Lähettäjä: Tekosyyt 
Päivämäärä:   7.1.25 14:45:53

Nuorilla työntekijöillä on paljon ongelmia töihin tulemisessa ja työpaikalla pysymisessä. Onko joka alalla samanlaista? Meillä tehdään pitkät haastattelut ja keskustelut, että saadaan porukkaan sopivat työntekijät.

Työpaikkamme on tehdas ja myyntityö, eli omia tuotteita myös myydään. Hyvin helppoa työtä hyvällä palkalla. Ei ylitöitä, ei tarvitse viedä töitä kotiin. Vanhat työntekijät jaksavat painaa hommia ja lähtevät kotiin kun työaika päättyy. Hyvä työyhteisö, naisvaltainen, mutta ei ole ollut selvitettäviä ongelmia ilmapiirin kanssa.

Olen esimiehenä, en kuitenkaan ole firman osakas. Uusi työntekijä soittaa, en pääse töihin, näin unta että minulle huudettiin töissä. Kysyin, onko sinulle joskus huudettu töissä, vastasi ettei ole. Nyt ahdistaa kuitenkin ettei voi tulla. Menin vähän sanattomaksi, sanoin että ole tämä päivä pois, mutta se on palkaton poissaolo, lääkäri kirjaa sairauslomat ja siitä pitää olla näyttää todistus.

Toinen itki pukkarissa, ettei halua laittaa tällaista suojavarustetta päälle. Kerroin, että tilataan sellainen varuste mitä pystyy käyttämään, mutta ilman ei saa olla.

Nuorten kanssa on kuin jossain lastentarhassa, eivätkä nämä nyt ihan nuoria ihmisiä ole. Vähän hirvittää, kun useampi meillä on kohta eläkeiässä, mistä löytyy työntekijät jotka pystyvät näitä helppoja tehtäviä oikeasti tekemään. Tämä menee joka vuosi oudommaksi. Nämäkin nuoret varmaan kohta poistuvat ahdistuskohtausten takia. Ensin näyttää että kaikki on kunnossa, koulutetaan ja työtehtävät opitaan, sitten meneekin ahdistavaksi ja lähdetään pois.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   7.1.25 14:49:45

No se on se kun niitä pettymyksiä ei nykyään saa lapsille tuottaa. Ei saa kieltää eikä komentaa eikä varsinkaan rankaista typeryyksien tekemisestä. Sitten kun siitä höttömaailmasta joutuukin hyppäämään oikeaan elämään niin voi olla vähän vaikeaa.

Lähettäjä: Juu 
Päivämäärä:   7.1.25 14:50:43

Missä tälläinen paikka on? Saatan olla ensi kesänä työtön, jos firma menee nurin. Olen kyllä jo yli viisikymppinen, mutta tottunut tekemään tehdastyötä enkä varmasti ahdistu ja jätä tulematta töihin.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   7.1.25 14:53:01

Muistan kun olin vuonna 2012 kesätöissä, niin työnantaja kiitellessään mainitsi mm. että hienoa, kun olin aina ajoissa töissä. Mun mielestä oli niin hämmentävää, että edes mainitsi sellaisesta, niin siksi on jäänyt mieleen. Se kun on ihan päivänselvää, että töissä ollaan ajallaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 14:56:18

Minuakin kiinnostaisi missä tällainen paikka on, tai edes mitä tuotetta siellä tehtaassa valmistetaan niin osaisi etsiä. En ole pikkuasioista pois työstä ja teen mitä käsketään. Itsekin saatan joutua lähiaikoina työttömäksi ja pelkään etten enää saa uusia töitä kun olen keski-ikäinen ja matalasti koulutettu.

Lähettäjä: 50v. 
Päivämäärä:   7.1.25 15:00:28

Missä tällainen työpaikka sijaitsee? Tämä työintoinen, luotettava, täsmällinen, oppimiseen kykenevä täti olisi jo tulossa! Olen tehnyt vuosia orjatyötä kiireellä joten tuo kelpaisi kyllä, meidän ikäisten kun on hankala kilpailla työpaikoista näiden junioreiden kanssa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 15:02:10

Ja vielä aloituksesta sen verran, että kyllähän niitä töihin tulijoita olisi vanhemmissakin ihmisissä, mutta kun ette te todellisuudessa niitä kuitenkaan palkkaa vaan nuori pitää olla. Ja jos rekrytoinnissa vaaditaan kaiken maailman esittelyvideoiden tekemistä ja teennäistä itsensä kehumista niin emme me vanhemmat ihmiset ole sellaisia tottuneet tekemään vaan olemme tottuneet siihen, että tavallinen asiallinen kirjallinen työhakemus riittää. Jo työpaikkailmoitukset ovat usein sellaisia, että niistä jo arvaa ettei työhön pääse jos ikä ei ala kakkosella tai edes kolmosella.

Lähettäjä: siis 
Päivämäärä:   7.1.25 15:02:49

Ei viisikymppisiä tietenkään palkata, kun ne ei osaa mitään ja kroppa on paskana.

