Lähettäjä: puldeva 
Päivämäärä:   8.2.25 21:14:33

aa)

Mistä eri syistä teillä tai hyvillä ystävillänne tai läheisillä siskoillanne (=jotta oikeesti on kyse tiedosta, mikä asiaan johti) johtui se, ettei istukka irronnut painelemalla, lääkkeillä eikä akupunktiolla(..) vaan alkoi sen sijaan tämä massiivinen vuoto paineella kun ei irronnut?

Huom. Tässä kysyttiin nyt nimenomaan ISTUKAN IRTOAMATTOMUUDESTA johtuvasta hätätilannevuodosta, ei muista syistä hätävuotamisesta synnytyksen aikana...

Tätähän tätä istukkaashow :ta tapahtuu jonkin verran. Ei nyt varmaan voi "usein" sanoa, vaan että jonkin verran. Tälläkin palstalla on kerrottu sama kokemus.

Minun tuntemassani tapauksessa istukan irtoamattomuus johtui siitä, että kyseinen kohtu oli yli vuorokauden kestäneestä rankasta synnyksestä = jatkuva supistelu, niin voimaton lihasriepu, ettei kyennyt jaksamisella enää tuuppamaan sitä kirottua istukkaa pihalle. Ei siitä ollut enää niin voimaa vaativaan hommaan.

Se vuoto. Synnyttäjä meni jo hypotermiseksi vuodosta (eli menetti tämän vuotoshow :n myötä yli puolet koko verimäärästään, paita kainaloihin asti veressä) ja menetti tajunnan. Matkalla leikkuriin yksi hoitaja makasi päällä, ettei kerinnyt kuiviin asti ihan vuotaa. Kuoleman porteilla kävi kolkuttamassa, toki.

Hätänukutus ja leikkuriin irrottamaan se per... istukka, jolloin vuoto toki lakkasi. Samalla äkkiä veripussit tippumaan.

Tämä oli muutama viikko sitten Pohjois-Suomessa. Sanomattakinhan tuo on selvää, että kuolema olisi ollut varma ilman nopeaa hoitoa JA etenkin luovutettua verta. Lääkärin suustakin vielä kaunistelematta: jos ei olisi oltu sairaalassa synnyttämässä taikka jos ei oltaisi Nyky-Suomen kaltaisessa terv.huollossa, niin vainajaksi olisi tuore äiti päätynyt.

Voiko se mitenkään olla osalla esim. rakenteellinen seikka kohdussa, ettei se niljake irtoa kunniallisesti?

Niin, heillä ei ollut hätää sairaalaan ehtimisen suhteen. Ehtivät hyvin. Mutta sitten kun sama olisi tapahtunut tien päällä ambulanssiss tai ties missä metsässä, niin siinäpä sitten on.

(Mulla ei oo kotisynnyttäjille mitään kunnioitusta arvomaailmaansa kohtaan. Vois vähän miettiä sitä lapsen oikeutta toiseen vanhempaansa, vs. jäädä nyt nyky- Suomessa orvoksi siksi ku äitivainaa öyhötti sairaalat vit.tuunsa.)

Henkilö ainakin sanoo, ettei jäänyt traumaa ja vois vieläkin synnyttää, koska koki hoidon niin hyväksi ja luotti että kyllä ne hänet henkiiin saa.

Toki siitä iso miinus, että pienessä sairaalassa ainoa kykenevä lääkäri oli puudutusta tarvittaessa teholla kiinni, joten sen takia tämä vuotaja jäi sitten ilmaan epiduraalia. Kun ei sitä muutkaan voi tuikata. Se oli kuitenkin pelkkä silkka yhteiskunnallinen resurssikysymys arvovalintana, ettei ole synnyttäjille omaa anelääkäriä ja muille omaa.

Lähettäjä: lol 
Päivämäärä:   8.2.25 21:25:54

Tarkoitat varmaan hypovolemiseksi, vaikka hypotermiakin siinä yleensä tuppaa tulemaan

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   8.2.25 21:30:12

Mulle kävi osapuilleen samalla tavalla. Synnyttäminen on helppoa ja kivutonta siihen verraten, miltä se istukan painelu vatsan päältä tuntuu.

Ei jääny kammoa, toki oli ainoa synnytys, mutta muista syistä.

Lähettäjä: Viivi 
Päivämäärä:   8.2.25 21:45:38

Minulla vastaava kokemus synnytyksessä. ja tätä kun tutkittiin löytyi
von Willebrandin
verenvuototauti: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00803

Nuoruudessa minulla oli nenäverenvuotoa jota löytyi myös isän sukulaisista . Muuten tauti ei minua ole vaivannut.

Lähettäjä: Puuro 
Päivämäärä:   8.2.25 21:47:36

Niljake. :D Hyvin sanottu!

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   8.2.25 21:48:48

Miksi piti kolme kertaa käyttää sanaa "show"? Järkky sanavalinta.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   8.2.25 22:11:36

Ei se kyllä synnytyksen kestosta johdu vaan siitä että se istukka on välillä osittain tai vaarallisissa tapauksissa kokonaan kasvanut kiinni ja läpi siltä kohdunseinästä.

Itsellä ei jälkimmäisessä synnytyksessä meinannut istukka irrota. Synnytyksen ponnistusvaihe kesti alle 2 minuuttia, kätilö sai kumihanskoistakin vain toisen käteensä.

Verta menetin 1,5 litraa eli ei nyt niin kauheasti, lisäverta tarvittu.

Lähettäjä: Leyla 
Päivämäärä:   8.2.25 22:14:41

Minä taisin juuri kertoa täällä omasta kokemuksestani. Mitään syytä en koskaan saanut istukan irtoamattomuudelle. Synnytys oli pitkä, säännöllisiä supistuksia oli 27 tuntia ennen kuin lapsi lopulta syntyi. Kuulin lääkärin ja kätilöiden puhuvan, että kohtu oli liian väsynyt supistelusta, mutta en tullut koskaan ajatelleeksi, että istukan tilanne oli suoraan seurausta siitä. Muistan sen tunteen, kun vatsaa paineltiin ja miten järkyn paljon se sattui, ja lopulta minusta holahti aivan valtavasti verta, kätilöt yrittivät pitää minua hereillä kunnes lopulta minulta meni taju ja sitten heräsinkin heräämössä kipeämpänä kuin koskaan. Olin purrut hampaita yhteen niin että ne olivat monta päivää aivan hellänä, koko kroppa oli kuin rekan alle jäänyt ja kurkku oli käsittämättömän kipeä hengitysputkesta. Kummasti vaan hormonit peittosivat kaikki nämä kivut ja traumat, kun sain poikani syliin. Hän oli viettänyt ensimmäisen päivänsä isänsä kanssa ja hän oli saanut antaa pojalle ensimmäisen ateriankin. Ekoina päivinä en pysynyt oikein jaloillani, mutta punasolutiputuksella ja käsittämättömällä hormonimylläkällä toivuin kyllä tosi nopeasti. Hyvä fyysinen kunto auttoi myös (mutta toisaalta lääkärin mukaan napakat alavatsan lihakset saattoivat hidastaa vauvan laskeutumista).

Onneksi toinen synnytys oli aivan toisesta maailmasta, kesti vain muutaman tunnin ja kun sain vauvan syliin, olin vain nälkäinen kuin karhu ja aivan ikionnellinen.