Lähettäjä: Miehen jyrähdys 
Päivämäärä:   9.2.25 14:47:21

Onko sillä nyt niin väliä, jos kumppani on hömppkirjallisuuden suurkuluttaja ja fantasioi lukiessaan ihanista miehistä ja ihmiskohtaloista tai jos hän katselee kauniiden naisten kuvia netistä?

Eikö oleellista ole ainoastaan se, miten hän sinua kohtaan käyttäytyy?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   9.2.25 19:29:54

Mun puolesta saa fantasioida mitä tykkää omassa päässään. Mutta esim. kuvien katselu on jo ihan konkreettinen teko, johon liittyy kolmas henkilö, joka on todellinen ja tähän todelliseen henkilöön himo kohdistuu. Se ei ole ok minulle. Jos kokee sellaiseen tarvetta voi etsiä jonkun toisen itselleen.

Lähettäjä: Ainokainen 
Päivämäärä:   9.2.25 21:36:15

Tämä herättää myös mussa kummastusta. En koskaan olisi ihmisen kanssa joka yrittäisi hallita mun seksuaalisuutta. Ja tuo jos mikä, on äärimmäisen kontrolloinnin osoitus että jopa toisen ajatuksia pyritään hallitsemaan.

Kuvia ei saa katsella, pornoa ei saa katsoa eikä tuntea halua ketään muuta kohtaan. Koska itsetunto ei vaan kestä. Säälittää nämä ihmiset jotka tuohon suostuvat. Surullista on myös noin huono itsetunto että sitä pitää kumppanin pitää pystyssä ja olla siitä vastuussa jopa omien ajatustensa tasolla.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   9.2.25 22:07:00

"En koskaan olisi ihmisen kanssa joka yrittäisi hallita mun seksuaalisuutta."

Vastakkaiset arvot eivät ole sinällään kontrollointia sillä kaikkia ei ole tarkoitettu suhteeseen keskenään. Kyse ei ole toisen kontrolloinnista, jos määrittelee millaisen suhteen itse haluaa. Silloin molemmat kontrolloivat itseään, eivät toisiaan. Ja vielä totuudenmukaisempaa on, että asia ei vaadi kontrollointia tai "pinnistelyä" sen enempää kuin esim. väkivallattomuus suurimmalle osalle.

Lähettäjä: E.S 
Päivämäärä:   10.2.25 03:04:33

Kyllähän se ikävälle tuntuu että mies katsellessaan muita, myös haaveilee niiden seivästämisestä. Lisännee haluja pettää ? Se kai tässä on se asian ydin.

Lähettäjä: Pera 
Päivämäärä:   10.2.25 06:39:37

Eli jos mä fantasioin eläinten kiduttamisesta, niin Ainokainen ei siihen puuttuisi, koska se on vaan niin, ettei toisen haluja tai ajatuksia saa kontrolloida. Katselisin illat pitkät eläinrääkkäysvideoita. Sehän olisi pelkkiä ajatuksia, ei tekoja. Fantasioin Ainokaisen paloittelemisesta, ihana olisi Ainokaisen käydä viereeni nukkumaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   10.2.25 07:12:32

Tuo on jännä, ettei naisia syytetä ihmissuhdepornon katsomisesta, vaikka se aivan varmasti vie ajatukset paljon syvemmin ja pitemmäksi aikaa fantasioihin kuin pornon katsominen.

Romanttinen kirjallisuus voi hyvin.

Lähettäjä: Kass 
Päivämäärä:   10.2.25 08:17:51

Eläinrääkkäyksestä ja ihmisen paloittelemisesta fantasioiminenhan onkin rinnastettavissa seksuaalisiin fantasioihin. Juuh.

Lähettäjä: sk 
Päivämäärä:   10.2.25 08:42:26

Entäs unet?
Eräänlaisia fantasioita nekin.

Nykynuoret ovat ihmeellisiä. Kasvatettu omistamaan jo toisten ajatuksetkin.

Lähettäjä: s 
Päivämäärä:   10.2.25 08:45:34

En usko että kuvien katselemisen kieltäminen liittyy varsinaisesti itsetuntoon. Todennäköisesti kyse on enemmänkin kiintymyssuhdetyylistä, joka saattaa henkilöllä olla turvaton. Ja se että kumppani katselee noita kuvia laukaisee turvattomuuden tunteen eli aktivoi tunteita ja käyttäytymismalleja, jotka johtuvat siitä turvattomuudesta.

