Lähettäjä: Najadi 
Päivämäärä:   23.12.24 21:41:13

Kaipailisin mielipiteitä alan tietäjiltä. Sain päähäni tehdä itselleni aisausraudan. Eivät ne kaupassakaan paljon maksa, mutta halusin kokeilla osaisinko tehdä itse. Rautaosan sain tehtyä, mutta nyt pulmana ovat kahvat. Haluaisin tehdä ne puusta, mutta millaisesta? Kahvojen sisällä toki rautaa ja olen miettinyt josko puuosat saisi kiinni vaikka ruuveilla ja sitten voisi laittaa nahkaa päälle jos tarvitsee.

Vaan mikä puu sopisi tällaiseen tarkoitukseen? Kesäisin tuo kapine (jos onnistun ja on hyvä käyttää) olisi josus hyvinkin ahkerassa käytössä joten miksikään koristeeksi sitä ei ole tarkoitettu. Kotoa saisin käyttööni kaikenlaista lehti- ja havupuuta, tosin pitäisi ensin kuivattaa kunnolla ennen käyttöä. Töistä voisin saada käyttööni tiikkiä.

Rauta on tehty 4mm lattaraudasta, rälläkällä muotoiltu suunnilleen ja mirkelillä viimeistelty. Kahvat ovat tällä hetkellä 30mm leveät.

Laittaisiko tuon kummallekin puolelle puoliympyrän muotoisen puun ja ne sitten vaikka sillä ruuvilla kiinni, vai kaventaisinko metalliosaa kahvoista niin että puukahvan voisi vain nakutella kahvaan kuin naulaan?

Miten tekisitte?

Lähettäjä: Sunika 
Päivämäärä:   23.12.24 21:58:50

Ilmeisesti tarkoitat parkkausrautaa?
Jos nakuttelet kahvan kuin naulaan niin siihen kahvaan täytyisi ensin porata reikä. Silti vaarana, että halkeaa, täytyy olla varovainen. Riittävän ohut rauta ja reikä ei saa kuitenkaan olla liian iso kun jää sitten löysäksi.

Lähettäjä: Najadi 
Päivämäärä:   23.12.24 22:15:28

Parkkausrauta on minulle tuntematon sana, mutta kyse on siis sellaisesta hieman kaarevasta raudasta jota käytetään puiden kuorimiseen. Kuorimarauta se taitaa olla viralliselta nimeltään, meillä päin tunnetaan aisausrautana. Ei sellaisella mitään isoa tukkia kuorita, mutta esim rankapuuta helposti, kun kuori on vielä melko ohutta.

Joo, reikä pitäisi porata jos sen "naulaamalla" laittaisin, juuri siksi ettei halkea. Mietin vain pysyisikö se paikallaan paremmin jos laittaisi ruuveilla. Ei ainakaan pääsisi luistamaan irti. Sitten pitäisi porata reiät myös metalliin, mutta sekään ei ole ongelma.

Lähettäjä: seppäilyä 
Päivämäärä:   23.12.24 22:24:15

Eikö noissa kahvoissa ole aika ohuet rautapiikit. Kahvaan tehdään ensin vähän pienempi esireikä, piikki kuumaksi, kahva piikkiin lyöden savupilven leijuessa ympärillä.
Vanhaan hevosauraan täytyisi tehdä kahvat. Kahva uppoaa piikissä tiettyyn toppariin asti, kahvan juuressa metalliholkki estämään halkeilun. Aurasta ensin kahvan piikki suoraksi. Kuumennettuun piikkiin holkillinen kahva niin syvään kuin menee. Läpityöntynyt piikin pää lyödään kotkaten kahvan perään estämään kahvan piikistä luistamista.
Perinteisesti hidaskasvuinen koivu on ollut kahvoissa kaiketi materiaalina.

Lähettäjä: :; 
Päivämäärä:   23.12.24 22:26:09

Etsi visakoivua kestää halkeamatta työstää millaiset teetkin. Se rauta pitää olla kunnon terästä.

Lähettäjä: Najadi 
Päivämäärä:   23.12.24 23:16:14

Seppäilyä, kiitos! Noinhan niitä kahvoja tosiaan on ennen vanhaan tehty, nyt kun sanoit. Erillistä topparia ei näissä kahvoissa varmaankaan tarvita kun terä käytännössä toimisi topparina. Jos ilmenee ettei riitä, niin topparit on helppo tehdä, vain vähän lisää rälläköintiä ja uusi yritys.

:;, jaa-a, visakoivua ei taida olla saatavilla, mutta tavallista koivua kyllä.

Terä on rosteria, katsotaan miten se kestää käyttöä. Ensi kesänä sen sitten huomaa oliko hyvä valinta vai ei.

Kiitos molemmille, hyvä tietää että koivua kannattaa käyttää! Sitä riittää.

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   24.12.24 13:09:06

Jos työmenetelmät kiinnostavat, ks. Youtubesta kanava LADB Restoration. Sieltä kun skrollaat videoita uudemmasta vanhempaan, löytyy alusta mm. sirpin ja pensassaksien kunnostus. Niissä on samantyyppiset kahvat.

Kahvan reiän esiporaus onnistunee käsivaralla helpoiten niin, että poraat ensin ja vasta sitten veistät kahvan lopulliseen kokoonsa. Isompaa kappaletta on helpompi porata, eikä harmita niin paljon jos meneekin pieleen.

