Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   19.12.24 13:11:30

Edellinen topikki olikin tullut täyteen, en ole käynyt täällä viime päivinä.
<forum.hevostalli.net/read.php?f=9&i=9889356&t=9882103>

Vai että olen hemmoteltu prinsessa ja kontrollifriikki, selvä :) Te voitte ajatella minusta ihan mitä haluatte, mutta totuus on silti se, että hyvin moni asia ei maailmassa enää toimi.

Nyt olen manifestoinut sellaisenkin homman, että minulle tulossa olevat vieraat eivät ehkä edes pääse tulemaan, koska lento on ylibuukattu. Lentoyhtiöltä tuli viestiä, että kentällä eivät toimi lähtöselvityskoneet, ja siksi pitäisi tehdä selvitykset netissä. Toki tässä viestissä oli väärä päivämäärä, niin ettei tiedetty koskeeko edes tämänpäiväisiä lentoja tämä asia. Virhehän se oli, oli jäänyt päivä vaihtamatta. Sitten paljastui ettei paikkoja enää edes saanut valittua koska lento on täynnä. Huoh. Saa nähdä miten käy.

On se vaan surullista, jos monen mielestä tällainen on ihan normaalia ja pitäisi vaan kestää kaikki säätö ja sählääminen hymy naamalla. Kyllä tämä on jo aivan hemmetin epänormaalia kun jatkuvasti on tällaista. Onneksi kohta alkaa loma, ja ensi vuonna pysyn kotona enkä edes yritä tehdä mitään enkä mennä minnekään ;)

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   19.12.24 13:13:14

"No @!#$ soikoon, jos se huone on siivoton, niin sitten kääntyy kannoillaan ja takas respaan asiasta juttelemaan. Ei sitä jäädä itsekseen jupisemaan ja nettiin kirjoittelemaan."

No @!#$ soikoon kun ei ihan oikeasti jaksaisi millään toimia näin JOKAISEN asian tiimoilta mitä yrittää tehdä.

Lähettäjä: / 
Päivämäärä:   19.12.24 13:15:44

Näitä sattuu. Täytyykö "näihin" jäädä vellomaan ja kieriskellä vielä tervassa ja höyhenissä itseään surkutellen?

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   19.12.24 13:46:35

Kommentoin tähän vielä muutamia otteita edellisestä topikista.

"Hankikaa oikeita ongelmia, niin ei tarvitse valittaa."
"Aloittajako itse on täydellinen eikä koskaan, ikinä tee virheitä tai ylipäätään muiden mielestä väärin?"

Teille ja muille samoin kommentoineille suosittelen, että luette jatkossa koko topikin läpi ajatuksella. Ei tässä tarvitse mitään ongelmia hankkia, muut ihmiset kyllä teettävät niitä ihan jatkuvalla syötöllä.

"---naurettavat pikkuharmit, jotka kuuluvat elämään" eivät ihan samalla tavalla naurata enää sitten, jos tuntuu, että lähes kaikki, mihin liittyy muita ihmisiä, on niiden pikkuharmien ja vähän isompienkin kuorruttamaa. On esimerkiksi vähän eri juttu, peruuko kaveri joskus tapaamisen, vai voiko olla varma, että ihan kaikesta sovitusta tulee aivan varmasti jotain säätöä ja vääntöä. Samoin on eri juttu, onko ravintolavarauksessa joskus jotain häikkää, vai onko toimintakulttuuri sellainen, että voi melkein valmiiksi odottaa siinä ja viidessä muussa asiassa olevan jotain häikkää, jolloin on itse asiassa mukavampi vaikka jäädä kotiin syömään puuroa kuin maksaa muiden sähläämisestä ja siitä, ettei mikään toimi kuitenkaan."

TÄMÄ. Siis juuri tämä on tämän topikin pointti.

"On ihan eri asia, jos lentoon pääsy viivästyy myrskyn takia (=asia, jolle kukaan ei mahda mitään) kuin jos lentoon pääsy viivästyy ylibuukkauksen takia, kun kaikille ei olekaan paikkaa koneessa (=tahallinen vaikutuksista piittaamaton toimintaperiaate)."

