Lähettäjä: .
Päivämäärä: 10.1.25 17:02:28
Ei sun ole mikään pakko muuttaa yhteen. Jos sä tarvit paljon omaa tilaa ja rauhaa, ja mies on tyyliä perskärpänen, niin voin nyt jo sanoa, ettei yhdessä asuminen tule onnistumaan.
Tai ei siitä missään tapauksessa ainakaan helppoa tule. Teidän molempien pitää osata joustaa toisen tarpeiden mukaan, eikä vain niin että sinä joustat ja mies elää kuten tähänkin asti. Koska sua ahdistaa jo nyt, ehkäpä alitajuntasi yrittää viestiä, että yhdessä asuessa et tule saamaan niin paljon tilaa kuin tarvit.
Tänä päivänä voi pari olla pari, vaikka asuukin erillään. Vaikka menisitte naimisiin asti, teidän ei ole pakko asua yhdessä. Te itse määrittelette asumisjärjestelynne ja sen pitää olla sellainen, ettei se aiheuta kummallekaan ahdistusta tai mielipahaa.
"Toisaalta aika ristiriitaista, että sinulla olisi kova tarve viettää todella paljon aikaa äidin ja isän helmoissa ja sisarusten kanssa, mutta toisaalta sanot tarvitsevasi paljon omaa tilaa ja rauhaa. Eli heidän kanssaan viihdyt paljonkin, miehen kanssa et niin paljon?"
Useimmiten oma lapsuuden perhe tuntee sut läpikotaisin ja tietää, minkälaista rauhaa tarvit. Kukaan ei tule väkisin juttelemaan tai ihmettelemään, miksi murjotat, kun oikeasti vaan haluat olla ihan hiljaa. Jos pyytää saada olla omissa oloissaan, perhe todennäköisesti ymmärtää, siinä missä kumppani vetää koko hernepellon nenään. Etenkään sosiaalisempi tai menevämpi kumppani ei tätä useinkaan ymmärrä, mikä aiheuttaa kahnauksia ja jopa riitoja.
|