Lähettäjä: Joku 
Päivämäärä:   22.12.24 10:51:16

Olimme exän kanssa yhdessä 18 vuotta, ja niistä vuosista naimisissa 10 vuotta. Yhteisiä lapsia kaksi. Ero tuli 1.5 vuotta sitten, kun selvisi, että hän oli toistuvasti minua työpaikallaan pettänyt ja samana päivänä kun erosimme, muutto hän naisen luokse. No, tämän naisen kanssa parisuhdetta kesti 9 kk ajan, ja sinä aikana hän tapaili lapsiaan muutamia kertoja. Hän tuli heidän eron jälkeen luokseni lakki kourassa ja pyysi apua, että saisi suhteensa lapsiin kuntoon ja pyysi voida asua meidän vanhassa ja mun nykyisessä kodissa siihen asti, kunnes saa elämänsä kuntoon. No, minä sitten idioottina ja hyväsydämisenä lupauduin ja avasin hänelle kodin oven ja päästin asumaan vierashuoneeseen. On nyt ostanut oman kodin, mutta asuu vielä remontin ajan luonamme. Nyt hänellä on kuitenkin taas joku 13 vuotta nuorempi nainen taas kuvioissa ja huomaan, etten ole hänestä päässyt yli. Katkeruus häntä kohtaan on valtava, hän tuhosi minun mielenterveyden ja unohti lapset 9 kk ajaksi ja nyt näyttää vahvasti siltä, että uusi nainen on taas pääasia. Hän jo sitä naista omien sanojensa mukaan rakastaa parin kuukauden tuntemisen jälkeen ja silti, kehtaa asua minun kodissa. Miksi hän löytää aina kauniita naisia ja mä junnaan paikalla, enkä löydä ketään, kenen edes pieni kiinnostus heräisi? Miksi hän saa satuttaa kaikkia ja jatkaa omaa elämäänsä ilman tunnontuskia. Tämä aiheuttaa ihan valtavaa katkeruutta ja ahdistusta.

Miten tekisin, lasten takia en haluaisi häntä lähettää asumaan remonttikohteeseen, mutta mun on tällä hetkellä tosi vaikea asua saman katon alla hänen kanssaan. Siihen asti sujui kämppiksinä hyvin, kunnes tämä uusi nainen tuli kuvioihin.

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   22.12.24 10:57:01

Meiltä olisi ulkona jo ennen puoltapäivää.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   22.12.24 10:58:39

Heitä miehenkuvatus ulos, pidä kiinni omista rajoistasi ja ala palauttaa itsekunnioitustasi. Siitä se lähtee. Et ole miehelle mitään velkaa.

Lähettäjä: Nams 
Päivämäärä:   22.12.24 11:04:23

Totta kai mies ulos! Niinkuin ylempänä kirjoitettiin, et ole miehelle mitään velkaa.

Alkoi ärsyttää sun puolesta, miten kehtaakin kohdella sua ja lapsiaan noin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 11:07:18

Junnaat paikallasi koska mietit miestä koko ajan, eikä kukaan halua olla naisen tai miehen kanssa, jonka exä asuu siellä.

Mies ulos ja sitten Tinder profiilia kehiin. Kyllä sinä onnesi löydät. Miehelläsi taas tuntuu ajattelevan vain alakerran aivoilla niin ei ihme ettei suhteet kestäkkään.

Jos helpottaa niin tuttu erosi yli 25v suhteestaan 55vuotiaana. Olivat rakentaneet talon, hankkineet lapsen, perinteinen koira ja kaikki kunnossa kunnes sai selville että mies petti kans työpaikalla. Erosi heti eikä ottanut takas, muutti pois ja muutaman vuoden myöhemmin löysi uuden, jonka kanssa on nyt oikeasti onnellinen ja puuhailevat paljon esim. matkustelevat ja elämä loistaa. Elämä ei ole ohi pitkän avioliiton jälkeen. Kaikkea hyvää sinulle aloittaja <3

Lähettäjä: Muffe 
Päivämäärä:   22.12.24 11:07:29

Sinulla ei ole rajoja ja itsekunnioitusta. Et ole kiltti, olet helppo ja ylikäveltävä etkä osaa pitää rajoista kiinni tai edes määritellä niitä.