Lähettäjä: daa 
Päivämäärä:   7.1.25 15:07:27

"soittaa, en pääse töihin, näin unta että minulle huudettiin töissä. Kysyin, onko sinulle joskus huudettu töissä, vastasi ettei ole. Nyt ahdistaa kuitenkin ettei voi tulla."

Nykyään ahdostutaan siitä, jos bussipysäkillä joku on vieressä tai ei ole ketään missään, jos joku katsoo tai ei katso, jos joku kommentoi ulkonäköä tai jos ei kommentoi, jos huomataan tai ei huomata, jos mies lähestyy tai ei lähesty, jos naapuri moikkaa tai ei moikkaa jne.

Monen ihmisen olisi ihan hyvä tulla ulos sieltä minäkeskeisyydestään niin ei ahdistaisi niin paljon. Maija tai matti ei ole muiden mielestä lainkaan niin kiinnostava henkilö kuin itse kuvittelee, esim. jos naapuri ei moikkaa se ei tarkoita että naapuri ajattelisi jotakin erityistä vaan naapuria ei vain kiinnosta tai se ei ole edes huomannut maijaa tai mattia. Mieluummin maijan tai matin kannattaisi pohtia, miksi hänelle on niin tärkeää saada kuvitella olevansa merkittävä henkilö naapureille tai miksi naapurin pitäisi juuri häntä moikata. Minäminä-ihmisten ja -sukupolven ongelma.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   7.1.25 15:13:52

Paljon on sitä, että viikonloppuvuoroista ollaan pois. Varsinkin kesällä.
Selityksiä löytyy, välillä hyvin erikoisiakin.

Suurin osa ilmoittaa kyllä poissaoloistaan, mutta senkin voisi vähän aiemmin tehdä. Jos työt alkaa klo 13 niin voisi ilmoittaa jo aamusta eikä klo 13.05.

Lähettäjä: Teija 
Päivämäärä:   7.1.25 15:15:39

Ei kukaan ole seppä syntyessään. Itse olen vuosimallia -78 ja todella ankaran kasvatuksen saanut isossa perheessä, raskasta fyysistä työtä tehnyt jo ennen kouluikää. Silti työelämään siirtyminen oli melkoista shokkihoitoa ja kyllä lintsasin silloin tällöin jollain oksennustautiverukkeella ihan vaan, koska aamuherätys nuorena pitkälle valvotun yön takia oli liikaa tai säännöllinen jokapäiväinen työelämä tuntui raskaalta ja ahdistavalta. Mutta niin vain olen opiskellut 2 ammattia, opisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot, nyt asiantuntijatehtävissä.

Aloittaja on toiminut ihan oikein, Itse antaisin vaikka puolen vuoden verran aikaa ja olisin ymmärtäväinen, mutta tarvittaessa kävisin myös keskustelua työpaikan odotuksista, säännöistä jne. On varmasti helpompi tie, kuin yrittää löytää tilalle joku, jolla mahdollisesti vieläkin isompia haasteita. Kyllä, kuulostavat minunkin korvaani utopistisilta nuo aloituksessa kerrotut, mutta toisaalta pointsit rehellisyydestä nuorille. Kovalla asenteella ja rähinöimällä esihenkilö voi tuhota nuoren työelämän alun todella tehokkaasti. Ja ei, se ei kasvata luonnetta.

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   7.1.25 15:24:40

"Ei viisikymppisiä tietenkään palkata, kun ne ei osaa mitään ja kroppa on paskana."

Viisikymppiset on menneet työelämään 90-luvulla, jolloin tietokoneet on olleet jo yleisesti käytössä kaikkialla ja internet yleistyi. Sen ikäisille on opetettu pakollisia vieraita kieliä jo peruskoulussa. Ehkä viisikymppinen ei osaa (eikä edes halua) muokata itsestään somen pyllistelykuvaan puolet hoikempaa ja naamastaan eri ihmiselle kuuluvaa kuten nuoremmat, mutta harvoissa työpaikoissa vaaditaan kenotusta tunnistamattomaksi muokatuissa kuvissa. Kropan kunto riippuu paljon elämäntavoista; jos on hoikka tai normaalipainoinen 5-kymppinen, on todennäköisesti paremmassa kunnossa kuin lihava ja sohvan ja jääkaapin välistä liikuntaa harrastava pari-kolmekymppinen.

Viisikymppisten palkkaamisen ongelma on palkka; nuoren saa halvemmalla, koska ei työkokemusta/näyttöjä. Toisaalta samalla saa myös kaikenmaailman ahdistumiset, puhelimen räpläämisen työajalla ja jatkuvan hyväksynnän hakemisen.

