Kirjoita uusi viesti  |  Alueen etusivu  |    |  Etsi  Alas ⇓   
  Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: nyt ei 
Päivämäärä:   28.1.25 13:22:07

ovat valovuosien päässä ymmärryksestä siitä, mitä oikean koiran pito on. Perheen aikuisilla ei ole kummallakaan minkäänlaista kokemusta koiran kanssa elosta. Isäni on allerginen (haaveillut koirasta 15 vuotta, koska nykyään eräistä trimmattavista roduista kuulee jatkuvasti, että allerginen on pystynyt sellaisen kanssa elämään) ja vaimonsa on kotoisin miljoonakaupungista, jossa kellään ei lemmikkiä ollut hänen lapsuutensa ja nuoruutensa aikana, vaan vasta nykyään. Hänen kokemuksensa koirista ovat siten niistä katukoirista, joita siellä on edelleen ja joiden suhteen on oltava varuillaan. Hän kertoi vasta viime kuussa, että hänellä on varhaislapsuudesta trauma näihin katukoiralaumoihin liittyen.

Tämän juttuni ydin on siinä, että pelkään koiranpennun päätyvään olosuhteisiin, joissa sille ei ole minkäänlaista perusymmärrystä koiran lajityypillisistä ominaisuuksista ja jossa sitä ei ymmärretä eikä edes yritetä ymmärtää. Riski on todellinen siksi, että moni myyjä tai kasvattaja ei sano EI päin naamaa , koskien myyntiä, vaikka niin kuuluisi eläimen vuoksi sanoa.

Ymmärrän kyllä, että hän pelkää sen traumankin vuoksi niitä koiria. Hän pelkää myös kissoja. Minulla on kissa, joka on tosin leppoisa sylikissa. Hän kuitenkin pelkää ihan eläimen nopeita terveitä liikkeitä, kun minä leikitän huiskalla kissaa ja sitten se vaanii ja hyökkää LELUN kimppuun. Tämän leluhyökkäyksen hän kokee pelottavana, itse sanoo niin. Tämä pelko eläimiä kohtaan tietysti väistämättä siirtyy tuohon lapseen, kun pelkoa ei mitenkään oteta niskasta kiinni. Tämä on todella surullista, kuten myös se, että opetetaan lapsikin kokemaan lemmikit saastaisina bakteeripesäkkeinä eli käsiä on hinkattava saippualla jos edes hipaisee lemmikkiä. Kerron tästä lisää hetken päästä.

Omaiset: isäni, hänen vaimonsa ja heidän leikki-ikäinen lapsensa. Itse olen n. 30-vuotias. Minulla ei koiraa ole koskaan ollut, mutta olen ollut todella lähellä sellaisen ostaa. Onneksi tulin kuitenkin järkiini, enkä ostanut, koska ei minulla kokopäivätyötä tekevänä yksin asujana sellaiselle ole resursseja. Otin kissan ja olen onnellinen siitä sekä etenkin siitä, että erehtynyt koiraa hankkimaan.

Olen kuitenkin lukenut ja luen joka päivä uutta tietoa (=suomalaisilta ammattilaisilta, kuten Tuire Kaimio, Jaana Pohjola) myös koirista, koska minua kiinostaa suuresti niidenKIN käytös. Lukeneisuuteni takia tiedän mitä koiranpito on ja mitä se ei ole. Mitä se voi ymmärtää ja mitä ei. Tämä nyt voi naurattaa montaa, ihan sama, ei häiritse.

Lapsi toivoi ja ostivat sille robottikoiran jouluksi. Siis se lasten lelu, joka liikkuu ja haukkuu jos niin halutaan. Saatesanoilla "Lapsi niin kovasti tykkää, sitten kun meillä on oikea koira". Niin, useimmat 5 v. tykkää lemmikeistä. Tässä on vaan se ristiriita että ne koirasta vastuulliset eli nuo 2 aikuista, eivät käsitä mitä OIKEA koiranpito on. Se on kaikessa ihanuudessaan kääntöpuolena melua, sotkua (!), harmia ja velvollisuuksia. Mm. velvollisuus lenkkeillä 3 x /vrk vuoden joka päivä. Isäni ulkoilee lapsen kanssa joka säällä, vaimo vain kesällä koska "huono ilma". Vaimo on sitä mieltä, että hän ei ulkoile "huonolla säällä". Mites tämä toimii Suomessa koiranomistajana. Kukas koiraa lenkittää, silloin kun isäni ei pysty? 5-vuotias vai? 6-kymppisen isäni terveys ikävä kyllä prakaa jo nyt ainakin tällä hetkellä aika paljon. Fyysinen terveys siis. Tällä hetkellä raajan leikkaus kurkistelee jo oven takana, kun kipupiikitys ei auta. Perussairauksia on useita.

