Lähettäjä: Juteltu/kirjoitelt
Päivämäärä: 9.1.25 23:38:09
Mitäs on sennut mieltä?
Tinderissä tapasin miehen lokakuussa-24, aloiteltiin kirjoittelemalla (tietty) ja viikon kohdalla (viimeistään) siirryttiin whatsappiin ja puheluihin.
Mulla on ollut tässä välissä leikkaus ja hän on ollut vaivojansa takia (aah tätä keski-ikäisten ja sitä vanhempien ihmisten onnea !) rankalla lääkekuurilla ja jokseenkin taju kankaalla, eikä olla päästy näkemään.
Meillä juttu luistaa ja on hauskaa. Ja koska meillä tosisennuilla (tätä ei varmaan parikymppiset jos vielä kolmekymppisetkään) eivät voi ymmärtää, mutta koska asioista puhutaan suoraan eikä mitään pelejä pelata, niin kaikesta on puhuttu ja hän on sanoa pamauttanut, että mehän mennään naimisiin :)
Näin taas viimeyönä unta hänestä.
Hassua on, ettei tämä mies ole ulkonäöltään lainkaan ”mun mies” (siis mua ei enää mies valloita ulkonäöllään, niinkuin nuorena ”riitti”, vaan täytyy olla sydäntä ja tunnetta, hauskaa ja helppoa yhdessä, ulkonäöllä on tottakai myös väliä, en sitä kiellä, mutta tässä tapauksessa on jännä huomata, ettei tosiaankaan sillä ulkonäöllä ole mitään merkitystä!!
Arvaa vain jännittääkö, että kun vihdoin ensiviikolla meidän pitäisi vihdoin nähdä, että apua jos ei olekaan livenä yhtään kipinää?!? Se olisi kamalaa, kun on toiseen jo ihastunut. Ajatuksia?
|