Lähettäjä: köyhä 
Päivämäärä:   14.1.25 12:49:32

Ei meillä köyhillä ole oikeaa vapautta. Pakko tehdä jotain raskasta p@skatyötä, kun ei ollut päätä lukea jotain hyvää ammattia.

Jo olisin varakkaasta perheestä, perustaisin jonkun pikkuyrityksen ja harrastelisin työntekoa sen verran, että voisin sanoa tekeväni töitä. Tai sitten harrastaisin päivät pitkät hevosia vanhempien rahoilla ja kutsuisin sitä työkseni.

Lähettäjä: 33338636 
Päivämäärä:   14.1.25 12:52:32

Sama täällä.

Ps. Ei mene kymmentä minuuttiakaan, kunnes joku hyväosainen tulee kertomaan miten se on omasta asenteesta kiinni. :D Huoh.

Lähettäjä: fyi 
Päivämäärä:   14.1.25 12:57:15

Monet menestyneet yrittäjät ovat todella kurinalaisia ja jälkikasvun tulee olla sitä myös. Ei se yrityksen pyörittäminen niin yksinkertaista ole, kuin miltä saattaa vaikuttaa. Vaurauttakin pitää osata hallita.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 12:58:37

Sama. Paitsi päätä kyllä on enemmän kuin usealla rikkaalla.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   14.1.25 12:58:59

Varakkaan perheen tyhmä lapsi tuhlaa rahat nopeasti, ja on pian samassa tilanteessa. Eikä tarvitse olla edes tyhmä, riittää kun on hyväuskoinen, ja sijoittaa väärään aikaan vääriin asioihin.

Lähettäjä: Sol Angelica 
Päivämäärä:   14.1.25 12:59:11

Kyllä se on omasta asenteesta kiinni.
Mä olen "alaluokkaisesta" alkoholisti-eroperheestä, käytännössä itse kasvattanut itseni ja vaikka ei ollutkaan päätä (eikä aikaa työnteolta) lukea hyvään ammattiin (ajoneuvoasentaja) niin kovalla työllä ja ahkeruudella ja nopealla älyllä olen päässy tilanteeseen jossa teen itseäni kiinnostavaa ja miellyttävää työtä 3500€/kk.

Kymmenen vuotta sitten olisin nauranut tälle utopistisena mutta kaikkea sitä voikin saavuttaa kun ei jää apaattisena makaamaan jokaisen pienen vastoinkäymisen jälkeen.

Lähettäjä: löl 
Päivämäärä:   14.1.25 13:01:01

^ Ja sieltä saapui ensimmäinen. :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 13:01:32

Tunnen paljon köyhiä jotka ovat hirmu älykkäitä ja lahjakkaita ja ahkeria ja kurinalaisia.
Tunnen rikkaita jotka ovat tyhmiä ja laiskoja.

Lähettäjä: Sol Angelica 
Päivämäärä:   14.1.25 13:05:31

Miten mä unohdinkin että oon hyväosainen. Outoa. Mun mielestä hyväosaiset on näitä kultalusikka perseessä syntyneitä mutta jos te haluatte syyttää olosuhteita tai lähtökohtia omasta surkeudestanne niin olkaa hyvät vaan.

No just oli Iltalehdessä artikkeli jossa ammattikorkean lehtorit ihmettelee miten nuoret voivat pärjätä työelämässä kun ei ole kouluun tullessa edes tarvittavia välineitä ja vähän huonosti opeteltu lukemaankin.

Kyllä sen verran pitää pystyä ottamaan vastuuta omasta tekemisestä ja sillä pääsee elämässä jo aika pitkälle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 13:05:58

Ei se asenne auta jos ei ole lahjakkuutta hyväpalkkaiselle alalle. On hämmästyttävää kuinka usein hyväosaiset pyrkivät tämän tosiasian kiistämään. Jokaisella meistä on kykyjemme rajat, eikä niitä pysty ylittämään vaikka kuinka yrittäisi. Esimerkiksi minulla on oppimisvaikeuksia ja ne eivät kyllä ole olleet omia valintojani enkä niistä pääse vaikka tekisin mitä. Yritetty kyllä on.

Lisäksi on niin, että yhteiskunta nyt ei vain toimisi sillä tavalla, että kaikki tekisivät niitä hyväpalkkaisia töitä. Vaikka jokaisella olisi edellytykset opiskella sellaiseen työhön, niin jotkut joutuisivat silti tekemään suorittavan tason työt. Tämänkin vuoksi pienipalkkaisia suorittavia töitä tekevien halveksunta ja syyllistäminen on yksinkertaisesti hölmöä, koska ei tämä yhteiskunta pysyisi pystyssä ilman niitä töitä. Kaikkien tasojen töitä tarvitaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 13:06:57

Kyllähän Suomessa on vapaus kuitenkin kaikilla.
Vapaus vaan tuo vastuuta jota kaikki ei ymmärrä.

Lähettäjä: q 
Päivämäärä:   14.1.25 13:11:22

Kärjistettynä: pysyt köyhänä olemalla ahkera, muut huomioonottava ja toimimalla sääntöjen mukaan, rikastut jos röyhkeästi hyväksikäytät muita. Se areenan Queen of fu*king everything on aika kuvaava, vaikkei täysin tähän sovikaan.

Lähettäjä: köyhä 
Päivämäärä:   14.1.25 13:16:08

"Vapaus vaan tuo vastuuta jota kaikki ei ymmärrä."

Kyllä tässä on vuosikymmenet tehty raskasta työtä, mutta nyt kun on kroppa loppu eikä päätä opiskella, niin hankala on tilanne. Kun ei sinne kaupan kassallekaan vaan mennä töihin. Jonossa on ohituskaistalla nuoret ja terveet.
Vanhuuseläkkeeseen on vielä yli 10 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeelle ei enää pääse niinkuin jokunen vuosi sitten.

Löysässä hirressä roikutaan. Ei tunnu vapaudelta.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   14.1.25 13:19:44

Kaikki on mahdollista tässä elämässä suomalaiselle, MUTTA harva uskaltaa lähteä ja tehdä ja ne jotka uskaltaa, huomaavat pian, että vaikka joku on ajatuksena kiva, niin ei se todellisuudessa ole yhtään sen ihmeellisempää kuin tavan arki. Se vapaus löytyy lopulta nimenomaan omasta asennoitumisesta.