Itselleni hankin kesällä sellaisen Wolfcraftin porausohjaimen. Pieneksi 15 euron kapulaksi se on ollut yllättävän hyödyllinen kotitarverakenteluissa, kun ei pylväsporakoneelle kotoa löydy tilaa. :,D

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   24.12.24 13:14:57

Lattarautaan tehdään kahva niin, että siihen liimataan molemmin puolin puusta aihiot. Araldit epoksiliima on toimivaa. Sitten hirveä hiominen, että saadaan suunnilleen muotoon, messingistä niitit läpi ja viimeistely.

Lähettäjä: Najadi 
Päivämäärä:   24.12.24 14:00:24

Tavis ja Riku, kiitos! Peredyn noihin juutuubivideoihin kunhan ehdin, kotona olisi tosiaan mm. vanha sirppi jonka myös voisi kunnostaa. Sille tosin tuskin tule käyttöä kun viikatekin on keksitty, mutta olisipahan sitten koristeena aitan nurkalla.

Hmmm... Muistelen että meillä olisi araldiittia täällä töissä, pitää tarkistaa. Niitit olisivatkin helpompi juttu kuin ruuvit. En tiedä mistä täältä löytyisi messinkiniittejä, mutta konehuoneen pojat varmasti tietävät. Messinkiä täällä kyllä on, mutten tiedä missä kaikissa muodoissa. Hionta helpottuu huomattavasti hiomakoneella. Sillä suunnilleen muotoon, ja loppuja sitten puuviiloilla ja hiekkapaperilla.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   24.12.24 14:10:20

Nauhahiomakone penkkiin kiinni, niin on helppo työstää .
Niiteiksi käy vaikka alumiini, kunhan on pehmeää.

Sirpin kahva tehdään kuten ylempänä jo kerrottu.
Kovaa puuta, johon riittää ihan koivu, mutta monesti on käytetty omenapuuta tai katajaa, johon esireikä ja punahehkuiseksi kuumennettu sielu sisään. Heti perään taitetaan tai taotaan pilkistävä kärki, niin ettei jää tarttumapintaa.

Lähettäjä: Sunika 
Päivämäärä:   24.12.24 14:22:34

Joo se on täällä päin parkkausrauta, minulle tuo aisausrauta on uusi sana.
Jos päädyt vasaroimaan kahvan niin tosiaan joku holkki tai hela (googlaamalla puukon hela löydät mitä tarkoitan) estää halkeamista.

Lähettäjä: *Remontti Riku * 
Päivämäärä:   24.12.24 14:25:18

Holkki on siellä kahvan etupäässä ja juuri kuten sanoit, niin estämässä halkeamista.
Hela taas kahvan perässä.
Budjettiholkin ja helan tekee putkihelmestä.

Lähettäjä: Najadi 
Päivämäärä:   24.12.24 15:04:31

Alan kallistua tuohon Rikun ehdottamaan niittisysteemiin. Tuntuu että kahvat ovat toki lujemmat jos niissä on enemmän rautaa sisällä...

Meiltä kaadettiin pari vuotta sitten vanha omenapuu, sen oksat ovat varmasti jo kuivuneet. Myös katajaa olisi saatavilla, ulkona on yksi melko iso kataja joka kuihtui ja kuoli kun ojaa ruopattiin, sen juuret kai vahingoittuivat. Siitäkin voisi napata oksan hyötykäyttöön.

Nyt tuli valinnanvaikeus.

Heloja ja holkkeja pitää vähän tutkia, en tiedä mitä täältä olisi saatavilla. Vaikka laittaisinki kahvat niiteillä kiinni, niin olisihan se viimeitellymmän näköinen heloineen ja holkkeineen. Pitää tutkia mitä olisi saatavilla. Voi olla että yritän hommata ihan oikeat helat ja holkit kunhan pääsen joskus kotiin. Kiirettä ei onneksi ole... Kunhan saan valmista tulevaan kesään mennessä se riittää.

Se vanha sirppi mikä minulla on kotona on tehty niin, että terän tyvessä on "suppilo" johon varsi on työnnetty niin pitkälle kuin menee, ja kiinnitetty tavallisella naulalla. "Suppilossa" on pieni reikä juuri sitä varten. Ehkä ollut niitti alun perin, mutta sittemmin jossain vaiheessa korjattu naulalla.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   25.12.24 11:51:22

https://www.puuilo.fi/finbullet-kuorimarauta. Tarkoittiko aloittaja tuollaista työkalua?

Aloittaja teräasetta kutsutaan myös vuolupuukoksi. Eli sillä kuoritaan puuta, esimerkiksi hirsimökkien pyöreät hirret.
Kahdesta puolipyöreästä puusta muotoiltu, niittaamalla koottu kahva on tyylikäs.

Mie saattaisin hitsata vuolupuukon terän päihin pyöreän raudan ja poraisin puukahvoihin sopivan reiät. Ja kiinnittäisin kahvat liimalla.
Puun ympärille tuleva putkesta muotoiltu holkki estää kahvan halkeamisen. Mutta niiden sovittaminen vaatii tarkuuta ja hyviä hermoja. Ja löysistä holkeista ei oo mitään hyötyä.
Vesijohdoissa käytettävien puserrusliittimien helmistä tai kupariputkesta saa siistit helmet. Myös rautaputkea voi käyttää.