Lähettäjä: jap 
Päivämäärä:   7.1.25 15:30:34

Nuoret on kasvaneet maailmassa jossa vaatimukset on olleet hyvin matalat ja heidän epämukavia tunteita ymmärretty liikaakin. Eivätkä ole päässeet tai halunneet lähteä seikkailemaan ulos keskenään ja kokeilemaan rajojaan, harjoittelemaan pelottavia ja vaarallisia tilanteita ja miten niistä selvitään. Toisaalta hyvä, pysyvät paremmin hengissä ja ehjinä, mutta toisaalta stressinhallinta ja itsekontrolli ei ehkä kehity optimaalisella tavalla liian leppoisassa ja turvallisessa ympäristössä.

Omille lapsille olen tavannut sanoa että vaatiminen on rakkautta. Jos olisin heitä kohtaan välinpitämätön, en näkisi sitä vaivaa että vaadin siivoamaan oman huoneensa, lähtemään ulos leikkimään, tyhjentämään tiskikonetta, laittamaan pelikonetta kiinni, vaikka lasta ei yhtään huvitakaan ja vaatiminen nostattaa itkupotkuraivarit.

Näille töihin tuleville nuorille toivoisin että osoitetaan ymmärrystä vaillinaista epämukavuudensietoa kohtaan, mutta samalla ystävällisen jämäkästi kerrotaan että täällä pitää toimia näin ja nuoren on opittava tulemaan toimeen hetkellisen epämukavuuden kanssa jos aikoo olla työssä.

Lähettäjä: Tuota noin 
Päivämäärä:   7.1.25 15:32:08

"Itse antaisin vaikka puolen vuoden verran aikaa ja olisin ymmärtäväinen"

Jos mennään tuohon, silloin ollaan ymmärtäväisiä myös kun Penan 45v railakas viikonloppu haittaa maanantain töihintuloa tai Pirjon 50v tauot venyvät kun pitää näytellä ensimmäisen lapsenlapsen kuvia työkavereille. Siellä työpaikalla kun on samat säännöt kaikille, tasavertaisuus u know.

Jos kotona ei ole mitään vaadittu ja työpaikalla vaaditaan, niin ei ole työpaikan tehtävä tehdä sitä mitä vanhemmat jätti tekemättä. Toki ei tarvitse tulla töihin ahdistumaan tai pukea jotakin työvaatetta, tietenkään. Työnteko on vapaaehtoista, työpaikkansa saa valita ja voi jopa kouluttautua niin että pääsee mieleiseensä työhön. Jos taas kaikkialla vain ahdistuu ja "huudetaan" niin silloin ehkä syy ei ole työpaikoissa ja työtehtävissä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   7.1.25 15:34:16

Kyllä nuorten pitäisi päätään osata käyttää. Ei ole normaalia, jos erikseen pitää muistuttaa, että töihin tullaan ajoissa. Sehän on sellainen asia, joka pitäisi siellä korvien välissä olla itsestään selvää.
Työpaikalla on myös tietyt säännöt, joita tulee noudattaa. Myös silloin kun ”ahdistaa”. Osa kuitenkin tärkeitä ihan työturvallisuudenkin takia..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 15:37:50

Mä olen nuori työntekijä. Olen aina ajallaan paikalla, enkä saa ahdistuskohtauksia. Mutta töidenteko mua kiinnostaa yhtä paljon kuin kilo kiviä. Teen tasan tarkkaan sen verran mitä on pakko. En yhtään ylimääräistä.

Suunnitelmissa olisikin alkaa tekemään 80% työaikaa heti kun kumppani saa opintonsa päätökseen.

t. 25v. Päiviä eläkeikään laskeskellessa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   7.1.25 15:39:43

No suurin osa käy varmasti töissä ihan vain siksi, että saa rahaa. Jos voittaisin lotossa niin en todellakaan menisi enää töihin :D

Lähettäjä: ?????? 
Päivämäärä:   7.1.25 15:41:45

"Suunnitelmissa olisikin alkaa tekemään 80% työaikaa heti kun kumppani saa opintonsa päätökseen."

Mitä ihmettä kumppanin opinnot sun työaikaasi vaikuttaa? Sekö maksaa eläkettä siitä että olet sen kumppani (niin kauan kuin olet)?

Vaikka provohan tuo on.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   7.1.25 15:43:10

Lähettäjä: .
Päivämäärä: 7.1.25 15:37:50

Mä olen nuori työntekijä. Olen aina ajallaan paikalla, enkä saa ahdistuskohtauksia. Mutta töidenteko mua kiinnostaa yhtä paljon kuin kilo kiviä. Teen tasan tarkkaan sen verran mitä on pakko. En yhtään ylimääräistä.

Suunnitelmissa olisikin alkaa tekemään 80% työaikaa heti kun kumppani saa opintonsa päätökseen.

t. 25v. Päiviä eläkeikään laskeskellessa.

Ja kannattaa tehdä sitten myös sen verran, että jää rahaa sinne eläkkeelle. Eläkkeitä ei meinaa enää silloin makseta kuin ehkä parisen sataa

Lähettäjä: ### 
Päivämäärä:   7.1.25 15:44:04

No ei kyllä pätkän vertaa pidä ymmärtää jotain uniensa tai suojavarusteidensa itkijää! Kyseessä ei kuitenkaan liene mikään suojatyöpaikka. Jos ei kelpaa, niin ei ole pakko olla. Varmasti löytyy yksinkertaiseen työhön tekijöitä tilalle.