Elin nuorena tätä vapaata elämää. Olin äärimmäisen köyhä, mutta sain rutistettua opintotuista ja 300€/kk työstä kasaan sen verran, että sain ostettu menolipun kauas. Tein siellä töitä, matkustin myös eri maihin ja tein töitä. Hevosten kanssa eli sitä unelmaani. Sain aina kerättyä riittävästi rahaa, että pystyin töiden ohella näkemään maailmaa. Tunsin olevani todellakin vapaa. Saatoin hetken mielijohteesta ostaa liput pallon toiselle puolelle ja mennä sinne hetkeksi elämään. Mutta sitten tuli stoppi ja kaipuu tasaiseen, pysyvään elämään. Olen nyt kiitollinen sain kokea tuon ja nähdä omin silmin, että kuka vaan voi olla "vapaa", jos haluaa ja uskaltaa. Mutta huomasin myös sen, että olen aivan yhtä vapaa nyt, mutta eri tavalla. En ole vapaa lähtemään minne vain ja kaikki täytyy suunnitella ja sopia. Mutta tiedän, että voin koska tahansa heittäytyä samanlaiseen vapauteen kuin nuorena, jos vain haluan. Se tuo minulle sen vapauden tunteen. Toistaiseksi olen nauttinut enemmän tässä missä nyt olen, mutta ehkäpä joku päivä tunnen eri tavalla, mistäs sitä tietää.

Lähettäjä: köyhä 
Päivämäärä:   14.1.25 13:25:49

Minua ei kiinnosta matkustelu. Ei ole koskaan kiinnostanut. Minulle vapaus tarkoittaa omia aikatauluja ja mielekästä tekemistä.

Lähettäjä: tassu 
Päivämäärä:   14.1.25 13:31:17

Tjaa. En ole millään mittarilla hyvätuloinen ja jos ei valitse asteikkoa tarkkaan niin en edes keskituloinen. Duuni on rankkaa, mutta valitsin tämän vaikka päätä olisi ollut tähdätä korkeammallekin. Ei vaan kiinnostanut, ja olen muutenkin laiska - ja siinä on suurimmat syyt monen muunkin pienituloisuudelle, ei tyhmyydessä.

Lähettäjä: elli 
Päivämäärä:   14.1.25 13:36:38

Sanotte ettei ole päätä opiskella. Se tarkoittaa mitä?
Oppia voi kerryttää niin monin eri tavoin, ei pelkästään lukemalla. Köyhyyteen jää, jollei halua sieltä pois nousta, syyttää kohtalostaan muita ja ohttaa kaikki tilaisuudet.

Sol Angelican kanssa samoilla linjoilla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 13:37:33

Harva tosiaan todella ymmärtää tätä. Siis todella.

Mielestäni kyse ei ole siitä, että tuloeroja ei saisi olla vaan siitä, että millä tahansa työllä on saatava riittävä elintaso. Leikkauksia ja huonoja työehtoja ei voi perustella sillä että "vaihda parempaan työhön" sillä se ei ole yksilön tai yhteiskunnan tasolla läheskään aina mahdollista.

Pitäisi määritellä työssäkäyvän henkilön minimitoimeentulo kokonaisuutena. Mielestäni työssä käyvän tulisi kyetä esim.
-saamaan asuntolaina ja säästämään käsiraha kohtuullisessa ajassa.
-harrastamaan paria keskihintaista lajia
-elättämään yksi lapsi (kahden vanhemman perheessä varaa aina kahteen lapseen).
-syömään joskus ulkona (esim. 2krt/kk)
-tekemään noin. 300-500e lomareissun/ vuosi
-ostamaan 7 uutta vaatetta vuodessa
-yms.

Eli mukavaa peruselämää ilman rahastressiä. Nykyhintatasolla tähän riittää 2t kuukausipalkka.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   14.1.25 13:40:24

Toki huono-osaisuus helposti periytyy sukupolvelta toiselle kun se malli saadaan kotoa. MUTTA ei voi kyllä hyvällä tahdollakaan väittää, etteikö Suomen kaltaisissa maissa ole tehty jo todella hyvin saavutettavaksi koulutus ihan kaikille. Opiskelu on lähes ilmaista - miten voitte väittää että se ei ole omasta tahdosta kiinni??

Eli jos se huono-osaisen perheen lapsi tajuaa ajatella vähän pidemmälle ja HALUAA opiskella vaikka korkeakoulussa, niin sinne kyllä pääsee ilman mitään pappa betalar meininkiä. Eikö vaan?

Lähettäjä: öö 
Päivämäärä:   14.1.25 13:45:21

"Eli jos se huono-osaisen perheen lapsi tajuaa ajatella vähän pidemmälle ja HALUAA opiskella vaikka korkeakoulussa, niin sinne kyllä pääsee ilman mitään pappa betalar meininkiä. Eikö vaan?"

Jos on peruskoulun päättötodistus juuri ja juuri 6, niin jo lukion suorittaminen voi olla mahdottomuus. Saati korkeakoulut.

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   14.1.25 13:52:05

Mikään koulutus, kun ei takaa enää nykyään hyvää työtä tai edes työtä. Meillä juuri loppui yt-neuvottelut ja kenkää saavien joukossa oli niin amiksia kuin tohtoreita ja kaikkea siltä väliltä. Ja kun ikää alkaa tulla, niin mikään ei myöskään takaa sitä, että uutta työpaikkaa löytyy yhtään miltään alalta.

Lähettäjä: öö 
Päivämäärä:   14.1.25 13:58:03

https://yle.fi/a/74-20134039

No äkkiäkös tohtori älykkyydessään opiskelee ammatin, jossa on töitä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 14:00:13

"Sanotte ettei ole päätä opiskella. Se tarkoittaa mitä?
Oppia voi kerryttää niin monin eri tavoin, ei pelkästään lukemalla. Köyhyyteen jää, jollei halua sieltä pois nousta, syyttää kohtalostaan muita ja ohttaa kaikki tilaisuudet."

