Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   2.1.25 13:22:22

Nykyään monet aikuisetkaan ihmiset eivät enää ymmärrä kielikuvia tai edes synonyymejä. Puhuin tallilla siitä, että otin illaksi erään lisätyön x ja sanoin lähteväni nyt kohti sitä työmaata, niin puhekaveri rupesi kyselemään, mikä ihmeen työmaa on kyseessä. Kun muistutin ottaneeni sen lisätyön x illaksi, niin puhekaverini sanoi, ettei se mikään työmaa ole.

Tai kun laitoin takkia ja sanoin vetäiseväni vaan tämän plyyssin niskaani, niin vieressä ollut ihminen ei yhtään ymmärtänyt, mitä tarkoitan.

Esimerkkejä olisi satoja.

Johtuuko tämä siitä, ettei lukeminen ole enää muodissa vai mistä ihmeestä?

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   2.1.25 13:27:40

Feissarimokissa joku väitti piskuista itse keksityksi sanaksi. :D

Myös astalo on asia, mikä monille on tuntematon, vaikka sitä varsin yleisesti käytetään mm uutisoinnissa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   2.1.25 13:28:57

Olen huomannut saman, surullista.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   2.1.25 13:30:34

Tämä on ihan selvää seurausta siitä, etteivät ihmiset enää lue kirjallisuutta. On tutkittu tosiasia, että sanavarasto on suppea, jos lukemista ei harrasteta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.1.25 13:31:12

Muistan ikuisesti reilu 10 vuotta sitten yläasteella kun äidinkielen kokeessa oli käytetty sanaa opus. Puolet luokasta ei tiennyt, mikä on opus :D

Lähettäjä: Murteet 
Päivämäärä:   2.1.25 13:38:36

Aloittajan esimerkeistä plyyssi on minun murteessani tietynlainen kangas. Plyyssikankaasta voi sitten tehdä vaatteita tai vaikka verhoja. Jos aloittajan murteessa plyyssi tarkoittaa takkia, niin olisin minäkin katsonut ihmeissäni, jos aloittaja sanoisi vetävänsä plyyssin niskaan ja pukisikin vaikka toppatakkia.

Muuten kyllä tuntuu, että suomen osaaminen heikentyy ihan kantasuomalaisilla. Tässä joku aika sitten tallikaveri tuli luokseni ja kysyi ”onko sulla …. valmennuksia viime aikoina” (ulkona traktori aurasi lunta, niin en ihan joka sanaa kuullut). Ilahduin tallikaverin mielenkiinnosta ja aloin selittää, että olin ollut edellisenä viikonloppuna estevalmennuksessa ja siellä oli ollut vaikealta näyttävä tehtävä, mutta olimme selvittäneet sen hienosti.

Kävi ilmi, että tallikaveri olikin kiinnostunut tulevista valmennuksistani (oli kiinnostunut osallistumaan myös). Hän kuitenkin kysyi viime aikojen eikä lähiaikojen valmennuksista.

Lähettäjä: niinpä 
Päivämäärä:   2.1.25 13:39:43

Taitaa vironkielestäkin pikkuhiljaa tulla lainasanoja ja -sanontoja suomenkieleen. Esim. melko uusi ilmaus "mielen päällä" on kovin samanlainen kuin vironkielen "meele peal" eli suomeksi mielessä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   2.1.25 13:50:17

Missä ulottuvuudessa "mielen päällä" on uusi ilmaus?

Lähettäjä: Rairai 
Päivämäärä:   2.1.25 13:51:55

Plyysi on vanhahtava puseroa tarkoittava sana, vaikkakin on tietyn sorttinen kangas. Jos joku sanoo laittavansa vaikka mikittimen niskaansa ja olevansa valmis, niin osaan kyllä päätellä, että laittaa puseron ylleen, jos näen hänen pukevan sitä puseroa.

Toisaalta, jos en olisi kuullut sanaa pyysi käytettävän takista, niin voisin sanoa senkin ääneen. En siis ihmettelisi hiljaa, vaan sanoisin: "enpä ole kuullut tuota sanaa käytettävän takista, vaan verhokankaasta". Siitä voisi jatkaa juttua halutessaan. Vastaavasti pukeutujana saattaisin jopa vastata vitsaillen laittavani nämä verhot niskaani niin päästään lähtemään.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   2.1.25 13:52:05

Mielen päällä on kyllä ollut käytössä jo vuosia. Enkö usko tuohon viron vaikutukseen, kun sitä on jo käytetty ysärillä Kainuussa.