Katkeroituminen ei johdu pohjimmiltaan miehen teoista vaan siitä, että sinulla ei ole itsekunnioitusta ja tiedät sen itsekin. Pelkkä miehen toiminta voi aiheuttaa vihaa ja surua, mutta katkeruus kumpuaa siitä, ettet tee niin kuin koet olevan reilua.

Lähettäjä: Jorma 
Päivämäärä:   22.12.24 11:33:37

Jos nainen antaa kohdella itseään kynnysmattona, niin sitten häntä kohdellaan siten. Joka päivä täällä joku jätetty nainen vinkuu kuinka ei voi unohtaa miestä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 11:56:13


Junnaat paikallasi koska mietit miestä koko ajan, eikä kukaan halua olla naisen tai miehen kanssa, jonka exä asuu siellä.

Lähettäjä: Va 
Päivämäärä:   22.12.24 12:17:13

Sinähän olet sille äiti. Mieti nyt mitä exä tästä saa. On kuin teinipoika, jolla on turvallinen koti ja samalla saa deittailla naisia. Tiedät jo itsekin, että tulet myöhemmin ajattelemaan että miksi olin niin tyhmä. Itsekin vietin aikaa exän kanssa, mutta en vaan osannut käsitellä tunteitani muuten. Erot ovat vaikeita ja niihin liittyy paljon tunteita. Itselläni meni vuosia päästä tunteista eroon. Mutta nyt ala miettiä mitkä ovat rajasi ja mitä tavoittelet.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 12:25:56

"Jos nainen antaa kohdella itseään kynnysmattona, niin sitten häntä kohdellaan siten. Joka päivä täällä joku jätetty nainen vinkuu kuinka ei voi unohtaa miestä."

Onko siis niin, että miehillä ei ole mitään peruskunnioitusta kumppaniaan kohtaan, vaan he ryhtyvät kohtelemaan naista kynnysmattona jos hän ei pysty pitämään puoliaan? Minua aina syytetään miesvihasta, mutta eipä tälläkään palstalla paljon myötätuntoisia miesten vastauksia näy kun nainen kertoo tulleensa huonosti kohdelluksi parisuhteessaan. Lähinnä ne vastaukset ovat juuri tällaista pilkkaamista.

Aloittajalle sanoisin, että ymmärrän, että ajattelet lapsia, mutta eihän tuollainen ole lapsillekaan millään lailla hyvä ihmissuhteiden malli. Miestä kohtaan sinulla ei ole mitään velvoitteita, hän on itse valinnut käyttäytyä täysin ala-arvoisella tavalla ja hän voi siitä myös kantaa vastuun. Et myöskään pääse tuosta ukosta irti jos annat hänen pyöriä nurkissasi ja kuuntelet selityksiä. Miehellä on oma asunto, hän voi mennä sinne vaikka heti. Laita pihalle ja sano ettei takaisin ole enää tulemista.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   22.12.24 12:30:24

Hyi kuvotus mikä mies. Pistä pihalle, NYT HETI.

Lähettäjä: Joku 
Päivämäärä:   22.12.24 14:53:07

Kiitos vastauksista, niin totta jokaisen viesti. <3 Vielä kun saisi sen voiman, että oppisi vetämään rajat.

Lähettäjä: Mina 
Päivämäärä:   22.12.24 15:00:48

Ei sitä sinulle mistään anneta, se on sinussa kyllä kun vain löydät sen. Erotilanne ei koskaan ole helppo, älä siis odota että se sellaiseksi muuttuisi. Jotta parantumisesi pääsee edes johonkin alkuun, sinun on tehtävä selvä pesäero exääsi. Hän muuttakoon huusholliinsa ja pitäköön yhteyttä lapsiinsa, ei sinuun. Toki lasten ikä täytyy huomioida, mutta teini-ikäiset osaavat jo sopia isänsä kanssa tapaamiset keskenään. Kaikki yhteydenpito exään sinun osaltasi poikki tai ainakin minimiin. Poissa silmistä, poissa sydämestä. Ja tämänkin jälkeen tulee menemään kauan, että paranet ja pääset aloittamaan oman elämäsi. Anna itsellesi aikaa, tee sinulle mieluisia juttuja, pidä itsestäsi mahdollisimman hyvää huolta ja kiitä itseäsi siitä, ettet kiiruhda exäsi tapaan suhteesta toiseen käsittelemättä ensin vanhaa. Tuo on niin tyypillistä miehille, eivät osaa käsitellä tunteistaan niin niitä koitetaan paeta uuteen suhteeseen - ja viedään ne vanhan suhteen ongelmat ja erotuskat piilevinä sinne.