Pääseekö koira lenkille ensinnäkin silloin kun isäni ei voi? Entä tajuaako isäni, mitä se tarkoittaa jos lenkitys on kesää lukuunottamatta 100 % hänen kontollaan?

Se bakteeriasia. Kokevat eläimet äärimmäisen saastaisiksi, kumpikin, mutta vaimolla tämä menee eri sfääreihin. Kun lähtevät kotoani, niin lasta kielletään enää koskemasta kissaan, koska kädet on pesty "saastasta" juuri ennen pukemista. Eivät ymmärrä, miten saatan olla puhdistammatta ja desinfioimatta kissan alapään sen käytyä asioillaan, koska iik, sen alapää on sitten keittiön pöydällä ym.

Joo, koira ei yleensä oo pöydällä, mutta saahan senkin anuksesta maalattua vaarallisen bakteepesäkkeen, jos oikeen haluaa. Iik, sohvalla.

Vaimon sisko otti alle luovutusikäisen kissanpennun kadulta siellä kotimaassa puoli vuotta sitten. Orpopentu, joka nyt oireilee sitä äidittömyyttä ja ainoana kissana orpona kasvamista. Oli purrut kieltämättä kuvatun mukaan melko yllättäen tätä siskoa. Minun isäni kommentti: LUONNEVIKA. JOS ELÄIN PUREE IHMISTÄ ON SE LUONNEVIKA JA PIIKIN PAIKKA. Semmonen kyksy hänellä.

Kaikesta huolimatta tunnen tietty isäni paremmin ja uskon, että hänellä, jos hän ottaisi itselleen vieraasta aiheesta eli koirasta, tietoa vastaan, niin olisi realistisempi mahdollisuus päästä kärryille siitä, että mitä asiallinen ja koiralle hyvän elämän tarjoaminen on. Täysi mahdollisuus on myös tällä vaimolla! En halua sanoa mahdottomaksi, ei olisi totta, mutta valovuosia on.

Viikonloppuna vaimo kertoi taas särähtävän asian siitä kissasta. Hän kun oli siellä kotimaassa hiljattain käymässä. Kissa oli mennyt paperikassiin ja jäänyt sinne jumiin ja panikoitunut. Jäänyt siis siihen kantoripaan jalka kiinni. Hän oli yrittänyt auttaa pentua, joka oli kuitenkin vieraalle ihmiselle sähissyt eikä hän sitten voinut muuta kuin odottaa omistajaa kotiin. Onneksi tämä pian tuli ja auttoi kissan pulasta.

TYHMÄ oli kuulemma kissa. Oli kuulemma kumma juttu, että ei apu kelvannut kun hän oli yrittänyt sanoa kissalle, että auttaa. Mutta tyhmä kissa. Lisäksi TUHMA myös, kun tuollain säätää. Stuoid and noughty cat.. Kun eläimen sielunelämän ymmärrys on tätä, niin on todella ristiriitaista puhua, että SITTEN KUN MEILLE TULEE KOIRA. Tajuattekohan, mitä pelkään? Eläimen päätymistä vastuuttomalta kasvattajalta kotiin, jossa sille ei ole kyvykkäitä omistajia.

Molemmat aikuiset ovat korkeakoulutettuja, mutta tässä näkee, miten esim. matemaattinen , looginen ja kielellinen lahjakkuus ei liity mitenkään älykkyyteen ymmärtää perusasioita eläimistä. Kerrassaan 0 % .

Ja se rotuasia. Haikailtu rotu vaihtelee aina sen mukaan, että mitä isän työkaverit kertovat näistä RODUISTA, JOISTA EI LÄHDE KARVAA, eli niistä mistä moni sanoo pystyvänsä pitämään koira-allergisena. Kauan se oli VEHNÄTERRIERI. Ainoa peruste, että ei lähde karvaa eli allergisoi vähemmän. Kun sanon, että v.terrierin liikunnantarve ja toiminnan tarve on valtava, niin ei kommentoida muuta. kun että ei sitten sotkekaan kun ei karva lähde. Kuka sen trimmaa?

Nyt se on pitkään ollut bichon havanese, koska työkaveri on allerginen ja hänellä on se. Havenesikin on ihan koira koiran koiramaisilla tarpeilla.

Onko teillä ollut tällaista pelkoa, että ihmiset, joilla ei ainakaan vielä ole mitään kyvykkyytä tarjota yhdellekään oikealle koiralle lajityypillinen koti jossa sitä ymmärrettäisiin koirana, niin meinaavat hankkia koiran ja luultavasti saavat viimeistäänkin Torista (ihan listaltakin tosin löytyy niitä raha eellä meneviä) sellaisen ostettua?