Meillä töissä kaikki on niissä kuuluisissa "vaativissa asiantuntijatehtävissä", ja se kyllä näkyy. Nuorilla on asennetta, ja suorastaan kilpailevat keskenään paremmuudesta. Toki kaikilla on koulutuksena KTM tai vastaava, joten jos pää ei yhtään kestä painetta, niin ei ole todennäköisesti myöskään sellaista koulutusta, millä meille voisi päästä.

Miehen työpaikalla taas on näitä "asiantuntijoita" (mies kuuluu tähän porukkaan) ja sitten suorittava porras. Asiantuntijatehtävissä olevat ovat tunnollista ja osaavaa sakkia. Suorittava porras taas sitä luokkaa, että aamulla tsekataan ketkä ovat vaivautuneet paikalle ja ketkä saikulla. Nimen omaan saikuttajia löytyy. Sairaslomaa haetaan sillä perusteella, että saattaa tulla kipeäksi. Aivan käsittämättömiä esimerkkejä löytyy. Ja nimen omaan nuoret ihmiset. Aivan lusmuja. Ja muutamalta on sitten ihan oikeasti pettänyt kupoli semmosissa hommissa, joita kevyempiä ja helpompia, vähmmällä vastuulla, ei varmasti ole olemassakaan.

Että vai vielä ymmärrystä. Ei löytyisi ainakaan multa, kun työttömänä tai työn menettämisen uhkan alla on semmostakin porukkaa, ketä oikeasti KIINNOSTAA edes YRITTÄÄ! Kuten tässäkin ketjussa on jo huomattu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 15:45:19

” Mitä ihmettä kumppanin opinnot sun työaikaasi vaikuttaa? Sekö maksaa eläkettä siitä että olet sen kumppani (niin kauan kuin olet)?”

Kumppanin opinnot liittyy minun töihini siten, että yksinkertaisesti pakko tehdä töissä täyttä työaikaa, jotta pärjätään taloudellisesti. Kun kumppani valmistuu koulusta ja työllistyy, meillä on kaksi töissä käyvää taloudessa, joten minä voin tehdä vähemmän töitä.

” Vaikka provohan tuo on.”

Ei tosiaan ole provo. Töissä käyminen on oikeasti paskaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 15:45:52

"Viisikymppisten palkkaamisen ongelma on palkka; nuoren saa halvemmalla, koska ei työkokemusta/näyttöjä."

Jos puhutaan suorittavista töistä niin yleensä se palkka on mitä on, ei siinä työntekijä voi esittää mitään palkkatoiveita ja palkka on sama oli ikä tai kokemus mitä vain. Myöskään näihin töihin ei palkata viisikymppisiä eikä edes nelikymppisiä. Minutkin nelikymppisen saisi halvalla, mihinkään hyväpalkkaiseen työhön ei minulla ole edellytyksiä ja tiedän sen itse, mutta eipä tämän ikäistä kukaan huoli. Huomasin tämän kun hain lisätyötä nykyisen työni ohelle. Hain mm. kahvilatyöntekijän paikkoja, niissä ei ollut vaatimusta kokemuksesta tai koulutuksesta, mutta eipä minun hakemuksiini edes vastattu. Pitää kai olla nätti nuori naama asiakaspalvelussa. Tiedän, että nykyinen työni ei tule jatkumaan enää vuosikausia ja pahoin pelkään, että en sitten saa enää mitään tilalle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 15:47:40

” Ja kannattaa tehdä sitten myös sen verran, että jää rahaa sinne eläkkeelle. Eläkkeitä ei meinaa enää silloin makseta kuin ehkä parisen sataa”

Juu tämä puoli on hoidossa, en usko hetkeäkään, että nykyisenlainen eläkesysteemi on enää pystyssä kun minun aikani koittaa.

Lähettäjä: hohhoijaa 
Päivämäärä:   7.1.25 15:51:04

Töissä käyminen on joo ihan paskaa, jos niin asennoituu. Mielummin mäkin tekisin +50 vuotiaana muuta kuin töitä, mutta töissä kivat työkaverit ja aattelen et elämä ei aina voi olla ihanaa, vaan siihen kuulu se peekin. Ja ärsyttää juu nää nuoret jotka saikuttelevat jne kun ei pää kestä, tai tai tai. Myöskin joutunut opettamaan näitä nuoria käyttämään astianpesukonetta että jokaisen velvollisuus on laittaa se päälle kun täynnä. Eivät osaa. Tai tai tai. Jo on @!#$ näit kaverivanhempia jotka eivät opeta lapsilleen elämän normiasioita. Kuinka käytetään kodinkoneita. Kuinka noudatetaan kellonaikoja. Ja se et sen kännykän voi laittaa välillä ihan poiskin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 15:53:05

Päivän marina-tarina.