Itse uskon, että tämä sanavaraston köyhtyminen johtuu lukemisen vähentymisestä ja myös siitä, että tavallisten ihmisten tuottamaa tekstiä on niin paljon tarjolla. Lisäksi printtimedia on täysin kuollut ja uutismediat taistelevat siitä, kuka julkaisee ekana uutisen. Kun tieto pitää saada nopeasti ulos, niin usein oikeinkirjoitus kärsii.

Lähettäjä: / 
Päivämäärä:   2.1.25 14:10:45

Mielen päällä on ns. puhekieltä ja selkeä käännös englannin kielestä. Ei siis mikään "vanha" suomen kielen sanonta.

Oikeinkirjoituksesta, tämä virheellinen muoto ajatusviivan käytössä on yleistynyt: "Sisusta sinäkin näin - Asuntosi näyttää suuremmalta". Samoin näkee virheellista omistusliitteen käyttöä ja käyttämättömyyttä: "Hänen mielipide oli muista poikkeava", "Pekan puhelimensa oli huollossa", "Lasse ja Lissu olivat kaupungilla Lassen autolla. Lissu muistutti Lassea lukitsemaan hänen autonsa ovet" (Lassen pitäisi siis lukita Lissun auton ovet; jos tarkoitetaan Lassen auton ovia, silloin ei käytetä hänen-sanaa).

Samoin töissä saa eteensä joskus sellaista sanasotkua, että joutuu kysymään, mitä kirjoittaja on tarkoittanut kun ei voi tietää mihin ja keneen viitataan milloinkin. Myös kirjoitustyyli jossa sanoja laitetaan peräkkäin ilman minkäänlaisia välimerkkejä siis niin ettei ole lauseita ja virkkeitä eikä lukija tiedä mitkä asiat liittyy mihinkin on yleistynyt ja on hankala lukea tekstiä joka jatkuu rivikaupalla yhtenä ja saman virkkeenä jonka lukija joutuu jakamaan osiin itse kun kirjoittaja ei ole osannut tai viitsinyt ja tietenkään pistettä ei käytetä edes lopussa jotta lukija tietäisi oliko koko asia tai viesti nyt tässä vai ei

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   2.1.25 14:37:32

"Sisusta sinäkin näin - Asuntosi näyttää suuremmalta".

Tarkoitatko siis, että tavallista viivaa käytetään pidemmän ajatusviivan sijaan?

"Pekan puhelimensa oli huollossa"

Apua, ei kai kukaan kirjoita näin :o

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   2.1.25 14:46:02

Myös kirjoissa on kieli köyhtynyt ja virheet lisääntyneet. Käännökset ovat välillä silkkaa roskaa, mutta kotimaiset kirjailijatkin näyttävät luopuneen laadukkaista kustannustoimittajista. Toki hyvääkin kieltä vielä kirjoitetaan, mutta julkaisukynnys näyttää laskeneen ja teoksen viimeistely vähentyneen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   2.1.25 14:47:18

Varmaan tota isoa A:ta viivan jälkeen.

Lähettäjä: / 
Päivämäärä:   2.1.25 14:50:09

"Tarkoitatko siis, että tavallista viivaa käytetään pidemmän ajatusviivan sijaan?"

Ajatusviiva voi olla tavallinen väliviiva tai pitempi, molemmat oikein. Tarkoitin sitä, että viivan jälkeinen sana alkaa versaalilla. "Maailman paras kakku - ota ohje talteen" on oikea muoto.

Kyllä kirjoittaa. "Naisen hiuksensa olivat nutturalla" vertautuu ilmeisesti muotoon "Hänen hiuksensa olivat nutturalla".

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   2.1.25 14:56:58

Törmäsin tuohon "naisen hiuksensa" -muotoon jossakin kotimaisessa kirjassa.

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   2.1.25 15:03:52

” Aloittajan esimerkeistä plyyssi on minun murteessani tietynlainen kangas. Plyyssikankaasta voi sitten tehdä vaatteita tai vaikka verhoja. Jos aloittajan murteessa plyyssi tarkoittaa takkia, niin olisin minäkin katsonut ihmeissäni, jos aloittaja sanoisi vetävänsä plyyssin niskaan ja pukisikin vaikka toppatakkia.”

Hyvään kielen osaamiseen kuuluu myös se, että osaa lukea rivien välistä ja osaa tulkita mahdolliset vieraammay sanat.
En minäkään ole käyttänyt ”plyyssi” sanaa takkia tarkoittamaan, mutta tajuan asia yhteydestä että ei se ihminen ole kangaspalaa tai verhoa päälleen vetämässä vaan sen takin tai puseron.