Koirakaan ei sitten saa ihmistä nuolla. Ostarilla viikonloppuna pyysivät lupaa silittää yhtä koiraa. Kun se sitten kädestä nuoli lasta, vaimo sanoi omistajalle, että noin ei saa koira tehdä, koska bakteerit. Onneksi omistaja itse tyrmistyneenä sanoi, että koirat kyllä nuolevat ihmisiä, että se on normaalia. Tiiukkaa teki tämä aikuisille, ja sitten mentiin äkkiä käsipesulle.

Ei voi lemmikkiä ottaa, niin kauan kun taso on tämä. Kun tarve kliiniseen puhtauteen ja sitten sellaiseen jonkinlaiseen pakkomielteeseen "puhtaudesta", niin ei voi elävää eläintä mitenkään ottaa.

Lapset puhtaita, pyykkinarulta kuivina nostettuna vaatteita puistellan yksitellen sukkia myöten, ulkona, ettei niihin vain jää pölyhiukkasia. Miten tähän istuu eläimen pissat, kakat ja oksennukset sängyssä, joskus jopa sisäloiset lattialla?
Se karva ei tosiaan välttämättä lähde, mutta ENTÄ muu mikä kyllä lähtee?

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: nyt ei 
Päivämäärä:   28.1.25 13:23:43

Toinen aikuisista pelkää koiria, kumpikin pelkää bakteereita, kumpikaan ei ymmärrä perusasioita koirista, ja kaikki nämä opetetaan leikkiä-ikäiselle lapselle mutta koira olisi tulossa?

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: muu 
Päivämäärä:   28.1.25 13:24:32

Kysy mistä aikovat koiran ottaa, ja soita myyjälle että nämä ovat rääkkääjiä, älä myy.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: nyt ei 
Päivämäärä:   28.1.25 13:30:57

"Kysy mistä aikovat koiran ottaa, ja soita myyjälle että nämä ovat rääkkääjiä, älä myy."

Torimyyjistä (siellähän he selailevat) kuule ikävä kyllä iso osa on sellaisia, joille se raha on se mikä ratkaisee.

Voi kun olisi niin, että KAIKKI koiranpentuja myyvät AINA sanoisivat suorat sanat tällaisille ostajille. Eli kieltäytyisvät myymästä. Jos kyse puhdasrotuisesta, niin mustalle listalle nimi. Koiran pelastukseksi nimittäin.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: (y) 
Päivämäärä:   28.1.25 13:36:32

Onneksi viestistä huokuu aloittajan valtava koiraosaaminen.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: bbbbb 
Päivämäärä:   28.1.25 13:40:24

Ei ole mitään väliä mikä on aloittajan koiraosaaminen. Hän ei ole koiraa ottamassa.

Mutta aloittaja, mitä jos puhut ihan suoraan isoin kirjaimin. SE ETTÄ OTATTE KOIRAN, ON PELKKÄÄ ELÄNRÄÄKKÄYSTÄ JA TEEN TEISTÄ ELSU ILMOITUKSEN.

Juu, suuttuvat varmasti, so? Siinähän suuttuvat, pelastat kuitenkin pennun.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   28.1.25 13:54:43

Semmoisesta pohjoisessa karjalassa ajelevasta pakettiautosta saa tuollainenkin perhe pennun ostettua.. Mutta lohdutuksena siitä varmasti luovutaan ensimmäisinä kuukausina ja pääsee parempaan paikkaan, taivaaseen tai löytölän kautta osaavaan kotiin.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: Mila 
Päivämäärä:   28.1.25 13:54:49

Kauhealtahan tuo kuulostaa, mutta sinä et voi aikuisten hmisten koiran hankkimista estää. He ovat vastuussa valinnoistaan, et sinä. Voihan olla, etteivät he koskaan sitä koiraa hankikaan, puhuvat vaan. Jos pentu tulee, luulen että he luopuvat siitä kyllä hyvinkin pian. Mieti jo, pystyisitkö sinä antamaan kodin pennulle!

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: nyt ei 
Päivämäärä:   28.1.25 14:00:13

Mun pitää nyt ottaa ottaa itseä niskasta kii ja istuttaa heidät kahdestaan pöydän ääreen. Ja tarttua joka kerta niihin sopimattomiin käsityyksiin.

Itse en koiraa ota.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.1.25 14:04:11

Luulen kyllä, että noin bakteerikammoiset luopuvat pennusta heti, kun se ensimmäisen kerran ripuloi, oksentaa tai muuten vain nuolaisee lasta kasvoista.

