Lähettäjä: ...
Päivämäärä: 8.1.25 17:57:47
"Lähettäjä: -
Päivämäärä: 7.1.25 23:22:17
Olen viivytellyt, kun sanottiin ettei sitä tehdä nukutuksessa tai edes kunnon mömmöissä. Sen lisäksi en halua perärööriäni kaikille näyttää eli haluaisin samaa sukupuolta olevan lääkärin, jolloin olisi helpompaa. Tätä ei voitu luvata eli en ole mennyt.
Välillä pönttö on kuin teurastamisen jäljiltä, välillä monta viikkoa ettei näy mitään."
Minua ahdisti toimenpide myös, etenkin kun vuosia aiemmin tehtyä gastroskopia oli tehty malliin ongelmista ja paniikkikohtauksesta piittaamatta ja hoitajat kiinni pidellen... kun sitten ikävät toimenpidemuistot päässä pyörien ahdistuneena ja itku silmässä odottelin kolonoskopiavuoroa, hoitaja otti minusta kopin, laitettiin kanyyli käteen ja rauhoittavaa jo ennen toimenpidettä. Toimenpidepöydälle päästyäni laitettiin vielä lisää ja olin ihan omissa maailmoissani, hyvä kun en pudonnut pöydältä kun piti vaihtaa asentoa. Siellä ei persausta pahemmin esitellä, pitää saada vaan tähystin oikeasta reiästä sisään, sitten sammuu valot että lääkäri näkee näytöt hyvin ja muuta hänellä ei ole aikaa tuijottaa. Jos mutkissa eteneminen teki kipeää, välittömästi hoitaja lykkäsi kipulääkettä suoneen ennen jatkamista, ei tarvinnut kärsiä.
Tyhjennyslitkun juominen ja se loputon vessassa istuminen oli ankeinta, toimenpide on helppo vaikka kuinka ei tykkäisi näyttää takalistoaan tuntemattomille. Jos kertoo ahdistuksestaan ja peloistaan, näyttää saavan kunnon "mömmöt"; toimenpiteen jälkeen kävelin siksakkia huoneesta ulos ja nukuin pari tuntia "päiväkännejä" pois...
|