Lähettäjä: Koiraäidiksi 
Päivämäärä:   27.1.25 11:24:50

Pitkä haave toteutuu ja saamme vihdoin ensimmäisen oman koiran muutaman viikon päästä :) Koirista on paljon kokemusta lapsuudesta ja pitkien ajanjaksojen hoitokoirista, mutta kaipailisin silti täältäkin vinkkejä ja apua nimenomaan pentuvaiheeseeen. Asioista juttelen toki kasvattajankin kanssa, mutta mielipiteitä kuulen muualtakin.

Onko sinulla jotain erityisiä vinkkejä tai huomioita pentuvaiheeseen?

Erityisesti kuulisin kokemuksia myös näistä:

1. Kotiutuminen. Kuinka pitkään kesti, että pentu selvästi rentoutui uudessa kodissa?
2. Sosialistaminen. Milloin ensimmäiset vieraat tulivat katsomaan koiraa kotiin? Entä milloin ensimmäisen kerran vierailitte jossain kylässä?
3. Toisiin koiriin tutustuttaminen. Kävikö teillä/kävittekö vierailemassa myös paikassa, jossa on koiria ennen pennun rokotuksia? Onko hyvä pyrkiä saamaan koirakontakteja muihin (tuttuihin) koiriin jo ennen kuin pentu saa rokotukset? Parhain sosiaalistamisen aikahan on juuri ennen rokotuksia.
4. Kaipaisin myös ideoita paikoista, joissa käydä pennun kanssa ennen rokotusten saantia, jotta tottuu mahdollisimman monenlaiseen ympäristöön/ääneen jne.

Sana on vapaa myös kaikille muille ohjeille ja vinkeille, kiitos näistä jo etukäteen!

Lähettäjä: kasa 
Päivämäärä:   27.1.25 11:50:10

Koiran äitiä sinusta ei tekemälläkään saa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.1.25 11:56:38

Koirasosiaalistamisessa laatu korvaa määrän. Toisten pentujen kanssa voi mennä leikkimään, mutta isojen vanhempien kirien kanssa varauksella eikä ainakaan kotona vaan esim lenkillä. Liikkuessaan samaan suuntaan koirat ryhmäytyy parhaiten eikä konflikteja niin herkästi tule.

Ota pentu osaksi arkea. Jokaista paikkaa tms ei tarvitse sosiaalistaa, riittää että pentu elää sitä elämää mitä myöhemminkin.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.1.25 12:01:24

Kasa: ai nimimerkkikö nykyään valitaan sen mukaan, mitä on tai millaiseksi haluaa?

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   27.1.25 12:09:37

Koiranpentu on turhauttava, äänekäs, terävä ja sotkeva otus, joka on söpö vain nukkuessaan ;D

Eli älä huolestu, vaikka ensin tekisi mieli laittaa postimerkki pyllyssä Timbuktuun koko eläin. Kyllä se siitä, koira oppii ymmärtämään teitä ja tekin sitten koiraa lopulta.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   27.1.25 12:41:03

Varmaan tulevaisuudessa on mahdollista synnyttää itse koiransa. Sitten voi tosiaan olla koiraäiti.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   27.1.25 12:44:37

Äiti ei ole aina sama kuin synnyttäjä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   27.1.25 12:52:42

Sanoisin, että kaikista vinkeistä huolimatta katso sitä pentua yksilönä. Et voi edetä tiettyä tahtia ohjeiden mukaan, vaan tutustu pentuun ja katso mikä on sille sopiva tahti edetä. Pätee monessa muussakin asiassa, älä mustavalkoisesti noudata kasvattajan tai muidenkaan ohjeita, kyllä se oma tyyli löytyy sen koiran kanssa.