Toisaalta suurin osa noista söpöistä pikkukoirista elää pikkulapsen roolissa perheissä, joilla ei todellakaan ole mitään käsitystä koiran lajityypillistä tarpeista, käyttäytymisestä ja koulutuksesta. Eikä niistä mummojen fifeistä voi silti elsua tehdä, jos tarpeilleen kuitenkin pääsevät ja ruokaa saavat.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   28.1.25 14:08:05

Rupea kertomaan heille kauhutarinoita koirien aiheuttamasta sotkusta ja tuhosta. Joku mehukas ripulitarina esim.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: ei nyt 
Päivämäärä:   28.1.25 14:13:38

"Rupea kertomaan heille kauhutarinoita koirien aiheuttamasta sotkusta ja tuhosta. Joku mehukas ripulitarina esim."

No oon miettinyt tätä. Jos kertoisin heille, kuinka ystäväni koira oksensi sisätiloissa eläviä suolinkaisia vuosia sitten. Niin voisi mennä jakeluun, että sopiiko heille koira vai ei. Tottakai ei tuo tule käsittääkseni kovin usein lemmikkikoirille eteen, varsinkaan kun oli asialliselta kasvattajalta ostettu pentu mutta kun se veti lärviinsä kaiken maasta. Siis söi. Mm. kuolleen oravan, jonka sitten oksensi pian.

Kuukausi sitten liippasi tosi läheltä, että oisivat päässeet haistamaan ja näkemään lemmikin ripulin. Kissani, jolla ei ole 8 vuoteen ollut koskaan ennen ripulia, niin sille tuli pitkä ummetus johon jouduin antamaan parafiiniöljyä monta kertaa ennen kuin kakka tuli. Tulihan se sitten. Tunti sen jälkeen kun olivat lähteneet, niin ensin alkoi valua tuhrua märkänä ja sitten sitä roiskui joka paikkaan. Kissaparka, se kyllä meni melko piankin ohi.

Mutta se sotku ja haju :D Mähän laitoin sitten viestin, että MELKEIN nyt näitte oikeaa realistista lemmikkiarkea ikävällä tavalla. Lakanalla oli ripulia ja pyllynsä piti pestä.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.1.25 14:35:34

"Riski on todellinen siksi, että moni myyjä tai kasvattaja ei sano EI päin naamaa , koskien myyntiä, vaikka niin kuuluisi eläimen vuoksi sanoa."

Tästä myös huomaa että sinullakaan ei ole kummemmin aiheesta kokemusta. Lähipiirin eräälle silloin eläkelöityneelle pariskunnalle ei seurakoirakasvattajat myyneet koiraa, kun eivät käyneet näyttelyissä vaan koira olisi ollut seurakoira - kuten ne kuusi edellistäkin, jotka olivat tulleet kodinvaihtajina ja eläneet pitkän, hyvän ja terveen elämän. Silloin olisivat halunneet ottaa pennun, mutta eivät saaneet. Onneksi löytyi sitten minun kaveripiiristä ihminen, jolla oli pakkotilanne luopua osasta eläimiä ja sieltä löytyi heille se viimeinen koira - kodinvaihtaja, joka eli yli 10 vuotta.

Että kyllä myyjät/kasvattajat kieltäytyy myymästä koiria myös ihan järki-ihmisille, joilla on tietoa, taitoa ja osaamista vain tuommosten näyttelyhifistelyjen vuoksikin.

Mutta valitettavasti et voi kuitenkaan aikuisten ihmisten tekemisiin, päätöksiin ja ostamisiin enempää vaikuttaa. Ihminen on itsekäs eläin ja toimii kuten haluaa ja kuten kuvittelee silloin toimivansa oikein, vaikka ei niin toimisikaan. Yksille sukulaisille aikoinaan aikani yritin selittää, miksi se virolainen paperiton villakoira ei ole paras vaihtoehto, mutta piupaut kuuntelivat. Toisen kohdalla en enää jaksanut, kun ei kaikkia oikeasti vaan kiinnosta.

Mutta kyllä osa roduista on oikeasti allergiaystävällisempiä kuin toiset. Täyttä satavarmuutta ei toki voi antaa, mutta isomman varmuuden kyllä voi tietystä turkeista antaa allergiatalouteen. Tähänhän vaikuttaa hyvin paljon koiran turkinhoitoväli - mitä enemmän pestään, trimmataan ja käsitellään, sitä enemmän allergeeneja valuu viemäriin. Ja myös koiran koko, pienen koiran allergiapinta-ala on pienempi kuin suuren. Jos siis on kyse eläinhilseallergiasta, jotkut voi saada oireen myös nuolaisusta ja sylkeen ei voi jalostuksella vaikuttaa. Joillekin toimii nakukoira paremmin kuin vaikkapa se bichon.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   28.1.25 14:49:24

"Että kyllä myyjät/kasvattajat kieltäytyy myymästä koiria myös ihan järki-ihmisille, joilla on tietoa, taitoa ja osaamista vain tuommosten näyttelyhifistelyjen vuoksikin."