Lähettäjä: Mina 
Päivämäärä:   22.12.24 15:18:20

Niin ja varaa ensitilassa aika lastenvalvojalle elatusmaksujen laskettamiseksi, jos se asia ei ole jo tehtynä. Ilmoitat vaan exälle, milloin tulee ilmaantua paikalle. Sinulle yksinhuoltajuus, jos ei jo ole. Tee vaikka lista itsellesi asioista, jotka tulee tehdä ja yksi kerrallaan napsit menemään. Keskitt siihen, että sinulla ja lapsilla on kaikki hyvin. Jos isä ei lapsiaan viitsi tavata, sen surun ja pettymyksen, vihankin tunteet lapsilla ovat vaikeaa katsottavaa ja vastaanotettavaa. Mutta ole sinä se turvallinen aikuinen, jolle saa kiukutella ja puhu asioista lasten kanssa. Älä hauku isää, mutta kerro että tämä käyttäytyy väärin ja se tuntuu kaikista teistä pahalta. Hanki vaikka perheneuvolan kautta keskusteluapua.

Omasta erostani on jo 10v ja kyllä piti taistella aika lujasti, että siitä selvisi. Edelleenkin olen katkera exälle siitä, että laittoi uudet parisuhteensa lapsen edelle. Lapsi on nyt jo lukiossa ja alkanut itse kyseenalaistaa isänsä toimintaa. Kieltämättä olen salaa tyytyväinen. Meni nimittäin vuosia niinkin, että hän oli minulle vihainen, mustamaalattu oli isänsä taholta minua aika huolella. Nyt kun ymmärrys on kasvanut, asetelma on pikkuhiljaa kääntynyt. Kannatti olla se aikuinen, joka ei lähtenyt lasta sotkemaan aikuisten väleihin, eikä haukkumaan toista.

Lähettäjä: Aloittelija 
Päivämäärä:   22.12.24 16:26:47

Mina on oikeassa!
Vaikea tilanne ja voi kestää kauankin ennen kuin saat ajatuksesi järjestykseen.
Tunnistan itsessäni saman tilanteen ja tunteen, vaikka lapsia ei minulla olekaan.
Ihan ekana laita se miehenkuvatus johonkin vuokra-asuntoon tai kaverin luo. Sellainen löytyy tarvittaessa hyvinkin nopeasti!
Mene terapiaan puhumaan ammattilaisen kanssa, hän auttaa sinua näkemään oman tilanteesi ja sen, miten voit ajatuksiasi korjata ja saada apua.
Ja tosiaan, pysy napakkana mutta asiallisena aikuisena, olet siitä myöhemmin kiitollinen.
Toivon sinulle paljon voimia hankalassa tilanteessa!

Lähettäjä: Melkein sama 
Päivämäärä:   22.12.24 20:11:32

Mies jätti minut 20 aviolliittovuoden jälkeen ja uusi oli valmiiksi katsottuna. Aivan taatusti oli jo silloin kun olimme vielä naimisissa.

Tein niin, että allekirjoitin eropaperit ja läksin elämään omaa elämääni. Lapset haluaivat mukaani, ja olivat jo sen iläisiä että päättivät itse. Minä en heille moittinut isäänsä sanallakaan, mutta onhan heillä silmät päässä. Kumpikin katkaisi välinsä isäänsä. En ole uutta suhdetta halunnutkaan, vaikka lapset ovat jo aikuisia. Mutta minä olen onnellinen näin, ja välit lapsiin ovat läheiset. Itse saavat ratkaista, haluavatko pitää yhteyttä isäänsä. Kumpikaan ei ole halunnut, vaikka erosta on jo 10 vuotta ja lapset aikuisia. Ja ihan yhtä rakkaita ovat, vaikka haluaisivatkin.

