Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 19:01:54

Olen huomannut, että elän oikeasti lähinnä muita varten. Olen sivuhahmo omassa tarinassani.

Kun miettii viimeiset 5vuotta, niin huomaan että olen aina menossa mukana joko vanhemmilleni, kumppanilleni, ystävilleni jne. Joulu pyörii vanhempien toiveiden mukaan, vapaat menee aina kumppanin työn mukaan ja kaikki tapahtumat liittyy aina miehen kavereille (joiden kanssa tulen toimeen hyvin myös). Katson ja autan aina ystäviäni tekemässä kaikkea oli se sitten yrittäjyyteen, häihin, juhliin tms valmistautumista tajuten, että itse en elä ollenkaan. En ole matkustanut tai tehnyt mitään vaan aina mennyt muiden mukana. En tänä vuonna saavuttanut kirjaimmellisesti mitään. Katsoin juuri ystäväni saavan yrittäjyyteen liittyvän ison stipendin ja hän saavutti jotain hienoa ja tulin katkeraksi, vaikka pitäisi olla onnellinen. Huomasin että koko vuonna tulin katkeraksi jos autoin häissä tai vastaavissa ilon juhlissa. Se pinkoaa aivan varmasti siitä, että kaikki mitä teen on muita varten ja se tulee luonnostaan. Kaverit kiittää miten läsnä olen ja samalla kukaan ei tehnyt minulle yllätys synttäreitä samalla kun itse samassa kaveriporukassa tehtiin yllätyssynttärit kaikille muille.

Miten ihmeessä opin elämään itseäni varten? Haluan saavuttaa unelmia mutta aina kun mietin niitä automaattisesti liitän siihen muita ihmisiä, vaikka ei pitäisi. Katkeruus tulee aivan varmasti itsestäni, koska sisäisesti tiedän ettei muiden tarinassa eläminen edistä itseäni mitenkään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 19:06:57

Ihan ensimmäiseksi opettelet sanomaan ei. Kuulostat täysin rajattomalta ja vedätettävältä kynnysmatolta.

https://hidastaelamaa.fi/avainsanat/rajat/

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 19:09:54

Hei, hyvä että olet tajunnut tämän ja että se on ongelma! Se on jo tosi hyvä, vaikka ei siltä tunnukaan.

Tiedätkö mitä asioita haluat? Mistä asioista pidät? Saatko koskaan sellaisia pieniä ajatuksia että hei tuota haluaisin kokeilla, tai voi kun oppisin tuon? Ala kirjata niitä ylös, ihan pieniäkin ja hölmöjä. Ei ole pakko toteuttaa kaikkia, mutta ehkä sieltä löytyy välillä jotain mikä olisi ihan tehtävissä. Ehkä saisit sillä lailla vähän tutustuttua itseesi paremmin.

Toinen lähestymistapa taas on miettiä, miksi koet että kaikkien muiden halut ja tarpeet on sinun halujasi ja tarpeitasi tärkeämpiä? Milloin se on alkanut ja miksi? Milloin aloit uskoa että et ole yhtä arvokas kuin muut?
Ja sitten aloitat pienistä asioista. Ei, et voi auttaa kaveria juhlien pitämisessä tällä kertaa. Ei, et lähde nyt kumppanin kaverien kanssa viettämään iltaa. En tarkoita että pitää kieltäytyä asioista joita haluaisit tehdä, tai kieltäytyä auttamasta kun toinen sitä todella tarvitsee, mutta kieltäydy JOSTAIN välillä, ihan vain siitä syystä että et halua tai jaksa. Sillä lailla sitä oppii laittamaan itseään edelle.

Jos sinulla on mahdollisuus päästä terapiaan, kannattaa ehdottomasti harkita asiaa.

Lähettäjä: Paku 
Päivämäärä:   23.12.24 00:47:04

Ala miettiä, mitä haluaisit itse tehdä ja sitten alat toteuttaa niitä asioita. Ei sinun tarvitse ruveta elämään täysin itsekkäästi vain ja ainoastaan omien halujesi mukaan, mutta ei myöskään tarvitse aina toteuttaa muiden toiveita. Ja puhu miehellesi rehellisesti, kerro mitkä asiat sinua vaivaavat ja millaisia muutoksia aiot tehdä. Parisuhteessa nimittäin usein fakkiudutaan tietynlaisiin rooleihin, ja tulee helposti tarpeettomia riitoja jos toinen ei ymmärrä miksi yhtäkkiä alat käyttäytyä eri tavalla.

Lähettäjä: z 
Päivämäärä:   23.12.24 10:54:11

Lopeta laittamassa itsesi toissijaiseksi. Opettele olemaan itsekäs, aloita pienistä asioista. Suurin muutos tapahtuu sinun päässä, ajatuksissa. Ja sitten pikku hiljaa, teoissa. Toteuta joku haave, mitä olet halunnut jo pitkään, mutta on jäänyt toteutumatta koska pitää muut ottaa huomioon. Itse aloitin sillä että ostin hevosen itselleni ;)

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   23.12.24 10:59:30

Mitä ne unelmasi ovat? Et kertonut niistä sanallakaan, mainitsit vain sivuhuomautuksena, että unelmia olisi....

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.12.24 11:10:39

Kannattaa henkisesti varautua myös siihen, että muut ihmiset suuttuvat sinulle kun et olekaan aina saatavilla. Pysy päätöksessäsi, äläkä sorru pyörtämään sitä.

Välillä se on tasapainoilua niiden omien halujen ja toisten auttamisen välillä.

Lähettäjä: eräs 
Päivämäärä:   23.12.24 12:14:26

Minulla on ollut sama ongelma ja osittain on vieläkin.

Auttoi paljon kun aloin treenata tiettyä tavoitetta kohti. Se vaatii säännöllistä harjoittelua ja sitoutumista. Voin sanoa ihmisille, että tsori, auttaisin mielelläni mutta kalenteri on ihan täynnä.

Lisäksi käytän itseäni treffeillä säännöllisesti. Leffassa jne.

Mieti mitkä asiat tekevät sinulle hyvää ja panosta niihin. Muiden asiat tulevat sen jälkeen jos tulevat.

Lähettäjä: × 
Päivämäärä:   23.12.24 16:32:02

Tai sitten ystäväpiiri haistaa, ettei elämässäsi ole sisältöä, ja antaa sinun huseerata ja osallistua kaikkeen, joskus ihan säälistä.
Aloita sanomalla "hei, tarvitsen sinulta palveluksen/apua/seuraa, mitä ikinä se onkaan. Voitko järjestää allakastasi sille tilaa ensi viikolla/ensi kuussa/ensi vuonna"