Lähettäjä: # 
Päivämäärä:   26.1.25 15:23:50

Tähän voisi kerätä esimerkkejä, että miten ihmismieli on joustava ja vahva. Joskus vahva itsepäisyys ehkä syynä, että jumittuu pelkoon.

Minulla ollut iso gynepelko. Välttelin käyntiä vuosia ja vuosia. Papat jäi käymättä myös. Luulin, että on kaikki pielessä. Luulin et ei tutkimukset onnistu. Ja et olisi kovin nöyryytetty olo. No, sitten oli pakko mennä. Ja kaikki meni hyvin. Sen jälkeen oli olo kuin olisi uudesti syntynyt.

Toinen iso pelko, vuosikymmenten ajan oli esiintymispelko. Töissä välttelin kuin ruttoa esiintymistilannetta. Kunnes alkoi harmittamaan, että muut menee uralla ohi oikealta ja vasemmalta. Että vaikka heillä oli vähemmän karttunut asiantuntemus, niin he saivat parempia asiakkaita; projekteja ja palkkaa. Esimiehelle tuosta sanoin, niin hän sanoi suoraan, että laitapa vähön itseäsi likoon, niin ei ole kattoa rajana. Ja niin lähdin seminaareihin ääni väristen ja joka kerta kamalaa, mutta aina kerta kerralta oli helpompaa. Aluksi oli kamalaa. Mutta opin luottamaan muihin ihmisiin ja omaan asiantuntemukseeni.

Huomasin, että itse olen vaan vääriin ajatusmalleihin juurtuva, en erityisen arka tai pelokas.

Lähettäjä: yrttitäti 
Päivämäärä:   26.1.25 15:30:32

Esiintymispelkoa on ja ei ole mennyt ohitse. Jäädyn aivan totaalisesti niissä tilanteissa ja sitten hermostun ja kerään kierroksia.

Piikkipelko on jotain sellaista, etten niihin ikinä totu. Puudutuspiikin laittaminenkin saa jo värin pakenemaan koko kropasta, verikokeista puhumattakaan. Ei ole kuitenkaan vielä niin paha, että pyörtyisin.

Araknofobia, joitain hämähäkkejä jopa siedän, mutta suurin osa saa melkoiset väristykset menemään läpi kropan. En pysty koskemaan niihin otuksiin, enkä siedä yhtäkään seittiheikkiä neljän seinän sisällä.

Korkean paikan kammo, etenkin jossain tikkailla missä ei ole kaiteita. 5 metriin kipuaminen sujuu melko ongelmitta, mutta sitä ylemmäs ei pysty kiipeämään. Jalat alkaa tutisemaan niin pahasti, että on turha enää jatkaa kipuamista. Suljetuissa tiloissa missä on turvallisuus taattu, ongelmaa ei ole.

Lähettäjä: yrttitäti 
Päivämäärä:   26.1.25 15:32:51

Ja olisi kiva noista peloista päästä eroon, mutta tuskin tulen koskaan pääsemään. :/

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.1.25 15:34:09

Omien tunteideni pelosta. Olin niin kauhuissani koko elämäni, pakenin vaan keinolla millä hyvänsä. Nykyään voin vaan kohdata ne, silloinkin kun ne ovat suuria ja kivuliaita. Okei, en aina, mutta en pelkää tehdä sitä.

Lähettäjä: Monta 
Päivämäärä:   26.1.25 15:47:43

Nuorena pelkäsin ja ahdisti ihan kaikki. Oli sitten kyse julkisella kulkemisesta, haastattelusta, tunneille menemisestä, esiintymisestä, porukassa puhumisesta, puhelimella soittamisesta, autolla ajamisesta jne. Pelkästään kouluun meneminen sai pahoinvoimaan.

Minulla ei auttanut muu kuin siedättyminen. Menin maatalouskouluun ja siellä nyt vaan oli kohdattava paljon uusia asioita jotka jännittivät kuten moottorisahan käyttö yms. Koulun kautta sain itsevarmuutta ja menin asiakaspalvelutyöhön jossa olin hyvä ja siitä se sitten lähti.

