86-95, meillä ekan alkaessa mukuloita oli luokassa 25, noin 1/3 osasi lukea ja laskea (väh. ekan luokan oppimäärän verran), 1/3 osasi hiukan tai melkein lukea ja laskea, 1/3 ei juurikaan osannut kumpaakaan. Ensin mainittu 1/3 meni sukkana lukioon ja sittemmin opiskeli yliopistossa. Yksi ekan kertaaja lähti tokaluokan jälkeen apukouluun, samoin yksi joka ei kerrannut, mutta sillä oli jotain liikunnallisia häikkiä ja puhekin oli hieman erikoista. Sen sijaan luokallai ollut hyvin huonokuuloinen ja hyvin epäselvästi puhunut poika meni ihan normikoulut läpi ja joku inssisiitä tuli; oli hyvä matikassa, hyvä piirtämään, englantia osasi hyvin (pelasi enkä ihmettelisi, vaikka olisi jo koodannutkin) ja taisi olla hyvä jalkapalloharrastuksessaankin, tosi symppis tyyppi.

Yläasteella rinnakaiselta lähti yksi tyttö ja yksi poika tarkkikselle. Olis sietänyt lähteä kyllä 5+15, mutta kai silloinkin jotkut reunaehdot oli. Seiskalla luokkakoko oli 16, mutta koska lama, niin tiivistivät kasin ja ysin ajaksi 25 oppilaan luokiksi. Ne kieliluokat toki olivat edelleen mitoitetut 16 oppilaan mukaan, joten olot oli aikas perseestä takana istuvan pulpetin osuessa vähän väliä selkänikamien perään ja osa opettajista oli sen sortin sössökoskia että huhheijaa. Pojat räki nuuskiansa kattoon ja puristeli tyttöjä tissestä kesken tunnin ja muuta tosi kivaa. "Noh noh lapset ei saa lapset" tehosi tosi hyvin. Oli myös opettajia, joiden tunneilla homma toimi ja ne ääliöimmätkin ehkä oppivat jotain. Matikassa meillä oli kasin ja ysin ajan hikkematikka ja palikkamatikka, raja meni jossain 7-8 kohdalla. Taisi kaikki hikkematikkailijat jatkaa lukioihin, ihan pari palikasta meni kaksoistutkintoa tekeen, sitä kun hyvin erheellisesti mainostettiin silloin lukion ja amiksen välimuotona, jota se ei todellakaan ollut/ole.

Lähettäjä: ö 
Päivämäärä:   15.2.25 20:40:59

nimenomaan pari opsia taaksepäin, niin tilanne paranisi jo huomattavasti. ei edes maksaisi mitään enempää, kun tehtäisiin vaan saman mallin lukujärjestykset ja kaivettaisiin vanhat kirjat esiin. päänsilitykset ja lässytykset pahantekijöille pois, istumista vaan. luokallejättämismahdollisuus opettajakunnan päätöksellä, ei mitään huoltajalta kyselyä, tai siis jos on nelonen, eikä pääse ehdoista läpi, jää luokalle. tai kaksi nelosta - automaattisesti jää luokalle.
alkaisi ehkä tyhmempääkin kiinnostaa päästä peruskoulusta samaan aikaan kavereitten kanssa, ja jatkamaan haluamalleen alalle.

huoltajat voisivat myös terästäytyä vahtimaan, että ne lapset oikeasti opettelevat jotain edes, tekevät läksyt, lukevat kokeisiin, opettelevat kertotaulun (jota ilman sievennykset on matikassa mahdottomuuksia), kielten epäsäännölliset verbit, suomen pilkkusäännöt ja muut välimerkit.

Lähettäjä: Harakka 
Päivämäärä:   15.2.25 20:52:11

Nimimerkki // kiteytti hyvin tämän päivän ongelmat.

Matikasta pakko sen verran kommentoida, että omalla ykkösluokkalaisella osassa tehtävissä tehtävänannot niin epäselviä, että pitää ihan itsekin välillä miettiä, mitä tehtävässä haetaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.2.25 21:55:44

Ruotsi ja ruotsinsukuisten kielelliset maat on meidän tärkeimpiä kauppakumppaneita

Lähettäjä: Mie 
Päivämäärä:   15.2.25 22:00:39

S2 -oppilaista johtuu kaikki peruskouluongelmat

Lähettäjä: Pippi 
Päivämäärä:   15.2.25 22:06:03

"Aika moni meistä ymmärtää tasan tarkkaan, että ruotsin kielellä ei tee yhtään mitään edes silloin, kun jostakin merkillisestä syystä päätyy jollekin ruotsinkieliselle alueelle. Norjassa ja Ruotsissakin puhutaan paikallisten kanssa englantia."