Tällä tahdon sanoa, että keskity aloittaja itsekin nyt itseesi ja omaan hyvinvointiisi ja pidä rajasi. Älä ala olemaan eksäsi äiti enää, vaan anna hänen kohdata tekojensa seuraukset aivan itse.

Lähettäjä: Juju 
Päivämäärä:   22.12.24 22:01:32

Sama tarina täällä!
Lohdutukseksi haluan sanoa että ajan kanssa tulet huomaamaan melko varmasti että tilanne kääntyy päälaelleen. Ne ensimmäiset vuodet on rankkoja kun katsoo toisen iloista elämää 20 vuotta nuoremman mimmin kanssa mutta nyt kun hän on 50 ja kuuroutumassa, niin ilmeisesti tämä kuulolaite on liikaa näille nuorille naisille. Mies on vuokrannut hulppean asunnon ja kaikki rahat menee siihen. Eikä pysty enää sponsoroimaan näitä nuoria naisia. Niinpä hän elää nyt yksin liian Isossa asunnossa rahattomana.

Vanhuus on iskenyt häneen - hän näyttää vanhalta ja se, minkä minä tiesin aina että viimeistään 60 vuotiaana hän on täysin kuuro (koska niin on kaikki hänen suvun miehet) niin näille muille naisille se nähtävästi tuli yllätyksenä eivätkä olleet valmiit siihen niin kuin minä olisin ollut.
Enää ei sitä nuorta seuraa löydy ja hän on persaukinen ja katkera. Toisin kuin minä joka eron jälkeen bailaamisen sijaan keskityin itseeni ja mä treenasin itteni todella timmiin kuntoon. Ostin pikku asunnon itselleni ja pojalle ja täällä me edellään kaikessa rauhassa taloudellisesti vakaalla pohjalla.

Eli vaikka tuntuu pahalta nyt niin usko minua, ajan kanssa löydät tasapainon ja uuden onnen vaikka sitten pelkästään lasten kanssa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.12.24 03:13:38

No mies voi mennä asusteleen sen uuden rakkauden luo tai mies hommaa jonku airbn-kämpän kunnes remppa valmistuu. Kait mies on maksanut jotain asumisestaan. Tottakai jouluakin haluaa viettää teidän kanssa ym..iha kiva aloitus 1/5 ehtii mies pilata joulun kunnolla :-D

Lähettäjä: r 
Päivämäärä:   23.12.24 03:33:16

Ajan kanssa näet asiat aivan toisin. Tulet tapaamaan ihmisiä, uusia kuvioita ja löytänet ihanan parisuhteenkin. Niiden aika ei vain ole nyt ja tässä.

Kauanko meinasit jatkaa majatalona olemista? Entä lasten tapaamiset, elatus ja vanhemmuus? Hänellä on myös vastuunsa ja velvollisuutensa lapsia kohtaan joskin siitä voi livetä ilman sanktioita kovin helposti.

Mies ulos, asiat kuntoon ja kohti uutta vuotta. Käytä aikasi mielummin itsesi hyvinvointiin kuin toisen ihmiset tekemisiä miettien, niihin asioihin mihin voit itse vaikuttaa siis. Lapset tekevät itse aikanaan valintansa, se on varmaa. Ihmissuhteet eivät kehity jos mies käyttää aikansa toisten naisten kanssa ollen mistään mitään välittämättä ja sen lapset huomaavat kasvaessaan. Ihan ilman kenenkään apua.

Lähettäjä: Joku 
Päivämäärä:   23.12.24 08:09:41

Kiitos kaikille tsempeistä, tilanne on tosi vaikea. Viha, suru, ahdistus ja katkeruus on todella vahvaa, myös tätä nuorta uutta naista kohtaan, vaikka järjellä tiedän, ettei hän ole tehnyt mitään väärää.

Elatusmaksut ja huoltajuusasiat hoidettiin jo kuntoon hetimiten eron jälkeen kesällä -23, ja elarit hän on maksanut tavanomaisesti, vaikka onkin tässä asunut.

Lähettäjä: I 
Päivämäärä:   23.12.24 08:27:36

Minäkin sanon, että heitä hänet ulos tänään. Rikot itseäsi tuolla kuviolla aina vaan pahemmin ja mies selvästi laskee sen varaan, että annat hänen käyttäytyä noin k-päisesti.