Itse ajattelen että kuvien katseleminen ei haittaa mutta niistä tykkäily ja jopa kommentointi on jo liikaa.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   10.2.25 09:11:31

Omassa päässään saa fantasioida ihan mitä haluaa kunhan ei tyrkytä niitä toiselle.

Lähettäjä: Moifö 
Päivämäärä:   10.2.25 09:12:50

Toi kuvien katselu...
Kuinka paljon katselee, joka päivä?
Katsrleeko viisikymppinen parikymppisisä?
Ymmärtääkö mies että netissä kuvat on muokattuja jne vai alkaako tulla kommenttia omalle, filtteröimättömälle vaimolle?

Mun mielestä se vaan on tietyn tyyppisten miesten puuhaa tuijottaa silmät selällään jotain instabeibien tyrkkykuvia.

Lähettäjä: Kansas 
Päivämäärä:   10.2.25 10:42:21

Jos pitää itseään hyvänä ja haluttavana kumppanina, joka on lähellä kumppanin ihanteita, niin ei varmaan koekaan asemaansa uhatuksi siksi, että on olemassa myös muita kauniita, myös muita hauskoja tai älykkäitä jne.

Jos sen sijaan on ihan toisennäköinen ihminen kuin mitä kumppani tuntuu ihastelevan eikä ole edes itse itseensä kauhean tyytyväinen, niin ei kai se niin yllättävää ole, että silloin tuntee muut naiset tai miehet uhaksi paljon helpommin. Itse esimerkiksi viihdyn kauniiden naisten seurassa, koska olen itsekin kaunis ja tiedän olevani mieheni naismaun mukainen sekä ulkonäöltäni että muutenkin.

Mutta kyllähän kumppanin käytöskin vaikuttaa. Jos kumppanini avoimesti vilkuilisi muita naisia, sehän olisi epäkunnioittavaa ja saisi varmaan minut tuntemaan, etten riitä. Tiedän aivan hyvin, että mieheni ei ole sokea ja hänellä on munat, vaikka hän onkin minut valinnut ja tyytyväinen minun kanssani, mutta silti täytyy osata olla toljottamatta suu ammollaan muita naisia ja kertomatta minulle, miten kuuma joku muu nainen on.

Jos mies käyttäisi kovinkin kauan aikaa päivässä "instabeibejen" sivujen selailuun, toteaisin, että nain vahingossa tyhjäpään ja pistäisin pellolle. Kai aikuisella miehellä parempaakin tekemistä pitäisi olla.

En sitten tiedä, onko kauhean paljon järkeäkään olla sellaisen ihmisen kanssa, jonka tietää haluavan ihan toisenlaisen kumppanin kuin mitä itse on. Aika tylyltä kuulostaa elää yhdessä tietäen, että kumppani vain tyytyy.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   10.2.25 10:54:45

Tehkää jotain itsellenne ja itsetunnollenne jos sellainen ahdistaa että kumppani katselee muita ja vaikka haaveilee seksistäkin. Tuota rajoittamalla ja kontrolloimalla saatte varmasti parisuhteen tuhottua.

Kannattaa keskittyä siihen että on itse mahdollisimman helppo ja mukava elämänkumppani niin itselläkin on mukavampaa.

Lähettäjä: k 
Päivämäärä:   10.2.25 11:05:30

Niin voisi ajatella mutta psykologit sanovat että se on kaikki sitten pois parisuhteesta, kun olet haaveillut niistä täydellisistä naisista runkannu niille niin kohteletko samantien ja samalla tavalla puolisoasi? Et... Olet jo omat halusi tyydyttänyt, et puolisoon vaan näille netti muijille. Se intohimo mikä muihin menee pitäisi kohdistaa naiseesi mikäli suhde on terve ja palvot naistasi, jos näin ei ole niin mies myös nainenkin alkaa kohdistamaan sitä muualle.

Lähettäjä: Kansas 
Päivämäärä:   10.2.25 11:09:45

"Lähettäjä: ..
Päivämäärä: 10.2.25 10:54:45

Tehkää jotain itsellenne ja itsetunnollenne jos sellainen ahdistaa että kumppani katselee muita ja vaikka haaveilee seksistäkin. Tuota rajoittamalla ja kontrolloimalla saatte varmasti parisuhteen tuhottua.