No kuule, esimerkiksi minä olen kyllä kerryttänyt oppia monista asioista. Olen esimerkiksi historiasta hyvin kiinnostunut, ja hankin siitä itsenäisesti tietoa. Mutta parantaako tämä tieto taloudellista asemaani? Ei paranna. Sellaiseen opin karruttamiseen, joka jollain lailla parantaisi asemaani työmarkkinoilla, ei minusta kuitenkaan ole. Se tarkoittaisi sellaisen tutkinnon opiskelua, johon minulla ei näiden oppimisvaikeuksien kanssa ole edellytyksiä. Sitä on yritetty, mutta mitään siitä ei ole tullut.

Syytänkö kohtalostani muita? No en. Eiväthän oppimisvaikeudet ole kenenkään syy. Eivät muiden, mutta eivät kyllä omanikaan. Ne ovat synnynnäisiä enkä saa niitä itseltäni pois. Aika paljon antaisin jos saisin. Olen eräänlainen väliinputoaja, minulla ei ole tarpeeksi päätä teoreettisiin opintoihin, mutta pahan hahmotushäiriön vuoksi en myöskään pärjää monessa käytännön työssä. Ja minähän kyllä olen työssä, mutta palkkaa siitä saa niin vähän että sillä eivät tämän palstan hyväosaiset edes nostaisi peffaansa tuolista. Muuhun minusta ei ole, ja minähän sain tältä samalta palstalta täystyrmäyksen kun tein aloituksen, jossa kyselin olisiko minulla mitään mahdollisuuksia saada jonkinlaista toimistotyötä kun alkaa kroppakin tässä reistailla. Minulle oltiin suorastaan vihaisia, että kuinka voin edes kuvitella sellaista saavani ja loukkaavaakin se on niitä parempia hakijoita kohtaan, että sellainen kuin minä kuvittelisin voivani tehdä sellaista työtä. Niin että eipä se taida ihan vain omasta halusta olla kiinni. Minä olen roskaa työmarkkinoilla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 14:19:54

"Eli jos se huono-osaisen perheen lapsi tajuaa ajatella vähän pidemmälle ja HALUAA opiskella vaikka korkeakoulussa, niin sinne kyllä pääsee ilman mitään pappa betalar meininkiä. Eikö vaan?"

Korkeakouluihin HAETAAN. Sinne valitaan parhaat opiskelijat. Sinne ei oteta kaikkia.

Kyvykkyys on yksi merkittävä etuoikeus, jota moni ei tajua. Se, että olet ulospäinsuuntautunut, itsevarma, rohkea, älykäs ja terve on todella suuri kilpailuetu. Eikä nämä ominaisuudet ole mitään omaa ansiota. Niiden avulla toki voi sitten itse rakentaa ja saavuttaa.

Mutta jos toinen on lievästi kehitysvammainen tai muuten yksinkertainen tai edes keskiverto, ujo, epäsosiaalinen, autismin kirjolla ja fyysisesti sairas, on lähtökohdat aivan toiset. Jos työhaastattelussa kertoo aidosti huonot puolesta. Jos ei osaa markkinoida hyviä puoliaan. Jos usein joutuu jäämään sairaslomalle kovien kipujen takia....

On selvää, että kaikille kaikki ei ole mahdollista.

Lähettäjä: Keskituloinen 
Päivämäärä:   14.1.25 14:20:00

Ei keskituloisellakaan ole yhtään enempää vapautta.
Fyysinen työ kuormittaa, ajatustyö kuormittaa, kokoajan itsensä kehittäminen kuluttaa.

Ei tuollaisia varakkaita kauheasti ole, jotka voivat vain harrastaa. Suurin osa tekee niskalimassa töitä, jotta varakas saa käärittyä voitot.

Ongelma on, että ihminen ei tyydy mihinkään elintasoon. Onhan lehdissäkin ollut juttua, ettei 8000e kuukausitulot riitä elämiseen. Kun yhteiskunta on perustettu kulutuksen ympärille, niin miten ihmeessä voisimme olla vapaita?

Lähettäjä: I 
Päivämäärä:   14.1.25 14:47:20

Se on juurikin asenteesta kiinni. Aloittaja paljasti negatiivisen asenteensa heti. Hyvin menestyneet ja varakkaat ihmiset ovat ahkeria ja työpäivät venyvät usein pitkiksi. Ei menestystä saavuteta ”harrastamalla työtä silloin tällöin”. Monesti varakkaiden lapsi oppii suhtautumisen työhön jo hyvin pienenä. Mikään työ ei ole p@skatyötä, kun siihen työhön suhtautuu oikealla tavalla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 14:53:41

"Ongelma on, että ihminen ei tyydy mihinkään elintasoon."

Minusta tämä on todella vähättelevää niitä kohtaan joilla on oikeasti taloudellisesti tiukkaa. Ja myös harhaista. Ihmisellä on perustarpeita: liikkua, syödä, saada lämmintä päälle ja kuulua ryhmään. On vähän eri kaliipperia se, että pitää olla uusin iPhone kuin että pitäisi olla joku puhelin, jolla voi hoitaa asiansa. On eri asia että pitää harrastaa ratsastusta kuin että pitäisi päästä salille, koska terveys prakaa muuten, mutta halvinkin salikorttikin on 30e/kk.

Kun joku sitten puhuu jälkimmäisten ongelmista, siitä miten elämä on vaikeaa, kun ei edes työssäkäyvänä ole varaa perusasioihin on halventavaa tulla keskusteluun että "joojoo, ei sitä ikinä mikään riitä, kyllä minäkin haluaisin ratsastaa". Jos ei ymmärrä mitä eroa näillä on ei ole älynlahjoilla siunattu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 14:56:13

"Mikään työ ei ole p@skatyötä, kun siihen työhön suhtautuu oikealla tavalla."

Vaikka siihen suhtautuisi kuinka kivasti, ei siitä enempää makseta. Mutta toki iloinen köyhä on kivempi katsella vai mitä ajat takaa?

Lähettäjä: q 
Päivämäärä:   14.1.25 14:56:24

Se, että olet ulospäinsuuntautunut, itsevarma, rohkea, älykäs ja terve on todella suuri kilpailuetu.

