Lähettäjä: Krnm 
Päivämäärä:   11.2.25 12:58:02

Hankin ensimmäisen koirani reilu vuosi sitten. Kaikki on mennyt hyvin, koira on ihana ja paras ystäväni. Tässä vuoden aikana olen sukeltanut yhä syvemmälle koirien käyttäytymiseen, lajityypillisiin tarpeisiin ym. ja tuntuu että paineet kasautuvat yhä suuremmiksi mitä enemmän opin.
Totta kai tiesin koiraa hankkiessani että sen hyvinvointi ja onnellisuus on minun vastuullani, mutta jotenkin vasta nyt on iskenyt tajuntaan, että koiran elämässä ei ole MITÄÄN sellaista sisältöä, jota minä en sille varta vasten tarjoa. Herranjestas, eläin ei saa edes itse päättää milloin käy tarpeillaan!
Parhaani teen, alusta asti on hyödynnetty osallistavaa käsittelyä mikä toimiikin hyvin, lenkit tehdään pitkälti koiran omien intressien mukaan liinassa/vapaana, on sosiaalisia suhteita muihin koiriin ja ihmisiin, järjestän erilaisia virikkeitä ja kakkin tavoin pyrin tarjoamaan koiralle mahdollisuuden olla koira. Mutta fakta on, että olen kaupungissa kerrostalossa yksin asuva ihminen, joka on väh. 3 pv viikossa 8 h/pv töissä muualla ja parina päivänä etänä kotona, mutta tällöinkään koira ei toki paljoa huomiota saa. Jotenkin ahdistava ajatus, että koira ei muuta voi kuin olla ja möllöttää tuntikausia päivässä, kun itse olen liian kiireinen.
Onko nämä ajatukset ihan typeriä, vai liikkuuko muiden päässä jotain samaa? Onko teillä koira jotain, joka vain menee siinä sivussa muun arjen ohessa, vai kenties ensisijaisesti harrastusväline, tai jotain muuta, mitä?

Lähettäjä: Samma 
Päivämäärä:   11.2.25 13:07:15

Samoja ajatuksia itsellänikin ollut paljon. Meillä on aktiivinen ja älykäs kotikoira. Minä olen ainoa, joka järjestää sille aivotyötä, josta se tykkää tosi paljon ja on siinä myös hyvä. Mies käyttää lenkillä, mutta siinäpä se onkin. Välillä surettaa, kun koira vain makoilee. On se mukana kodin puuhissa mm. siivouksessa innokkaasti, mutta liian vähän sille järjestetään kivoja aktiviteettejä. Koira jaksaa vielä pyytää leikkimään ym. mutta liian usein sen omat ihmiset vain katsovat tv:tä. :(

Lähettäjä: Joan 
Päivämäärä:   11.2.25 13:09:52

Vähän samoja ajatuksia. Mutta toisaalta, tuskin se koira murehtii sitä, mitä sillä ei ole. On vain iloinen siitä, mitä sille tarjotaan. Lämmin koti, seuraa, sopivaa ruokaa, säännölliset ulkoilut yms..
Luulen, että keskiverto kotikoira on ihan tyytyväinen elämäänsä. Tuskin kaipaavat joka päivälle jotain erikoista ja jännittävää.
Eri asia sitten työhön jalostetut koirat kuten esim. bordercollie ja belg. malinois.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.2.25 13:10:15

Koira on laumaeläin. Lajitoverin hankkiminen auttaa jo paljon.

Lähettäjä: emma 
Päivämäärä:   11.2.25 13:31:38

Itse en pitäisi koiria, jos joutuisin jättämään ne yksin työpäivän ajaksi. Se on itsekästä.

Meillä koirat ovat töissä (paimenkoiria) ja mukana siis koko päivän tilan hommissa. Juoksevat pitkin peltoja ja metsiä kymmeniä kilometreja päivässä, aina vapaana. Eipä tarvitse miettiä mitään aktivointeja erikseen. No, talvella joskus humputellaan tokoa ja agilitya, kun lammashommat ovat vähäisempiä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.2.25 13:35:16

Kaikki eläimen omistaminen on aina itsekästä. Ja ihan absurdi ajatus, että (ihmis) eläin voisi muka omistaa toisen eläimen.

