Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.25 13:37:34

Kokkaan paljon itse ruokaa kaikille. Yleensä menee niin, että teen hirveän ison annoksen jotain, siitä ei syö kukaan.

Joskus syödään, jos vaikka makaronilaatikkoa, mutta usein menee niin, että siitä ruuasta jää hirveät määrät yli ja kukaan muu kuin minä, ei syö seuraavana päivänä sitä. Minun pitäisi taas olla menossa kauppaan hakemaan lisää, vaikka sitä olisi jäljellä, koska kukaan ei syö sitä, muu kuin minä.

En jaksa yksin syödä 6 ihmisten annoksia.
Mies hakee valmisruokaa kaupasta vaikka kokkaan lähes koko ajan. Katsoin juuri, että ruokalaskuni mitä olen itse maksanut ovat kuukaudelta useita satoja euroja.

Vaikka olisin tehnyt herkkiruokaa, saattaa lapsi sanoa, että ei halua tätä, haluaa jotain muuta.

Miten muissa perheissä saadaan syömään sitä mitä tehdään?

En ole myöskään mikään surka kokki vaan osaan tehdä ihan hyvää ruokaa.
Lapseen ei vain uppoa sellaiset, mitä ohjeissa hehkutetaan että näitä lapset syövät, kuten viimeksi tein punajuurifeta falafelleja. Niitä tuli 2 peltiä ja sain syödä kaikki itse. Kukaan ei koskenutkaan eikä edes maistanut.
Sama on vaikka ohjereyhmässä cowboy keitto. Ei mennyt sekään.

En voi alkaa kustantaa lapselle 4 tähden michelin illallisia. Tai miehelle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.25 13:39:59

Miksi teet niin isoja annoksia?
Voit myös pakastaa ylimääräisiä annoksia.

Miehen tekemiselle myös stoppi. Ilmeisesti annat aina periksi, kun lapset vähän valittavat. Kaksi päivää on ihan normaalia syödä samaa, ja ylimääräiset pakastimeen tai mitoita järkevämmin.

Lähettäjä: Ninuu 
Päivämäärä:   5.2.25 13:41:23

Sanot että sitä syödään mitä sinä teet, tai sitten voi omilla rahoilla hakea kaupasta mitä haluaa. Eihän tuosta mitään tule, mies ensin kuriin.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   5.2.25 13:42:21

Ensin ajattelin, että jos ongelmana on sama ruoka monta päivää, niin pakastamallahan siitä selviää. Mutta ei meillä kyllä ole mahdollista, että tehdyn ruoan sijaan saisi jotain muuta, ei aikuiset eikä lapset. Ihan pienet, jotka vasta aloittelevat kiinteitä, saa tietysti sitä mikä menee alas. Ei meillä kukaan tahallaan myöskään tee pahaa tai inhokkiruokaa.

Onko mies ja lapsi ihan ns. tavallisia vai onko kummallakaan ongelmia rakenteiden, suutuntuman tai makujen kanssa? Onko uuden maistaminen pelottavaa? Vähän vaikuttaa, että lapsi on joko perinyt isältään jonkun tuollaisen tai sitten vain apinoi käytöstä. Juttele miehen kanssa tästä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.25 13:42:24

En tiedä, miten teillä on kaupassakäynnit suunniteltu (vai onko mitenkään), mutta miten olisi, jos suunnittelette porukalla vaikka viikon ruuat ja ostokset niiden mukaan kerran viikkoon? Tarvittaessa sitten välissä jotain pikkuostoksia, jos joku olennainen juttu loppuu. Kun ruuat suunnitellaan etukäteen, jokaisella on mahdollisuus esittää toiveita ja niitä voi järkevyyden rajoissa noudattaa. Esim. vaikka niin, että lapset voivat toivoa yhden ruuan per viikko, aikuiset päättävät loput.

Osa viikosta voi mennä valmisruuallakin, varsinkin jos tietää että on kiireisiä päiviä. Muuten voi sitten laittaa itse, ja jos haluaa vapaapäiviä käyttää hellan ääressä, voittehan tehdä vaikka jotain ruokaa jo valmiiksi ja esim. pakastaa?

