Lähettäjä: Outoa 
Päivämäärä:   5.2.25 00:03:55

Minulla on tällainen outo pelko, jos joku lähiomainen on minulle jostain syystä todella vihainen, että saatan olla hengenvaarassa. Ensimmäinen kerta, jolloin olen ajatellut näin, oli kun sisareni raivosi minulle parikymmentä vuotta sitten. Kaikki tapahtumat puhelimessa eli mitään todellista vaaraa ei ollut. Tuntui vain, että hän haluaisi minun kuolevan. Sittemmin näin on tuntunut kun veljeni on huutanut minulle, kun mieheni on suuttunut tai kun tyttäreni oli vihainen, niin pelkäsin että hänen tulevan poikaystävänsä kanssa murhaamaan minut. Missään kohtaa ei ole kukaan näistä fyysisesti käynyt käsiksi, eikä mitään todellista vaaraa ole ollut. Olen miettinyt, että tuntevatko jotkut tai kaikki näin vai johtuukohan jostain mitä olen pienenä pelästynyt, mutta jota en muista. Pitäisikö hankkiutua hypnoosiin? Onko kellään muulla tällaista pelkoa?

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   5.2.25 00:06:04

En minä tuolla tavalla pelkää, kuten sinä. Terve pelko on eri asia, ja luulen, että sinä tarvitsisit apua tilanteeseesi. Jos et itse tajuaisi tilannettasi, niin olisin jopa veikannut psykoosia. Mutta joka tapauksessa tarvitset apua. Käytkö töissä? Onko työterveyshuoltoa?

Lähettäjä: Outoa 
Päivämäärä:   5.2.25 00:12:29

On kyllä työterveys, mutta eipä niitä kiinnosta, kun ei liity työhön. Töissäkin on joku raivonnut, mutta silloin ei ole tuntunut tuolta. Kuulostaa varmaan dramaattisemmalta kuin on tarkoitus. Siinä hetkessä ei tunnu niin pelottavalta, mutta jonkun aikaa jälkeenpäin ajattelen, että haluaisi varmaan että kuolen. Kyse siis on luotetun lähiomaisten isosta vihanpurkauksesta minua kohtaan. Hetkellisesti se luottamus on täysin poissa.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   5.2.25 00:23:15

Ei, en pelkää. Ylipäätään on turha maalata piruja seinille (oli syy mikä tahansa). Kuluttaa vaan omaa jaksamista turhaan.

Lähettäjä: Outoa 
Päivämäärä:   5.2.25 00:25:03

No ilman muuta turhaa, vaan aina tuntemuksilleen ja ajatuksilleen ei mitään voi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.2.25 00:49:56

Heippa. Oletko miettinyt toisinaan että ehkä tuo ei ole ihan tavallista? Eräällä tuttavallani on harhaluuloisuushäiriö. Puhkesi oireiden mukaan jo teininä, tuttava on nyt 60+.

Harhaluuloisuushäiriö on sillä tavalla lievä että henkilö on aivan tavallinen ja normaali mutta läpi elämän kulkee osalla jopa ihan lievä paranoidi ajattelu varsin usein siitä että joku haluaa vahingoittaa.

Tuttava on juuri tällainen, menestyvä yrittäjä oli ja fiksu. Mutta elämänsä olisi ollut helpompaa jos asia olisi selvinnyt aiemmin. Monet ihmissuhteet on poikkaissut kun harha käynyt liian vahvaksi. Nyt parhaillaan pelkää omia lapsiaan ja että yrittävät vahingoittaa. Olen hänen vaimonsa ystävä ja vaimo asiasta aika paljon kärsinyt.

Et ole mikään hullu tai skitsofreenikko vaikka sinulla tämä häiriö olisi. Mieti miltä tuntuisi jos noita ajatuksia ei olisi nyt eikä olisi koskaan ollutkaan. Eikö olisi helpompaa elämä?

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00373