Kannattaa keskittyä siihen että on itse mahdollisimman helppo ja mukava elämänkumppani niin itselläkin on mukavampaa."

Minusta kumppanin kiinnostavuus ei tule siitä, että hän on mahdollisimman helppo ja mukava. Vähän aikaa sitten oli juuri topikki, jossa nainen kertoi, että hän on niin helppo ja mukava kumppani ollut ja silti suhteet päättyvät siihen, että miehet pitävät häntä itsestäänselvyytenä, eivät halua hänen kanssaan naimisiin ja lopulta jättävät.

Kiinnostava mies/nainen seisoo omilla jaloillaan, on elämässään aktiivinen (on siis muutakin elämää kuin kumppanin kanssa oleminen ja telkkarin katselu), kehittää itseään, tapaa muita ihmisiä, pitää itsestään huolta fyysisesti ja henkisesti, hänellä on hyvä itsetunto ja selvät rajat, joista hän pitää kiinni, ja hänen ei minusta tarvitse olla sillä tavalla helppo, että hän tyytyy vähään. En ainakaan itse tyydy vähään vaan pidän kumppanille korkeita kriteerejä ja haluan täyttää ne itsekin. En esimerkiksi ymmärrä, miksi parisuhteen vakiintumisen myötä pitäisi alkaa pukeutua rönttäisemmin kuin ennen, lihoa vain siksi ettei muka "tarvitse enää yrittää ja pysyyhän tuo kumppani tuossa kummminkin kun se on minut jo kerran valinnut", räplätä kännykkää kumppanin läsnäollessa ravintolassa "kun eihän sitä tarvitse enää yrittää hurmata" tai ylipäätään olla jotenkin välinpitämättömämpi ja huolettomampi kuin seurustelun alkuvaiheessa. Puhumattakaan sitten näistä "nythän voin käydä asioillani vessan ovi auki ja perustaa mieheni kanssa pierukerhon, kun tässä kumminkin jo ollaan oltu vuosia yhdessä".

Haluttava ja kiinnostava kumppani ei siis läheskään kaikkien (tai uskaltaisin väittää että useimpien) mielestä ole se, joka on vain mahdollisimman vähään tyytyvä, helppo ja mukava, vaan mielestäni useammin se, joka vaatii sekä itseltään että muilta tiettyjä standardeja. Hän ei vain sovi laiskojen miesten/naisten kumppaniksi. Mukava tietysti kannattaa olla ja sillä lailla helppo, että esimerkiksi hallitsee tunteensa, osaa kommunikoida suoraan kun haluaa jotain, on kohtuullinen jne. Ehkä tarkoititkin tällaisia asioita.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   10.2.25 11:14:12

Kontrollointia ei ole määritellä oman suhteensa rajat. Sen sijaan ON kontrollointia pyrkiä määrittelemään myös muiden suhteiden rajat syyttämällä toisia esimerkiksi heikkoitsetuntoisiksi.

"Tehkää jotain itsellenne ja itsetunnollenne jos sellainen ahdistaa että kumppani katselee muita ja vaikka haaveilee seksistäkin."

Sinulle saa olla ok se, että kumppanisi harrastaa seksiä kenen tahansa kanssa. Kaikille se ei ole ok. Se ei tarkoita, että heillä olisi heikko itsetunto. Se tarkoittaa sitä, että haluavat erilaisen suhteen kuin sinä. Vai muuttuuko sinunkin itsetuntosi "huonoksi" siinä kohtaa kun katselu muuttuu yhdynnäksi?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   10.2.25 11:20:50

Toi on aivan palturia

"Tehkää jotain itsellenne ja itsetunnollenne jos sellainen ahdistaa että kumppani katselee muita ja vaikka haaveilee seksistäkin."

Tämän tyylisissä suhteissa on jotain jo hävinnyt, niissä on paljon katkeruutta mikä halutaan peittää tällä lauseella. "Ei kiinnosta" on jo aika iso redflag suhteessa, tottakai terveessä parisuhteessa ollaan kiinnostuttu toisesta. Jos ollaan ajauduttu tähän pisteeseen että illalla sängyssä ollaan selät vastakkain ja haaveillaan ihan jostain muusta niin se ei ole millään lailla mikään tavoite. Se oikeastaan vaan kertoo luovuttamisesta, milloin nämä ihmiset käskee myös muidenkin luovuttaa suihteissanne.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   10.2.25 11:44:38

Mitä älykkäämpi ihminen, sitä monimutkaisemmat fantasiat. Toisaalta läheskään kaikki fantasiat eivät ole toteuttamiskelpoisia, eikä niitä ole tarkoitettu jaettavaksi.