Jos lapset tässä systeemissä alkavat inisemään ruuasta, heitä voi aina muistuttaa, että yhdessä on sovittu ja päätetty, että tätä ruokaa nyt on, ja jos ei maistu, niin voi voi.

Lähettäjä: Shebbo 
Päivämäärä:   5.2.25 13:43:17

Teen mitä teen, syö kuka syö. En tee tahallani "pahoja" ruokia, mutta jos olen jo tehnyt jotain, mistä joku ei tykkää, niin se syödään. Leipää ja salaattia yms saa ottaa kaveriksi.

Ja muistan kyllä miten rumasti minut on haukuttu tästä tyylistä, kun tarjosin lapsen kaverille uunimakkaraa, eikä hän voikaan syödä makkaraa, niin annoin syödä muussia, leipää ja salaattia. Minusta ihan hyvä ratkaisu, teistä muista passiivisagressiivista käytöstä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.2.25 13:46:43

Me suunnitellaan miehen kanssa viikon ruuat yhdessä. Lapsiltakin kysytään. Lapset saattavat kyllä muuttaa mieltään, etteivät sittenkään halunneet just sitä ruokaa mitä muutama päivä sitten olivat pyytäneet. Mut meillä mennään sillä periaatteella, että jos ei ruoka maistu, niin ei lounaalla/päivällisellä sitten täytetä sitä vatsaa millään välipaloillakaan. Joten yleensä syövät kyllä lämpimän ruuan.

Mitä teillä lapsi sitten syö, jos ei suostu kunnon ruokaa syömään? Annat tehdä voileipiä tms tilalle?

Lähettäjä: l 
Päivämäärä:   5.2.25 13:48:22

Onko aloittaja kysynyt mieheltä ja lapselta, että mitä haluavat syödä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.25 13:58:26

Äitiys ei sovi kaikille.

Lähettäjä: voiMua 
Päivämäärä:   5.2.25 13:59:19

Meillä toimi niin että
Tehtiin toivomuslista
Ei liian erikoisia ruokia
Mieti miten voit hyödyntää mitä jää, esim jos lihapullia niin vain niin monta kuin luulet että syövät ja loppu taikina murekkeeksi jonka voi siivuttaa leivänpäälle iltapalaksi
Yrtä saada lapset mukaan tekemään ja mies kuriin
Minä siis perheen mies ja useinmiten kokkasin, nyt jo yksin syön

Lähettäjä: Shebbo 
Päivämäärä:   5.2.25 14:00:11

.: ei sun ole pakko hankkia lapsia täällä Suomessa. Perustatko kuitenkin oman vela-ketjun asiallesi.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   5.2.25 14:01:05

Tottakai tehdään kerralla isompi satsi ja sitä syödään useampana päivänä. Jos ei kelpaa, niin sitten syö seuraavalla ruokakerralla. Ei välipalaa välissä.

Lähettäjä: Hana 
Päivämäärä:   5.2.25 14:05:16

Lopeta kokkaaminen muille ja tee vaan itsellesi. Syököön mitä tykkää

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   5.2.25 14:07:24

Kannattaa varmaan keskustella asiasta kotona. Sopikaa yhteiset pelisäännöt.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   5.2.25 14:10:41

Ihan ensimmäisenä istuttaisin miehen alas keskustelemaan perheenne ruokakulttuurista. Sitten mies ja lapsi mukaan ruokalistan suunnitteluun ja myös ruuanlaittoon. Ruokaa arvostaa eri tavalla, kun sen eteen joutuu näkemään itse vaivaa. Jättäisin edes välillä vastuun ruuanlaitosta jopa kokonaan miehen ja lapsen harteille. Jos mies ei osaa laittaa ruokaa ja turvautuu siksi valmisaterioihin, niin nyt on korkea aika opetella hänenkin.

Lähettäjä: Ebba 
Päivämäärä:   5.2.25 14:21:59

"Ja muistan kyllä miten rumasti minut on haukuttu tästä tyylistä, kun tarjosin lapsen kaverille uunimakkaraa, eikä hän voikaan syödä makkaraa, niin annoin syödä muussia, leipää ja salaattia. Minusta ihan hyvä ratkaisu, teistä muista passiivisagressiivista käytöstä."