Niin, mutta jos nämä ihmiset katselevat koiraa Torista tai pentutehtailijoilta, niin eihän tällä ole mitään väliä.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.1.25 14:51:21

Niin jos. Jos jos ja jos. Eihän kukaan meistä tiedä, mistä nämä ihmiset koiria katselee lopulta, ei edes aloittaja.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.1.25 14:58:35

Minä kerroin täällä joskus juuri tuollalisesta perheestä, jotka siis eivät ymmärrä mitään koirista tai roduista ja sellaisesta haaveilivat ulkonäkö edellä pikkulapsiperheeseen. Pelkäsin, että koirasta tulee eristetty yksinäinen. No juu, nyt on kissanpentu siinä asemassa, koska sehän raapii paikat ja lapsia ja aikuisia, kamalaa, naarmuja äidin käsissä. Lapsille se varmaan on yksi lelu tsiljoonasta muusta lelusta ja aina tulee leluja lisää, niin ei kai ne kaikki ole koko ajan lasten kiinnostuksen kohteina tai edes ollenkaan. Ulkomailla asuvat. Olen hirmu surullinen pennun puolesta, yritän puhua, mutta tuskin se menevän ison vilkkaan perheen elämään vaikuttaa. Ihan hyvinvoivalta ja leikkisältä se näytti vielä ainakin videopuhelussa... mutta se tietenkin haettiin jostakin eri kerroksesta tai mentiin sitten vasta sen luokse, kun kysyin, miten se voi :(

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   28.1.25 15:02:48

"Niin jos. Jos jos ja jos. Eihän kukaan meistä tiedä, mistä nämä ihmiset koiria katselee lopulta, ei edes aloittaja."

No jos he eivät saa pentua hyvältä kasvattajalta, niin eiköhän se pentu löydy sitten huonolta kasvattajalta tai vaikka siltä pentutehtailijalta. Ei tuossa mitkään hyvät lähtökohdat ole.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   28.1.25 15:05:25

Koiria menee päivittäin perheisiin jossa ei ole ymmärrystä koirista tai muistakaan eläimistä. Siinä sitä sitten joko oppii tai jossain kohtaa luovuttaa ja antaa koiran eteenpäin. Ei tuo aloittajan perhe nyt niin kamalalle kuulostanut etteikö voisi olla mitään mahdollisuuksia pärjätä vaikka juuri bichonin kanssa.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: nyt ei 
Päivämäärä:   28.1.25 15:08:02

"Ei tuo aloittajan perhe nyt niin kamalalle kuulostanut etteikö voisi olla mitään mahdollisuuksia pärjätä vaikka juuri bichonin kanssa."

Niin no koiran hyvinvoinnista ja perustarpeista oli kyse tässä. Ei pärjäämisestä koiran kanssa.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: ---- 
Päivämäärä:   28.1.25 15:23:48

Nuo pikkuseurakoirat eivät usein edes halua lenkkeillä huonolla ilmalla itsekään. Ei niiden kanssa aina ole pakko sinne vaakatasossa tulevaan räntäsateeseen lähteä pissatusta pidemmälle. Ihan tyytyväisiä ovat vaikka huonolla kelillä lenkit jäisivätkin tekemättä, paljon tyytyväisempiä kuin silloin jos ne väkisin sinne tuuleen ja tuiskeeseen raahataan.

Mulla on yksi aktiivisimman rodun edustajista, enkä käy lenkillä kolmea kertaa päivässä. Ei se ole mikään pakko. Lenkkeilen koiran kanssa 1-2x/päivä ja muutoin se pääsee pissakäynneille. Ja huonolla säällä ei muuten lenkkeillä senkään kanssa koska se ei halua :D

Joten löysää ap vähän pipoa. Koiran omistaminen ei ole niin hankalaa, etenkään jonkun seurakoiran. Toki tuo nyt ei miltään ihanneperheeltä kuulosta, mutta on niitä koiria pahemmissakin kodeissa. Ja kun huomaavat millaista sotkua pennusta tulee, niin voit sitten lupautua auttamaan uuden kodin etsinnässä kun niin taitava kerran olet :)

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: X 
Päivämäärä:   28.1.25 18:08:19

Ovat kuitenkin ihan aikuisia ja täysjärkisiä ihmisiä. Jokainen koiranomistaja on joskus ottanut sen ensimmäisen koiransa. Jos on kuitenkin normaalijörjellä varustettu, niin osaa kyllä ottaa sitten tarpeen tullen asioista selvää. Muutaman pentueen kasvatettuani huomasin että moni ensikoiran ottaja oli oikeastaan hyvin hedelmällistä maaperää ottamaan neuvoja vastaan. Hankalampia oli ne, jotka oli omistaneen iät ja ajat koiria maalla, missä ne olivat pihavahtina narunpäässä ja söivät Sertiä