Ei kukaan halua tietää, fantasioiko kumppani miisuniversumia. Vai naapurin runsasta raijaa. Vai raijan teinityttöä. Vai teinipoikaa. Vai raijan koiraa.

Liika pornon katselu voi toki viedä terää perusseksistä, jatkuva tumputtaminen ainakin. Mutta sehän on fysiologinen fakta. Terve ihminen osaa kuitenkin pitää eron fantasioiden ja tosielämän välillä.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   10.2.25 11:57:06

"Mitä älykkäämpi ihminen, sitä monimutkaisemmat fantasiat."

Lähde tälle?

"Ei kukaan halua tietää, fantasioiko kumppani miisuniversumia. Vai naapurin runsasta raijaa. Vai raijan teinityttöä. Vai teinipoikaa. Vai raijan koiraa."

No jaa, minä haluaisin kyllä tietää, jos miehelläni olisi pedofiilisiä taipumuksia tai hän haaveilisi eläimiin sekautumisesta. Osaisin sitten vapauttaa luontoon.

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   10.2.25 12:38:19

"Kontrollointia ei ole määritellä oman suhteensa rajat."

Minusta terveen parisuhteen lähtökohta on se, että kumppanilla on oikeus haaveisiinsa.

En ole kumppanini miesihanne, enkä pysty tarjoamaan hänelle samanlaista kuin TV-sarjojen ihanuudet tai romanttisen kirjallisuuden suurenmoiset kohtalot, mutta en minä silti koe oikeudekseni kieltää häneltä oikeutta fantasioida täydellisistä miehistä ja parisuhteista fiktiota kuluttamalla.

Minulle on ihan vieras ajatus, että kyseenalaistaisin esimerkiksi hänen lukemansa kirjat.

Lähettäjä: ahh mitä miehiä 
Päivämäärä:   10.2.25 13:01:29

Ite fantasioin kenttä armeija asuisista miehistä joilla maskit ja kypärä XD Älkää kysykö miksi, mieheni tiedostaa tämän ja näyttelee armeija kuviaan, kieltämättä aikas hot kyllä se saa mut syttymään ja mieheeni eri ilmeen!

Pari sellasta äijää kiitos, haluisin kokeilla kahtaXD
Mutta fantasiaksi jää...

Lähettäjä: Kansas 
Päivämäärä:   10.2.25 13:01:51

"Lähettäjä: Mies
Päivämäärä: 10.2.25 12:38:19

En ole kumppanini miesihanne, enkä pysty tarjoamaan hänelle samanlaista kuin TV-sarjojen ihanuudet tai romanttisen kirjallisuuden suurenmoiset kohtalot, mutta en minä silti koe oikeudekseni kieltää häneltä oikeutta fantasioida täydellisistä miehistä ja parisuhteista fiktiota kuluttamalla."

Ihan mielenkiinnosta: mitä et pysty tarjoamaan ja miksi?

Aika monia asioitahan pystyy tarjoamaan, jos vain haluaa. Melkein kenen tahansa saavutettavissahan on esimerkiksi se, että kohtelee kumppaniaan arvostavasti, tuo kukkia, kuuntelee ja keskustelee, opettelee hallitsemaan tunteitaan, opettelee sänkykamaritaitoja, tekee romanttisia juttuja, pitää huolta ulkonäöstään terveellisillä ruokailutottumuksilla, liikunnalla ja hyvin pukeutumalla. Rikkauksia ja kartanoita ei sada taivaasta, mutta voi esimerkiksi kouluttautua hyvin, tehdä tarkkaan harkittuja päätöksiä elämässään ja pyrkiä näiden kautta työelämässä hyvään asemaan ja hyvään tulotasoon.

En tarkoita juuri sinua, mutta aika moni "en pysty olemaan sellainen kuin ne kirjojen ihanat miehet" -tyyppi kyllä pystyisi olemaan hyvinkin pitkälti sellainen, jos vain haluaisi. Usein kyse on motivaation puutteesta. Esimerkiksi iskämahan kasvattaminen, T-paitaan ja verkkareihin pukeutuminen, treffeille viemisen ja romanttisten eleiden lopettaminen, munien rapsuttelu sohvalla ja tietynlainen laiskuus sängyssä ovat valintoja.