Olen yhä jännittäjä, mutta jännitys ei lamaannuta minua ja hallitsen tunteeni. Harmittaa välillä, kun en saanut apua tuohon ahdistukseen ja syömishäiriöön, mutta toisaalta nuokin ovat kasvattaneet minua ihmisenä ja ymmärrän mitä tunteita nuoret voivat kokea ja tästä ollut apua oman lapsen kanssa joka selkeästi samanlainen ahdistuja kuin minä olin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.1.25 15:51:34

Vesipelkoa yritän voittaa ja olen päässyt paljon eteenpäin mutta uima- altaan syvään päähän en uskalla mennä edes kellukkeiden kanssa koska silloin iskee paniikkikohtaus.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   26.1.25 17:16:09

Ukkosen pelko, nuorena pelkäsim aivan valtavasti
Ratdsstuksenn pelko, oli hoito hevonenkin mutten uskaltanut nousts ratsaille
Tämä pelko tuli yllätäin, onneksi pääsin yli kiitos silloisen ratdastuksenopettajan joka patisti ja rohkaisi takaisin ratsaille

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   26.1.25 18:21:53

Hieno keskustelu :)
Voimia ja myötätuntoa pelkoja vastaan taistelussa.
Itselläni jonkinlaista esiintymispelkoa tai en tiedä onko se esiintymisestä ja onko se edes pelkoa vai väsymystä. Sitten toinen: se kyllä pelottaa että asiat hajoilee mutta olen oppinut korjaamaan asioita niin se on auttanut.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   26.1.25 20:11:11

Mulla on ihan järjetön hämähäkkipelko, joka ulottuu myös muihin hyönteisiin. En siis pysty katsomaan edes kuvaa hämähäkistä ilman, että menee vilunväristykset läpi kropan. Asuin nuorena ulkomailla ja siellä oli tosi isoja hämähäkkejä. Jos näin tällaisen jossain sisällä, niin kroppa alkoi täristä kauttaltaan ja menin ihan toimintakyvyttömäksi :D Hyvä puoli Suomessa on se, että täällä ei ole ihan niin isoja ötököitä. En ole kyllä tehnyt mitään tuon pelon voittamiseksi, ehkä pitäisi...

Esiintymispelkoa oli jonkin verran, kun aloitin työelämän. Tähän on auttanut ihan se, että kokemusta on tullut lisää. Eikä oikeastaan enää paljoa kiinnosta, mitä muut minusta ajattelevat.

Lähettäjä: 2r4 
Päivämäärä:   27.1.25 08:59:57

Pelkään ukkosta aivan kamalasti. En tiedä mistä tämä pelko on tullut, mutta tuntuu pahenevan vuosien myötä.

Toinen pelottava asia ovat humalaiset miehet. Se juontaa juuret lapsuudestani.

Lähettäjä: Hmmm..... 
Päivämäärä:   27.1.25 09:05:15

No ei tässä kysytty pelkoja, jokaisella niitä on jollain tavalla, vaan mitä pelkoja olet VOITTANUT !

Lähettäjä: Matilda 
Päivämäärä:   27.1.25 09:09:52

Tipuin aika pahasti hevosen selästä ja sen jälkeen meni monta vuotta, että uskalsin laukata. Se tunne oli aivan kauhea ja hallitsematon, mutta voitin! Siedättämällä ja erittäin hyvän opettajan, sekä turvallisen hevosen kanssa pikkuhiljaa.

Lähettäjä: äm 
Päivämäärä:   27.1.25 09:23:49

Minulla oli ihan hirveä verikoekammo. Olin käynyt verikokeessa viimeksi joskus ala-asteikäisenä, kunnes töissä tuli terveystarkastus (olin muistaakseni 30-32 v.), joka ei ollut mitenkään pakollinen, mutta päätin kuitenkin sinne mennä, koska ajattelin, että tuskin pystyn koko loppuelämääni välttelemään verikokeita. Ei ollut yhtään paha juttu, ihan turhaan olin pelännyt sitäkin.

Lähettäjä: # 
Päivämäärä:   27.1.25 16:38:14

Mielenkiintoisia juttuja. Tosiaan kiinnostaa nimenomaan voitetut pelot ja se miten pelko on selätetty..