Pärjää toki, mutta norjankielentaidottomuus rajaa paljon työpaikkoja. Pakkoruotsi on hyvä, se avaa Suomessakin paremmat työllisyysmahdollisuudet.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   15.2.25 22:11:23

Olen huolissani huonosta kielitaidosta, jos joku kieli saa liian suuren arvon maailmassa. Kuten englanti. Älkäämme yhtään vähätelkö kielitaidon merkitystä. Monessa työpaikassa se avaa useita ovia. Ruotsi on tärkeä kieli. Myös toinen kielistämme.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   15.2.25 22:38:18

https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/digitalisaation-
haitoista-ei-puhuttu-sanoo-sipilan-hallituksen-
peruskouluhankkeen-johtoryhmaan-kuulunut-professori/

Lähettäjä: Dark Jedi 
Päivämäärä:   15.2.25 23:35:54

Mie: höpö höpö. Isossa osassa maata ei ole kouluissa yhtään S2 oppilasta ja silti siellä oppimistulokset laskee yhtä lailla.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   16.2.25 07:30:19

?:lle huomauttaisin, että kielitaito on paljon muutakin kuin pelkkä ruotsin kieli. Olen rämpinyt työurani läpi tarvitsematta ruotsia, ja olen sentään ollut töissä Norjassa ja Keski-Pohjanmaalla. Vapaa-ajalla käytin kerran ruotsia norjalaisen hevosenomistajan kanssa. Jostakin syystä hän ei ollenkaan ymmärtänyt, mikä on veterinär. Ei sitten hänenkään kanssaan pelkällä ruotsilla pärjännyt.

Kävin koulua 1970-luvulla, kun luokassa on 32 oppilasta, eikä avustajista oltu koskaan kuultukaan. Olen toiseksi viimeistä keskikouluikäluokkaa kotikunnassani. Silloin oli 6. luokan jälkeen osa keskikoulussa, osa kansalaiskoulussa ja heikoimmat apukoulussa. Tarkkailuluokasta on ollut silloin kuullutkaan. Häiriköitä oli, ja 9. luokan oppilaista puolet oli luokalle jääneitä. Aloittaessa keskikoululaiset olivat 3 luokassa, mutta viidentenä vuonna oli aikoinaan aloittaneitten lisäksi luokalle jääneitä niin paljon, että oli neljä luokkaa.

Lähettäjä: niin no 
Päivämäärä:   16.2.25 07:34:22

Jostain se kielten opiskelu on vaan aloitettavs. Js siitä että se on Ruotsi, ei ole mitään haittaa. Siitä voi pitää kiinni ihan vaan vaikka perinteen vaalimisen vuoksi. Kuten siitä että peruskoulussa on pakko oppia pesäpalloa.
On kaikkien eduksi että jokaiselta suomalaiselta löytyisi edes vähän rohkeutta rakentaa kontakteja sinne suuntaan, ja ymmärtää lukemaansa.

Lähettäjä: etteteeeshäpee 
Päivämäärä:   16.2.25 07:38:05

Ongelma on asenteissa, kuten aina.

Itse olin koulussa ns. hikipinko, koska tykkäsin lukea ja oppia. Olisin halunnut oppia paljon enemmänkin, mutta kiusaaminen esti sen. Hyville arvosanoille naurettiin, niitä jopa pilkattiin. "Ai sait ysin taas", ja muuta nälvimistä.

En ymmärrä vieläkään, miksi suomalaiset vihaa yritteliäitä ihmisiä kouluissa ja työpaikoilla. Hikipinko on ruma ilmaus siitä, että joku yrittää oppia uutta.

Yritteliäitä oppilaita ei suvaita. Vika on asenteissa, myös työpaikoilla. Yhdessä työpaikassa tuli kollegan kanssa lähes nyrkkitappelu siitä, että sain enemmän bonuksia koska olin tehnyt enemmän töitä. Eräässä toisessa työpaikassani myös lähes minut yritettiin savustaa ulos, koska kuulemma tein liian nopeasti.

Menkää töihin, juu, kyllä mennään, eiku eipä mennäkään.

Suomi on ihan itse ajanut itsensä tähän kuoppaan, missä nyt ollaan, ja pois ei päästä, koska wittu tää asenneilmasto on niin oksettava täällä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.2.25 07:50:29

Ruotsalaiset puhuu erinomaista englantia – ja suuri osa suomenruotsalaisista osaa suomea vähintään tyydyttävästi.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   16.2.25 08:10:45

Kaksi selkeää syytä:

Digitalisaatio ja avoimet oppimisympäristöt. Ensin aivot mädätetään hohtavilla ruuduilla heti siitä asti, kun katse osaa sellaiseen tarkentaa ja sitten laitetaan meluisaan halliin häiriötekijöiden keskelle ihmettelemään jotain digitaalista oppimissovellusta. Aivot tarvitsee rauhaa ja pientä tylsyyttä, sekä sopiviin annoksiin jaettua informaatiota hallitusti, jotta oppimista tapahtuisi. Koulut on vallannut sama sekava säätäminen, joka tuhoaa aikuistenkin työtehon työpaikoilla.

Suuri määrä S2 oppilaita on varmasti haaste kouluille, mutta ihan turha heitä on syyttää, kun lähtökohdat oppimiseen on tyritty jo ihan itse.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.2.25 08:11:18

Kieltenopetuksen tulee perustua suomenkielisen enemmistön nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin – englannin ja muiden maailmankielien osaamiseen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.2.25 08:12:50

Hyödyttömän pikkukielen pakottaminen kaikille on tunkkaista menneisyyttä ja rajallisten resurssien haaskausta surkeisiin oppimistuloksiin.