Siis mitä ihmettä? Miten tämä voi olla passiivisaggressiivista käytöstä??

Aloittajalle ehdottaisin kanssa ruokalistan suunnittelua yhdessä. Valitsisin osan ruoista listalta, mutta ujuttaisin kyllä väleihin jotain uuttakin välillä, ainakin jos lista on kovin suppea. Ihan hyvä lasten ja aikuistenkin on altistua välillä uusille mauille. Ja tosiaan, vastuuttaisin myös muuta perhettä ruoanlaitoista.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.2.25 14:29:53

Älä tee isoa määrää sillä ajatuksella, että sitä syödään useita päiviä. Pakasta tai jos tänään tarjoat pastaa bolognesekastikkeella, niin huomenna teet vaikka tortillojen täytteen siitä loppusoosista. Tai munakasta tai ihan mitä vaan, kunhan ei samaa. Jutelkaa, mistä kukakin tykkää, turhaa tehdä ruokaa, mikä ei maistu.

Olin lapsena supernirso ja onneksi ei pakotettu syömään esim mainittua uunimakkaraa, olisi ollut painajainen, jos moista olisi syöty päiväkausia.

Lähettäjä: n 
Päivämäärä:   5.2.25 14:30:39

Mitä jos aloittaja tekisit ihan tavallista kotiruokaa, voisi sitten maistua.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.2.25 14:33:51

A, ystäväni äiti toimi tuolla tyylillä. Lopputulos oli se, että lapset elivät leivällä. Oli normi, että keittoa otettiin lautaselle ja kaadettiin kattilaan takaisin, kun silmä vältti. Tosin ydtäväni äiti oli kyllä muutenkin surkein tapaamani ruoanlaittaja.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.25 14:35:49

Just tein ison satsin hernekeittoa ja me syödään sitä 3 päivää putkeen.
Mies on jo lapsuudenkodissa opetettu ettei ruuasta valiteta ja syödään sitä mitä tarjotaan. Tosin tuo on vähän luonnekysymyskin koska hänen veli on ihan mahdoton marisija jolle ei kelpaa edes kaurapuuro.

Lähettäjä: mutsi 
Päivämäärä:   5.2.25 14:52:42

Meitä on neljä, kaksi aikuista ja kaksi lasta. Lapset ovat jo teinejä mutta meillä on jo vuosia ollut käytössä kahden viikon ruokalista, jota on peilattu lasten kouluruokaan. Mä ymmärrän hyvin lapsia jos koulussa ollut makaronilaatikkoa niin eihän sitä illalla halua syödä, saati, että sitä syödään 3-4 päivää putkeen. Meilläkin tehdään isompia satseja ruokaa kerralla mutta siitä minä syön mm. töissä lounaaksi ja osa pakastetaan. Pakkasesta voi sitten lämmittää jos tulee kiire esim. harrastusten vuoksi. Valmisruokia meillä ei osteta juurikaan.

Meillä on jokainen sitoutunut siihen, että kaikkia mielihaluja ei tarvitse noudattaa. Jos ruokana on nakkikeittoa niin sitten sitä syödään, mä pidän huolen siitä, että ruoka maistuu hyvältä ja lapsilla ei ole ollut päivällä koulussa samaa ruokaa. Meillä ruoka ylipäätään on hirvittävän tavallista kotiruokaa ja viikonloppuisin sitten voin kokkailla jotain spessua, kuten tortilloja jne.

Makaronilaatikosta saa muuten ihmeen hyvää kun paistaa sitä edellisen päivän laatikkoa pannulla oikeassa voissa. Ihan vaan vink, meillä tämä on lasten erityistä herkkuruokaa. Mä teen yleensä makaronilaatikkoa sen verran, että siitä syödään kolme kertaa mutta se yksi kerta eli neljä annosta laitetaan pakkaseen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.25 14:55:04

Makaroonilaatikko on ihan parasta voissa paistettuna, parempaa kuin alkuperäinen.