Tämä on yksi osa kielen köyhyyttä, että ei pystytä ymmärtämään lausetta, jos joku sana on vähän outo tai käytetty eri tavalla kuin itse on tottunut. Esim murteissa sama sana voi tarkoittaa hyvinkin eri asioita ja joskus ihan jopa yhdessä suvussa tai pienellä paikkakunnalla on jotain omia sanoja joita ei muualla tunneta.

Rennosti puhuttaessa myös joskus voi mennä vaan sanat sekaisin vaikka täsmälleen tietäisi sanojen merkityksen tai vaikka netissä kirjoittaessa tulee typoja.
Hyvin kieltä ymmärtävä osaa ohittaa typot (ainakin johonkin pisteeseen asti) ja ymmärtää asian, vaikka joku sana olisikin käytetty väärin.

Lähettäjä: Ja 
Päivämäärä:   2.1.25 15:16:47

"Aletuotteiden hinnat ovat merkitty tuotteisiin" on jostakin käsittämättömästä syystä monien mielestä ok, vaikka ei ole.

Myös relatiivipronomineja ei osata käyttää oikein vaan usein näkee kaikenlaisia "pera ajoi ojaan autollaan, joka oli humalassa" ja "mummo tuli vastaan potkukelkalla, jolla oli huivi päässä".

Todella ärsyttävä on muoto "jaloissa/an". Esim. "Missillä oli jaloissaan sandaalit", "Mieheni laittoi jalkoihinsa lenkkarit". Harvemmin missillä tai miehellä on vain yhtä sandaalia tai lenkkaria jalassa, joten muoto "jalassa" on toimivampi, jos koko jalkaa on syytä edes mainita. "Missillä oli juhlamekon kanssa sandaalit" riittää, koska todennäköisesti missin sandaalit eivät olleet esim. hänen hartioillaan.

Lähettäjä: nm 
Päivämäärä:   2.1.25 15:54:36

Lyyssi, ei plyyssi jos murresanaa puserolle haet.

Lähettäjä: /// 
Päivämäärä:   2.1.25 15:57:25

Nn: plyysi, lyyssi ja pusero ovat kaikki käytössä takista täällä päin.

Lähettäjä: nm 
Päivämäärä:   2.1.25 16:00:56

Plyysi on kangaslaatu, lyyssi on pusero.

Lähettäjä: juu 
Päivämäärä:   2.1.25 16:01:58

Samaan aikaan myös nuorilla on käytössä monia sanoja ja sanontoja, jotka ovat vanhemmille aivan vieraita.

Lähettäjä: /// 
Päivämäärä:   2.1.25 16:03:53

No se on sitten niin. Tästä lähtien sitten illistän typerän näköisenä, kun joku vanhus pyytää apua plyysinsä kanssa.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   2.1.25 16:06:43

Mutta hei, kieli muuttuu aina. Ei se koskaan ole ollut muuttumaton vaan vaikutteille altis ja se nimenomaan pitää kielen elossa eikä jätä sitä vain kirjallisuuteen.

Nykyään tulee koko ajan uusia sanoja ja sanojen merkitys muuttuu. Vanhat ihmiset eivät pysy näissä perässä ja toisaalta vanhahtavat sanat tipahtavat pois. (Tai jäävät juuri esim. kirjallisuuteen.)

Lähettäjä: nm 
Päivämäärä:   2.1.25 16:08:08

///, kysy vanhukselta onko hän tekemässä autoon istuimenpäällisiä plyysistä :)

Lähettäjä: /// 
Päivämäärä:   2.1.25 16:09:51

En todellakaan rupea viisastelemaan vammaisille vanhuksille. Röh röh, meinaskos sokea ommella autoonsa penkinpäälliset röh!

Lähettäjä: Ja 
Päivämäärä:   2.1.25 16:10:37

"Mutta hei, kieli muuttuu aina."

Kyllä, sanaston osalta, mutta jos pera ajaa ojaan autolla, joka oli humalassa, niin sen merkitys on kyllä ollut aina sama ja tulee olemaan. Ellei sitten joskus tule humalaisia autoja.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   2.1.25 16:37:53

Kieli on köyhtynyt. Olen itse tottunut suomenruotsalaisittain puhumaan bonusvanhemmista ja -lapsista. Tämän seurauksena bonuslapseni ei tiennyt, mikä on äitipuoli  Hän tunsi kyllä englanninkieliset termit, mutta suomenkielinen sana oli hänelle outo (luuli siis äitipuolen olevan sama asia kuin äiti). Tunnustan syyllisyyteni.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.1.25 16:53:47

"Samaan aikaan myös nuorilla on käytössä monia sanoja ja sanontoja, jotka ovat vanhemmille aivan vieraita."