Lähettäjä: Ninna 
Päivämäärä:   16.2.25 08:27:42

Oma lapseni on nyt 5. luokalla ja minua hämmästyttää se miksei koulussa vaadita enempää. Kertotauloja sai katsoa kirjan takaa taulukosta huoletta ”kyllä ne siinä jäävät mieleen hiljalleen”, no eivät jääneet ja nyt urakoimme niiden ulkoa opettelemista muiden koulutöiden osalla. Samoin jos jossain aineessa on haastetta vähänkin enemmän vaihtuu kirja helpotettuun. Lapsemme on erityisluokalla ja tutkitusti haasteita oppimisessa, mutta silti rima lasketaan mielestäni liian alas ja liian nopeasti. Hankalampaa se on motivoida lasta kotona opettelemaan jotain (esim niitä kertotauluja) jos opettaja on sanonut koulussa ettei niitä tarvitse ulkoa osata. Samoin kellon opetteluun käytimme kotona paljon energiaa, mutta koulussa kun asia tuli käsittelyyn tuli opettajalta viestiä, että hyppää lapseni kohdalla tämän asian yli kun on selvästi liian haastavaa. Oppimisvaikeuksia on, mutta usein lapsen kohdalla kyse on vain viitsimisestä ja motivaation puutteesta.

Hyvä, että tukea saa ja opiskelua mukautetaan, mutta usein mietin meneekö tämä jo liiallisuuksiin. Lapsi jää jatkuvasti muista jälkeen jos perussioiden opettelu jätetään väliin tai huteralle pohjalle. Suoraan sanottuna kauhistuttaa miten lapsi pysyy enää muiden mukana muutaman vuoden päästä jos joka asiaa ollaan heti helpottamassa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.2.25 09:14:58

"Jostain se kielten opiskelu on vaan aloitettavs. Js siitä että se on Ruotsi, ei ole mitään haittaa. "

Hyvin monilla se jää siihen. Harva opiskelee vapaa-ajallaan jotain muuta kieltä tai valitsee valinnaiseksi vielä kolmannen kielen.

Ruotsin sijaan tulisi olla vapaavalintainen kieli. Esimerkiksi tanska, norja, italia, saksa, espanja tai ranska eivät ole yhtään huonompia kieliä. Olisi myös etua, jos Suomen kielitaito monipuolistuisi.

Lähettäjä: Metris 
Päivämäärä:   16.2.25 09:28:21

Mun lapsukainen aloitti koulunsa 2005, ja jo hänen ikäluokkansa matikankirjat olivat vaikeaselkoisia, huonot esimerkit (jätetty vaiheita välistä pois), opettajat eivät vinkanneet muistisäännöistä, kertotauluja ei opeteltu ulkoa, läksyjä eivät käyneet seuraavalla tunnilla yhteisesti läpi ja opetus oli lähinnä liikenteenohjausta, kun muutama diagnoosillinen ja muutama selkainen, jolla diagnoosi olisi pitänyt olla, kiipeili pitkin seiniä. Oppilasmäärä oli pahimmillaan 32, ja se oli aika paljon tuona inkluusion alkuaikana (käytettiin tietty säästökeinona), ja kun avustajia ei juuri ollut ja osa opettajista ei pärjännyt.

Meidän aikanamme 20 vuotta aiemmin ne diagnoosilliset ja ne jotka varmaan aikuisena sellaisen saivat jätettiin luokalle tai siirrettiin apukouluun tai tarkkikselle. Vilkkaat oppilaat olivat ihan normaalia, mutta häiriköt ja totaalisesti kyydissä pysymättömät "siivottiin" muualle.

Molempina aikoina koulussa hyviä on kiusattu ja nälvitty, tiedän tapauksia, jossa hyviä numeroita on piiloteltukavereilta. Ja kadehdittu niitä, joilla on esim. helpotettu matikka (hurjaa tietää, että laskevat lääkelaskuja nykyään lähäreinä). Päälle tietty ne, joilla on kotona julistettu, ettei meidän suvussa ole lukupäätä...nopeesti vaan amis läpi ja töihin, vaikka mukelo olisi monella tapaa lahjakas ja lukioainesta.

Lähettäjä: # 
Päivämäärä:   16.2.25 09:57:46

Google translate r on syyllinen siihen, että esim kohta jo kolme vuotta Suomessa olleet ukrainalaiset eivät vieläkään osaa suomea. Ei lapset eikä aikuiset. Kaikki asiointi hoidetaan translaterin avulla. Tämä koskee muitakin kansallisuuksia. Ei opita suomea, ei ymmärretä mitä koulussa opetetaan. Koskee myös pääkaupunkiseudun suomalaisiakin nuoria. Puhelin korvaa järjen eikä opeta oikeinkirjoitusta ja luetun ymmärtäminen kun on heikkoa jos sanassa on enemmän kuin kolme- neljä kirjainta. OMG, asap help yv av @!#$ you 🫰🖕🤣

Lähettäjä: (00) 
Päivämäärä:   16.2.25 11:11:22

On myös huolestuttavaa, että lapset eivät saa kunnolla oppia siellä kouluissa. Likaa häiriötekijöitä jne. Tiedän tapauksia, että varsinkin korkeakoulutetuissa perheissä saatetaan tehdä lapsen kanssa 1-2 tuntia illassa koulutehtäviä, kun paikataan oppimisvajeita. Tämä taas johtaa juurikin siihen epätasa-arvoon lapsien kohdalla, että kun on paljon vanhempia, jotka ei puutu, eikä tartu lapsensa opiskeluun ja näin niitä oppimiseroja sitten syntyy.