Lähettäjä: Ennea 
Päivämäärä:   5.2.25 15:01:15

Teetkö itseäsi ajatellen ruuat? Esimerkkisi punajuurifetafalaveleista on semmoinen että olisi meilläkin lähdetty grillille. Meillä tehdään ruokaa mikä uppoaa kaikille. Jos tehdään jonkun inhokkia niin sitten rinnalla toinen sapuska. Esim mies ja poika tykkää hernekeitosta, minä en niin välitä mutta toki syön. Teen usein itselle sitten jotain mistä nuo kaksi ei niin välitä. Meillä oli nirso ja sihtikurkku tuo muksu, en todellakaan alkanut pakottaan syömään sitä mitä ei saata. Niitä piti maistaa mistä tiesin että voi ja pystyy syömään. Nyt teininä syö jo melkein kaikki, jopa niitä minun itselleni varaamia punajuuriruokia tms.

Minut pakotettiin koulussa syömään sitä juuttaan veripalttua, kesäkeittoa etc ja juomaan maito peltimukista josta se maistui vielä kamalammalle mitä muuten (eikä sen juomista saanut lopettaa kun luusto tarvii). Päätin silloin että nirsoilla saa mutta hyvän maun mukaan. Enkä itsekään syö huonoa ruokaa edes kohtelisisuus syistä "just söin", "ei ole nälkä", "pitää lähteä suoraan reenaan" saa kelvata selitykseksi.

Lähettäjä: mutsi 
Päivämäärä:   5.2.25 15:05:37

Joo, huono ruoka on kalaa. Itse en pidä sienistä koska lapsena pakotettu syömään kylmää sienikeittoa mutta jostain syystä lapset tykkäävät kanttarellikastikkeesta ja siksi sitäkin teen, itse vaan jätän ottamatta. Itse tykkään pinaattikeitosta mutta jostain syystä lapset ja mies eivät siitä pidä, mä syön siis välillä lounaaksi töissä pinaattikeittoa koska en viitsi sitä kotona laittaa isoa kattilallista koska muut eivät syö. Pinaattiletut taas tekevät kauppansa ja fetapinaattipiiras ja -pasta. Joku siinä maitopohjaisessa keitossa on.

Lähettäjä: mutsi 
Päivämäärä:   5.2.25 15:05:57

Siis huono ruoka on kamalaa ;) ei siis kalaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   5.2.25 15:09:25

Siis miksi ihmeessä sinä maksat yksin koko perheen ruuat, ja miksi teet jättimäisiä satseja joita kukaan ei syö??!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.25 15:11:22

No koska kaikissa ohjeissa sanotaan, että tee iso annos kerralla, niin siinä säästää ja voi syödä monta päivää. Sitten kun teen taas pienet annokset, kuten vaikka lohipala ja muussi, haluttaisiin lisää, mitä ei ole.

Lähettäjä: ,., 
Päivämäärä:   5.2.25 15:12:44

Mitä jos tekisit useamman lohipalan ja sitten pienemiä määriä falafeleja? Kun kerran lohesta tykätään ja falafelista ei.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.25 15:13:13

Miksette pakasta ylimääräisiä ruokia?

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.2.25 15:16:11

"No koska kaikissa ohjeissa sanotaan, että tee iso annos kerralla, niin siinä säästää ja voi syödä monta päivää. Sitten kun teen taas pienet annokset, kuten vaikka lohipala ja muussi, haluttaisiin lisää, mitä ei ole."

Kuulostat aika uusavuttomalta.

Lähettäjä: mutsi 
Päivämäärä:   5.2.25 15:19:41

Kai sinä tiedät mistä ruuista miehesi ja lapsesi pitävät? Tee niitä ja jätä muiden neuvot ja ohjeet omaan arvoon. Juu, se pitää paikkansa, että kannattaa tehdä kerralla useamman päivän ruuat mutta aika harva viitsii syödä 3-4 päivää samaa ruokaa. Pakasta osa, syötte osan ja sitten teet niitä suosikkiruokia.