Mutta jos epäilyttää, niin voisiko he ottaa vaikka jonkun tutun koiran hoitoon välillä, niin näkisivät, mitä koiran pitäminen on.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.1.25 18:29:45

Koirien kasvattajana joskus pentujen katsojat jäivät ilman lupausta saada pentu, eivät ehkä tajunneet, miksi.. siksi, että selkeästi jotain 6 vuotiasta vastuutettiin sen tulevan koiran hoitamisesta ja näytti siltä, että vanhemmat eivät hirmuisesti edes koirista välittäneet. Siis tottakai pikkulapset haluavat koiranpennun, mutta heillä ei vielä ole arviointikykyä siitä, mitä koiran pitäminen vaatii, heillä on täysi oikeus alkuinnostuksen jälkeen löytää itsensä kiinnostuneina ihan muista asioista kuin siitä pennusta, loppuvastuu on aina vanhemmilla..ja onhan se väärin koiraa kohtaan, jos vanhemmatkaan eivät siitä välitä ja sen hoito on vanhemmille pakkopullaa.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   28.1.25 18:38:26

Lähettäjänyt ei

Päivämäärä28.1.25 15:08:02

"Ei tuo aloittajan perhe nyt niin kamalalle kuulostanut etteikö voisi olla mitään mahdollisuuksia pärjätä vaikka juuri bichonin kanssa."

Niin no koiran hyvinvoinnista ja perustarpeista oli kyse tässä. Ei pärjäämisestä koiran kanssa.

Kuten sanoin siinä sitä oppii kun koiran ostaa. Ei ne koirat nyt niin ihmeellisiä ole, etenkin jos ostavat seurakoiran on heillä kaikki edellytykset oppia kelvollisiksi koiran omistajiksi. Tulee oikeastaan mieleen siskoni perhe. Siskoni allerginen eikä tosiaan mikään ulkoilmaihminen, miehen perheessä ollut koiria mutta niiden pitäminen on ollut hieman kyseenalaista mitä juttuja kuunnellut. Ja mies on patalaiska sohvalla makoilija. Koira ostettiin koska lapsi halusi. Koira ollut heillä nyt 5 vuotta ja hyvin mennyt. Alkuun autoin heitä mm kynsien leikkaamisessa mutta nopeasti oppivat itsekin. Jos nyt jotain moitittavaa niin koira on hieman pulska (mutta niitä nyt suomessa on muutenkin usealla) enkä usko että tunnistavat koiran kipua kovin pienistä merkeistä mutta onneksi ottavat kyllä ohjeita hyvin vastaan.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.1.25 18:39:28

Koiranomistajaksi kasvetaan, ei synnytä. Osa oppii jo synnäriltä lähtien syntyessään koiratalouteen. Osa oppii koiranomistajaksi vasta aikuisena, kun se ensimmäinen koira talouteen saapuu. Osa toki oppii vasta silloin, että heistä ei koiranomistajaksi ole. Sitten koiralle etsitään uusi koti, siihen ei maailma kaadu.

Jos taloudessa on jo valmiiksi säässä kuin säässä ulkoileva aikuinen, en näe koiran hankkimisessa mitään ongelmaa. En minäkään ennen koiraa ulkoillut kuin hyvällä säällä ja silloinkin harvoin. Nykyisin käyn säästä riippumatta lenkillä koiran kanssa. Ja miksi sen toisen osapuolen pitäisi ulkoilla myös? Ei se koira kahta ulkoiluttajaa tarvitse.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: Fiinu 
Päivämäärä:   28.1.25 18:42:00

Minua myös kauhistuttaa siskoni ja tämän miehen koiravalinta. Ovat varanneet amerikanpitbull pennun ja käsittääkseni kyseinen koirarotu tarvitsee koulutusta, ulkoilua ymv. Tai ainakin minulla on käsitys ettei ole rotu helpoimmasta päästä. Siskoni otti edellisen miehensä kanssa ison aktiivisen koiran ja se oli aivan pitelemätön. Siskostani oli vain hauskaa kun koira töni pikkulapset ja vanhukset mennen tullen kumoon ja vei häntä lenkillä sinne minne halusi. Kiinostus koiraan katosi häneltä nopeasti ja jotenkin siskoni ex-mies kunnostautui koiran kanssa kun heidän erotessa koira jäi hänelle.