Lähtökohta pitäisi kuitenkin olla se, että jokainen saa tarvittavan opetuksen ja oppinsa koulusta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.2.25 11:11:29

"S2 -oppilaista johtuu kaikki peruskouluongelmat"

Höpsis. Esimerkiksi omalla vanhalla yläasteellani meininki on mennyt niin levottomaksi, että sinne on jouduttu palkkaamaan vartija. Alue on umpisuomenkielistä ja myös umpivalkoista sanan kaikissa merkityksissä. Koulupiiriin ei myöskään kuulu yhtäkään ns. huonoa lähiötä, vaan ihan tavallisia asuinalueita yhdistettynä kalliisiin omakotitaloalueisiin.

Lähettäjä: Läheltä seurannut 
Päivämäärä:   16.2.25 13:33:54

Isot ryhmäkoot, inkluusio, itseoppiminen, kurin ja järjestyksen puute, hirvittävä meteli, jota sallitaan ihan liikaa. Ei seuraamuksia, jos perseilet jne.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.2.25 13:37:56

Esimerkiksi omalla vanhalla yläasteellani meininki on mennyt niin levottomaksi, että sinne on jouduttu palkkaamaan vartija.

Ja tämä yläaste on missä?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.2.25 14:31:34

No tässä esimerkkejä vartijoista kouluissa. Tietoa löytyy helposti Googlesta.

Heinola: https://www.hs.fi/suomi/art-200000859734
Nurmo: https://yle.fi/a/74-20122675
Espoo: https://www.lansivayla.fi/paikalliset/44
Juupajoki: https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   16.2.25 14:56:43

LähettäjäDark Jedi

Päivämäärä15.2.25 23:35:54

Mie: höpö höpö. Isossa osassa maata ei ole kouluissa yhtään S2 oppilasta ja silti siellä oppimistulokset laskee yhtä lailla.

Höpöhöpö. Laitas linkkiä faktoihin.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   16.2.25 15:02:09

X, tuolta vaan selaamaan.

https://yle.fi/a/74-20018233

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   16.2.25 15:03:57

Varsinkin rinnakkaisessa ruotsinkielisessä koulutusjärjestelmässä on hyvin vähän vieraskielisiä.

Lähettäjä: -4° 
Päivämäärä:   16.2.25 15:21:38

Ala-asteen opettaja pisti useammankin karttakepin säpäleiksi, kun kävi lyömässä ne häiriköineen oppilaan pulpettiin. Tuli hiljaista. Naapuriluokan opettaja pisti paremmaksi ja hajotti koko pulpetin heittämällä sen käytävän seinään. Hiljaista oli sen jälkeen sielläkin.

Yläasteelle siirtyessä nämä samat häiriköt pääsivätkin sitten valloilleen, kun useammassa aineessa oli opettajana joku vastavalmistunut, päänsilittelypedagogiikkaa opiskellut tyttönen. Sytyteliin tulipaloja kesken tunnin, täytettiin roskapusseja vedellä ja heitetiin niitä muiden niskaan, haistateltiin opettajille niin paljon kuin sielu sieti. Mitään varsinaista rangaistustahan näistä ei häiriköille tullut, korkeintaan istuttiin koko luokka (myös me kiltit, hiljaiset ja oppimishaluiset) rehtorin valvomissa jälki-istunnoissa.

Lähettäjä: Dark Jedi 
Päivämäärä:   16.2.25 15:39:05

Mun lasten koulussa ei ole yhtään S2 oppilasta, ainoat etäisesti "vieraskieliset" on pari oppilasta joiden äiti on tullut pikkulapsena silloisesta Neuvostoliitosta Suomeen.

Jos selailet Ällön laittamaa linkkiä niin esimerkiksi Siilinjärvellä ei ole S2 oppilaita mutta samojen oppimistulosten laskujen kanssa siellä painitaan. Mun kotikaupungissa yhdessä koulussa on 12 S2 oppilasta jotka jakautuu rskarista ysiluokkaan, muissa kaupungin kouluissa 0. Jne...

Edellä on jo mainittukin että iso osa ongelmaa on se että lapsilta ei koulussa enää vaadita asioita. Ei tarvitse opetella ulkoa kertotaulua ja jos joku asia on vaikea helpotetaan. Mun toinen lapsi sai äikässä kympin esitelmästä joka oli käytännössä suoraan kopioitu Wikipediasta ja google kääntäjällä käännetty. Otin yhteyttä opettajaan joka ei ottautunut yhtään.

