Lähettäjä: ...
Päivämäärä: 13.1.25 09:06:05
Haukkukaa ja lytätkää vaan. Olen sen ansainnut.
Parisuhteeni on muuten onnellinen, mutta riitatilanteissa käyttäydymme molemmat toksisesti. Nyt minä vein asiat pidemmälle kuin koskaan ennen ja kävin mieheen käsiksi.
Minulla on pahoja uniongelmia ja vaikeuksia nukahtaa jos toinen on vieressä valveilla esim. kännykällä. Tästä on monesti puhuttu. Kello alkoi olla yli 00 ja olin väsynyt, mies ei laittanut kännykkää pyynnöistä huolimatta pois. Kilahdin. Haukuin miehen k*sipääksi ja heitin jotain vaatteita häntä päin kun puin päälle että menisin itse vierasmajaan nukkumaan kun en pystynyt omassa sängyssä nukkumaan. Kun olin portaissa, mies heitti minua jollain vaatteilla ja kovaa tyynyllä kun olin päässyt portaat alas. Portaat ovat todella jyrkät ja itse koin että olisi ollut iso riski että kaadun niissä kun mua päin heitellään asioita.
Tästähän sitten raivostuin kunnolla, kapusin takaisin ylös ja aloin hakata käsilläni (kämmenillä) miehen jalkoja kun hän makasi sängyssä. Mies potkaisi minua ja tönäisi tässä yhteydessä, mutta kai vain saadakseen minut pois päältään.
Välittömästi tämän purkauksen jälkeen hajosin lohduttomaan itkuun kun tajusin miten pitkälle olin mennyt. Mitkään anteeksipyynnöt eivät tietenkään enää auttaneet, mies paineli vierasmajaan nukkumaan. Soitin vielä perään ja pyytelin anteeksi mutta hän sanoi ettei halua kuulla ääntäni tai nähdä naamaani nyt.
En tiedä mitä tehdä. Olen pettynyt itseeni että kävin tällä tavalla rakkaaseen ihmiseen käsiksi. En halua erota, suhteemme on hyvä ja mies on minulle tosi tärkeä. Olen muuten onnellinen. Tapahtumia edelsi ihanasti sujunut yhteinen viikonloppu. En ymmärrä miten kilahdin tällä tavalla yhtäkkiä, varmaan väsymys liittyi asiaan jotenkin.
Haluaisin hakea apua mutta en uskalla koska pelkään lastensuojeluilmoitusta. Lapsi oli nukkumassa kun tämä kaikki tapahtui. Lastensuojelussa on tuttujani paljon töissä ja olisi nöyryyttävää että he tietäisivät tästä kaikesta.
Tilanteessa en ajatellut missään määrin rationaalisesti vaan toimin täysin tunteen vallassa. En muuten ikinä haluaisi satuttaa puolisoani. Pelkään itseäni ja sitä voiko tämä toistua.
Mitä minun pitäisi tehdä?
|