Lähettäjä: l
Päivämäärä: 7.2.25 10:56:40
Nuorempana tutustuin netissä mieheen, joka ruksasi kaikki boksit. Tavatessakin meidän huumorintaju, arvot ja tavoitteet elämässä natsasi just kohdalleen. Mies teki kiinnostumisensa hyvin selväksi. Omat fiilikset oli kahtia jakautuneet, koska meillä oli henkinen yhteys, mutta minkäänlaista, siis minkäänlaista fyysistä vetoa en tuntenut. Olin silloisessa elämäntilanteessani myös hieman yksinäinen, joten päätin antaa mahdollisuuden.
Etäsuhde muuttui lähisuhteeksi, joka muuttui yhteisasumiseksi. Pari vuotta kuvio toimi ihan ok, meillä oli oikeasti tosi kivaa yhdessä, mutta se fyysinen veto... Mies kyllä yritti kaikkensa että seksi toimisi, mä en vaan halunnut häntä, enkä pystynyt sanomaan sitä ääneen. Se itseinho ja itseni syyllistäminen oli jotain ihan hirveää, joten lopulta aloin kieltäytymään hommasta kokonaan.
Jonkin aikaa mies sitä kesti, sitten se petti toisen naisen kanssa. Se oli tavallaan helpotus, koska sitten mulla oli syy päättää suhde. Jos olisin ollut täysin rehellinen, se olisi loukannut miestä hyvin syvältä. Pystyin puhumaan ihan mistä tahansa muusta miehen kanssa, siltä osin meidän suhde oli hyvä, mutta en tästä.
Tottakai mä tiedän, että päätökseni lähteä suhteeseen oli alusta asti väärä, siksi en suosittele sitä aloittajallekaan. Tiedän myös toimineeni väärin, koska en puhunut miehen kanssa rehellisesti, teidän ei tarvitse sennutyyliin alkaa osoittelemaan mua. Kummastakin olen ottanut opikseni, en toimisi enää samalla tavalla, mutta en myöskään voi noita nuoruuden toimia enää muuttaa.
|