Voit vain tehdä parhaasi mahdolkistaaksesi mahdollisimman hyvän elämän koirallesi. Etsi sille hoitaja päiviksi tai ainakin lenkittäjä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   11.2.25 13:37:23

Noita asioita pitäisi miettiä ennen koiran hankintaa, ei jälkikäteen. Etsi koiralle parempi koti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.2.25 14:14:12

Ihmisenkin elämä on muuttunut radikaalisti viimeisten vuosikymmenten aikana, jolloin se heijastuu myös meidän parhaisiin ystäviin, eli koiriin. Maatilalta on hypätty kerrostaloihin ja työtkin ovat muuttuneet tietokoneella istumiseksi.

Koira ei kumminkaan osaa haikailla asioiden perään, joita sillä ei ole. Se on elää ja tyytyväinen tähän hetkeen.

Nykypäivän some luo aivan järkyttävät paineet koiranomistajille. Joka illalle on jotkut agilitynosetokomejä-treenit ja lisäksi ulkoillaan vähintään kolme tuntia päivittäin, juostaanhiihdetäänpyöräillään

Lähettäjä: eräs 
Päivämäärä:   11.2.25 14:46:00

Löysyttäkää nyt pipoa! Koirat nukkuvat ison osan päivässä kun niillä on kaikki hyvin. Omilla koirillani melkein aina minä tai puoliso paikalla etätöissä, eivät ole koskaan joutuneet olemaan yli 3 tuntia yksin, MUTTA ensimmäiset koirani ovat hyvinkin olleet 8 tunnin työpäiviä yksin (silloin toinen lähti aikaisemmin töihin ja toinen myöhemmin, että pystyttiin porrastamaan lyhyempi yksinolo koirille). Kun etätyö alkoi, nämä koirat oikein odottivat, että ettekö nyt lähde ja lähtisitte jo.

Koirat ovat tapaeläimiä.

Jos oikein ahdistaa, niin etsikää lähistöltä joku yksinäinen vanhus tms joka kaipaa päivisin seuraa koirasta. Täällä valittaminen ei auta. Itse ajattelen niin, että se työssä käyminen mahdollistaa hyvän elämän molemmille: katon pään päälle, ruoka, lääkärit, hammashoidot yms.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   11.2.25 14:46:54

Minulla on myös paljon paineita ensimmäisen, nyt 2 v koirani omistamisesta, mutta se, että se lepäilee kotona kun teen etätöitä, ei ole yksi niistä! Koiran kuuluukin nukkua suurin osa vuorokaudesta.

Toki tuo työpäivän yksinolo on pitkä, mutta jos koira on oppinut sen lepäämään, se ei ole ongelma.

Liiat virikkeetkin voivat olla liikaa. Koiralla pitää olla tasapaino levon, omaehtoisen rentouttavan toiminnan (liinassa/vapaana haistelu), ja virikkeiden (uudet paikat, koirakaverit, treenit) välillä. Tämä tasapaino on jokaiselle koiralle esim. hermorakenteesta riippuen, omansa, mutta millekään koiralle ei ole niin että enempi on aina parempi.

Meillä koira on perheenjäsen, joka on mukana arjessa, johon kuuluu muutakin kuin koira. Koira ei ole voinut valita olla juuri meidän lemmikki, joten yritän tehdä sen elämän mahdollisimman hyväksi. Sen kanssa harrastetaan, mutta ei kilpailla. Pyritään tekemään asioita, joista se tykkää. Leikitään jos se pyytää leikkiin ja juostaan lenkillä jos se haluaa juosta. Sillä on luottohenkilöt hoitajina silloin kun olen lähitöissä tai itse harrastan, koska rotuominaisuutena yksinolo ei ole vahvuusalue.

Lähettäjä: ....... 
Päivämäärä:   11.2.25 15:04:23

Tuo on vain oman pään sisällä, millaisia paineita ottaa vaikkapa koiran omistamisesta, lasten hoitamisesta, hevosen omistamisesta, kodin siivouksesta, työssä onnistumisesta, kuntosalilla jne. Jos haluaa olla kaikessa kympin arvoinen, niin saa kyllä kerättyä hirveät paineet elämän eri osa-alueille tai jollekin niistä. Voit myös päättää, että "ihan hyvä" riittää ja lakata lukemasta nettikeskusteluja tai kuuntelemasta koiranomistamisen "hikipinkoja".