Oikeasti, meillä tehdään jotain lihapullia, murekkeita ja laatikoita yleensä sen verran, että osa laitetaan suoraan pakkaseen. Tällöin ei tarvitse syödä sitä samaa ruokaa hirveitä määriä.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   5.2.25 15:19:51

Ruokasuunnittelussakin voi olla vikaa, mutta kyllä se tärkein olisi opettaa lapset syömään sitä mitä on tarjolla.. Varmaan osaat jo sanoa inhokkiasiat ja jättää sellaisia välistä, mutta kaikkea mitä ovat aiemmin syöneet pitää syödä kun laitetaan. Tai ainakin vieressä olevaa salaattia ja leipää. Mutta alkaahan se isän esimerkistä, yhteisistä päivällishetkistä jne. !

Jos tekee isoja määriä ruokaa niin samaa (tuunattuna tai sellaisenaan) on tarkoitus syödä seuraavanakin päivänä tai pakastaa sellaisia päiviä varten ettei ehdi tai jaksa ruokaa tehdä. Jos näitä ei harrasta niin tietenkin ruoka-annokset sopivan kokoisiksi. Jokaisen ruokamenekin osaa suht helposti laskea.. ja jos siitä joskus pieni nökäre jää niin sen voi ottaa itse seuraavana päivänä vaikka lounaaksi niin ei mene roskiin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.25 15:22:45

Meillä oli lasten kanssa sopimus ettei inhokkia tarvi syödä mutta itse piti tehdä jotain korvaavaa. Toki olivat teini-ikäisiä tuossa vaiheessa. Tytöillä oli lihansyöntiboikotti jossakin vaiheessa ja he itse selvittivät mitä tilalle ja hoitivat asian.

Lähettäjä: Noh 
Päivämäärä:   5.2.25 15:26:59

Sitä syödään mitä on. Jos ei kelpaa, niin sitten voi olla syömättä ja sama ruoka on sitten taas seuraavana päivänä tarjolla. Nykyään eivät nirsoile. Tosin siihen ei ole varaakaan urheileville nuorilla, syövät takuulla kaiken mitä on.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   5.2.25 15:28:06

Kannattaa miettiä tuota isojen vs. pienten satsien tekemistä myös oman jaksamisesi ja ehtimisesi kannalta, kun taidat olla päävastuussa ruuanlaitosta: Haluatko tai ehditkö laittaa päivittäin ruokaa? Jos et, mutta perhe kaipaa päivittäin vaihtelua ja mahdollisesti vielä vastalaitettua ruokaa, niin sitten muidenkin perheenjäsenten on osallistuttava ruuanlaittoon.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   5.2.25 15:31:59

Mun puoliso tekee myös liian isoja satseja ruokaa. Syön sitä ruokaa max. yhden kerran, samoin lapset. Mies on omasta mielestään hyvä kokki ja tekee tietty ruokaa mitä itse tykkää syödä, mutta mä en tykkää siitä ruuasta eikä todellakaan mene toista kertaa lämmitettynä enää alas. Ja jäis muuten mullakin punajuurifetafalafelit syömättä. Inhoan tommoisia sotkuja.

Sulle vinkki: tee pienempiä määriä.

Lähettäjä: yrttitäti 
Päivämäärä:   5.2.25 15:33:26

Aloittaja voisi laittaa viimeisen kahden viikon menun näkyville.

Oma teini syö kaiken mitä kokkaan. Kokeilut useimmiten onnistuvat, vaikka en minäkään mikään kotikokkien aatelia ole. Itsekin kyllä sanon lapselle suoraan, jos ei ihan nappiin joku onnistunut. Ja usein kysyn mielipiteen, että tehdäänkö jotain uudestaan vai ei.

Talvikaudella suosin mitä voi valmistaa leivinuunissa, kiusauksia, makaronilaatikkoa, lasagnea, pastavuokaa ymv.
Pyrex-vuoallinen ruokaa riittää arkena meille kahdelle 3-4 päivää. Viikonloppuna sitten 2 päivää.
Joulun ajan ruokien kanssa en jaksa ottaa stressiä ja ne ostetaankin valmiina. Melkein yhtä hyviä kuin itse tehdyt.

