Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   21.12.24 15:25:16

Tässä kuumehuuruissani mietin kun joka paikkaa särkee ja kolottaa, että miten ihmiset joilla on pieniä lapsia, pystyvät huolehtimaan siitä lapsesta, kun ei meinaa itsestäkään jaksaa huolehtia? Pari päivää on mennyt nyt sohvalla maatessa kun huimaa pystyssä ollessa. Varsinkin yksinhuoltajat tai jos molemmat vanhemmat on kipeinä. Iskee joku pahemman luokan kuumetauti tai norovirus vaikka. Eihän silloin meinaa tolpillaan pysyä.

Lähettäjä: Poo 
Päivämäärä:   21.12.24 15:30:05

Vanhemmuus tuo ylimääräisiä voimia. Muistan kun makasin noron kourissa kylppärin lattialla. Olin oksentanut yli vuorokauden ja kaikki voimat oli poissa. En jaksanut edes päätä nostaa. Mutta kun lapsi parkaisi huoneestaan ja huusi äitiä, niin ihmeesti sitä vain sai itsensä ylös ja pikavauhtia lapsen huoneeseen.

Vanhempi tekee mitä vaan lapsensa eteen, mutta tottahan se on, ettei kipeänä jaksa huolehtia kuin niistä pakollisista. Lähinnä, että kaikki pysyy hengissä ja saa edes jotain syödäkseen. Se hyvän vanhemmuuden aika on sitten muulloin.

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   21.12.24 15:35:27

Eipä se kovin helppoa olekaan. Hengissä selviämistä ja valmisruokaa. Ja telkkarista piirrettyjä.

Lähettäjä: Maisa 
Päivämäärä:   21.12.24 15:36:10

Meillä isovanhemmat onneksi auttaa,. Mahataudissa ei pyydetä apua.
Mutta hoitavat ettei yövuoron jälkeen tarvitse jäädä valvomaan lapsen kanssa tai vievät toisen lapsen kanssa ulos, ettei molemmat lapset katso koko päivää tv:tä.
Meillä oli noro pari vuotta sitten ja kauhulla muistelen kuinka raskasta se oli.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.12.24 15:37:33

Meillä on käynyt tuuri sikäli, että me vanhemmat sairastetaan yleensä ainakin pahin vaihe vuorotellen.

Lähettäjä: …. 
Päivämäärä:   21.12.24 15:39:18

Lapsikin tuntuu aistivan, milloin olen vain väsynyt ja milloin oikeasti tosi huonossa kunnossa. Normaalisti lapsi on tosi aktiivinen ja super kärttyinen jos ei mennä ulos tarpeeksi mutta ne kerrat kun oikeasti olen ollut tosi kipeä, on lapsi rauhassa köllötellyt sohvalla vieressä. Sitä ei tapahdu ikinä muulloin.

Ja onneksi nuo tosi pahat menee ohi usein nopeasti myös, enemmän mua on haitannut muutama flunssa jotka on pitkittynyt ja sitten sitä ikävää oloa on saanut kestää monta viikkoa.

Lähettäjä: Mina 
Päivämäärä:   21.12.24 16:20:09

Kyllä se hankalaa on, mutta eipä ole muuta vaihtoehtoa kuin selviytyä. Yksinhuoltajana 10v. Muistan kun lapsi sai jostain noron, oksensi pari kertaa ja se oli siinä. Sain sen sitten melkein samantien itsekin ja lensi 24h ajan molemmista päistä yhtäaikaa. Asuin kylppärin lattialla. Lapsi oli tuolloin 6v ja reppana ihan kauhuissaan, itki toisessa vessassa eikä uskaltanut syödä tai häiritä minua. Soitin sitten isälleen, joka aikansa kiukuteltuaan tilasi lapselle taksin ja otti luokseen yön yli, kas kun meni hänen juhannuksensa pilalle. Oli jo jotain ehtinyt juoda kun ei itse voinut hakea. Se onkin ainut kerta, kun olen oman sairauden vuoksi pyytänyt moista. On ollut toinen käsi paketissa, vatsan alueen operaatio, uusi noro jne, ollaan selvitty kaksin. Onneksi on jo lukioikäinen.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   21.12.24 16:23:15

Kun on pakko, saa itsestä irti aivan ihmeellisiä voimia. Sama se on eläintenkin kanssa, että pakko nekin on hoitaa vaikka olisi missä kunnossa.