Tämä onkin mulle valitettavan ajankohtainen pointti. Tosiaan en tiedä pääsevätkö vieraani nyt tulemaan lennon ylibuukkauksen vuoksi. Aika peestä vaan todeta, että kuukausia sitten varatulle lennolle ei ehkä pääsekään, koska joku muu ehti tehdä check-inin ensin. Yritän nyt toivoa kaikin voimin, että tämä juttu menisi hyvin!

"Mutta voisiko joku nyt epäsuoran syyttelyn ja silmien pyörittelyn sijaan suoraan sanoa, että kyllä, kuvattu toiminta on teidän mielestänne täysin ok ja otatte sen ilolla vastaan? Entä kuinka vanhoiksi teidän tarkalleen ottaen piti elää, ennen kuin lakkasitte odottamasta muilta ihmisiltä mitään, edes lukutaitoa tai oman työnsä hoitamista? :)"

Tähän minäkin haluan vastauksen!

"Tottakait kiukuttaa niinkuin lasta, kun asiat ei mene niinkuin MINÄ haluan... näen kasvun paikan aloittajalle"

Ja minä näen sinulle paikan opetella lukemaan ihan ajatuksella ;)

"Työkavereiden jäljiltä pitää korjailla asioita, pitää varmistella monesti, että asiat tulee hoidetuksi jne. En ole aikuisten ihmisten lapsenvahti, hyvä luoja."

Tämä. Ensi vuonna aion irtisanoutua, en oikeasti jaksa enää hoitaa kaikkea. Hyvä kysymys onkin, minne voi enää mennä töihin ettei olisi tällaista.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   19.12.24 13:56:13

Ei se auta kuin hyväksyä elämän epätäydellisyys, korjata minkä voi ja ne mille ei mitään mahda, on annettava olla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.12.24 14:09:33

Onko tyyneysrukous tuttu?
Suo minulle tyyneyttä hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa, mitkä voin, ja viisautta erottaa nämä toisistaan.

Asiat menee välillä harvemmin ja välillä useammin päin vttua ihan kaikilla. On itsestä kiinni kuinka antaa niiden vaikuttaa itseensä.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   19.12.24 22:29:41

"No @!#$ soikoon, jos se huone on siivoton, niin sitten kääntyy kannoillaan ja takas respaan asiasta juttelemaan. Ei sitä jäädä itsekseen jupisemaan ja nettiin kirjoittelemaan."

-Miksi palveluntarjoaja ei vaan huolehdi, että palvelu on sitä mitä myydään? Tottakai asiasta mennään sanomaan respaan, mutta siitä tulee paitsi ylimääräinen epämukava sosiaalinen tilanne, se vie myös aikaa, kun yömyöhällä hotelliin päästyä alkaakin nukkumaan menon sijaan odotella, että jostain kaivetaan huonepalvelua liikkeelle ja korjataan tilanne. Ei uusi puhdas huone ilmesty tyhjästä taianomaisesti asiasta sanomalla, vaan ensin väännetään ja sitten pahoitellaan ja sitten odotellaan ja sitten siivotaan ja kohta on haaskattu monta kymmentä minuuttia ainokaista elämää johonkin täysin turhaan palveluntarjoajan perseilyyn. Muitten perseilyn paimentamiseen menetettyä aikaa ei saa mistään perittyä takaisin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.12.24 22:36:50

"Ei uusi puhdas huone ilmesty tyhjästä taianomaisesti asiasta sanomalla"

Kyllä meillä viimeksi ilmesty, vaikka oli aika pieni hotelli vielä kyseessä. Kirjauduttiin sisään, mentiin huoneeseen ja todettiin ettei huonetta ole siivottu edellisten jäljiltä. Mentiin respaan kertomaan asiasta, saatiin uusi avain ja vietiin kamat siivottuun huoneeseen.

Lähettäjä: Koi 
Päivämäärä:   20.12.24 01:19:29

Tuota mahdollisuutta ei aina ole. Vapaita puhtaita huoneita ei välttämättä ole ja silloin joutuu odottamaan että huone siivotaan. Ei muuten ole respanakaan kivaa, kun asiakas tulee saman tien takaisin ja kertoo, että huonetta ei ole siivottu. Se on noloa, vaikkei respan vika ole, kun housekeeper on tehnyt mokan ja rekisteröinyt koneelle huoneen siivotuksi

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   20.12.24 07:11:37

Vaikka olisi vapaa huonekin, niin mitään takeitahan ei ole, että se olisi yhtään siistimpi. Samat siivoojat sielläkin on hutiloineet yhtä alimitoitetulla aikataululla.