Lähettäjä: El Chefe 
Päivämäärä:   27.1.25 13:46:33

Vähän samaa kuin edellinen olin tulossa sanomaan, että se sinun pentusi on täysin oma luonteensa ja yksilönsä. Menkää rauhassa askel kerrallaan ja opit kyllä huomaamaan jos joku asia on pennulle liikaa. Se sosialisoitko 11 viikon iässä vai 18 viikon iässä on täysin yhdentekevää. Rauhassa vaan ja pentu osaksi omaa arkea ja mahdollisuuksien mukaan mukaan moneen paikkaan kunhan saa riittävästi lepoa.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   27.1.25 13:49:31

Muista, että sosiaalistamisen tarkoitus ei ole vain summamutikassa altistaa pentua kaikelle, vaan tutustuttaa se positiivisesti asioihin, jotka tulevat olemaan normaaleita sen elämän aikana. Laatu on määrää tärkeämpää, sillä täyspäistä koiraa ei saa pilalle vaikka ei koskaan poistuisi kotipihasta sen kanssa, mutta heikkohermoinen tyyppi hajoaa jos se laitetaan liian hankalaan tilanteeseen kylmiltään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.1.25 14:07:36

Sosiaalistaminen sitten tarkoittaa muutakin kuin muiden koirien tapaamista. Siihen sisältyy myös ihmiset, uudet paikat ja tilanteet. Tämä monilta menee ohi.

Ja ehdottomasti tapaamaan muita fiksuja, koulutettuja ja tartuntataudeista terveitä koiria ennen rokotuksia. Vanhaa tietoa on se ettei pentua saa käyttää kotipihaa pidemmällä ennen rokotuksia. Harmillisesti tätä edelleen kasvattajat viljelee.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   27.1.25 14:08:03

Jokainen pentu on yksilö, eikä välttämättä toimi kirjan, pentukurssin tai edes kasvattajan neuvojen mukaan. Tärkeintä on kuunnella pentua herkällä korvalla ja auttaa sitä kasvamaan juuri sellaisena yksilönä kun se on.

Meidän pentu itki ensimmäiset 10 min autossa kasvattajalta lähdettyä, sitten nukkui sylissäni. Kotona meni suoraan ruokakupille ja söi, ja tutki paikkoja. Nukkui rauhallisesti omassa pedissä meidän sängyn vieressä putkeen koko ensimmäisen yön ja siitä eteenpäin. Eli voisi sanoa että sopeutui heti.

Siskoni tuli käymään heti ensimmäisten päivien aikana. Ei mitään hollitupaa kannata pitää, mutta yksittäiset vieraat, joista tulee myöhemminkin koiralle läheisiä ihmisiä voivat käydä kylässä piankin.

Käytiin pentutreffeillä ja moikattiin tuttuja rokotettuja koiria jo ennestään täysiä rokotuksia. Otettiin varhaisrokotus.

Kauppakeskuksista, kahviloista, julkisista kulkuvälineistä yms tuskin tarttuu koirien tauteja, joten sinne vaan, jos ne ovat sellaisia paikkoja, joissa koira tulee käymään aikuisenakin. Autoiluun toteuttaminen on myös hyvä aloittaa.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   27.1.25 14:12:36

Hyviä ajatuksia jo yllä, lisäksi suosittelen ensikertalaiselle pentukurssia ja sen jälkeen vaikka arkitottelevaisuuskurssia niin saa edes ajatuksesta kiinni miten koira oppii ja miten sitä koulutusta oikein tehdään.. Siitä helpompi sitten soveltaa kaikkiin haluamiinsa asioihin ! Tulee myös hyvää sosiaalistamista samalla, koska toisten koirien joukossa pitääkin ottaa kontaktia omaan ihmiseen ja keskittyä.. Sosiaalistaminen kun tosiaan helposti mielletään toisten koirien kanssa leikkimisenä ja sitähän se ei välttämättä ollenkaan tai ainakaan yhtään isommin ole.

Lähettäjä: jms 
Päivämäärä:   27.1.25 14:16:43

Pennun pitää saada myös levätä riittävästi. Ja rauhoittuminen on tärkeä taito opettaa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   27.1.25 14:19:26

Meillä kaikki pennut ovat kotiutuneet heti ja olleet osa porukkaa alusta asti. Syöneet ja nukkuneet hyvin.

Taloudessa on aika ollut myös aikuisia koiria, joten pentu on saanut heti koirakavereita, ulkopuolisiin koirakontakteihin ei siis ole ollut kovin suurta tarvetta. Toki jos jollain tutulla on ollut about samaan ikäluokkaa ja kokoa oleva pentu, niin ollaan treffailtu ja annettu pentujen leikkiä.