Lähettäjä: ?????? 
Päivämäärä:   7.1.25 16:01:40

"Kun kumppani valmistuu koulusta ja työllistyy, meillä on kaksi töissä käyvää taloudessa, joten minä voin tehdä vähemmän töitä."

Miksi juuri sinä? Jos kumppani kokisi että työnteko on p-kaa ja haluaisi tehdä lyhyempää työaikaa, niin sinäkö silloin tekisit täyttä? Vai onko se vain jotenkin puolison velvollisuus jostakin oudosta syystä x?

Jos itsellä puoliso olisi sitä mieltä, että minä teen kokoaikaa ja hän lyhyempää työaikaa ja minä maksan ns. enemmän kuluista, koska hänestä työnteko on p-kaa, niin eihän siinä mitään, kyllähän hänen lyhyempi työaikansa minulle sopisi, koska emme asuisi ja olisi enää yhteisessä taloudessa ja todennäköisesti emme myöskään parisuhteessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 16:07:44

Eihän työnantajille nykyään riitä se, että ihminen tekee työnsä tunnollisesti ja that's it, nykyään jokaiseen työhön pitäisi osata markkinoida itsensä niin, että on huipputyyppi, joka on unelmoinut juuri tästä työpaikasta, ihanaa mahtavaa, eikä malta odottaa pääsyä huipputyyppeilemään siihen ihanaan mahtavaan huipputyyppien tiimiin. Oli työ mitä tahansa. Se, että työ on vain työ, sitä tehdään siksi, että itsensä on elätettävä, siihen ei suhtauduta millään ihmeellisellä intohimolla eikä teeskennellä, että se olisi jotain muuta kuin mitä se on, mutta ollaan luotettavia ja tunnollisia työntekijöitä, eihän sitä voi nykyään paljastaa. Kuitenkin iso osa töistä on sellaisia, että niihin ei tarvita muuta kuin sitä ihan tavallista asiallista työntekijää eikä niitä tehdä siksi, että niitä niin erityisesti rakastettaisiin tehdä vaan niitä tehdään siksi, että saadaan palkkaa. Sitten ovat toki ne ihmiset, jotka ovat unelma-ammatissaan, mutta eivät kaikki voi siihen päästä. Myös ne työt, jotka harvemmin ovat mitään intohimoja kenellekään, on jonkun tehtävä. Mutta työnantajat eivät halua hyväksyä sitä, että se työ mitä itse tarjotaan ei ole mikään unelmatyö vaan sitä haetaan siksi, että jotain työtä on ihmisen tehtävä. Siksi vaaditaan työnhakijalta tuota edellä kuvattua teatteria. Ne keski-ikäiset hakijat eivät osaa lähteä siihen teatteriin, jota yksinkertaisimmankin työpaikan hakijoilta nykyään vaaditaan.

Lähettäjä: Tjaah 
Päivämäärä:   7.1.25 16:11:18

Eräskin parikymppinen taannoinen työntekijä ei millään ymmärtänyt, miksi sai huomautuksia työnantajalta kun aspatyössä tinderöi työajalla ja kuvasi omaa pärstäänsä pää kenossa muikistellen. Kun eihän se mitään haittaa. Jos kaikkia koskee sama sääntö, omat luurit pois työajalla, niin silloin se koskee kaikkia, vaikka kuinka "mä vaan vähän vilkaisen". Mitä ihmeen väliä sillä on, näkeekö sen heti vai esim. tunnin kuluttua, kun joku somehlö on laittanut kuvan hanuristaan uusissa housuissa joista saa nyt alennusta koodilla munpärse tai some raketoi kun lissu ja lasse tutut tyrkkyohjelmasta eroaa tai saa penskan. Ihan sama sille randomille someseuraajalle koska nuo näkee, somehenkilöt tokko järjestää työpaikkaa jos random seuraaja saa kenkää siksi kun "vähän vilkaisee". Se tärkeys ei toimi niin päin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   7.1.25 16:14:14

"Jos kumppani kokisi että työnteko on p-kaa ja haluaisi tehdä lyhyempää työaikaa, niin sinäkö silloin tekisit täyttä?"

Miksi tämä nyt on meille vanhoille kurpille ongelma, että joku kokee pärjäävänsä vähemmällä työajalla? Ehkäpä tuossa tapauksessa toinen tekee täysiä tunteja, toinen on opintotuilla. Vaikka molemmat tekisivät töitä 80% niin silti tulotaso on parempi kuin 100% työajalla JA opintotuilla. Jos tämä ei ole ongelma kommentoijalle, niin älkööt se olko ongelma meille muille.

Itsehän ilmoitin puolisolle, että kunhan asuntolaina on maksettu pois (näillä näkymin n. 7 vuoden päästä) niin minä jään 80% työajalle. Palkka ei niin paljoa vähene, mutta vapaa-aika lisääntyy. Ja sekös luterilaisia muurahaisia harmittaa kovasti.