//

Melkein kaikki nämä ovat sellaisia ominaisuuksia, joita pystyy itse edistämään ja ne voi kaikki myös menettää. Ja jos onni myötä ne voi hankkia takaisin, työtä sekin vaatii.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   14.1.25 17:37:07

Vapaus. Minulle vapaus tarkoittaa sitä että elän ilman lainoja, mahdollisimman pienellä budjetilla. Täten töitä ei tarvitse ei raataa hullun lailla. Minulla on paaaaljon vapaa-aikaa. Hoidan puutarhaa, eläimiä, kuljen luonnossa. Minulle ovat jopa rikkaat kateellisia, arvatkaapa mistä? Siitä että ei ole vastuita ja taakkoja vaan saan oleskella ja tehdä itselleni mieluisia asioita.
Avain on se että minulle vapaus ei tarkoita paljon rahaa, tavaraa ja matkustelua, tuhlaamista.
Pienet asiat merkkaavat minulle, linnut lintulaudalla, pehmeät löylyt ulkosaunassa, aamupuuro hillosilmällä. Olen kiitollinen kaikesta.
Ei kiinnosta miten muut ihmiset juoksevat kullan ja kimalluksen perässä yrittäen tehdä kilpaa vaikutuksen toinen toisiinsa hankkimalla rojua ja roinaa ja mittaavat toistensa arvoa sillä montako kertaa on rampattu kanarialla.
Saan herätä omaan tahtiin, kukaan ei vaadi minulta mitään, saan käyttää päiväni ja aikani haluamallani tavalla. Opiskelen itsekseni uusia juttuja kotosalla.
On hiljaisuutta ja rauhaa.
Koen olevani vapaampi kuin 99% hyvin rahallisesti toimeentulevista. Ei ahdista yhtään vaikka rahallisesti olen köyhä. Kaikessa muussa mielessä olen todella rikas. Asun vuokralla ja mitään omaisuutta ei ole. Avainsana siinäkin hakeutua tarpeeksi syrjään niin asumiskustannukset ovat olemattomat.
Ei huolia ei murheita. Kunhan jotain leivänkänttyä löytyy pöydästä. Huvitukseksi riittää uskomaton luonto ympärillä josta löytää aina uutta ihmeteltävää jokaisena vuodenaikana. Saan kulkea valoisaan aikaan metsässä vuoden jokaisena päivänä, sekin suunnaton etuoikeus ja rikkaus versus hyvin toimeentuleva joka istuu toimistossa aamusta iltaan ja talviaikaan ei edes näe aurinkoa.
Tätä tarkoitan vapaudella, vaikka olenkin rahallisesti köyhä.

Lähettäjä: AO 
Päivämäärä:   14.1.25 17:51:08

Sulle se vapaus, tarkoittaa vapautta riistää. Ja mulle sä annat vapauden olla rahavallan orja!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 18:21:51

"Melkein kaikki nämä ovat sellaisia ominaisuuksia, joita pystyy itse edistämään ja ne voi kaikki myös menettää. Ja jos onni myötä ne voi hankkia takaisin, työtä sekin vaatii"

Mutta ei näitä tuosta vain oteta. Voi vaatia esim. vuosien terapiaa, joihin kaikilla ei edes kelan korvauksen jälkeenkään ole varaa. Ja se, että pystyy edistämään ei tarkoita, että olisi samalla viivalla tai voisi ikinä edes päästä samalle viivalle. Esimerkiksi kehitysvammainen voi kyllä kehittää älyään ja opiskella ja treenata, mutta silti hänen 40 vuoden harjoittelun tuloksensa voi olla samaa tasoa kuin toisen synnynnäinen taso teini-ikäisenä.

Joku toinen voi harjoitella ja kehittää itseään ja lopulta uskaltautua työhaastatteluihin, onnistua puhumaan vakaalla äänellä ja hallitsemaan ja rauhoittamaan kehoaan. Samaan aikaan se, jolla tuo taso on saavutettu kesätöitä hakiessa on jo supliikki työnhakija, joka vakuuttavasti osaa tuoda esiin osaamisensa.

Eli se, että taitoja voi kehittää, ei poista ongelmaa tai juuri edes vaikuta mihinkään, sillä samalla tavalla muut kehittyvät. Monessa tilanteessa henkilökohtaisella kehityksellä ei ole merkitystä, sillä ihmiset kilpailevat keskenään.

Lähettäjä: Kelo 
Päivämäärä:   14.1.25 20:38:52

"

Lähettäjä: Kelo 
Päivämäärä:   14.1.25 20:48:07

"Minua ei kiinnosta matkustelu. Ei ole koskaan kiinnostanut. Minulle vapaus tarkoittaa omia aikatauluja ja mielekästä tekemistä."

Jos tämä on vapauden määritelmä, ei Suomessa ole kovinkaan montaa vapaata ihmistä. Ja ne vähätkin taitavat löytyä enimmäkseen sieltä köyhien joukosta. Tässä taas näkee köyhän harhakuvat rikkaudesta, aivan kuin ne rahat vain taivaasta tipahtaisi. Jos AP olisi rikkaoden jälkeläinen, hän olisi kaikkea muuta kuin vapaa. Kyllä vanhemmat ja suku asettaisivat sellaiset odotukset opiskeluun ka työntekoon, ettei omista aikatauluista olisi tietoakaan.

Ihmettelen ylipäätään, miksi kuvitellaan, että raha toisi mukanaan enemmän vapauksia. Ehkä on rahaa tehdä enemmän vapaa-aikana, mutta toisaalta sitä vapaa-aikaa ei välttämättä juurikaan ole ja silloinkin työt ja muut velvoitteet kummittelevat mielessä. Matalapalkka työt ovat varmasti usein fyysisesti raskaista, mutta ei se keskituloinenkaan mitään tekemättä palkkaa saa. AP vastaa omasta tekemisestään, mutta jonkun tehtävä on vastata, että AP:lla on se vähäinenkin työ olemassa.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   14.1.25 20:59:01

Mitä te nyt selitätte jostain kehitysvammaisuudesta tai lukihäiriöstä? Niitä voi yhtä hyvin olla ihmisillä jotka syntyy kultalusikka suussa. Eikai se nyt ollut tän topan pointti. Onhan maailma sairaita ihmisiä täynnä ja se on selvä että mahdollisuudet on silloin rajalliset, mutta miten se liittyy johonkin tulotason eroihin?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 21:34:08

"Mitä te nyt selitätte jostain kehitysvammaisuudesta tai lukihäiriöstä? Niitä voi yhtä hyvin olla ihmisillä jotka syntyy kultalusikka suussa. "

Ihmisillä on eri lähtökohdat elämään. Ajatus siitä, että jokainen on oman onnensa seppä ja kaikki on mahdollista kaikille, lue vain parempi ammatti tms. ovat virheellisiä. Jokaisella ei ole samoja kykyjä esim. parantaa talouttaan. Ihan älystä alkaen.