Nyt tilanne on se, että siskoni kokee kaiken hyvin raskaana ja aina ei edes jaksa lähteä ulos kun on ollut jo työtoiminnassa edellisenä päivänä joten hänelle pitäisi käydä kaupassa kun miehelläkin on selkä kipeä tai vastaava. Nykyinen mies on myös tyyliltään sellainen, että ei juuri ulkona viihdy. On esim sanonut, että miten joku viitsii käydä töissä kun sinne on lähdettävä jonkun määräämänä aikana ja missä säässä tahansa vaikka kuinka vituttaisi. Asuvat kaupunki alueella eli koiraa ei voi päästää itsekseenkäån ulkoilemaan esim aidatulle pihalle koska sellaista heillä ei ole. Eniten kuitenkin huolestuttaa tuo, että siskollani ei ollut mitään motovaatiota opettaa edellistäkään koiraansa minkäänlaisille perustavoille ja hih hih kuinka hauskaa oli kun koira vei häntä 6-0.
Tosin en tiedä onko amerikanpitbull kuinka hankala jos sitä ei viitsi kouluttaa tai lenkittää, mutta silti kummastuttaa että miksi ylipäätään ottavat koiran ja miksi juuri tuon rodun.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: Jaada 
Päivämäärä:   28.1.25 18:47:20

"Koirien kasvattajana joskus pentujen katsojat jäivät ilman lupausta saada pentu, eivät ehkä tajunneet, miksi.. siksi, että selkeästi jotain 6 vuotiasta vastuutettiin sen tulevan koiran hoitamisesta ja näytti siltä, että vanhemmat eivät hirmuisesti edes koirista välittäneet. "

Koirien kasvattajana sä et sitten siis kertonut niille tunareille SYYTÄ, mikä heissä tyssäsi koiran sinulta saamisessa? Eiväthän he voi ihmisenä kehittyä asiassa, jos et sinä ihminen sanonut SYYTÄ, miksi heistä ollut koiranomistajaksi?

Kiva ettet antanut lapsen käsiin, mutta kyllä tuo asia puolitiehen jäi.

Osa ihmisistä nimittäin oppii vain niin, että heille täräytetään faktat tiskiin. Ihan ilman korulauseita.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.1.25 18:56:15

okei juu alkaisivat tykkäämään koirista, no huh.. Niinkuin tietysti jaadan mielestä homot ja lesbotkin varmaan voivat eheytyä..

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: Jaada 
Päivämäärä:   28.1.25 19:57:55

Siis mitä sanoit? Onko päivälääkkeet otettu?

Sanomani oli, ettei ihmisellä ole mahdollisuutta oppia omista virheistään jos niitä ei hänelle sanota siitä suoraan vaan seistääm tuppisuuna sen saman virheen edessä.

Mielipuolinen viittauksesi seksuaalivähemmistöihin loukkasi minua erityisesti. Ota äkkiä se lääke ja siivoa suusi.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: tätsä 
Päivämäärä:   28.1.25 20:31:56

Kerropa aloittaja isäsi perheelle kivasta havannankoirasta. Meillä on siis sellainen, ja onkin kerrassaan ihana otus, meidän perheelle sopiva.

Mutta juu, vaatii aikalailla kaikenlaista.. Kiva homma on tosiaan se ettei siitä lähde karvaa eikä se allergisoi - paitsi ihmisiä jotkaovat kovin allergisia. Täysin allergiavapaata koiraahan ei ole olemassakaan. Koiran turkki sitten, sitä pitää harjata ja hoitaa, se kasvaa kovaa vauhtia ja pitää leikata/siistä/käyttää trimmaajalla. Talvella saattaa turkki suorastaan vanuttua jos sitä ei hoideta. Eli shampoopesu ja hoitoaineet vähintään kerrankuussa. Kynsien leikkuu parin vkn välein. Tassukarvojen siistimistä, muutoin saattaa anturoiden välit tulehtua kosteilla keleillä. Alusvillaa ei ole kun se karva ei lähde, eli jo pikku pakkasilla koiralle on puettava takki, ja sateella sadetakki. Koiramme oli oikein villi riiviö pentuna ja nuorena, riehui niin ulkona kun sisällä kun duracelljänis, energia ei tuntunut loppuvan millään. Luonteeltaan on kyllä varsin arka, ja räksyttelee toisille koirille. Eikä koiraa voi kovasti komentaa arka kun on. Nukkuu sängyssämme, nuolee naamamme ja välillä syö innolla jäniksenjätöksiä ja tallilla hevosenkikkaroita. Takapolvi on leikattu, hampaita pitää hoitaa säännöllisesti. Eli tarvitsee huolenpitoa koko ajan. Niin ja ulkona käydään viisi kertaa vuorokaudessa, ei pieni koirajaksa pitkiä aikoja pidätellä.