Lähettäjä: ?????? 
Päivämäärä:   7.1.25 16:31:46

"Itsehän ilmoitin puolisolle, että kunhan asuntolaina on maksettu pois (näillä näkymin n. 7 vuoden päästä) niin minä jään 80% työajalle. Palkka ei niin paljoa vähene, mutta vapaa-aika lisääntyy. Ja sekös luterilaisia muurahaisia harmittaa kovasti."

Ei tuossa varmaan se harmita, että joku tekee vähemmän töitä, vaan asenne; kun kumppani valmistuu niin minä sitä, ilmoitin puolisolle että sitten minä. Kuten jo kirjoitin, jos minulle puoliso vain ilmoittaisi, että nyt hän vähentää työntekoa, niin asioista ei vain ilmoiteta, varsinkaan taloudellisia. Tietenkin jos hän voisi maksaa saman osuuden kuin aikaisemmin YHTEISISTÄ kuluista, asia olisi ok, mutta oletuksena ilmoittaminen ja että kyllä toinen maksaa enemmän on se mikä ei toimi.

Ymmärrätkö eron? Ja irtisanomista töistä tmv ei kannata vetää asiaan, koska se ei ole sama asia kuin että ei huvita.

Lähettäjä: kaneli 
Päivämäärä:   7.1.25 16:38:07

Meillä on monen ikäisiä henkilöitä töissä ja paljon myös nuoria työporukassa mukana. Nuorista ei itselläni ole mitään valitettavaa, vaan päinvastoin. Todella avoimia, reippaita ja kaikkien kanssa toimeentulevia tyyppejä. Tykättyjä niin työkavereiden kun asiakkaidenkin toimesta kaikki meidän työpaikan nuoret. Fyysistä nopeatempoista hommaa, johon kuuluu myös hieman tietotekniikan käyttöä ja asiakaspalvelua.

Lähettäjä: Kurppako 
Päivämäärä:   7.1.25 16:40:46

"Miksi tämä nyt on meille vanhoille kurpille ongelma, että joku kokee pärjäävänsä vähemmällä työajalla?"

Ei minulle ole ongelma vaikka joku ei haluaisi käydä lainkaan töissä, mutta kyssäririvin tavoin ongelma olisi se miten tässä keskustelussa on asia esitetty; oletetaan että puoliso maksaa kun itse himmailee syystä ettei huvita ja ole kivaa tehdä töitä. Ei se oikein parisuhteelta tuntuisi vaan enemmänkin hyötymispyrkimykseltä. Minä kyllä vastaisin moiseen ehdotukseen, että just olen ajatellut samaa että tehdäänpä molemmat niin. Suhtautuminen kertoisi paljon :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 16:44:57

” Miksi juuri sinä? Jos kumppani kokisi että työnteko on p-kaa ja haluaisi tehdä lyhyempää työaikaa, niin sinäkö silloin tekisit täyttä? Vai onko se vain jotenkin puolison velvollisuus jostakin oudosta syystä x?”

Kumppani saa yhtälailla halutessaan tehdä 80% työaikaa, sillä silti silloin meidän yhteenlasketut tulot ovat enemmän kuin nyt minun 100% työajan palkka ja hänen opintotuki. Jos pärjätään näin, niin pärjätään myös 2x80%. Viiva tuossa ylempänä tästä jo sanoikin.

Lähettäjä: Maika 
Päivämäärä:   7.1.25 16:54:15

Ja niitä töitä aletaan tuosta vaan tekemään 80 % nykyisen täyden ajan sijaan?? :D Kyllä täällä ainakin näytettäisiin ovea.

Lähettäjä: he 
Päivämäärä:   7.1.25 16:56:07

"Tietenkin jos hän voisi maksaa saman osuuden kuin aikaisemmin YHTEISISTÄ kuluista, asia olisi ok"

Tuo olisi ok, koska se tarkoittaisi että molempien osuus yhteisistä kuiluista säilyisi samana. Itsellä kun ei ole eikä ole ollut parisuhteessa mitään "yhteisiä rahoja" niin minun omassa käytössäni olevan oman rahani määrän tulee säilyä samana. Jos haluan ostaa esim. 60ke auton omilla rahoillani itselleni, ei ole mitään syytä miksi joutuisin ajamaan 40ke autolla siksi, että puoliso haluaa tehdä vähemmän töitä. Tottakai hän voi vähentää työaikaansa, mutta jos peruste on vain "ei huvita" niin maksusosuus yhteisen talouden kuluista ei siitä muutu tai siirry minulle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 17:59:37

” Ja niitä töitä aletaan tuosta vaan tekemään 80 % nykyisen täyden ajan sijaan?? :D Kyllä täällä ainakin näytettäisiin ovea.”

Ok, sitten teillä näytettäisiin. Tuskin on maailman ainoa työpaikka, ainakaan omalla alallani. Jos esimies ei halua 80% työaikaa antaa, sitten lähden kävelemään ja etsin sellaisen paikan, jossa se onnistuu. Työnantaja etsiköön uuden työntekijän tekemään sitä täyttä työaikaa.