Lähettäjä: Minerva 
Päivämäärä:   16.2.25 22:15:07

Näitä lukiessa sitä on onnellinen, että oma lapsi käy koulua perinteisessä 1950-luvun kansakoulu rakennuksessa, jossa on oikeat luokkahuoneet. Myös opettajat oikeasti vaativat osaamista. Matematiikan laskut, etenkin pulmatehtävät ovat kyllä oikeasti välillä todella haastavia.

Mutta kyllä silti lapsista huomaa keskittymiskyvyn heikkenemisen. Varmaankin tämä nykyajan ärsyketulva...

Lähettäjä: 1x 
Päivämäärä:   16.2.25 22:15:49

Lähettäjä: - Kuulepas, sinä suomenruotsalainen höpöttäjä!

Lähettäjä: huoh 
Päivämäärä:   16.2.25 23:15:00

"Ala-asteen opettaja pisti useammankin karttakepin säpäleiksi, kun kävi lyömässä ne häiriköineen oppilaan pulpettiin. Tuli hiljaista. Naapuriluokan opettaja pisti paremmaksi ja hajotti koko pulpetin heittämällä sen käytävän seinään. Hiljaista oli sen jälkeen sielläkin."

Antoipas hän hyvän esimerkin toimia kun joku asia ärsyttää.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   16.2.25 23:26:42

Ei ole tarkkiksia, vaan kaikki pääsee lukioon tai amikseen.
Ei ole enää pääsyvaatimuksia.
Kaikille täytyy saada päästötodistus.
Opettajat ovat voimattomia, kun maikka menettää hermonsa, niin kymmenen oppilasta kuvaa videon juutuuppiin.

Olen itse tehnyt vipparina amiksessa ja nämä koululaiset ovat aivan toivotonta porukkaa.
Aikuispuolella onnistuu.

Lähettäjä: Jatta 
Päivämäärä:   17.2.25 06:53:45

Illuusio, mennään käytännössä heikoimman ehdoilla, ohjaajien puute, lapsia ei ole opetettu kunnioittamaan vanhempia ihmisiä, digilaitteet, lapset eivät nuku öisin, vähäinen liikunta ja huono ravinto, yleinen rauhattomuus, tilojen huono suunnittelu, opettajien valtuudet on viety ja lapset tietävät tämän, ero koulusta on lapselle lottovoitto, jatkuvasti lapsen ehdoilla meneminen, kirjat on suunniteltu opetussuunnitelmien mukaan, opetussuunnitelma ei ole kaikilta osilta onnistunut jne...

Lähettäjä: Jatta 
Päivämäärä:   17.2.25 06:54:45

Monella vanhemmalla kasvatus on jäänyt tekemättä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   17.2.25 09:31:49

Nykyään alakoululaiset käyttävät sujuvasti nettiä. Google kertoo vastauksen ja laskin on jokaisessa älylaitteessa. Miksi laskea itse kun kone tekee sen nopeammin? Miksi kirjoittaa käsin kun koneella se on nopeampaa?

Mun ekaluokkalainen on lukenut sujuvasti jo ennen koulua. Laskee näppärästi vaikeitakin laskuja päässä, mutta käsin kirjoittaminen ei vaan kiinnosta. Ei liioin piirtäminen tai muu sorminäppäryys. Kannustuksesta huolimatta. Käyttää kyllä englantia yhtä sujuvasti kuin suomea ja on liikunnallinenn monessa lajissa. Silti koulun silmissä on vähän kehno, koska käsiala on surkea eikä mielenkiintoa ole siksi tehdä tehtäviä kunnolla.

Kotiin vieritetään lukuisia vaatimuksia. Pitää olla jotain liikunnallista tekemistä, yhteistä aikaa, syödä perheenä yhdessä, (viettää parisuhdeaikaa, pysyä itse kunnossa, tehdä töitä ja harrastaa). Koulussa ei ehditä puuttua siihen käsialan harjoittamiseen, kun puolet luokasta on S2 oppilaita, ja siihen päälle muutama nepsy. Se hiljainen joka ei kiinnostu kynän käytöstä, jää vähän heitteille, ja opppimistulokset näyttävät heikoille kun sinne paperiin ei tule tekstiä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   17.2.25 10:41:09

Tiedän, mistä tämä johtuu. Puhelimen ja netin käytöstä. Ruutujen tuijottamisesta. Kun ruutua tuijottaa vaikka puolet hereillä oloajasta, jää oppimiseen aika vähän aikaa. Ajatukset koko ajan peleissä ja somessa. Katsotaan lyhyitä videoita tuntikausia, mikä saa aivot melkein kuolioon.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.2.25 11:23:09

Minulla taas on hieman erilainen tarina. Olin ruotsifani ja pikkutyttönä opettelin innoissani helppoja ruotsinkielen sanoja. Odotin kovasti koulun ruotsinkielen tuntien alkamista. Ja niinhän ne vihdoin alkoi. Meille osui ilkeä ennakkoluuloinen opettaja, joka huusi meille kaikki tunnit, antoi monta sivua läksyjä ja teki vaikeat kokeet. Vähitellen motivaatio laski ja aloin vihaamaan ruotsinkieltä.