Tämä on totta, mutta ne nuorisokielen sanat ja sanonnat ovat käytössä hetken, sitten niitä ei enää käytetä ja tilalle on tullut uusia nuorisokielen muotisanoja. Se, ettei ole nuorisokielestä perillä, on eri asia kuin se, että ei ymmärrä monia vakiintuneita ilmaisuja. Lisäksi ne nuorisokielen sanat ovat usein sellaisia, että samaa asiaa tarkoittava sana on kyllä olemassa myös yleiskielessä. Nuorisokielen osaamattomuutta ei voi verrata siihen, että ei ymmärretä esimerkiksi kielikuvia.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   2.1.25 17:06:53

Oppisi nuoriso nyt ensin vaikka bruton ja neton tai hinnan ja kustannuksen eron niin sitten voitaisiin olettaa, että muita edes kiinnostaisi joku vähän väliä vaihtuva nuorisokieli.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   2.1.25 21:00:16

Olen miettinyt viime päivinä ihan samaa. Itselläni on tullut nyt aikuisena luettua aivan liian vähän, voi olla vuosia etten lue yhtäkään kirjaa, mutta päätin että nyt saa päätön sosiaalisen median selaaminen loppua ja alan taas lukemaan, ja lisäksi kuuntelemaan äänikirjoja samalla kun teen kotitöitä.

Paljonko muuten saatte tästä sanavarasto-testistä? https://www.arealme.com/sanavaraston-laajuus-testi/fi/

Itse sain vain 13530.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   2.1.25 21:25:51

Huomannut ettei toimittajat, tv juontajatkaan hallitse täysin suomenkieltä. Samoin monet jotka media persooniksi/vaikuttajiksi itseään kutsuvat.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   2.1.25 21:30:46

-, tuo oli ehkä surkein näkemäni testi.

Lähettäjä: Laalaa 
Päivämäärä:   2.1.25 21:42:07

Kiva testi, 23164 sanaa

Lähettäjä: Alice 
Päivämäärä:   2.1.25 23:17:50

Testistä 17 832.

Tämä alla oleva oli minusta ihanan ironinen viesti. :D

Huomannut ettei toimittajat, tv juontajatkaan hallitse täysin suomenkieltä. Samoin monet jotka media persooniksi/vaikuttajiksi itseään kutsuvat.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   3.1.25 06:18:35

Nuorisoslangi muuttuu nopeasti, eikä siinä pysy kukaan perässä.
Kaikki me sitä ollaan nuorena puhuttu ja kasvettu siitä ulos.
Netissä nuorisoslangia puhuvan tai siitä juuri eroon harjoittelijan erottaa nykyisin siitä, että korvaa sanoja englanniksi tai finnenglskaksi. "Nextillä levelillä" lienee pahimmasta päästä.

Kerran on yksi tällainen suuttunut minulle, että ei saa keksiä sanoja omasta päästään, kun puhuin hilanvitkuttimesta.

Lähettäjä: ciel 
Päivämäärä:   3.1.25 06:32:36

Hauska testi! Sain tulokseksi 23 201. Junnumpana tuli luettua paljon, mutta opiskeluiden alettua innostus vapaa-ajalla lukemiseen väheni - ei oikein tenttikirjojen ohella jaksanut lukea yhtään mitään muuta :D Nyt viime vuosina olen koittanut tsempata itseäni takaisin lukemisen pariin, että sanavarasto pysyisi jatkossakin rikkaana (ja jotta tuijottaisin vähemmän ruutuja...)

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   3.1.25 08:30:21

"Lyyssi, ei plyyssi jos murresanaa puserolle haet."

Aika outoa, jos olisi juuri (vain) noin päin. Pusero on kuitenkin ruotsiksi "blus", eikä "lus".

Lähettäjä: q 
Päivämäärä:   3.1.25 09:28:33

Itse taidan puhua tosi vähän ihmisten kanssa, joten keskityn valittamaan siitä että monet eivät osaa kirjoittaa.

Kun-taudista on tullut todellinen epidemia. "Täällä on yksi kun on odottanut minua", "muitakin kun Jukka", "en halua lähteä ulos kun siellä sataa", ja suosikkini yhteen kirjoitettuna: "niinkun ", "ennenkun".

En ole kielen asiantuntija ja teen itsekin virheitä (joista osan tahallisesti). Mutta onko tuo kun-sanan käyttö kuin-sanan sijaan jotain puhekieltä tai murretta?