Nykyisessä työpaikassani varmaan 1/3 tekee osa-aikaista, joten en näe syytä, miksi se ei esimiehelleni passaisi.

” Tottakai hän voi vähentää työaikaansa, mutta jos peruste on vain "ei huvita" niin maksusosuus yhteisen talouden kuluista ei siitä muutu tai siirry minulle.”

Niin tilanne teillä ehkä onkin eri, kun molemmat tekevät sitä täyttä työaikaa ja olette elämänne sen mukaan rakentaneet. Minulla kumppani vielä opiskelee, joten minä maksan tällä hetkellä aikalailla kaiken. Meidän tuleva elintaso on miehen palkka (oli se sitten 100% tai 80%) + minun 80% palkka. Ja tuo 80% työajan palkka ei nyt niin suuresti nettopalkassa edes näy, että siitä tarvitsisi vetää stressiä.

Ja mikäli kumppaneiden tulot eivät ole suurin piirtein samat, niin harvassa taloudessa menot jaetaan 50/50.

” Jos haluan ostaa esim. 60ke auton omilla rahoillani itselleni, ei ole mitään syytä miksi joutuisin ajamaan 40ke autolla siksi, että puoliso haluaa tehdä vähemmän töitä.”

Puolisosi myöskään ei tarvitse penninjeniä laittaa SINUN autoosi. Se, että puoliso tekee vähemmän töitä (tai tienaa muuten vähemmän), ei vaikuta millään tavalla SINUN auton ostoosi.

Lähettäjä: he 
Päivämäärä:   7.1.25 18:05:28

"Puolisosi myöskään ei tarvitse penninjeniä laittaa SINUN autoosi. Se, että puoliso tekee vähemmän töitä (tai tienaa muuten vähemmän), ei vaikuta millään tavalla SINUN auton ostoosi."

Missä väitin, että puolison pitää maksaa autostani? Ei hän tietenkään siitä maksa kun ei se hänen ole eikä hän sitä käytä.

Seuraava lause liittyi tuohon; jos puoliso olettaisi, että minä maksan kuluista enemmän, ns. hänen osuuttaan kun häntä ei huvittaisi tehdä töitä, niin silloin MINÄ maksaisin siitä, että häntä ei huvita tehdä töitä eikä voi siksi maksaa osuuttaan YHTEISISTÄ kuluista. Tämä mahdollisesti vaikuttaisi niin, että minä en voisi hankkia haluamaani autoa, koska maksaisin hänen kulujaan. Tämäkö olisi jotenkin ok, mutta ajatuskin että puoliso maksaisi minun autoani (jota en edes ehdottanut), ei?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 18:07:53

Lisäksi kumppanini on täysin vapaa lähtemään, mikäli häntä niin tympäsee haluni vähentää töiden tekoa. Tässä maassa saa erota, kukaan ei pakota olemaan tällaisen työnvieroksujan kanssa parisuhteessa.

Olen kumminkin tuonut hyvissä ajoin esille omat haluni. Opintoja kumppanilla on vielä jäljellä kaksi vuotta ja aiheesta on puhuttu ensimmäisen kerran reilu vuosi sitten, joten ei pitäisi tulla yllätyksenä.

Joten vanhat kurpat, mikä teitä tympäsee? Se, että joku ei halua maksimoida kurjuuttaan ja painaa töitä peräsuoli pitkällä? Se on teidän häpeä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 18:09:54

” jos puoliso olettaisi, että minä maksan kuluista enemmän, ns. hänen osuuttaan kun häntä ei huvittaisi tehdä töitä, niin silloin MINÄ maksaisin siitä, että häntä ei huvita tehdä töitä eikä voi siksi maksaa osuuttaan YHTEISISTÄ kuluista. Tämä mahdollisesti vaikuttaisi niin, että minä en voisi hankkia haluamaani autoa, koska maksaisin hänen kulujaan. Tämäkö olisi jotenkin ok, mutta ajatuskin että puoliso maksaisi minun autoani (jota en edes ehdottanut), ei?”

Alatko sä suhteisiin vain ihmisten kanssa, jotka tienaavat saman verran kuin sinä itse?

Oliko ongelma nyt vaan se, että joku haluaa tehdä vähemmän töitä? :D

Lähettäjä: Kurppako 
Päivämäärä:   7.1.25 18:16:12

"Joten vanhat kurpat, mikä teitä tympäsee?"

Johan se sinulle on monessa viestissä selitetty; ei mikään niin kauan kuin himmaileva osapuoli ei maksata omaa osuuttaan ja kulujaan työteliäämmällä. Esim. minun puolestani olkoon vaikka työtön ja lojukoon sohvalla jos kuitenkin maksaa yhteiset kulut sen mukaan mitä on sovittu. Omat hankintansa, harrasteensa ja vastaavat valitsee sitten tietenkin sen mukaan mikä on mahdollista, koska itsehän hän on sen himmailun valinnut. Häpeä olisi himmailla olettaen puolison maksavan.