Katkeruus syö ihmisen ja sitä ei voi kukaan muu parantaa kuin sinä itse. Toistan: heitä hänet ulos. Olet sen itsellesi velkaa. Ei ole lastenkaan etu, että katkeroidut pysyvästi.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.12.24 08:30:45

Anna miehen ymmärtää että itselläsi on sutinaa toisen miehen kanssa, kiihkeää sellaista, niin lähtee ihan itse.

Lähettäjä: Muhvi 
Päivämäärä:   23.12.24 08:57:24

Miksi aloittajan pitäisi alkaa pelleillä jonkin "mulla on mies" -valehtelun kanssa? Aloittajan pitää oppia sanomaan ihan ITSE "ei" eikä keksiä taas yhtä tapaa, jolla muut ihmiset tekevät päätökset hänen puolestaan ja hän on ilman peräsintä tuulen mukana seilaava kaarnalaiva.

Muista, aloittaja, että rukkasena oleminen ja marttyyrius ei saa ketään miestä kunnioittamaan sinua. Omanarvontunto ja selkäranka, kyky asettaa rajoja, sen sijaan saa. Rajaton nainen ei ole kenenkään mielestä kiinnostava, paitsi hyväksikäyttäjien.

Lähettäjä: Mina 
Päivämäärä:   23.12.24 09:12:51

Hei hienoa, että olet lasten asiat ovat kuitenkin tuolta osin kunnossa! Se on jo iso voitto sinun näkökulmastasi, ettei niistä tarvitse kiistellä. On todella ikävää, että etävanhemman on mahdollista luistella huoltajan vastuistaan todella helposti. Mitään sanktiota siitä ei tule, vaikkei tapaisi lapsiaan ikinä.

Itsekin kipuilin tuon asian kanssa vuosikausia, yritin tarjota mahdollisuutta viettää lapsen kanssa enemmän aikaa, muutin jopa lähemmäs että tämä olisi helppoa sekä lapselle, että isälle. Mutta ei, ei häntä kiinnostanut osallistua lapsen arkeen. Sitä oli hirveän vaikea hyväksyä. Sitten vain päätin lakata yrittämästä, en enää ilmoitellut lapsen lääkäriajoista, koulun tapaamisista (joita oli paljon yhteen aikaan, kun lapsella oli todella vaikea vaihe menossa), en yrittänyt saada isää katsomaan lapsensa harrastustuntia. Piti joka toisen viikonlopun sentään luonaan. Elatusmaksuissakin suostuin alkuun joustamaan aika hitokseen paljon, mutta vuosien kuluessa niitä tarkistettiin ja hän joutuikin sitten maksamaan melkein puolet enemmän kuin mihin olin suostunut. Enää en joustanut, koska hänkään ei sitä tehnyt.

Mutta tsemppiä kovasti sinulle, noista vaikeista tunteista et pääse ennenkuin saat exäsi poistettua kuviosta. Jos vain suinkin pääset jostain ammattiapua saamaan, niin mene ihmeessä käsittelemään tunteesi sinne. Älä oleta, että ne voi vain lakaista maton alle, sillä niihin tulee sitten jatkossa kyllä kompastumaan. Puhuminen niistä ja kokemuksistasi auttaa, joten jos sinulla on ystäviä, puhu, puhu ja vielä kerran puhu heille. Sekin kannattaa muistaa, että vaikka exäsi on sinulle nuo tunteet aiheuttanut, hän ei ole niistä vastuussa etkä voi hänen kanssaan niitä selvittää. Vaikka tuntuisi miten katkeralta se, että hänen takiaan sinulla nämä nyt ovat. Täysi kylmä seinä häntä päin ja avaudu muualle, pura tunteitasi ja käytä aikasi niihin, jotka sen ansaitsevat. Tämä vaihe on vaikea, mutta sekin menee lopulta ohi. Tunteesi ovat vaikeita, mutta anna niiden tulla, huuda, itke, hakkaa säkkiä, nekin menevät kyllä ohi. Milli milliltä helpottaa!

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.12.24 09:13:30

Joo ei todellakaan mitään teatteria vaan ihan suorasanaisesti kerrot exälle että hänen tulee muuttaa pois. Ei siihen tarvita edes syytä.