Kuulostat oikein hyvältä koiranomistajalta! Paremmalta kuin ihmiset keskimäärin.

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   11.2.25 15:26:38

”Onko nämä ajatukset ihan typeriä, vai liikkuuko muiden päässä jotain samaa? Onko teillä koira jotain, joka vain menee siinä sivussa muun arjen ohessa, vai kenties ensisijaisesti harrastusväline, tai jotain muuta, mitä?”

Liikkuu, ihan samoja asioita olen pohtinut.

Koira elää meillä yhtenä perheen jäsenenä ja itse asiassa tosi paljon oma arki nimenomaan muotoutuu ja rytmittyy koiran mukaan.

Lähettäjä: perfection 
Päivämäärä:   11.2.25 15:40:06

Kannattaa mietiskellä asioita vähän laajemmin eikä takertua oman elämän pikkumurheisiin, jotta mittasuhteet pysyvät kuosissa. Kukaan ihminen ei lopulta tiedä, mitä minkään eläimen päässä liikkuu, mutta eläimet on siitä ihania, että ne ovat aitoja ja jos tarkkailet sitä, huomaat onko se tyytyväinen vai ei. Ja arvaa mitä... eläimen, kuten ihmisen elämä ei ole täydellistä. Täydellisyys on ihmisen mielen fantasia. Nyt sinä pyrit tekemään koirasi elämästä täydellistä ja pyrit, ettei sillä koskaan olisi huono mieli mistään asiasta. Mutta elämään kuuluu vastakohdat. Kuten, sinä menet vastentahtoisesti töihin, ja koirasi vastentahtoisesti odottaa ja kaipaa sinua sen ajan. Te olette perhettä, lauma. Kun tulet töistä ja kohtaatte koiran kanssa, se on huipputunne molemmille <3 ei se hajoita, vaan vahvistaa. Koira oppii, että tulet takaisin ja kaikki on sitten ihanaa kunhan on kärsivällisesti odottanut. Sinä käyt töissä ja mahdollistat teidän olemassaolon. Mahdollistat teidät, sen huipputunteen ja perheen, lauman. Ilman tuloja sitä ei ole. Olisiko koirasi mieluiten olematta, kokematta elämää iloineen ja vastuksineen? Tällä hetkellä sinä olet se, joka tarjoaa sun koiralle elämän kokemuksen. Jos olisin koira, saisin sinun tarjoamassa kodissa hyvän elämän. Tosin saattaisin joskus ihmetellä, miksi ihminen vaikuttaa ahdistuneelta :D

Lähettäjä: Krnm 
Päivämäärä:   11.2.25 15:47:51

Niin, harrastamisesta ja sen sellaisesta en ota mitään paineita. Valtaosa harrastuksista ja varsinkin kilpaileminen palvelee ihmistä, ei koiraa. En siis sano etteikö koira harrastuksistakin nauttisi, mutta ikävän usein niissä koiran etu unohtuu. Koiraa olen tietysti kouluttanut ja opettanut sille taidot, joiden avulla se pystyy navigoimaan ihmisten maailmassa itsevarmasti mutta mitään tokoliikkeitä tms en näe kovin relevantteina. Huoleni on päinvastoin se, että pystynkö takaamaan koiralle lajityypilliset tarpeet täyttävän onnellisen elämän, jossa koiran omat halut tulevat kuulluksi ja jossa se pääsee toteuttamaan itseään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.2.25 16:09:20

Onneksi meitä terveellä maalaisjärjellä toimivia edelleen on, mutta ollaan selkeää vähemmistöä koirien omistajissa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.2.25 16:18:15

Mä ymmärrän, mitä aloittaja hakee tällä takaa. Etenkin, kun somen algoritmit ehdottaa asioita, joita olet muutenkin katsonut, niin yhtäkkiä sun etusivu onkin täynnä postauksia, joissa kerrotaan, mitä voisit tehdä paremmin. Ajatus sinänsä hyvä, mutta helposti ahdistuvalle ihmiselle, joka pyrkii jo ennestään antamaan koiralleen kaiken, niin tuo on helposti liikaa.