Norossa tämä yksinhuoltaja on kyllä pyytänyt isovanhemmat hakemaan terveen lapsen heille, kun oma oksentelu on alkanut. Koskaan ei ole näissä tilanteissa tauti levinnyt lapselle tai isovanhemmille.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   21.12.24 16:27:00

Kyllä siitä norostakin selvittiin. Minä makasin kylppärin lattialla peittoihin ja pyyhkeisiin kääriytyneenä, mies samalla systeemillä vessan lattialla. Lapsi oli mun kans siellä tilavammassa kylppärissä. Siinä nukuttiinkin pari yötä. Kai se piirrettyjä katsoi jostain tabletista tai puhelimesta ja leikki saunan lauteiden alla nukeilla. Välillä annoin sen lääsätä jonku vesiastian kanssa, niin aikaa kului monta tuntia huomaamatta. Kai mulla oli joku nakkipaketti jääkaapissa, josta välillä annoin lapselle syötävää, ei oo muistikuvia siitä muutamasta päivästä, jonka tauti kesti.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   21.12.24 16:32:15

Miten voikin joillekin miehille olla isänä vastuun ottaminen vaikeaa. Ei mitään myötätuntoa löydy.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   21.12.24 16:42:03

Onneksi ei olla yhtä aikaa sairastettu miehen kanssa. Ainakaan sitä pahinta vaihetta mistään sairaudesta.
Back up:pina toki sitten ollut aina isäni, anoppi, tai ystäviä.
Ja miehen joustava työ, että aina on voinut tehdä töitä etänä. Jo silloin 90-luvun alussakin, kun vanhemmat lapset olivat pieniä.

Lähettäjä: Lila 
Päivämäärä:   21.12.24 16:44:22

Jotenkin sitä vain selviää. Lapset ja eläimet ovat sellaisia että pakko hoitaa. Jossain norossa koira pääsisi kyllä vain takapihalle ja hevoset saisivat olla karsinassa kunhan ruokaa ja vettä saisivat (tähän yrittäisin rekrytä apua kun ei tarvitsisi käydä kuin tallissa) ne hevosetkaan eivät kuole jos päivän kaksi seisovat tallissa jos on oikeasti joku noro jossa ei se pahin vaihe kuitenkaan kestä montaa päivää onneksi vaikka viehän se voimat. Ja voisi edes luottaa siihen että hevoset ovat lukitussa tilassa.
Saman lailla ne lapset.

Lähettäjä: Tintti 
Päivämäärä:   21.12.24 16:45:39

Kun lapsi oli pieni ja minä kipeä fylläsin vain itselleni talvella paljon päälle ja istuskelin kuistilla lapsen ulkoiluiden ajan/ sen aikaa mitä jaksoin. Kovassa kuumeessa annoin lapsen katsoa telkkaria ja makasin itsesohvalla. Laitoin puhelimen soimaan 15 minuutin välein, että muistin tsekata, että lapsi edelleen on vieressäni katsomassa telkkaria. Helposti tehtäviä ruokia ymv. Lapsen kanssa puuhastelu silloin kun on itse kipeä oli lähinnä piirtelyä, palapelejä, lautapelejä ymv rauhallista. Hengissä on selvitty. Muistiin on jäänyt, että eniten lasta on harmittanut kun en ole pystynyt yskän takia lukemaan hänelle kuin hyvin pieniä pätkiä.

Lähettäjä: @ 
Päivämäärä:   21.12.24 16:46:59

Se on ihan sama pitääkö huolehtia lapsesta vai eläimesta, kyllä sitä aika hurjassakin kunnossa siihen kykenee kun on pakko.
Jos ei ole pakko, voi rauhassa maata sohvalla ja oikein tarkkailla, kuinka kipeä sitä oikein onkaan 

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   21.12.24 17:32:18

Kipeänä hoitaa pakolliset, pakkohan se on. Samoin eläimet hoidetaan niin että ruokaa ja vettä saavat vaikka siivouksissa joustetaan jos kovassa kuumeessa/oksennustaudissa/jalka tai käsi paketissa. Tullut vietyä hevosille heiniä kainalosauvojen kanssa välillä pysähtyen oksentamaan taudissa ym. Kuumeessa pukee lämpimästi ja voi istua maassa heiniä lastatessa ja tekee pikkuhiljaa. sama siinä lasten hoidossa, tekee pakolliset, sulkee ovia ja järjestää lapsen tilaan jossa helppo vahtia, koittaa jos katsoisi jotain lastenohjelmaa tms. Toki sitä kyselee jos sattuu saamaan jonkun auttaan jollekin päivälle eläinten kanssa etenkin jos kuumehoureissa (jos vaan jaksaa kysellä).

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.12.24 17:42:54

Se on jotenkin pakko, sama kuin koronassa piti kauheessa pakkasessa hoitaa hevoset.