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   10.2.25 13:04:36

"Aika monia asioitahan pystyy tarjoamaan, jos vain haluaa."

Aika moni kuitenkin kokee, että parisuhteen pitäisi rullata omalla painollaan ilman jatkuvaa yrittämistä. BDSM-suhteet sitten erikseen, mutta en näe yleisenä mallina realistiseksi sellaista, jossa kumpikin yrittää koko ajan olla paras versio itsestään. Se ei myöskään asiantuntijoiden mukaan kannata, vaan altistaa ainoastaan mielenterveysongelmille.

Jos mies vaikka rupeaa vaatimaan puolisoltaan jatkuvaa laittautumista ja edustavuutta, niin ei se oikein kuulosta järkevältä.

Lähettäjä: Häh 
Päivämäärä:   10.2.25 13:10:30

"Tehkää jotain itsellenne ja itsetunnollenne jos sellainen ahdistaa että kumppani katselee muita ja vaikka haaveilee seksistäkin. Tuota rajoittamalla ja kontrolloimalla saatte varmasti parisuhteen tuhottua."

Ja se muiden katselija ja niistä haaveilijako ei yhtään "tuhoa suhdetta"? Ja jos minun tai naapurin irman mies katselee muita ja haaveilee niistä, niin miten meidän itsetunto liittyy siihen, että meillä on mies joka ei arvosta meitä ja parisuhdettaan ja koe niitä tärkeinä? Mitä säilyttämistä tuollaisessa parisuhteessa normaalin naisen kannalta on (toki jos on miehen rahoilla itsensä elättävä niin silloin tietenkin on ns. laulettava sen lauluja jos ei halua töihin mennä) ja miksi kukaan itseään arvostava nainen tuollaiseen suhteeseen haluaisi jäädä ja varia, ettei vaan "tuhoa" sitä?

Jos naisella on itsetunto ok, hän todellakaan ei tuollaiseen suhteeseen jää. Jos jää niin silloin sille itsetunnolle todellakin on syytä tehdä jotakin.

Lähettäjä: Kansas 
Päivämäärä:   10.2.25 13:21:04

"Lähettäjä: Mies
Päivämäärä: 10.2.25 13:04:36

Aika moni kuitenkin kokee, että parisuhteen pitäisi rullata omalla painollaan ilman jatkuvaa yrittämistä. BDSM-suhteet sitten erikseen, mutta en näe yleisenä mallina realistiseksi sellaista, jossa kumpikin yrittää koko ajan olla paras versio itsestään. Se ei myöskään asiantuntijoiden mukaan kannata, vaan altistaa ainoastaan mielenterveysongelmille."

Hmm. Niin, siis sehän on totta, että tosi moni kokee, että parisuhteen pitää "rullata omalla painollaan ilman jatkuvaa yrittämistä". Mutta toisaalta meillä on hirveä määrä suhteita, jotka loppuvat juuri siksi, että kumppani/kumppanit kokevat tulleensa toiselle itsestäänselvyydeksi ja toisen laiskistuneen. Minusta tässä on syy-seuraussuhde.

Vähän ehkä yllätyinkin tuosta, kun sanoit, että sinusta ei ole realistista, että parisuhteessa pitäisi yrittää olla paras versio itsestään. Kukaan meistä ei varmasti ONNISTU aina olemaan paras versio itsestään, mutta noin niin kuin yleisenä trendinä ainakin minä koen, että se paitsi parantaa parisuhdetta myös omaa itseäni. Jos ajatellaan, että paras versio minusta on se, että kehitän itseäni, pidän huolta itsestäni ulkonäöllisesti ja henkisesti, pyrin huomioimaan kumppanin ja kohtelemaan häntä reilusti ja kauniisti, pysyn elämässäni aktiivisena ja ajattelen parisuhdetta kauniina kukkana, jota kannattaa vaalia, niin on vaikea ymmärtää, miksi tämä johtaisi siihen, että minulle tulee mielenterveysongelmia. Vastakohtahan olisi se, että pidän kumppania itsestäänselvyytenä ja laiskistun henkisesti ja fyysisesti. Sekö on sitten hyvä? Miksi sitten emme kohtele uusia deittejä tylysti ja itsestäänselvyyksinä, jos se kerran johtaa parisuhdeonneen?