Faktahan on, että koira lepäilee ison osan päivästä. Mä teen töitä enimmäkseen kotoa, mutta ei koira silti ole aina mun kanssa samassa huoneessa. Parhaiten koira saa levättyä, kun olen kokonaan pois, joten järjestän niitäkin päiviä. Mulla on aktiivinen, käyttölinjainen koira, mutta kyllä sekin nauttii sohvalla mun vieressä makoilusta.

Mun mielestä hyvä kysymys on, että valitsisiko koira itselleen omistajan, joka yrittää parhaansa ja on onnellinen vai omistajan, joka suorittaa koiranomistamista ja on jatkuvasti stressaantunut aiheesta.

Lähettäjä: mä 
Päivämäärä:   11.2.25 16:22:11

Koira on vain koira.

Lähettäjä: Nappuloita 
Päivämäärä:   11.2.25 17:20:44

"Itse en pitäisi koiria, jos joutuisin jättämään ne yksin työpäivän ajaksi. Se on itsekästä."

En minäkään ja tästä syystä en ole hankinnut koiraa enkä tulee hankkimaan, vaikka se on ollut hartain toiveeni jo 7-vuotiaasta lähtien ja olen jo 32 nyt. Asun yksin, olen asunut sen jälkeen kun lapsuudenkdista aikoinaan lähdin ja tulen aina asumaan yksin. Työni ei ole etänä tehtävää lähtökohtaisesti koskaan.

Elämässä ei kaikkea haluaamansa saa, tämä on minun kohdalla toteutumatta jäävä asia. Elämä on.

On ollut surullista seurata kavereiden koiranpitoa, kun koira on 10 tuntia viidesti viikossa yksin pelkästään työ-työmatka takia ja siihen päälle tulee kauppareissut, harrastukset (koiran kanssa ei harrasteta mitään) , kaverien näkemiset illalla jne.Todella v-mäistä ottaa koira, jos sen tilanne tulee olemaan tuo.

Eikä se välttämättä auta, vaikka olisi parisuhteessa, koska ihmiset saattavat olla töissä tismalleen samaan esim. virka-aikaan.

Lähettäjä: Nappuloita 
Päivämäärä:   11.2.25 17:24:22

Tämähän on epäsuosittu mielipide siksi, että monelle tulee huono omatunto siitä omasta kyseenalaisesta koiranpidosta. Näin minulle on suoraan sanottu, kun olen sanonut näille(kin) kavereille, että en itse pysty tarjoamaan koiralle lajityypillistä elämää laumaeläimenä ja siksi en osta.

Sitten määkyvät, että vain työttömät ja eläkeläisetkö saisi koiran hankkia. No ei tietenkään näin - todella useinhan em. on vähävarainen eikä silloin pysty tietenkään omilla rahoilla selviämään nykypäivän ellaskuista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.2.25 17:45:44

"Jotenkin ahdistava ajatus, että koira ei muuta voi kuin olla ja möllöttää tuntikausia päivässä, kun itse olen liian kiireinen."

Jos tuo ahdistaa, niin kannattaa tutkia seuraavaksi koirien unentarvetta. Ne tarvitsevat unta paljon ihmistä enemmän.

Ja toisaalta ainakin omilla koirillani on myös kotona mahdollisuus puuhastella omiaan ilman, että minä siihen osallistun tai olen edes paikalla. Ei niiden ole mikään pakko olla möllöttää liikkumatta aina kun en tee niiden kanssa jotain.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.2.25 18:29:52

Mulla ei ole niinkään paineet, mutta huomaan, että koirani kaipaisi niin paljon tekemistä ja aika ja oma viitseliäisyys ei vain riitä. Ja sitten toinen pyytää ja on surullisen näköinen niin usein...

Ja kuitekin silläkin yksinoloa on aika maltillisesti muutaman kerran viikossa, mutta muut perheenjäsenet lähinnä tervehtivät sitä ja itse pitäisi olla se, joka aktivoi. Mutta kun on niin paljon muutakin!