Sellaista koirallisen elämää, meille oikein passelia mutta aloittajan kertomaan perheeseen - ei ei ei ja ei.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: ---- 
Päivämäärä:   28.1.25 20:37:13

"Niin ja ulkona käydään viisi kertaa vuorokaudessa, ei pieni koirajaksa pitkiä aikoja pidätellä."

Pieni terve koira pidättää siinä missä isokin. Ei chihu pissaa saman verran kuin joku tanskandoggi. Edesmennyt 3kg perhoskoira pidätti tasan sen saman mitä isommatkin koirat. Tai enemmänkin, koska ei suostunut vesisateella ulos vaan oli sitten jalat ristissä vaikka 24h putkeen jos sade ei lakannut :'D

Jos aikuinen koira siis on pakko käyttää ulkona vähintään viisi kertaa päivässä, niin käyttäisin sen eläinlääkärissä.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: Huuhkis 
Päivämäärä:   28.1.25 20:40:10

"Tai enemmänkin, koska ei suostunut vesisateella ulos vaan oli sitten jalat ristissä vaikka 24h putkeen jos sade ei lakannut :'D"

Kai sä nyt kannoit sen sit ulos tarpeille, oikeesti?

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   28.1.25 20:45:57

"Niin ja ulkona käydään viisi kertaa vuorokaudessa, ei pieni koirajaksa pitkiä aikoja pidätellä"

Urbaanilegendaa ettei pikkukoira voi pidätellä. Ei se tosiaan tuota samaa kusmäärää kuin iso koira. Mutta toki, joillakin roduilla on taipumusta pidätysongelmiin. Mutta havannan en ole kuullut kuuluvan näihin rotuihin.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: ---- 
Päivämäärä:   28.1.25 21:01:32

"Kai sä nyt kannoit sen sit ulos tarpeille, oikeesti?"

Juu. Se juoksi pissalle pysähtymättä takaisin sisälle, ihan sama kuinka kauas sen kantoi.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   28.1.25 21:42:13

Jaada: mitä näiden ihmisten olisi pitänyt minulta oppia? Varmaan sinusta sen, että olisivat osanneet seuraavaa pentua katsomaan mennessään olla tyykkäävinään koirista, vaikka eivät tykänneetkään? Varmasti jos olisin asiasta puhunut, olisivat kiistäneet ja alkaneet olla kovasti tykkäävinään. Vertauksella halusin sanoa, että ihmisen perusluonnetta suhtautumisessa koiriin ei voi itse eivätkä muut muuttaa, ovatko ne rakkaita sylikoira, petikavereita, pusuttelijoita vai ovatko hyväksyttyjä, kunhan pysyvät eteisessä tai pihan perällä vai eikö niitä missään tapauksessa halua kotiinsa. Mielestäni sama koskee myös sukupuolista suuntautumista. Perusluontoa ei voi muuttaa, väkisin voi toimia eri tavalla kuin mihin sisin kutsuu, mutta ovatko kaikki siinä yhdistelmässä ja pidemmän päälle onnellisia, veikkaan, että paremminkin voisi olla...sori jos loukkasin.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: JMTNT 
Päivämäärä:   28.1.25 23:17:00

Nousin Espoossa linja -autoon rakkaan koirani kanssa. Kuljettaja ulkomaalainen. Mentiin etupenkille ja koira jalkatilassa lattialla. Poistuessa kuljettaja ei suostunut aukaisemaan etuovea, vaikka koiralle lyhyin tie ulos. Jouduin koiran kanssa kulkemaan keskiovelle ja eräs mies matkustaja nosti penkillä jalkansa pystyyn, kun ohitimme hänet. Joten tämä "koira on saastainen" asenne ei katoa. Älkää ostako koiraa, vaan käykää tutustumassa eri kasvattajan pentuihin, niin siitä vasta luottamus tottumuksen kautta saavutetaan.

  Re: Kun omaiset meinaavat hankkia pennun, (OK) ja

Lähettäjä: hörö 
Päivämäärä:   29.1.25 08:06:43

"Älkää ostako koiraa, vaan käykää tutustumassa eri kasvattajan pentuihin, niin siitä vasta luottamus tottumuksen kautta saavutetaan."

Mikä ihmeen älkää? :D Aloittajahan ei asu omaistensa kanssa, aikuisena ihmisenä.

"JMTNT ", mistä johtuu että sun kommentit menee huti toistuvasti? Lukihäiriö?

   Ylös ⇑   


  
 Vastaa viestiin
 Nimi:       [poista tiedot]
 Sähköpostiosoite:

 Jos annat sähköpostiosoitteesi, se näkyy viestissäsi.

 Otsikko:
   




Hevostalli.net ei vastaa keskusteluryhmissä käytävän keskustelun sisällöstä.