Meillä pentu on tullut heti osaksi normaalia elämää, eli on kulkenut mukana eri paikoissa alusta asti ja lisäksi pennun kanssa on pyritty käymään jonkin verran myös "ihmisten ilmoilla", eli kaupungissa ja turuilla ja toreilla pyörimässä (kauppakeskukset, rautatieasema jne). Kilpailen vanhempien koirien kanssa, joten pentu on pienestä pitäen kulkenut mukana kisareissuilla ja koulutustapahtumissa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   27.1.25 14:31:01

Sosiaalistaminen ei myöskään tarkoita sitä, että altistetaan pentu kaikelle.
Se tarkoittaa sitä että altistetaan pentua maailmalle, rennosti, reaktiokynnyksen alapuolella. Ei kiihtyneenä. Mennään koirapuiston viereen hengailemaan päivittäin tehden koirista ja niiden äänistä normaaleja, hengataan kahvilassa, panostaen rentoon mielentilaan ja kykyyn nähdä innostavia asioita kuten muita koiria tai lapsia kiihtymättä, kauppakeskuksessa, julkisissa. Tehdään ulkomaailmasta toinen olohuone eikä mikään suorituskenttä, ja joka ulkoilulla pitää myös rentoutua ja hengata ja olla.

Viime kesänä näin iltamyöhään ilmaisilla festareilla pienen koiranpennun nukkuvan naisen sylissä kaiken sen metelin keskellä, ja mietin, että tuosta koirasta tulee harvinaisen tasapainoinen yksilö :)

Lähettäjä: W 
Päivämäärä:   27.1.25 14:51:16

Jossain vaiheessa saattaa hampaat eksyä ihan vääriin paikkoihin vaikka tarjolla olisi puruluita ja leluja. Hyttyspuikon sipaisulla saat puiset tuolinjalat ja lipastonnurkat maistumaan pahalta ja säästymään pikku tuholaiselta.

Onnea uudelle koiran omistajalle!

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   27.1.25 15:02:05

Pentupureminen: ne naskalit ovat todella terävät ja sitä tuntee itsensä maailman huonoimmaksi koiranomistajaksi, kun käskyt ei tehoa, pyynnöt ei tehoa, kiljahtaminen ei tehoa, huomiotta jättäminen ei tehoa (jos kääntää selän, repii hiuksia). Epätoivon sijaan parhaiten toimii suojautuminen ja aika. Menin peiton alle, tai jos homma meni ihan överiksi, vessaan. Ajan myötä pentupureminen menee ohi: ei sitä kukaan aikuinen koira tee.

Lähettäjä: Henna 
Päivämäärä:   27.1.25 18:23:06

Vaikka et tätä mainnutkaan, niin muista totuttaa koira myös kynsien leikkuuseen, silmien ja korvien tutkimiseen. Helpottaa tosi paljon tulevaa.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   27.1.25 18:24:57

Ja rodunomaiseen turkinhoitoon.

Lähettäjä: Piut 
Päivämäärä:   27.1.25 18:53:33

Ja sano jo pennusta pitäen vaikka että ”pissaa”. Äärettömän helppoa kun sitten myöhemmin voit vaan sanoa tuon sanan ku pitäis hätä tehdä. Sama sen isomman asian kanssa. Musta tuo oli paras neuvo mitä mä sain ku otin ekan pennun 😀

Aika villin pennun kanssa yritin opetellla rauhoittumista kun joka paikassa sitä toitotettiin. Ei siitä tullut mitään. On tuo ihan fiksu koira näin aikuisena.

Opeta autoilu ja hyppäämään autosta pois vasta kun saa luvan. Näin on turvallista. Opeta vahva luoksetulo ja luopuminen asioista. Pentukurssit ja muutkin kurssit on kivoja ja hyödyllisiä.

Lähettäjä: Piut 
Päivämäärä:   27.1.25 18:56:31

Ja me taidettiin käydä tallilla ja maatilalla katsomassa muita eläimiä. Kauppakeskuksessa käytiin ja kuljettiin julkisilla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.1.25 19:30:47

Terve hermoista koiraa ei tarvitse edes pentuna opettaa rauhoittumaan.

Lähettäjä: Wilda 
Päivämäärä:   27.1.25 19:48:31

Säästä rahaa sukan varteen ja ota vakuutus. Ell hinnat on taivaissa! Opeta ja pese hampaita!