Kuinka paljon meitä innokkaita opiskelijoita onkaan, joiden opiskeluinnon ja motivaation pilaa koulu? Kuinka hyvin nyt voisinkaan osata ruotsia, jos olisi ollut paremmat olosuhteet, mukava ja kannustava opettaja. Ainakaan tämän huonommin ei voi enää osata. Surullista..

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   17.2.25 12:46:30

.. , motoriset taidot, kuten käsiala eivät parane harjoittelematta. Siksi se on tärkeää. On tosi iso ongelma, ettei nykykouluissa tarvitse juuri kirjoittaa käsin.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   17.2.25 12:59:10

"Kuinka paljon meitä innokkaita opiskelijoita onkaan, joiden opiskeluinnon ja motivaation pilaa koulu? Kuinka hyvin nyt voisinkaan osata ruotsia, jos olisi ollut paremmat olosuhteet, mukava ja kannustava opettaja. Ainakaan tämän huonommin ei voi enää osata. Surullista.."

Meillä oli reilut 10 vuotta sitten yliopistossa englannin opettaja, joka tunnisti tämän ilmiön: Silloinen peruskoulun ja lukion kielten opetus ei monenkaan kohdalla kannustanut käyttämään kieliä, vaan lähinnä alleviivasi kielioppivirheitä ja sanastopuutteita. Tämä taas heijastui siihen, että monet suomalaiset yliopisto-opiskelijat olivat arkoja puhumaan ja kirjoittamaan vierailla kielillä, vaikka kielitaito oli ehkä jopa parempi kuin ulkomaisilla vaihto-opiskelijoilla keskimäärin. Toivon todella, että tässä on tehty korjausliikkeitä niin peruskoulussa kuin toisenkin asteen opinnoissa.

Tämän englannin opettajan kurssit olivat aivan erilaista kielten opetusta kuin olin ainakaan itse koskaan koulumaailmassa kokenut.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   17.2.25 13:16:01

Kävin kaikki koulut ulkomailla (keski-Euroopassa) vähän sellaisessa sisäoppilaitostyylisessä koulussa ja jos sieltä jotain jäi mieleen, niin se kuri. Opettajia kunnioitettiin, ja opettajat ihan surutta potkivat häiriköt pois luokasta. Toki oli niitä lepsumpiakin opettajia, mutta huomattavasti vähemmän.

Jos koeviikot meni pieleen ja vuoden kokonaisarvosana jäi alle kutosen (kymmenen oli maksimi) niin jäi luokalle. Tuossa kouluissa yritettiin valmentaa lapsia huippuyliopistoihin, joten arvosanojen piti olla sitä tasoa. Ja esim. lyhyt matikka tuolla vastasi Suomen pitkää matikkaa.

En allekirjoita kaikkea sitä, mitä tuolla tehtiin, mutta... Ehkä Suomi voisi oppia muilta mailta jotain. Esimerkiksi se tuntuu uskomattomalta, että samassa luokassa on aivan eri tasoisia ihmisiä ja että opettajalle saa haistatella vapaasti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.2.25 15:18:04

Aikuisista monet vihaavat avokonttoreita.

Kokeilkaapa kuvitella valtavaan avokonttoriin monisatapäinen lauma ala-asteikäisiä itseohjautumaan niin alatte saada jonkinlaisen käsityksen nykykoulujen oppimisympäristöstä.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   17.2.25 15:45:35

"Silloinen peruskoulun ja lukion kielten opetus ei monenkaan kohdalla kannustanut käyttämään kieliä, vaan lähinnä alleviivasi kielioppivirheitä ja sanastopuutteita. Tämä taas heijastui siihen, että monet suomalaiset yliopisto-opiskelijat olivat arkoja puhumaan ja kirjoittamaan vierailla kielillä, vaikka kielitaito oli ehkä jopa parempi kuin ulkomaisilla vaihto-opiskelijoilla keskimäärin."

Tämä on totta ja ongelma heijastuu muuallakin kuin vain kouluissa. Varsinkin somessa ollaan kärkkäästi haukkumassa juntiksi henkilöä, joka puhuu englantia suomalaisella aksentilla, tekee kielioppivirheitä ja unohtelee sanoja. Asenteena on, että ollaan hiljaa, jos ei osata täydellisesti. Ei mikään ihme, että englantia ei uskalleta puhua. Suomalaiset puhuvat suomalaisittain kaikkia muitakin kieliä, mutta miksi suomiaksentti ei niissä ole yhtä noloa?

Suomalaisilla tosiaan on erittäin hyvä kielitaito, jos niitä kieliä uskallettaisiin vain käyttää. Ulkomailla usein suomalaisten englantia kehutaan, koska se on selkeää ja ymmärrettävää, eikä ketään ole kiinnostunut pienistä kielioppivirheistä. Eihän kukaan täälläkään ala naama irvessä räkättämään ulkomaalaiselle, joka yrittää puhua suomea, muttei osaa taivuttaa sanoja oikein.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   17.2.25 16:38:53

"Lähettäjä:)

Päivämäärä15.2.25 17:29:24

Nykyajan matikka on todella erilaista kun mitä omassa lapsuudessa, monia laskuja kysellään ohjeita Facebookissa ja siellä sitten aikuiset niitä ratkoo ja monesti todetaan että ei nämä laskut kuulu 4,luokkalaisille."