"Jos mies vaikka rupeaa vaatimaan puolisoltaan jatkuvaa laittautumista ja edustavuutta, niin ei se oikein kuulosta järkevältä."

Ennemmin ajattelen itse niin päin, että ihmisen itsensä täytyy haluta olla paras versio itsestään. Ei ketään voi pakottaa toisenlaiseksi, vaikka voikin asettaa tiettyjä rajoja ja toiveita (esim. sanoa, että kyllä sinun täytyy pestä hampaasi minun kanssani seurustellessasi tai että olisiko aika vaihtaa nuo reikäiset kalsarit parempiin). Jos "parhaana versiona itsestään oleminen" tulee vain kumppanin vaatimuksista eikä itse koe sitä luontevaksi, ei pari vain ole sopiva toisilleen ja silloin kannattaa erota.

Ja ääripäät harvoin muutenkaan toimivat. Harva pukeutuu iltapukuun joka päivä tai meikkaa tunnin käydäkseen hakemassa kaupasta maitoa. Mutta on muutakin kuin ääripäät. Esimerkiksi itse en edes ota vaatekaappiini reikäisiä vaatteita tai Halinalle-T-paitoja, joten kaikki, mitä sieltä löytyy, on siistiä ja kivan näköistä. Tai on siellä parit pitkät välikalsarit, mutta niitä taas en käyttäisi koskaan kotihousuina vaan ne menevät vain pakkasella toppahousujen alle ulkotöihin. Edelleen: ei siistiä, kivannäköistä pukeutumista estä mikään muu kuin oma laiskuus, eikä kivannäköinen ole sama kuin Oscar-gaala-look.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   10.2.25 13:42:00

"en näe yleisenä mallina realistiseksi sellaista, jossa kumpikin yrittää koko ajan olla paras versio itsestään. Se ei myöskään asiantuntijoiden mukaan kannata, vaan altistaa ainoastaan mielenterveysongelmille"

Häh? Ei se paras versio itsestä tarkoita mitään jatkuvaa pinnistelyä ja ponnistelua tai sitä, että pitäisi yrittää olla ihan jotain muuta, kuin mitä on. Se tarkoittaa vaan sitä, että pitää itsestään huolta (tämän pitäisi olla itsestäänselvyys sinkullekin, koska tässä on nimenomaan kyse SINUSTA eikä muista) ja huomioi kumppaniaan erilaisin tavoin. Mielestäni tämä huomiointi tulee aika "itsestään" jos rakkautta riittää. Ei huomioinnin tarvitse tarkoittaa sitä, että ostaa kumppanilleen synttärilahjaksi jotain Malediivien matkoja tai kalliita koruja - se voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että kuuntelee toisen huolia ja murheita, on läsnä, tekee joskus jotain kivaa yhdessä, osallistuu tasavertaisesti kodin pyörittämiseen, huomioi sängyssä muutakin kuin itsensä, jne.

Jos taas toinen on laiskimus, joka ei jaksa laittaa tikkua ristiin suhteen eteen ja toinen vaatii enemmän, niin silloin nämä ihmiset eivät vain sovi toisilleen. Siksihän niitä eroja tapahtuu. Jos on itse sellainen, joka pitää parisuhdetta suuressa arvossa ja haluaa myös kehittää sitä eteenpäin, niin kannattaa etsiä kumppani, joka ajattelee asioista samalla tavalla.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   10.2.25 13:44:21

"Jos ajatellaan, että paras versio minusta on se, että kehitän itseäni, pidän huolta itsestäni ulkonäöllisesti ja henkisesti, pyrin huomioimaan kumppanin ja kohtelemaan häntä reilusti ja kauniisti, pysyn elämässäni aktiivisena ja ajattelen parisuhdetta kauniina kukkana, jota kannattaa vaalia, niin on vaikea ymmärtää, miksi tämä johtaisi siihen, että minulle tulee mielenterveysongelmia."

Nimenomaan se päinvastainen ajattelutapa johtaa mielestäni mielenterveysongelmiin. Jos ihminen ei jaksa ajatella omaa terveyttään, ei tee itselleen mieluisia ja kehittäviä asioita, ei koskaan opi mitään uutta, ei arvosta parisuhdettaan eikä halua oppia tuntemaan toista paremmin, niin... sehän se johtaa helposti niihin mielenterveysongelmiin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   10.2.25 14:58:07

"Minusta terveen parisuhteen lähtökohta on se, että kumppanilla on oikeus haaveisiinsa."