Lähettäjä: mä 
Päivämäärä:   11.2.25 18:35:48

Nappuloita: mikset ota esimerkiksi kahta galgoa? Ne makailisivat päivän yhdessä ja sitten lenkittäisit niitä? Koiria on hyvä olla kaksi.

Ja jos ei ole rahaa maksaa ylettömiä eläinlääkärikuluja, koiran voi lopettaa ja ottaa vaikka uuden terveemmän.

Lähettäjä: h 
Päivämäärä:   11.2.25 18:53:32

"Nykypäivän some luo aivan järkyttävät paineet koiranomistajille. Joka illalle on jotkut agilitynosetokomejä-treenit ja lisäksi ulkoillaan vähintään kolme tuntia päivittäin, juostaanhiihdetäänpyöräillään"

Tämä. Koira tarvitsee myös sitä lepoa. Alkaa muuten käymään ylikierroksilla ja hermostuu.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   11.2.25 19:19:49

Eihän tässä aloituksessa ollut ollenkaan kyse mistään harrastamisesta tai aktivoinnista, aloittajahan ei harrasta koiran kanssa mitään. Virikkeistäminen ja aktivointi ovat myös kaksi aivan eri asiaa. Aloittajahan pyrkii nimenomaan elämään mahdollisimman koiralähtöisesti ja koiran tarpeita kuunnellen, siihen sisältyy automaattisesti riittävä lepo ja palautuminen.

Harrastuskiimaiset koiranomistajat ovat ihan eri kategoriassa ja heidän toimintansa on ihmislähtöistä, ei koiralähtöistä. Paineita toki siitäkin voi kokea.

Lähettäjä: Saapasjalkajakissa 
Päivämäärä:   11.2.25 19:37:01

"Mulla ei ole niinkään paineet, mutta huomaan, että koirani kaipaisi niin paljon tekemistä ja aika ja oma viitseliäisyys ei vain riitä. Ja sitten toinen pyytää ja on surullisen näköinen niin usein...

Ja kuitekin silläkin yksinoloa on aika maltillisesti muutaman kerran viikossa, mutta muut perheenjäsenet lähinnä tervehtivät sitä ja itse pitäisi olla se, joka aktivoi. Mutta kun on niin paljon muutakin!"

Siis mistä syystä perheenne on päätynyt sen koiran ottamaan? Tai olla tosiasiallisesti lähinnä sinun toiveeksi ja sinunkaan intosi ei enää riitä.

Tuo on surullisen tuttu arki monelle koiralle. Koira perustarpeineen tulee rasitteeksi, sen sijaan että saisi olla se osallistuva ja aktiivinen koiramainen perheenjäsen, johon ihminen on sen jalostanut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.2.25 19:49:08

Saapasjalkakissa: siis kyllä meidän koira saa todella paljon huomiota, lenkkeilyä, metsäretkiä vapaana, koiratreffejä, etsintää, asumme okt:ssa, jossa aidattu piha jne.

Kaikkea näitä aktiviteetteja joka viikko useastikin, mutta se on luonteeltaan sellainen "kun mikään ei riitä".

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   11.2.25 22:39:25

Koirasta on tehty epäjumala ja nostettu jalustalle. Kaikki pyörii koiran ympärillä. Ja parhaat eivät ota ollenkaan jumalaa itselleen, kun eivät kykene palvomaan sitä 247, 365.
On tämä maailma mennyt hulluksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.2.25 22:50:27

"Aloittajahan pyrkii nimenomaan elämään mahdollisimman koiralähtöisesti ja koiran tarpeita kuunnellen, siihen sisältyy automaattisesti riittävä lepo ja palautuminen."

Ei sisälly mitenkäänautomaattisesti. Aloittajaakin ahdistaa kun koira "möllöttää tuntikausia päivässä" vaikka se on koiralle ihan luonnollista käyttäytymistä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.2.25 23:04:43

Perehdypä aloittaja siihen koiran unentarpeeseen. Nämä jatkuvasti mukana liikkuvat ja joka ilta treeneissä hyppäävät koirat saattavat jopa voida huonosti sen liiallisen aktivoinnin ja liian vähäisen unen takia. On tietysti hienoa että koiria aktivoidaan, mutta kohtuus kaikessa ja on turha potea huonoa omaatuntoa töissä käymisestä.