Tietysti myös rikkaissa on eri tavoin sairaita ja vammaisia tai hitaita tms. He vain eivät samoin joudu kuulemaan noita fraaseja sillä voivat pärjätä muutoinkin. Esim. sijoitusten tuotot voivat olla merkittävä tulonlähde, vaikka taitoa, älyä tai terveyttä ei olisi.

Lähettäjä: Kotimutsi 
Päivämäärä:   14.1.25 21:37:06

Kaikki me olemme vapaita. Mutta siinä kohtaa kun aiot hyötyä toisten ihmisten tekemästä työstä joudut kantamaan osasi siitä nauttiaksesi. Ei muuta kun teltta käteen ja kokeilet millaista on elää ilman muita luonnon antimilla!

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   14.1.25 22:28:15

"Jo olisin varakkaasta perheestä, perustaisin jonkun pikkuyrityksen ja harrastelisin työntekoa sen verran, että voisin sanoa tekeväni töitä. Tai sitten harrastaisin päivät pitkät hevosia vanhempien rahoilla ja kutsuisin sitä työkseni."

-Kauanko ajattelet vanhempien hyysäävän aikuista lasta, joka ei osoita mitään mielenkiintoa omaisuuden hoitoon? Ei mikään suku pysy vauraana, jos lapset ajattelee noin. Jos omaisuutta on riittävästi tuotoilla elämiseen, niin se voi hyvinkin vaatia jo päivätyön verran huolehtimista. Jos huolehdit omasta toimeentulostasi itse, et ole yhtään sen vapaampi riippumatta mikä se tulotaso on.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 22:35:51

"Mitä te nyt selitätte jostain kehitysvammaisuudesta tai lukihäiriöstä? Niitä voi yhtä hyvin olla ihmisillä jotka syntyy kultalusikka suussa. Eikai se nyt ollut tän topan pointti. Onhan maailma sairaita ihmisiä täynnä ja se on selvä että mahdollisuudet on silloin rajalliset, mutta miten se liittyy johonkin tulotason eroihin?"

Siis niinkuin että miten erilaiset rajoitteet liittyvät tulotason eroihin? Kysytkö tosissasi? Ne liittyvät tulotason eroihin sillä tavalla, että ne rajoitteet tekevät vaikeammaksi tai kokonaan mahdottomaksi saavuttaa kunnollista tulotasoa. Esimerkiksi oppimisen vaikeudet usein tuomitsevat ihmisen elämänikäiseen köyhyyteen kun riittävän yksinkertaisia töitä, joita tällainen ihminen voisi tehdä, ei ole. Ja vaikka olisikin, niin asiallista palkkaa niistä ei saa.

Ja onhan selvää, että sen kultalusikka suussa syntyneen jollain lailla rajoitteisen asema on ihan erilainen kuin sellaisen rajoitteisen, jolla ei ole varakasta sukua elättämässä. Toki jos suku hylkää ihmisen niin silloinhan hänkin on tyhjän päällä, mutta jos suku pitää huolta niin tilanne on ihan eri kuin sillä, jolla ei ole sitä varakasta sukua.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   14.1.25 23:28:06

No miten olisi auttaminen iäkkäiden ihmisten palvelukodissa? Tuttu meni tällaiseen työkokeiluun, juuri hieman oppimisvaikeuksia muihin töihin. Kai siitä jotain maksetaankin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.25 01:11:56

Huomaa että täällä ei ole monellakaan käsitystä siitä, millaista voi olla kun köyhyyden ylisukupolviset ongelmat kasautuvat. Tai miten epätasa-arvoiselta se yhteiskunta voi näyttää eri kulmasta katsottuna. Ja miten eriarvoistava tämä meidän upea koulusysteemimme voi joskus olla.

En väitä etteikö Suomessa olisi maailman mittakaavassa ja teoriassa hyvät lähtökohdat jokaisella. Mutta ei se ole koko totuus.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.25 04:01:59

Mulla on sitä älliä sen verran että opiskelin amk-tutkinnon. Saan edelleen vain hanttihommia max 2k brutolla. Eli turhaa oli sekin ponnistus opintolainoineen. Ei kaikille riitä niitä hyviä hommia ja palkkoja.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   15.1.25 08:02:12

Moni tähän keskusteluun osallistuva on tietysti jo egoaan ja itsetuntoaan suojellakseen päättänyt, miten asia on - eli että he eivät voi millekään mitään vaan ovat 'tuomittuja' osaansa - mutta vastaan silti.

Itselläni on korkea koulutus. En ole erityisen älykäs, mutta olen tehnyt sen koulutuksen eteen töitä. Päntännyt siis hiki hatussa. Silti ei ole rahaa alkanut virrata ovista ja ikkunoista, enkä ole edes koulutustani vastaavassa työssä. Mitä olen siis tehnyt? No töitä. Eikä se muuten tarkoita, että juuri ja juuri hikiset 8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa marttyyrin kruunu otsalla, vaan teen normaalisti töitä seitsemänä päivänä viikossa. Noin kymmenen vuoden päästä asiani ovat tällä tahdilla jo ihan mukavasti. :)

Yksi tuttuni tienaa huonoina kuukausina noin 3000 euroa ja hyvinä noin 6000 euroa. Hän on työssä, johon pääsee peruskoulupohjalta. Ai niin, mutta se on sitten muuten työ, jossa on urakkapalkka, eli täytyy oikeasti tehdä jotain, jos aikoo päästä tuohon palkkaan. ;)

Rikkain tuntemani ihminen on korkeasti kouluttamaton yrittäjä. Hän on koonnut omaisuutensa pitkän linjan kautta eli aloittanut pitämällä pientä 'kioskia' ja edennyt siitä askel kerrallaan oman visionsa ja rohkeutensa ansiosta. Rohkeus on tarkoittanut sitä, että on tarvittaessa täytynyt uskaltaa riskeerata ihan kaikki siihen mennessä saavutettu, jotta on esim. saatu lainaa toiminnan kehittämiseksi.