Lähettäjä: x 
Päivämäärä:   3.1.25 10:25:32

Puhekieltä nimenomaan, itsekin sanon "en halua lähteä ulos ku(n) siellä sataa". Saattaisin noin myös kirjoittaa esim. whatsapp-viestiin.

Osaan kyllä silti erottaa puhekieliset ja oikeakieliset ilmaisut, joten jos ei ole tarkoitus kirjoittaa puhekielellä, osaan kirjoittaa ja kirjoitan tuon ihan kieliopillisestikin oikein, enkä tuumi, että "mitä välii, kun kaikki kuitenkin tajuu".

Lähettäjä: xy 
Päivämäärä:   3.1.25 11:53:53

Lyyssi on puserolle murresana, ei plyyssi.

Lähettäjä: Dk 
Päivämäärä:   3.1.25 11:56:42

Olipa se sana vaikka peräaukko, niin kai nyt jokainen tajuaa, mitä tarkoitetaan kun toine pukee ja sanoo laittavansa vaikka sen periksen niskaansa.

Lähettäjä: Noh 
Päivämäärä:   3.1.25 12:00:33

Sitä se tekee kun ei lueta kirjoja...

Lähettäjä: ö 
Päivämäärä:   3.1.25 14:16:40

"Paljonko muuten saatte tästä sanavarasto-testistä? https://www.arealme.com/sanavaraston-laajuus-testi/fi/

Itse sain vain 13530."

kiinnostava testi, sain 22801

oli jotain outoja vastakohtia, joita en ollut ajatellut edes ikinä.

Lähettäjä: eeliö 
Päivämäärä:   3.1.25 17:19:42

Tein testin huvikseni ja sain 16 866

Paljon oli sanoja ja termejä mitä en ollut koskaan kuullutkaan..

Lähettäjä: Huiku 
Päivämäärä:   3.1.25 19:15:24

Mielenkiintoinen testi, sain 18658. Olisin kyllä vastannut väärin muutamaan, jos en olisi pysähtynyt miettimään.

Lähettäjä: G.A 
Päivämäärä:   3.1.25 19:35:29

Olen kääntäjänä aina tekemisissä kielen ja kirjallisen ilmaisun ja kulttuurien kanssa. Minustakin suomalainen kieli on köyhtynyt.
Jos vertaa v1942 sivistyssanakirjaa v2020 sivistyssanakirjaan, huomattavin ero on latinankielisten sanojen ja sanontojen ja termien katoaminen.
Ja käännösteosten kieli on ollut rikkaampaa 20-80-luvuilla, kunnes kääntämisestä tuli suoraa kielioppikääntämistä, mikä lisäsi käännösten kämpelyyttä.
Nykyään käännöskukkasista vastaa käännösohjelmia käyttävät ihmiset, käännösohjelmat ja osittain jo tekoäly.
Kannattaa lukea paljon ja myös alkuperäisiä tekstejä ja sitten niiden käännöksiä.

Lähettäjä: tassu 
Päivämäärä:   3.1.25 19:56:41

Mulla on muuten juuri nyt luettavana R.F. Kuangin Babel - ihmeellinen tarina. Tässä taikuus on nimenomaan kielessä, sen pienissä vivahteissa ja etymologiassa. Olen aivan hullaantunut kuvitteellisen Oxfordin kuvitteellisiin professoreihin, jotka luennoivat kääntämisen filosofiasta ja epätarkkuudesta... Ja on kyllä satavarmasti ainoa tällä vuosituhannella kirjoitettu kirja, jossa olen törmännyt sanaan "herraskainen". :D Tässä on jo vaadittu suomentajalta vähän muutakin kuin tekoälyn käyttöä!

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   3.1.25 20:54:42

Kaunokirjallisuuden ulkopuolella lähes kaikki viestintä on hyvin rajoitettua. Mitään luovaa kieltä ei saa käyttää, koska on riski että joku ei ymmärrä jotain sanaa täydellisesti ja sen takia lakkaa lukemasta ja pitää brändistä vähemmän. Mobiiliympäristössä kielletään jopa liian pitkien sanojen käyttö, ettei teksti rivity epäesteettisesti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.1.25 21:15:27

Tassu lukee nyt brittien maailmasta ja etymologiasta, jolloin hyvä kääntäjä harkitsee parhaimmat vastineet tarkoitetussa yhteydessä suomen kielelle. Herraskainen on termi, jolla on suomenkielessä hyvä ja jämerä historia, vaikka sitä ei nykykielessä aktiivisesti enää käytetä, koska se ei ole ajanmukainen, mutta etymologian voi jäljitää helposti.