Lähettäjä: Kysymysmerkki
Päivämäärä: 9.2.25 20:19:10
Viidentoista vuoden suhde, lapset 6 ja 9. Aika klassinen, parisuhteen väljähtyminen on käynyt. Joskus riitoja, mutta enimmäkseen kämppiksiä. Meillä on yhä hauskaa ja lasten kanssa hyvä meininki, eli en esim. usko et lapset ajattelee mitään erikoista. Rehellisesti sanottuna ei mua edes kiinnosta tehdä miehen kanssa mitään, kyllä mä silti tätä rakkaudeksi kutsun ja arvostus, kunnioitus, erinomainen läsnäoleva isä. Ollaan keskusteltu, molemmilla samat fiilikset, välinpitämätön meininki. Kumpikaan ei haikaile parempaa puolisoa, vaan molemmat meistä kuvaili, että olisi vaan ennemmin yksin lasten kanssa.
Miten muilla ratkottu? Jatkettu perheenä, erottu? Avoin suhde? Eroaa vähän myöhemmin?
Olen varma, ettei olla ainoita joilla tämä tilanne. Meillä on molemmilla paljon harrastuksia ja vuorotyöt, lapsilla vielä omat harrastukset, joten oikeasti molemmilla olisi todella vaikea mitenkään viikko-viikko hoitaa huoltajuutta. Mulla voi olla töitä yön yli ja miehellä lyhyitä reissuja useammin ja lapsi vielä normaalissa päiväkodissa viimeistä kevättä ennen syksyn eskaria.
|