Se, ettei ole syntynyt rikkaaksi tai edes hyvään ja tasapainoiseen perheeseen, ei vielä estä menestystä. Sekään, ettei satu olemaan kaikkein älykkäin ja lahjakkain, ei estä menestystä. Sitten vasta menee vaikeaksi, jos on niin tyhmä, ettei osaa mitään muuta kuin valittaa. Ja jos ei ole ns. kauhalla annettu, niin kaikkein vaikein juttu on se, jos on vielä laiskakin. :)

Lähettäjä: Liisa 
Päivämäärä:   15.1.25 08:30:32

"Huomaa että täällä ei ole monellakaan käsitystä siitä, millaista voi olla kun köyhyyden ylisukupolviset ongelmat kasautuvat"

Joo ei todellakaan ole käsitystä. En ole koskaan ymmärtänyt tätä ajatusta, kuulostaa lähinnä urhiutumiselta. Niitä ylisulkupolvisia ongelmia voi olla ihan kenellä tahansa. Itse olen todella köyhästä perheestä, ei ollut perheellä varaa mihinkään harrastuksiin eikä edes uusiin vaatteisiin. Kaikki oli aina käytettyä jos jotain oli. Ruokaa ei voinut syödä niin paljon kuin halusi vain sen verran kuin sitä riitti.
Se mitä meillä oli, oli kurinalainen kasvatus. Opetettiin, ettei mikään tule ilmaiseksi. Nykyään mulla on yliopistokoulutus ja hyvä työ, joka tosin vie päivästä vähän enemmän kun sen perus 8 h. Helpommalla olisin varmasti päässyt jos olisin opiskellut duunariammatin niin kuin perheen oletus oli.

Mun mies on kotoisin ylemmästä keskiluokasta. Heillä oli ihan kaikkea materiaalisella tasolla, mutta sen lisäksi perheessä oli alkoholiongelmaa ja siihen päälle mielenterveysongelmia, mikä teki kotielämästä todella volatiilia. Mies sai rahan lisäksi perinnöksi traumat väkivallasta ja yleisestä turvattomuudesta. Koulut jäi käymättä ja oli vähällä päätyä katuojaan ja vankilaan.
Hyvällä tuurilla pääsi normaalielämään kiinni. Rahat on haihtuneet siinä matkalla taivaan tuuliin.

Vapautta ei ole oikeasti yhtään kellään. Ne kadehditut rikkaatkin ovat sidottuja siihen suvun omaisuuteen, harva saa tehdä itsenäisiä päätöksiä sen suhteen. Senkin olen nähnyt vierestä.

Lähettäjä: Minerva 
Päivämäärä:   15.1.25 09:34:25

***: Toisaalta rikkaimmalla tuntemallasi ihmisellä on ollut myös paljon onnea matkassa, riskit eivät ole realisoituneet ja riskinotto on kannattanut. Olisi voinut käydä myös toisin, jolloin sama ihminen olisi nyt köyhä kuin kirkonrotta. Pitäisitkö hänelle silloin motivaatiopuheen rohkeuden ja vision merkityksestä?

Elämässä asiat ovat joskus pienestä kiinni.

(Mainittakoon, että olen itse ns. hyväosainen, ylempään keskiluokkaan kuuluva mukavasti elelevä korkeakoulutettu. En silti oleta, että kaikki hyvä, jota elämässäni on, olisi puhtaasti omilla ansioillani saavutettua.)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.25 09:35:08

Suosittelen aloittajaa opettelemaan rahankäyttöä. Pienilläkin tuloilla voi saavuttaa ison omaisuuden, jos osaa laittaa rahan tekemään töitä puolestaan ja on valmis siihen, että menot ovat todella pienet.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.25 09:42:24

Onko omaishoitaja vapaa?

Ei mun mielestä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.25 09:44:12

*** : Niin, oikeastaan kyllä huomaa, että et ole ihan hirveän älykäs, koska jos olisit, nion et viisastelisi täällä korkeakoulututkinnoista kun on ollut puhe mm. ihmisistä, joilla on erilaisia isoja oppimisvaikeuksia (esimerkiksi laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat käytännössä lievää kehitysvammaisuutta ja siinä ei ihminen opiskele korkeakoulussa yhtään millään asenteella). Oikein älykäs ei myöskään halveksisi ja pilkkaisi tavallista kunniallista työtä tekeviä ihmisiä ja heidän työtään, ilman niitä sinun mielestäsi ei yhtään mitään kahdeksan tuntia päivässä puurtavia suorittavan työn tekijöitä et sinäkään nyt pystyisi siinä takomaan veetuiluhymiöitä ht-nettiin. Moni laiskana pitämäsi köyhä myös tekee seitsemänä päivänä viikossa töitä, myös Suomessa on yleistynyt se, että ihmiset joutuvat tekemään useampaa työtä pärjätäkseen.

Niitä töitä, joihin pääsee peruskoulupohjalta ja joissa tienaa hyvin, ei ole paljon, tiedät sen kyllä itsekin ja niihin on sen verran paljon hakijoita, että niihin tuskin otetaan ihmisiä, joilla on työntekoon vaikuttavia rajoitteita, nythän puhuttiin nimenomaan siitä, että kaikkia ominaisuuksiaan ei voi vain omalla asenteellaan kehittää hyviksi tai edes normaaleiksi. Kannattaa myös muistaa, että se, että jotakin työtä voi tehdä peruskoulupohjalta, ei tarkoita, että se ei vaatisi työntekijältä esimerkiksi normaalia terveydentilaa. Jos ihmisellä ei terveydellisistä tai kognitiivisiin kykyihin liittyvistä syistä ole edellyksiä tehdä tiettyjä asioita tai oppia tiettyjä taitoja (tällainen voi olla vaikka ajortin hankkiminen) niin moni sellainenkin työ, johon ei välttämättä vaadita koulutusta, putoaa pois listalta. Yritän tässä nyt herätellä kaltaistasi ihmistä huomaamaan, että meillä on ihan oikeasti ei aivan pieni joukko ihmisiä, joilla on aivan todellisia rajoitteita sille, mitä työtä he kykenevät tekemään eikä niitä rajoitteita poista mikään oikea asenne ja lässynlää. Nyt ei puhuta mistään "ei oikein lukeminen ole minun juttu" -ihmisistä, vaan aivan todellisista rajoitteista.