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   20.12.24 07:17:00

Selasin sitä edellistä ketjua, kyllä aloittaja vaikuttaa hirveän negatiiviselta ihmiseltä. Itseäkin potuttaa muut ihmiset monesti, mutta ei niitä muista jälkikäteen. Vähän myös opetellut ottamaan rennommin on auttanut.

Lähettäjä: Lukupää 
Päivämäärä:   20.12.24 07:50:33

Ja kun usea, siis usea, kehottaa että lukekaa nyt sáatana tekstit niin ei, jotenkin luetaan ja lukemisen ymmärtäminen on kadonnut.

Aloittajasta ei saa negatiivisen ihmisen kuvaa sitten millään. Hän on tehnyt aivan realistisia havaintoja.

On aivan epäoleellista sormi pystyssä huomautella jostain oikeista ongelmista joiden vuoksi tällaisen aloittajan mainitsemat asiat voi jättää vaan noteeraamatta.

Juu, ne voi jättää noteeraamatta ja alkaa tekemään kaiken todellakin ihan itse. Koska viimeisen 10-20v aikana todellakin yleinen toimintakulttuuri on luisunut siihen, että kenellekään ei saa antaa kritiikkiä huonosti tehdystä työstä, sovittujen asioiden "unohtamisesta", eikä mistään. Kyllä aloittaja ( ja me monet muutkin )tietää varsin hyvin, milloin jokin asia menee aivan perinteisesti pieleen ja milloin asia on välinpitämättömyydellä kustu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.12.24 07:54:34

Mä kyllä ymmärrän aloittajaa täysin. Virheitä sattuu ja vahinkoja kyllä mutta nykyään kukaan ei ota mistään vastuuta ja on ihan normaalia hoitaa asiat päin perhettä. Hoidetaan vasta kunnolla ehkä jos joku jaksaa valittaa. Sitten se porukka palaa loppuun jolla on vielä ammattiylpeyttä ja on rehellinen ihminen ja haluaa pitää lupauksensa. Ei ole todellakaan ok että joutuu huomauttelemaan huoneen siivottomuudesta. Kyllä perusoletus pitää olla siisti huone ja ylimääräisestä huomauttamisesta pitäisi vähintään saada ilmainen yöpyminen. Itse olen karsinut kaiken palvelujen käyttämisen minimiin ja jos tulee pienikin ongelma joka hoidetaan huonosti niin en käytä jatkossa. Meillä tehdään kaikki putkityöt, sähkötyöt, rakennustyöt,koneiden huollot yms. Itse. Maalämmön asennuksesta ainoastaan poraus teetettiin. Kaikki muu tehtiin Itse.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.12.24 08:47:04

Ja kun usea, siis usea, kehottaa että lukekaa nyt sáatana tekstit niin ei, jotenkin luetaan ja lukemisen ymmärtäminen on kadonnut."

Tämä on myös todella suuri ongelma nykyään. Ihan perus lauserakenteet eivät ole tuttuja. Ei ymmärretä rakenteiden merkityksiä ja miten ne vaikuttavat siihen mitä lause tarkoittaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.12.24 10:55:30

"On aivan epäoleellista sormi pystyssä huomautella jostain oikeista ongelmista joiden vuoksi tällaisen aloittajan mainitsemat asiat voi jättää vaan noteeraamatta."

Siinäpä se pointti onkin, osaako ne vain noteerata ja ohittaa niiden vaatimalla energialla vai jäädäänkö niihin vellomaan. Vellomalla niistä vain kerryttää itselleen turhaa painolastia parhaimmillaan jo etukäteen kuten tuolla ylempänä hotellihuonemanaajat "ei niillä kuitenkaan ole puhtaita huoneita".

