Lähettäjä: Nti 
Päivämäärä:   12.1.25 17:40:12

Mikä on paras ratkaisu? Toimiiko, jos vanhemmat asuu kilsan päässä toisistaan ja lapset on missä haluavat? Lapset 10- 14 vuotiaita. Hyviä ja huo oja puolia?

Lähettäjä: Mina 
Päivämäärä:   12.1.25 18:01:11

Ero on lapsille iso stressaava asia. Voi olla lisästressiä aiheuttava asia, jos viikkorytmi ja säännöt eivät ole selkeitä. Ajatus pohjalla varmasti hyvää tarkoittava, mutta ainakin alkuun olisi hyvä olla jokin selvä kuvio, jotta lasten arkirutiinit pääsisivät syntymään eivätkä joutuisi itse olemaan vastuussa siitä, missä milloinkin ovat. Tuo voi synnyttää myös ahdistusta lapsissa, pelkoa että toinen vanhempi pahoittaa mielensä, jos olenkin tänään toisella tai jos olen enemmän isän kuin äidin luona. Myös vanhemmat hyötyvät rutiineista, varsinkin jos lapsilla on harrastuksia mihin vanhempien pitää osallistua esim. kuskaamisen merkeissä. Vanhemmat sopivat säännöistä yhdessä ja miettivät, mikä on lapsille helpointa ja paras ratkaisu. Älkää säkyttäkö lapsille liikaa vastuuta. Ja ihan kaikki sopimukset paperille lastenvalvojalla, hyvinkin sujunut ero voi yhtäkkiä ottaa ennen ihan järkevän exän kohdalla täysin uuden suunnan ja sitten niistä asioista tulee vaikeita, jos ei ole mitään mustaa valkoisella. Been there done that. Oman lapseni isä ylpeili aina sillä, miten lapset ovat tärkeintä maailmassa hänelle. Jännästi se sitten unohtui, eikä osallistunut lasten arkeen mitenkään eron jälkeen. Sanoi jopa ääneen, että nykyinen kumppani menee nyt lasten edelle ja se on kyllä käynyt selväksi vuosien aikana. Ei samaksi ihmiseksi enää uskoisi.

Lähettäjä: ....... 
Päivämäärä:   12.1.25 18:08:07

Mielestäni tuo olisi juuri paras ratkaisu. Mutta kuitenkin niin, että kumpikin vanhempi on vuorollaan, esim. vuoroviikkoina vastuussa lapsista, jotta ei käy niin, että kummassakaan kotona ei vaikka vanhempi ole paikalla tai ei ole tehty ruokaa tai lapset saattavat huinia missä tahansa, kun molemmat olettavat heidän olevan toisen luona.

Minusta on hirveä ajatus, että lapsi ei saisi käydä toisessa kodissaan toisen vanhemman viikolla. Ruuan syömiset ja nukkumiset voisi ehkä kuitenkin pääsääntöisesti olla selkeästi määritelty. Tämä helpottaisi vanhempien oman elämän suunnittelua.

Toinen hyvä ratkaisu on mielestäni se, että lapsilla on yksi vakituinen koti, mutta tapaavat useasti toista vanhempaa ja ovat joka toinen viikonloppu hänen luonaan kokonaan.

Lähettäjä: Hei 
Päivämäärä:   12.1.25 18:24:03

Viikko-viikko erittäin toimiva ratkaisu. Tietenkin halutessaan saa tavata vanhempaa vaikkei oma vko olekkaan.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   12.1.25 18:32:53

Komppaan Minaa. Kyllä lasten hoitopäivät pitää olla selkeästi sovittu eikä lapsilla voi olla vastuu siitä, missä ovat.

Ja kiistän myös vähän nääkemystä siitä, että olisi hirveää ettei saa käydä toisen vanhemman luona. Pikemminkin näkisin asian niin, että isäviikolla SAA olla isän kanssa ja äiti viikolla SAA olla ädiin kanssa. Lapsen ei tarvitse ottaa stressiä siitä, pitäisikö hänen käydä nyt moikkaamassa toista vanhempaa.
Helposti se, että jatkuvasti kyläillään sen toisen vanhemman luona, rikkoo sitä arkea. Isän luona on siivouspäivä ja sen voi skipata sillä että ”on pakko nähdä äitiä kun kauhea ikävä” ja isän luokse on kamala ikävä kun äidillä onkin pahaa ruokaa. Tässä voidaan äkkiä mennä siihen, että lapsi on siellä missä on kivempaa tai kokee syyllisyyden tunteita.

Eli lähtisin siitä, että toisen vanhemman viikoilla ei edes kyläillä, ellei ole jotain erityistä syytä, esim pitää hakea joku tavara. Varsinkin alkuvaiheessa pitäisin rajat tiukempana, jotta rutiinit muodostuu, myöhemmin sitten voi olla rennompaakin, jos kummassakin kodissa arki sujui.

Soittaa toki voi, jos on ikävä tai on jotain asiaa toiselle vanhemmalle.

Ja tämä selkeys helpottaa vanhempia. Vanhemmat ei tarvitse esimerkiksi kokea syyllisyyttä, jos lapsettomalla viikolla haluaakin olla melkein koko viikon yökylässä uuden kumppanin luona eikä halua vielä kertoa kumppanista muille tai muuten haluaa juosta omilla menoilla mistä ei ehkä halua raportoida lapsille ja exälle.

Jos lapset vapaasti kyläilee jatkuvasti, pitäisi omista menoista raportoida tarkemmin ja lapset saattavat kokea hylkäämisen tunteita jos vanhempi sanoo, ettei kyläily nyt sovikaan.

Lähettäjä: Ripa 
Päivämäärä:   12.1.25 18:51:18

Työskentelen eroperheiden kanssa ja ehkä paras näkemäni ratkaisu on ollut se että lapset asuu pääsääntöisesti toisen vanhemman luona ja viettävät aikaa toisen kanssa.

Eräässä perheessä lapset ja äiti jäivät omakotitaloon ja isä muutti lähelle rivitaloon. Lasten arki oli äidin luona, mutta isä oli aktiivisesti mukana arjessa. Vei harrastuksiin, pyysi lapsia luokseen syömään, teki loma reissuja ja lapset oli usein arki iltoinakin isän luona. Vanhemmilla oli myös hyvät välit ja tekivät porukalla asioita. Tässä kuviossa lapsilta jäi se turha jatkuva muuttaminen ja tavaroiden raahaaminen pois ja molemmat vanhemmat oli jatkuvasti osa arkea. Toki vaatii sen että vanhempien välit on ok.