Jokaisella on oikeus ajatuksiinsa, mutta mitään velvollisuutta ei ole seurustella ihmisen kanssa, jonka ajatukset tuntuvat vastenmielisiltä.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   10.2.25 15:22:48

Tässä on useampia näkökulmia. Olen itse biseksuaali, joten jos miesystävä katselee netistä aikuisviihdettä niin toivon, että näyttäisi minullekin niin voitaisiin katsoa yhdessä. Tiedän että seuraa somessa monia naisartisteja, osa tekee myös aikuisviihdettä ja se on ihan ok, ei se ole minulta pois.

Itse seuraan myös tiettyjä artisteja ja erotiikalla leikkivä sometilejä. Lähetän niistä joskus linkkejä miesystävällekin, jos ovat hauskoja.

Just mietittiin joku aika takaperin että voitaisiin joskus käydä vaikka burleskiesitystä katsomassa yhdessä. Deitti-ilta ja silleen.

Tästä kaikesta tulee kiva fiilis yhteiseen tekemiseen ja herkkiin hetkiin, voidaan olla sitä mitä ollaan. Koen itseni arvostetuksi, halutuksi ja hyväksytyksi. Toisen fantasiat tai aikuisviihde ei ole millään lailla minulta pois.

Lähettäjä: Kansas 
Päivämäärä:   10.2.25 15:23:09

Tuli mieleen vielä tästä Miehen kommentista: "en näe yleisenä mallina realistiseksi sellaista, jossa kumpikin yrittää koko ajan olla paras versio itsestään. Se ei myöskään asiantuntijoiden mukaan kannata, vaan altistaa ainoastaan mielenterveysongelmille"

Vähän haiskahtaa siltä, että sinulla on nyt mielessä, että pitäisi muka yrittää olla jotain aivan muuta kuin on. Eihän silloin ihminen ole paras versio ITSESTÄÄN vaan paras versio jostain muusta.

Jos Pena on keski-ikäinen ja iskävatsan kasvattanut mies, joka on vähän laiska liikkumaan, tottunut syömään huonosti ja nukkumaan liian vähän, ulkoinen olemus kaipaisi freesausta ja joskus tulee sanaharkkaa tuntemattomien kanssa, hänen ei tarvitse muuttua toiseksi ihmiseksi ollakseen paras versio itsestään. Hänkin voi silti:

- Elvyttää uintiharrastuksensa, josta tykkäsi, ja se riittää eikä tarvitse aloittaa saliharrastusta, jos kuntosali ei ole oma juttu.

- Opetella tekemään muutamia terveellisiä ruokalajeja, jotka ovat oman maun mukaisia, ja lisätä niiden määrää ruokavaliossaan. Ei tarvitse alkaa vegaaniksi.

- Ajatella, että puhelimen räplääminen iltaisin tunnin vähemmän ja tunnin nukkuminen enemmän tekevät hänen olonsa virkeämmäksi, ja tämä sataa suoraan hänen omaan laariinsa.

- Käydä parturissa ja hankkia leikkauksen, joka on mieleinen ja korostaa hänen parhaita puoliaan. Ei tarvitse leikkauttaa trenditukkaa ja läträtä hiusgeelillä. Suihkuun kuitenkin pitää jaksaa mennä ja pestä myös hiukset.

- Vaatekaappiin voi jättää vaatteet, jotka edelleen ajavat asiansa, ja ajatella, että muutama toistensa kanssa yhteensopiva vaatekappale piristäisivät olemusta ja ihan omaa mielialaa kummasti.

- Ei tarvitse muuttaa syvintä maailmankatsomustaan tai poliittista kantaansa, mutta voi sen verran kehittää itseään, että ymmärtää ihmisiä olevan monenlaisia ja sen, että niitä omia eriäviä mielipiteitään ei ihan oikeasti tarvitse kertoa aamuneljältä nakkijonossa tuntemattomille humalaisille. Itsehillintää ja sydämen sivistystä siis.