Mitä tulee yrittämiseen, niin tuolla puheellasihan oikeastaan juuri todistat sen pointin, jota moni on täällä yrittänyt selittää. Yrittäminen on riski, siihen vaikuttaa ihan pelkkä tuurikin, ja menestystarinoita kohden on vaikka kuinka paljon niitä, joissa ihmiselle ei ole jäänyt yrittämisestä muuta kuin velat, joista hän ei selviä ikinä. Ovatko nämä kaikki menestyksen vastakohdan kokeneet laiskoja, huonolla asenteella varustettuja? Tuskin sinäkään olet sitä mieltä, että ovat. Kaikki eivät vain pääse siihen menestykseen, joillekin käy aina huonosti kun lähdetään yrittäjiksi. Ja koska yrittäminen on riski, niin silloin sitä ei voi ainakaan suositella kenelle tahansa. Olen aika varma, että te, jotka joka köyhälle yrittämistä pakottavat, syyllistätte ihmistä aika rankasti sitten jos sillä köyhällä menee kaikki pieleen. Mitäs meni ottamaan niin tyhmiä riskejä. :) :) :) vaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.25 09:45:30

”Pitäisi määritellä työssäkäyvän henkilön minimitoimeentulo kokonaisuutena. Mielestäni työssä käyvän tulisi kyetä esim.
-saamaan asuntolaina ja säästämään käsiraha kohtuullisessa ajassa.
-harrastamaan paria keskihintaista lajia
-elättämään yksi lapsi (kahden vanhemman perheessä varaa aina kahteen lapseen).
-syömään joskus ulkona (esim. 2krt/kk)
-tekemään noin. 300-500e lomareissun/ vuosi
-ostamaan 7 uutta vaatetta vuodessa”

No mutta ei hätää, näistä on tehty paljon tutkimuksia. Löytyy esimerkiksi kun lähtee googlettamaan viitebudjetti. Tässä esimerkki (poista väli)
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/
87ceef5a-0593-4669-97c3-9807ce9116e1/content

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   15.1.25 09:48:46

"Toisaalta rikkaimmalla tuntemallasi ihmisellä on ollut myös paljon onnea matkassa, riskit eivät ole realisoituneet ja riskinotto on kannattanut. Olisi voinut käydä myös toisin, jolloin sama ihminen olisi nyt köyhä kuin kirkonrotta. Pitäisitkö hänelle silloin motivaatiopuheen rohkeuden ja vision merkityksestä?"

En, koska hän ei tarvitsisi sitä, vaan hänet tuntien hän olisi jo täyttä päätä yrittämässä uutta nousua, ihan ilman kenenkään puheitakin. :) Ei tällä ihmisellä muutenkaan homma ole mennyt tasaisen nousujohteisesti vaan vastoinkäymisiäkin on kyllä ollut.

En silti kiistä onnen ja sattuman merkitystä. Totta kai niillä on väliä. Vaikka kuinka yrittäisi, voi silti epäonnistua - mutta toisaalta, jos ei edes yritä kunnolla, silloin ei varmasti onnistu. Lisäksi tehokkain tapa minimoida huonon tuurin vaikutus elämässä on juuri se, että yrittää vain mennä sitkeästi eteenpäin. Turpiin voi tulla ja melko varmasti joskus tuleekin, mutta jos ei jää tuleen makaamaan vaan yrittää sitkeästi päästä eteenpäin, todennäköisyys on sen puolella, että lopulta asiat ovat vähintään kohtuullisen hyvin.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   15.1.25 10:00:56

Onko omaishoitaja vapaa?

Ei mun mielestä.

Ei ole, se vaatii todella suurta sitoutumista.Et voi lähteä yks kaks lomalle jos olet vastuussa toisesta ihmisestä ellet järjestä siksi aikaa hoitoa.

Se voi olla kokoaikaista työtä viikossa jos esimerkiksi iäkkään ihmisen luona pitää käydä kolmesti päivässä. Ja omaishoidon korvaus ei ole suuri. Monen tekevät tätä työnsä ohessa.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   15.1.25 10:15:50

.: Teit nyt aika paljon oletuksia tekstistäni ja luit sieltä sellaistakin, mitä siellä ei ollut. :)

Ensinnäkin minä en todellakaan halveksi enkä pilkkaa tavallista työtä tekeviä ihmisiä. Esimerkiksi mainitsemani urakkapalkalla töitä tekevä henkilö on juuri sellainen 'saappaat ravassa' -duunari - jota en kyllä halveksi yhtään vaan päinvastoin kunnioitan sitä, että hän on oikeasti valmis tekemään töitä. Omakaan työni ei todellakaan ole mitään huippuhienoa ns. parempaa työtä. Eli sen halveksunnan ja pilkan keksit kyllä itse.

Jos minä johonkin suhtauduin aavistuksen pilkallisesti, niin siihen, että moni pitää sitä, että ylipäätään käy töissä ja tekee työnsä, jonain erityisenä ahkeruutena, jonka pohjalta paasataan siitä, ettei tässä kyllä ahkeruudella pääse mihinkään. Oikeastihan ahkeruus vasta alkaa siitä. Ahkeruus on juuri sitä, että otetaan lisää hommia, haetaan mahdollisuutta tienata edes vähän paremmin (esim. juuri sillä urakkapalkatulla hanttihommalla), ollaan valmiita muuttamaan työn perässä jne. Nämä ovat ahkeruutta.

En minä ainakaan yritä pakottaa köyhiä tai ketään muitakaan yrittäjyyteen, mutta olen sitä mieltä, että jos ei ole valmis ottamaan yrittäjyyden riskiä, silloin täytyy myös hyväksyä se, ettei voi saada kaikkea samaa kuin ne, jotka ovat sen riskin (tai muita vastaavia riskejä) valmiita ottamaan. Eikä voi loputtomasti syyttää tilanteestaan vain kaikkia muita.

Mitä tulee sairauksiin, vammoihin yms, jos luet ensimmäisen tekstini tarkkaan, niin luettelin siinä asioita, jotka eivät ole este menestykselle. Mainittiinko siellä kehitysvammaisuus, vaikeat sairaudet tms? Jos ei, miksi kuvittelet, etten minä tiedä, että nämä asiat voisivat olla aito este esimerkiksi työuralla etenemiselle? Tai miksi varsinkaan kuvittelet, että tekstini oli kirjoitettu juuri näille ihmisille ja vielä vttuilutarkoituksessa?