Matikantehtävät ovat kylläkin ainoastaan helpottuneet, jopa yo-kokeissa on sellaisia laskuja nykyään ettei tarvitse mikään numerovelho olla niitä ratkomaan. Jos joku FB:ssa ei osaa niitä ratkoa, se ei ole mikään mittari vaikeudelle. Jos jokin niissä on hankalaa, niin sanallisissa tehtävissä on toisinaan monitulkintainen asetelma eli huonosti laadittu tehtävä. Vähän kuin joskus englannin yo-kuuntelussa piti päätellä aikooko tyyppi olla joulun kotona kun ripustaa koristeen oveen. Ei mitään tekemistä osaamisen kanssa, vaan arvaamisen.

Valitettavasti ollaan menossa perse edellä puuhun kun vain madalletaan rimaa kaikissa oppiasteissa. Menin lukion jälkeen amikseen kymmenisen vuotta sitten ja se oli suorastaan leikkikoulu, sieltä annettiin paperit sellaisillekin jotka sai potkut harjoittelusta, eivät selvinneet näytöistä ilman opettajan apua eivätkä yksinkertaisesti osanneet tehdä helpoimpiakaan alan tehtäviä. Liika "pelastelu" ei ainakaan toimi ja motivoi yrittämään enemmän, kun nuoriso ei tajua että työtä ei tehdä papereilla vaan opituilla taidoilla...

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.2.25 16:44:04

Suomalaisilla on erittäin yksipuolinen kielitaito pakkoruotsin takia.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   17.2.25 17:19:32

- , höpöhöpö. Menepä Kiinaan tai USAan ja huomaat, ettei siellä puhuta mitään muuta äidinkielen ohella. Suomalaisilla on kansainvälisestikin mitaten erinomainen kielitaito.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.2.25 17:40:11

Suomi, englanti, huono ruotsi – siinä suuren osan suomalaisista kielitaito.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.2.25 17:44:05

"Matikantehtävät ovat kylläkin ainoastaan helpottuneet, jopa yo-kokeissa on sellaisia laskuja nykyään ettei tarvitse mikään numerovelho olla niitä ratkomaan. Jos joku FB:ssa ei osaa niitä ratkoa, se ei ole mikään mittari vaikeudelle. Jos jokin niissä on hankalaa, niin sanallisissa tehtävissä on toisinaan monitulkintainen asetelma eli huonosti laadittu tehtävä."

Tuttu on matematiikan erityisopettaja ja ollut mukana tekemässä vanhoja matematiikan oppikirjoja. Hän oli jo vuosikausia sitten harmissaan kun matematiikan opetustapaa alakouluissa muutettiin ja ennusti jo silloin että huonosti käy. Ja niinhän siinä kävi.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   18.2.25 07:04:50

Se helppo ratkaisu toteutettiin noin 60 vuotta sitten. Oli peruskoulua vastaava kansakoulu tasapuolisesti kaikille. Heikoimmat siirrettiin apukouluun. Etevimmät ja varakkaimmat vaihtoivat 4. (tai 5. tai 6.) luokan jälkeen keskikouluun. Tämän vuoksi keksittiin tasapäistävä peruskoulu, jotta varallisuus- ym. erot eivät estä kykyjen ja halujen mukaista kouluttautumista.

Aluksi peruskoulussakin oli luokat, tasoryhmät ja kunnon kuri. Tässä on sitten vähitellen tuhottu se kaikki hyvä. On inkluusio, ei luokkahuoneita, ei kuria eikä järjestystä. Eikä minkäänlaisia vaatimuksia. Onko enää edes selkeää lukujärjestystä?

Lähettäjä: inkku 
Päivämäärä:   18.2.25 07:15:20

Työelämässä nuori joka on avustettuna selvinnyt amiksesta ei pärjää ollenkaan. Useampi on meilläkin ollut ja on joko itse lopettanut melkein samantien tai laitettu pois, viimeisin sai raivokohtauksen kun huomautettiin jatkuvasti puhelimen räpläämisestä.

Lähettäjä: & 
Päivämäärä:   18.2.25 07:59:29

Mä en syytä huonoista oppimistuloksista koulua (tosin opetan suuressa, perinteisessä maalaiskoulussa; luokkatilat, ei maahanmuuttajia) vaan kännykkää ja kotia.

Vanhemmuus on aivan hukassa, eikä lapsi opi kotona perustaitoja. Pitkäjänteisyys puuttuu kokonaan, koska aivot ovat oppineet jatkuvaan stimulaatioon. Päivittäinen ruutuaika voi olla pienilläkin hurja.

Vanhemmat voivat olla aivan eri mieltä koulun kasvatuskeinoista -Miksi Purjopatterin pitää istua penkissä, jos hän haluaa hyppiä? Miksei hän saa pidellä kynää juuri niin kuin haluaa (nyrkissä)? Ihme nillitystä opettajalta.