Lähettäjä: ,.,. 
Päivämäärä:   21.12.24 20:31:56

Kolmepäiväinen noro neljällä lapsella ja vanhemmilla samaan aikaan ei unohdu ikinä. Jotenkin siitä vain selvisi kun oli pakko. Liikkumaan pääsin vain juuri ja juuri konttimalla. Oli melkoinen tuska hoitaa kipeitä lapsia siinä kunnossa, että tuntui, että henkilähtee itteltä ihan justiin.

Lähettäjä: edke 
Päivämäärä:   22.12.24 06:16:29

Ei aina jaksakaan. Omat vanhempani eivät aina jaksaneet. Kun äidillä oli menoja ja isän olisi pitänyt hoitaa kolme pientä lasta yhden viikonlopun ajan, hän näytteli ties mitä sairautta. Joskus jätti syömättä ja juomatta niin että pyörtyi, joskus esitti selkävikaa ja joskus umpparitulehdusta, että vietiin ambulanssilla sairaalaan viikonlopuksi. Äiti sitten joutui perumaan menonsa tai hankkimaan jonkun muun vahtimaan meitä. Ja ihan työreissuja äidillä oli, että sai perheen elätettyä, teki leipätyönsä lisäksi muutakin, myös opiskeli, kun isästä ei ollut elättäjäksi.

Tai sitten on pyydetty kavereita auttamaan. Olen itsekin ollut auttamassa kaveria kun hän on ollut keuhkokuumeessa, mies töissä ja pientä lasta ei saatu yhtäkkiä perhepäivähoitajalle puoli seiskaksi kun mies meni töihin seiskaksi ja normaalisti lapsi viedään äidin työvuorojen mukaan puoli kasiksi. Vein lapsen hoitoon ja kaverin sairaalaan.

Moni kuitenkin löytää jostan niitä voimia tai nykyään laittaa lapselle jotain piirrettyä pyörimään kun itse koomaa sängyssä/sohvalla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 11:22:10

Itsellä myös norosta pahimmat muistot. Taapero viidentenä päivänä tiputukseen ja meistä se joka oksensi sillä hetkellä vähemmän (eli minä) jouduin lähtemään mukaan. Lapsi oksensi vielä sairaalan pihassa autoon ja sekin päästiin siivoamaan vasta sairaalareissun jälkeen.

Lähettäjä: Nhh 
Päivämäärä:   22.12.24 11:26:57

Totaali-yhärinä muistan tuon aloituksen painajaisen. Apua ei löytynyt.

Lähettäjä: Mina 
Päivämäärä:   22.12.24 11:35:46

Lapsia ja eläimiä ei oikein tässä kohtaa voi verrata keskenään. Sen tietää jokainen, jolla on ollut molempia. Hevonen pärjää muutaman päivän niinkin, että sen käy vain ruokkimassa. Koira pärjää kun sen ruokkii ja pääsee tarpeilleen muutamasta päivässä. Lapsi roikkuu sinussa 24/7 varsinkin pienempänä, vaatii huomiota, viihdyttämistä, läheisyyttä, vaipanvaihtoa, syöttämistä, pesemistä jne jne. Jos olet yksin ja itse kipeänä, tilanne on aika järkky.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   22.12.24 12:11:26

Kyllä tuo 3kk ikäinen koiranpentukin aika paljon vaati, kun olin itse norossa. :D Sille ei voinut laittaa videoita pyörimään, mutta toisaalta se onneksi nukkui aika paljon kuitenkin. Kokemusta on myös vastaavassa tilanteessa lapsen kanssa. Sanoisin, että yli 3-vuotias lapsi on ollut helpompi kuin pentu, sitä nuoremmat pentua haastavampia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 12:22:24

Lapset kyllä kestää pienemmälläkin huomiolla muutaman päivän. Tv:stä Disney leffoja ja siinä istuvat vaikka aamusta iltaan jos saisivat. Lapset ovat yleensä hyviä viihdyttämään itseään. Valmisruokaa päälle. Ja onhan lapsilla usein toinen vanhempikin huoltajana.

Lähettäjä: Mina 
Päivämäärä:   22.12.24 12:24:42

"Ja onhan lapsilla usein toinen vanhempikin huoltajana."

Tässä kysyttiinkin miten lasten kanssa selviää yksinhuoltajana (tai jos molemmat vanhemmat ovat kipeinä).

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 12:39:40

Kyllähän ihminen jaksaa kaikenlaista silloin kun on pakko, ei kylläkään loputtomiin tietenkään. Mutta kyllähän tämä ihan oikeasti on iso ongelma niillä, jotka ovat yksin lasten kanssa eikä ole tukiverkkoja. Jos on riittävän heikossa kunnossa niin ei silloin pysty vaikka kuinka tietää, että olisi pakko. Eipä siinä silloin olisi muuta vaihtoehtoa kuin soittaa johonkin sosiaalipäivystykseen, että ei ole kykenevä hoitamaan lastaan.