On lähinnä kaksi harhakäsitystä, joihin haluan puuttua: Ensimmäinen on tosiaan se, että se on valtavaa ahkeruutta, kun ylipäätään käy töissä. Ei se ole, eikä siltä pohjalta voi vielä kuvitella eikä sanoa, että kun tällä ei oma asema parane, niin ei se voi millään parantuakaan. Toinen harhakäsitys on se, että niille, joilla menee paremmin, asiat ovat olleet helpompia kuin itselle ja tulleet jotenkin tarjottimella. Joillekin ehkä onkin, mutta kyllä oikeasti hyvin suuri osa menestyneistä ihmisistä on menestynyt juuri siksi, että he ovat puskeneet eteenpäin myös silloin, kun se ei tosiaankaan ole ollut helppoa.

Parempaa päivää sinullekin! :) (Ja se ei ole vttuiluhymiö.)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.25 10:16:28

Mitä se vapaus on? Onko vapaa, kun paiskii töitä ja saa hyvin rahaa? Onko vapaa, kun on työtön eikä tarvitse töissä käydä, mutta ei ole rahaa? Vai pitääkö olla niin rikas, ettei tarvitse töitä tehdä, jotta olisi vapaa?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.25 10:43:54

*** : Syytät minua nyt sellaisesta, mitä harjoitit itse, toisten teksteistä sellaisen lukemisesta, jota niissä ei ole. Kukaan täällä ei ole ylentänyt itseään joksikin erityisen ahkeraksi sen vuoksi, että käy töissä. Sinä sen sijaan olet kirjoittanut hyvinkin vähättelevästi siitä, että ihminen tekee "vain" 8 tuntia päivässä tavallista työtä. Ei se ole erityistä ahkeruutta muttei myöskään laiskuutta eikä kenenkään tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä että tekee normaalia työpäivää. Sen sijaan on kyllä oikein ymmärrettävää tuntea katkeruutta siitä, että tekee normaalia työpäivää ja tekee työnsä kunnolla, mutta elää silti köyhyysrajalla. Ei ole kohtuuton vaatimus, että ihmisen pitäisi saada kokopäivätyöstä sellainen palkka että elämä on muutakin kuin pelkkää selviytymistä. Jos ei tavallisesta viitenä päivänä viikossa tehdystä työstä saa mitään marttyyrinkruunua, niin ei saa kyllä siitäkään, että tekee enemmän ja haukkuu samalla muut työntekijät laiskoiksi.

Jos puhutaan vielä ahkeruudesta, niin kannattaa myös muistaa, että ahkeruutta ei määritä se millaiseen työhön ihminen pystyy, vaan se, kuinka paljon hän on valmis ponnistelemaan niissä rajoissa, joihin hänellä on edellytykset. Jos olet tehnyt kovasti työtä korkeakoulututkintosi eteen, niin hyvä. Saat olla siitä saavutuksestasi ylpeä. Kuitenkin se vaikkapa oppimisvaikeuksista kärsivä, joka on juuri ja juuri päässyt peruskoulusta läpi tai saanut tehtyä helpotetun tutkinnon erityisammattikoulusta tai päässyt pitkän yrittämisen jälkeen osa-aikaiseen työhön kaupan hyllyttäjäksi voi ola aivan yhtä ahkera tai jopa ahkerampi kuin sinä: ne asiat, jotka sinulle eivät olisi vaatineet isoa ponnistusta ovat voineet vaatia todella ison ponnistuksen häneltä. Hän on voinut tehdä niiden eteen aivan yhtä suuren tai suuremman työmäärän kuin sinä korkeakoulututkintosi eteen.

Tätä piti vielä kommentoida "Oikeastihan ahkeruus vasta alkaa siitä. Ahkeruus on juuri sitä, että otetaan lisää hommia, haetaan mahdollisuutta tienata edes vähän paremmin (esim. juuri sillä urakkapalkatulla hanttihommalla), ollaan valmiita muuttamaan työn perässä jne. Nämä ovat ahkeruutta."

Kuvitteletko, että moni ei jo tekisi näin? Kuten kirjoitin, meillä on Suomessakin jo useita ihmisiä, joilla on esimerkiksi useampi työ, mutta silti heillä on taloudellisesti vaikeaa. Amerikassa on ihan tavallista, että ihminen tekee kahta tai kolmea työtä. Ja asuu silti jossain trailer parkissa. Onko siis ahkeruus tuonut heille hyvinvointia?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.1.25 10:58:49

Suomalsisessa yhteiskunnassa toimii mahdollisuuksien tasa-arvo

Lähettäjä: sam 
Päivämäärä:   15.1.25 12:44:16

Kolmipisteen kirjoitus ylempänä resonoi täällä vahvasti :)

Taloudellinen vapaus oman elämäntavan vaatimattomuuden kautta, omavaraisuus, henkinen tasapaino, terveys, vapaus yhteiskunnallisesta tai "vertais"paineesta, vapaus keskittyä asioihin, joihin voi 100% vaikuttaa ja joita pitää tärkeinä.

Mulle vapaus on tehdä töitä omilla ehdoilla sen verran, että pärjään omassa elämässäni omien valintojeni kanssa. Elämäntapani on aika fyysinen ja teen paljon täyttääkseni itse sellaisia tarpeita, joita moni muu hankkii ostamalla palkalla, jonka eteen tekee ensin työtä: lämpö- polttopuut, ruoka- viljeleminen ja kasvattaminen, kalastus, metsästys, keräily, vaatteet, tarvikkeet- ompeleminen, neulominen, kutominen, rakentaminen, korjaaminen, peseytyminen - saunan ja pesuveden lämmittäminen jne.

Olen huomannut, että perustarpeiden täyttäminen itse luo minulle perustavanlaatuista tyytyväisyyttä, ylpeyttä, rauhaa ja vapautta. Elämällä ja tekemisillä on tarkoitus ja merkitys. Asiayhteydet on niin välittömiä, että jos et "jaksa" hakea puita ja tehdä tulia, palelee ja jää kahvit keittämättä ja peseytymättä. Mutta olen täysin vapaa toimimaan niinkin ;)