Toivottavasti olet ottamassa fiksua rotua, etkä brakya/syringomyelia/ihottumakasaa..

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   27.1.25 20:10:42

Sosiaalistaminen ei myöskään tarkoita sitä, että vieraiden koirien kanssa pitäisi päästä leikkimään, vaan tärkeämpää on opettaa koira olemaan neutraalin rauhallinen koirien/ihmisten/muiden eläinten seuraksi. Paini- ja riehukaveriksi parhaita ovat saman kokoiset ja -ikäiset pennut, niiden kanssa homma on tasaväkistä ja riski siihen, että loukkaa tai ylirasittaa itsensä aikuisen koiran perässä juosten on olematon.

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   27.1.25 22:06:04

1. Kotiutuminen. Kuinka pitkään kesti, että pentu selvästi rentoutui uudessa kodissa?

Meillä on kaikki pennut kotiutuneet nopeasti, mutta mutulla ehkä himpun verran helpommin se on sujunut niiden pentujen kanssa, joilla on ennestään aikuinen koira seurana.

2. Sosialistaminen. Milloin ensimmäiset vieraat tulivat katsomaan koiraa kotiin? Entä milloin ensimmäisen kerran vierailitte jossain kylässä?

Meillä on vaihdellut pentujen mukaan. Ihanteellisinta olisi toki olla ainakin se eka viikko pennun kanssa vain oman väen kanssa, että saa rauhassa kotiutua. On meillä tosin ollut niinkin, että joku on tullut jo ekana viikonloppuna katsomaan tai ollaan käyty esim. pennunhakureissulla omien vanhempien luona, samalla hakemassa sieltä se meidän aikuinen koira mukaan.

Vähän pennunkin mukaan, jos on hieman "arempi" tai varovaisempi pentu, on erityisen fiksua antaa kotiutua rauhassa, mutta reippaampi pentu ei välttämättä ole moksiskaan.

3. Toisiin koiriin tutustuttaminen. Kävikö teillä/kävittekö vierailemassa myös paikassa, jossa on koiria ennen pennun rokotuksia? Onko hyvä pyrkiä saamaan koirakontakteja muihin (tuttuihin) koiriin jo ennen kuin pentu saa rokotukset? Parhain sosiaalistamisen aikahan on juuri ennen rokotuksia.

Koska olen aina asunut kaupungissa, niin ollaan todellakin liikuttu paikoilla, joissa liikkuu myös muita koiria ja tutustuttu ainakin tuttuihin koiriin jo ennen rokotuksia. Erityisesti tekisin ja teen näin sen ainoana koirana olevan pennun kanssa, niiden kanssa jotka tulleet toisen koiran seuraksi, ei ihan yhtä oleellista.

4. Kaipaisin myös ideoita paikoista, joissa käydä pennun kanssa ennen rokotusten saantia, jotta tottuu mahdollisimman monenlaiseen ympäristöön/ääneen jne.

Me ollaan käyty esim. eläintarvikeliikkeessä ja/tai kauppakeskuksessa, julkisissa liikennevälineissä, koirapuiston ympärillä kulkemassa jne. Kaupungissa tulee väistämättä aika paljon vastaan kaikenlaista ihmistä, koiraa, ääntä, liikennevälinettä jne. Jos siis asut kaupungissa, ei välttämättä erikseen tarvitse edes kauheasti miettiä sosiaalistumispaikkoja, mutta jos asut maalla, kannattaa käydä siellä kaupungissa tai ainakin vilkkaammalla paikalla myös ihmettelemässä, vaikkapa juna-asemalla, kauppojen ympäristöissä jne.

Hoitotoimenpiteisiin kannattaa tosiaan totuttaa ihan alusta alkaen vähän kerrallaan.

Ja sitten vielä yksi neuvo: kamera valmiina ja ota paljon kuvia! Lisäksi on ihan mukava kirjoitella ylös muistiin esim. hampaiden vaihtumisia, ekaa jalan nostoa (tmv.), koska moni asiaa unohtuu vuosien varrella ja ainakin itsestä on hauska muistella tai kertoa omia kokemuksia jonkun kysyessä.