Niiden oppilaiden oppimisvalmiudet ovat aivan erilaiset, jotka eivät ole saaneet varhain omaa kännykkää ja jotka ovat tehneet asioita aikuisen kanssa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.2.25 08:12:34

Sanopa rehellinen mielipiteesi pakkoruotsin järkevyydestä.

Lähettäjä: on 
Päivämäärä:   18.2.25 09:22:26

Oppimistuloksia laskee ratkaisevasti maahanmuuttajat, joilla ei kielitaito ole riittävä silloin kun valtakunnallista testiä tehdään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.2.25 09:40:55

"
Suomalaisilla tosiaan on erittäin hyvä kielitaito, jos niitä kieliä uskallettaisiin vain käyttää. Ulkomailla usein suomalaisten englantia kehutaan, koska se on selkeää ja ymmärrettävää, eikä ketään ole kiinnostunut pienistä kielioppivirheistä. Eihän kukaan täälläkään ala naama irvessä räkättämään ulkomaalaiselle, joka yrittää puhua suomea, muttei osaa taivuttaa sanoja oikein."

Puhun enkkua päivittäin vähintään puhelimessa, mutta en koskaan kenenkään muun suomalaisen kuin oman perheeni kuullen. Kaikki muut paitsi suomalaiset ymmärtävät puheeni ja puhuvat aiheena olevasta asiasta, suomalaiset rupeavat häpeämään ja onpa joku joskus huomauttanut jopa siitä, että suomalaisilla on aksentti. Ei sellaista jaksa kukaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.2.25 09:56:18

Mitenhän nämä kaikki peruskoulun läpi rämpivät työllistyy ja tai jatkokouluttaa itsensä..?

Jos et pääse edes peruskoulua läpi ilman tukitoimintaa tai hädintuskin opit lukemaan, millainen tulevaisuus on edessä? Joka alalle (jopa suorittavaan työhön) tarvitaan koulutus ja jokainen tasan varmasti oppii odottamaan työstään hyvää palkaa, jotta voi elää samalla elintasolla kuin lapsuuden kodissa.

Saattaa olla kymmenen tai viidentoista vuoden päästä iso sotku käsillä. Mutta yhteiskunta varmaan tukee kaikkia ja mitäpä sillä sivistykselläkään tekee..

Lähettäjä: pekka 
Päivämäärä:   18.2.25 12:08:57

"Mitenhän nämä kaikki peruskoulun läpi rämpivät työllistyy ja tai jatkokouluttaa itsensä..?
Jos et pääse edes peruskoulua läpi ilman tukitoimintaa tai hädintuskin opit lukemaan, millainen tulevaisuus on edessä?"

Tämähän on persujen tavoitetila: ei tarvita maahanmuuttajia tekemään paskahommia, kun suomalaisia kouluja käymättömiä on vaikka muualle jakaa...

:))

Lähettäjä: miukumauku 
Päivämäärä:   19.2.25 09:50:45

"Tämähän on persujen tavoitetila: ei tarvita maahanmuuttajia tekemään paskahommia, kun suomalaisia kouluja käymättömiä on vaikka muualle jakaa...

:))"

Ihan joka asiaan ei tarvitse tätä oppositiopolitiikkaa sotkea ja haukkua nykyhallitusta. Oppimistulokset ovat laskeneet selvästi viimeisen 20 vuotta, että kyllä siellä on ollut demareillakin ja muulla vasemmistolla mahdollisuutensa kehitykseen vaikuttaa, mutta tässä on tulos.

Lähettäjä:  
Päivämäärä:   19.2.25 10:46:56

Olen yliopistossa töissä sellaisessa koulutusohjelmassa, joka etenee hyvin "koulumaisesti", ja joillakin kursseilla on pakollisena vaatimuksena, että ensin on suoritettava hyväksytysti kurssit X, Y ja Z, jotta pääsee osallistumaan. Näitä vaatimuksia jouduttiin muutama vuosi sitten jo helpottamaan, kun opiskelijat eivät enää pääse 1. vuoden opinnoista läpi. Nyt on tilanne vielä huonontunut, kun tietyillä (perusopintotasoisilla) kursseilla saattaa olla tenttien hylkäysprosentti jo yli 60, ja kun opiskelijoita on vuosikurssilla noin 200, niin se tarkoittaa, että vähintään 120:lla on hylätty tulos, mikä on ihan älytön määrä.

Lähettäjä: miukumauku 
Päivämäärä:   19.2.25 11:05:23

Itse olen opiskellut AMK:ssa insinööriksi ja sielläkin varmaan 50% ei pääse matematiikan kursseista läpi ensimmäisellä kerralla. Osalla sitten lopulta annetaan sääli ykkönen, että ei jää valmistuminen siitä kiinni. Insinöörilinjoilla keskeytysprosentit ovat huimia ja suurin tekijä on se, että matemaattinen osaaminen ei riitä.

Lähettäjä: Dark Jedi 
Päivämäärä:   19.2.25 11:09:01

On: edelleen, ne oppimistulokset on laskeneet niissäkin kouluissa joissa ei ole yhtään ulkomaalaista.

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   19.2.25 11:16:00

S2 JA inkluusio. Siinä päällimmäiset syyt.

Luokalta pääsee, vaikka olisi apukoulutasoa.