|
Lähettäjä: Mä
Päivämäärä: 30.1.25 09:54:22
Tuskin on alkava muistisairaus, monilla on vain erikoinen tapa käyttää puolisoa muistilappuna. Olen keskustellut tästä paljon ystävieni kanssa ja tuntuu kaatuvan pitkälti naisten niskaan.
Esim. oma puoliso: "paljonko kello on", "monesko päivä tänään on", "missä mun puhelin on" jne jne
Kun tajusin, että mahdollistan hänelle tuon, lopetin. Ostin synttärilahjaksi urheilukellon, josta näkee kellon ja päivämäärän. Kyselee silti. Vastaan, että katsoo ranteestaan.
On pärjännyt elämässään ennen minua ja saa pärjätä nytkin noissa asioissa, parinkymmenen vuoden parisuhteen jälkeen hän vain yrittää käyttää minua äitinä.
Ulottuu moneen muuhunkin asiaan, melkein kaikki metatyöt kaatuisivat minulle vain siksi, että olen kykenevä ja pystyvä hoitamaan sen, että on hammastahnaa, wc-paperia jne. Olisi vielä ok jos korvaisi tämän tekemällä jotain muuta vastineeksi/maksamalla asioita, mutta ei. Jossain vaiheessa havahduin siihen, että minä teen kaiken, maksan kaikesta puolet ja joudun huoltamaan toista kuin jotain pikkulasta tai seniiliä vanhusta. Aloin vetämään rajoja ja jätän koko ajan asioita hoitamatta, koska hän on yhä kykenevä hoitamaan niitä kuin minäkin.
En usko, että tästä parisuhteesta tulee enää koskaan tasa-arvoista tai työt jakautuisivat tasan, mutta lohduttaudun sillä, että kun pääsen muuttamaan omilleni niin elämästä tulee todella kevyttä ja helppoa kun hoitaa vain omat asiansa. Erikseen muuttoa mietin siksi, että puoliso vielä arvostelee tekemisiäni, vaikka itse on muuttunut laiskaksi ja tyhmäksi.
|