Sillä, että on "paras versio itsestään", ei ensisijaisesti edes yritetä pitää kumppanista kiinni vaan vielä tärkeämpää on, että se tekee hyvää itselle. Silloin pärjää, vaikka kumppanin kanssa tulisi ero - onhan elämässä niin paljon muutakin kuin kumppani. Ja yllättäen (tai sitten ei-yllättäen) juuri tällaiset aktiiviset, itseään kehittävät ihmiset, jotka pyrkivät ensisijaisesti vain elämään hyvää elämää ja kehittämään itseään ja vaativat tiettyjä standardeja sekä itseltään että muilta, ovat juuri niitä halutuimpia kumppaneita, koska he nimenomaan eivät epätoivoisesti etsi itse ketään tai halua roikkua kenessäkään väkisin. Kun on paras versio itsestään, suurimman hyödyn saa ihminen itse, mutta siitä pääsee nauttimaan myös kumppani.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   10.2.25 15:50:59

"Tehkää jotain itsellenne ja itsetunnollenne jos sellainen ahdistaa että kumppani katselee muita ja vaikka haaveilee seksistäkin. Tuota rajoittamalla ja kontrolloimalla saatte varmasti parisuhteen tuhottua."

Sen verran hyvä on itsetunto, että ei ole tarvetta katsella miestä, joka vahtaa muita ja haaveilee niistä. Toki jos olisi huono itsetunt, ruma, sosiaalisesti taitamaton tmv niin silloin varmaan tuollainen "ei haittaisi", jottei mies vain jättäisi. Jos ei parisuhteessa oleva mies ihan itse rajoita ja kontrolloi tekemisiään vieraisiin naisiin ja parisuhteen edellytys että puoliso sen sallii, niin puolison kannattaisi mennä terapiaan läheisriippuvuutensa vuoksi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   10.2.25 16:15:10

Se mikä kenellekin on "paras versio" itsestään vaihtelee. Monesti vain muut ihmiset sanelevat mitä sen pitäisi kullakin tarkoittaa.

Esimerkiksi ulkonäöllä on hyvin erilainen rooli ihmisten elämässä. Itse koen itseni onnellisimmaksi mökillä, mökkivaatteissa. Minusta on hauskaa kun vaatteet ovat eriparia, niillä on tarina, ne ovat mukavat ja käytännölliset. Tykkään myös vaatteiden "virheistä" eikä reijät tai kulumat minusta vie vaatteen arvoa silmissäni. Se myös kuvastaa arvojani. Kun seikkailen mökkivaatteet päällä hiukset takussa metsässä koen olevani "paras versio" itsestäni. Onneksi mieheni rakastaa pientä metsänpeikko hippityttöään eikä halua muuta.

Lähettäjä: Mita 
Päivämäärä:   10.2.25 16:23:53

Mä heräsin tässä yks päivä siihen, että tiedän että mies katsoo pornoa ja katselee varmaan Insta pimujakin, on varmaan seurannut sellaisia ja ehkä seuraakin...
Mutta mua ei katso alastomana. Sängyssäkin pitää silmät tiukasti kiinni.
Ei ihastele rintojani tai pakaroitteni hienoja kaaria... Koskettele ja katsele.
Kuitenkin joskus on kehunut kroppaani ja tiedän itsekin että olen ok.
Ehkä todellisuus ei ole sitten niin kivaa tai kiihottavaa.
Nuoremmat ja muokatut kuvat on kivempia.

Lähettäjä: Lady D 
Päivämäärä:   10.2.25 23:28:52

Mun mies on iso ja lihava ja rakastan häntä juuri sellaisena ja myös näytän sen. Ei jokainen nainen halua timmiä miestä.
Tiedän mieheni fantasiat ja hänkin minun. Suutin osa niistä kohtaa ja joitakin olemme toteuttaneet yhdessä. Mieheni ei käytä sosiaalista mediaa ollenkaan, minä käytän, mutten kuolaa ukkojen perään. Minä katson harvakseltaan pornoa, mies ei. Joskus olen ehdottanut, että katsoisimme yhdessä. Häntä ei kiinnosta.

Kun ns. vakka löytää kantensa, ei siinä ole sijaa epävarmuuksille. Tiedän täyttäväni mieheni kriteerit ja hän minun. Teemme myös asioita joka päivä parisuhteemme eteen, juurikin pitämällä itsestämme ja toisistamme huolta. Olemme monogaamisia, ei ole tarvetta muille. Mutta kokemuksesta (edellisissä suhteissa) myös tiedämme, mitkä jäljet pettäminen jättää, siksi siihen sudenkuoppaan ei kumpikaan enää halua.