Lähettäjä: moimoi 
Päivämäärä:   5.2.25 15:37:41

Ihan ensimmäisenä puhut sen mieslapsen kanssa ja laitat hänet kuriin. Lapset oppii tuollaiset asiat vanhemmiltaan - jos jompi kumpi vanhemmista nirsoilee, niin hyvin äkkiä ne lapsetkin alkaa nirsoilla.
Eli ensin mies puhutteluun. Sovitte yhteiset pelisäännöt ruuista - mies syö sitä, mitä on laitettu ruuaksi. Valmisruokia voi viedä vaikka töihin evääksi tms. mutta kotona syödään sitä, mitä on tarjolla.

Sen jälkeen voitte perheen kesken jutella siitä, mitkä on lasten lempiruokia ja sopia myös heidän kanssa siitä, että uusia ruokia ei laiteta ennen kuin ne jo laitetut on syöty. Sovitte, että jokaisen lempiruokia laitetaan joskus, mutta se tarkoittaa sitä että myös niitä ei-lemppareita pitää syödä.
Arkireseptit mahdollisimman yksinkertaisella linjalla. Makaronilaatikko, lasagne, nakkikeitto, jauhelihakeitto. Viikonloppuisin sitten vaikka jotain herkkureseptejä, tortillaa, itse leivottua pizzaa jne. Lapsia ja miestä kannattaa osallistaa myös ruuanlaittoon.

Ja sitten sinun täytyy itsekin sitoutua noudattamaan niitä sääntöjä. Jos lapset tai mies kitisee että eilinen ruoka ei maistu, niin sitten syödään pelkkää salaattia ja leipää (ja leiväksi ei mitään pulla-sämpylää vaan tummaa leipää, näkkäriä ym).
Seuraavana päivänä sitten on jotain muuta ruokaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.25 15:39:29

Miks oot lisääntyny tollasen pellen kans

Lähettäjä: Fin 
Päivämäärä:   5.2.25 16:54:08

Meillä syödään tasan sitä mitä pöytään kannetaan. Jos ne on punajuurifalafeleja, niin lapsi syö punajuurifalafeleja lisukkeineen. Jos falafel ei maistu, niin lisukkeilla sitten, ja opettelee maistamaan. Seuraava ruoka on seuraavan aterian aikaan - ja saattaa olla niitä falafeleja lisukkeineen. Sen sijaan muuta ruokaa ei tule tilalle, ellei nyt satu joku toinen jämä olemaan syötävänä. Todellakaan en kokkaa useaa ruokaa eikä mies todellakaan syö valmisruokia perheen yhteisenä ruoka-aikana.

Toisaalta, kyllä se ruokalista kannattaa miettiä yhdessä vaikka lapsia ja miestä osallistaen. Tulee aika monta taloutta mieleen, missä punajuurifalafelit jäisi syömättä. Oisko cowboykeittokin ihan vaan jauhelihakeitto ja sillä lailla.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   5.2.25 16:59:18

Teet itsellesi ruoan ja muut syö mitä haluavat itse itselleen hankkia.

Lähettäjä: Haha 
Päivämäärä:   5.2.25 17:03:12

Juu, miestä kannattaa vähän osallistaa kuten vauvaa.

Lähettäjä: voiMua 
Päivämäärä:   5.2.25 17:42:02

Äitini motto
2 on helppoo moittiminen ja syöminen

Ikävää lukea kuinka monessa perheessä hieno sosiaalinen tapahtuma,
ruoanlaitto ja yhdessä ruokaileminen on vaikeaa.
Ota tai jätä ei tuota kuin samanlaisen jatkumon seuraavaan sukupolveen

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.25 18:41:11

"Teetkö itseäsi ajatellen ruuat? Esimerkkisi punajuurifetafalaveleista on semmoinen että olisi meilläkin lähdetty grillille."

Sama tuli mieleeni. Minullakin oli äiti, joka teki ruokia lähinnä itseään ajatellen ja valtavia annoksia. No, hän tykkäsi ja me lapset syötiin lähinnä leipää. Olisi ollut kiva, jos edes joka toinen ruoka olisi ollut lastenkin mieleen. Yksi epämieluinen ateria vielä menee, mutta jos monta päivää elää lähinnä kylmillä lisukkeilla, niin ei se ole kivaa.