Lähettäjä: Tubbervare 
Päivämäärä:   7.1.25 18:17:44

Mitä tehdastyötä tehdään niin että tuotetta tehdäään ja sitten se pitää työntekijän vielä myydäkin. Jokin jäi vaivaamaan onko tääkin jokin pyramidihuijaustehdas.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 18:18:36

” Johan se sinulle on monessa viestissä selitetty; ei mikään niin kauan kuin himmaileva osapuoli ei maksata omaa osuuttaan ja kulujaan työteliäämmällä. Esim. minun puolestani olkoon vaikka työtön ja lojukoon sohvalla jos kuitenkin maksaa yhteiset kulut sen mukaan mitä on sovittu”

Tosiaan, mitä on sovittu. Eiköhän me kumppanin kanssa sopimukseen kulujen jaosta päästä sitten reilun parin vuoden päästä kun aika koittaa. ;)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   7.1.25 18:23:39

Mistä tulee kuvitelma, että 80% työaikaa tekevä tienaa vähemmän kuin täyttä työaikaa tekevä? :DD

Jos 80% työaikaa tekevä on lääkäri ja satasta tekevä sairaanhoitaja. Taitaa lääkärin tilinauhassa olla silti isommat lukemat.

Lähettäjä: he 
Päivämäärä:   7.1.25 18:24:06

"Alatko sä suhteisiin vain ihmisten kanssa, jotka tienaavat saman verran kuin sinä itse?"

En, vaan ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät että ilmaisia lounaita ei ole ja parisuhteessa yhteisessä taloudessa yhteiset kulut maksetaan puoliksi. Se ei vaadi, että molemmat tienaavat saman verran, esim. 6ke/kk vaan toinen voi tienata 6ke/kk ja toinen 3ke/kk ja silti yhteiset kulut puolitetaan. Ei se 3ke/kk tienaava ilmaiseksi taloutta pitäisi itsekseen asuenkaan, joten miksi ihmeessä parisuhteessa ei tarvitsisi maksaa puolta asiasta, josta käyttääkin puolet? Ja huomatkaa, että se 6ke/kk tienaava voi olla nainenkin, ei aina vain mies maksajana ja nainen saajana, vaikka tämähän on se miksi asiasta rähähdetään kun oletus on, että mies maksaa kaiken tai ainakin enemmän :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 18:30:37

” En, vaan ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät että ilmaisia lounaita ei ole ja parisuhteessa yhteisessä taloudessa yhteiset kulut maksetaan puoliksi. Se ei vaadi, että molemmat tienaavat saman verran, esim. 6ke/kk vaan toinen voi tienata 6ke/kk ja toinen 3ke/kk ja silti yhteiset kulut puolitetaan. Ei se 3ke/kk tienaava ilmaiseksi taloutta pitäisi itsekseen asuenkaan, joten miksi ihmeessä parisuhteessa ei tarvitsisi maksaa puolta asiasta, josta käyttääkin puolet?”

Yleensä vaan se enemmän tienaava haluaakin sitä ”parempaa seppälää”, johon matalammin tienaava ei edes yksin lähtisi. Halutaan parempi asunto paremmalta paikalta, parempaa autoa, syödä paremmin jne. Kyllä silloin se enemmän tienaava myös maksaa prosentuaalisesti enemmän, sillä hänen halustahan rahaa käytetään enemmän.

Paras ja tasapuolisin jako on, että molemmille jää prosentuaalisesti saman verran omiin humputteluihin. Yhteisiin menoihin (asunto, ruoka jne) molemmat laittavat tuloistaan vaikka 50%. Loput on sitten niitä omia rahoja omiin menoihin. 3t tienaavalla 1,5t, 6t tienaavalla 3t.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 18:32:11

Tasapuolinen jako ei todellakaan ole se, että 3t tienaava joutuu laittamaan koko kolme tonnia yhteisiin menoihin, koska kyllä se 6t tienaava laittaa sen 3 tonnia myös!!

Lähettäjä: '¨'¨¨ 
Päivämäärä:   7.1.25 18:33:57

No mun mielestäni ap on todella ymmärtäväinen TA; mulla ei ole ollut lähellekään noin ymmärtäväisiä työnantajia. 2018 sain kenkää, kun myöhästyin yhtenä aamuna ruuhkan takia yhden minuutin. YHDEN VAIVAISEN MINUUTIN takia tuli potkut.

Sen jälkeen en ole enää mennyt mihinkään töihin, aloitin omat hommat ja rahaa tulee paljon enemmän kuin minuuttiorjana yhdenkään kuzipään seistessä niskaan hengittämässä.

Lähettäjä: Ripi 
Päivämäärä:   7.1.25 18:40:03

Kaikenlaisia lusmuja sitä työpaikoilla onkin. Itse olen onneksi työskennellyt tosi hyvällä asenteella olevien nuorten kanssa. Vaikka kyse olisi ollut vain lyhyestä kesätyöstä yksinkertaisessa tehtävässä, niin hommat on hoidettu aina kunnolla.