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   20.12.24 11:00:15

"Vellomalla niistä vain kerryttää itselleen turhaa painolastia parhaimmillaan jo etukäteen kuten tuolla ylempänä hotellihuonemanaajat "ei niillä kuitenkaan ole puhtaita huoneita"."

ja sitten vellotaan vielä jälkikäteen ja kaikille muistetaan kertoa, miten siellä Scandickissä ei ollut puhtaita huoneita.

Mun ystävä on tällainen, joka todellakin uppoaa siihen suohon. Tilanne, jonka itse ohitan heti kun tilanne on ohi niin hän palaa siihen vielä illalla tai seuraavana päivänä. Kertoo vaikka kahvilan epäkohteliaasta tarjoilijasta vielä seuraavana päivänä, kun itse olen jo koko asian unohtanut.

Lähettäjä: Lukupää 
Päivämäärä:   20.12.24 11:19:18

Ja kas, eikö heti tässä kaksi viimeistä, piste ja viiva osoita että luettua ei ymmärretä. Vai halutaanko vaan tahallaan vääntää asia ylösalaisin?

"Tämä on myös todella suuri ongelma nykyään. Ihan perus lauserakenteet eivät ole tuttuja. Ei ymmärretä rakenteiden merkityksiä ja miten ne vaikuttavat siihen mitä lause tarkoittaa."

Juuri näin. Ihan selvää suomen kieltä ja sen sisältöä ei vaan ymmärretä. Onko netissä istuminen tehnyt sen, että ei tarvitsee enää ymmärtää lukemaansa ja luetaan kuin piru raamattua, tai vain ei tajuta?

Vai onko se omakin toimintakulttuuri jo mennyt sellaiseksi, ettei kyetäkään tajuamaan miksi joku odottaa että tilanteessa jossa hän maksaa jollekin sovitusta työstä, se työ tullaan sovitusti tekemään ja hyvin? JA JOS ei pysty pitämään sovitusta kiinni, tai työssä tulee MUIHIN ASIOIHIN VAIKUTTAVA virhe, niin työn tarjoaja ottaa asiasta koppia ja vastuuta??

Jos on jo kasvanut tähän vallitsevaan " Daa etkö sä nyt vaa voi relaa vaik se meni vähä vituix "- mentaliteettiin, niin voihan se olla ihan mahdotonta ymmärtää.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   20.12.24 11:25:11

Kyllä minusta tämä "vellomisista" puhuminenkin osoittaa lähinnä lukutaidon puutetta. Jos aloittaja muistelisi sitä, miten kaveri kerran vuosia sitten perui sovitun jutun, tai ei mitenkään pääsisi yli siitä, että hotellissa oli kerran huonosti siivottu huone, se olisi vellomista. Sen sijaan se, että havaitsee näitä asioita tulevan vastaan jatkuvalla syötöllä ja aina vain uusia ja ymmärtää yleisen toimintakulttuurin muuttuneen huonompaan suuntaan, ei ole mitään helkkarin "vellomista". Se on ympäristön realistista havainnointia, ja on ihan normaalia ja tervettä, että jos huomaa jonkin asian muuttuneen olennaisesti huonompaan suuntaan, se ei herätä positiivisia tunteita vaan harmittaa. "Vellomista" ei ole tämäkään.

Jos te todella itse toimitte niin, että kun jatkuvalla syötöllä kaikki asiat ympärillänne söhritään ja kaikki toheloivat mitä sattuu silkkaa välinpitämättömyyttään, te vain kohauttelette olkianne ja olette ihan, että no big deal, niin suoraan sanottuna se kuulostaa siltä, että olette osa ongelmaa. :) Nimittäin juuri siksi toimintakulttuuri on niin ala-arvoinen, että osa ihmisistä yrittää uskotella, että se on ihan normaalia eikä siihen saa reagoida, jos kukaan ei enää osaa eikä viitsi mitään eikä piittaa mistään.

Edelleenkään kyse ei myöskään ole siitä, ettemmekö me, joita piittaamaton soheltaminen harmittaa, osaisi järkevästi reagoida muiden sähläämiseen, antaa palautetta jne. Kyllä minä ainakin osaan ja saan suunikin tarvittaessa auki. Se ei silti poista harmia siitä, ettei nykyään voi olettaa esim. juuri kenenkään osaavan työtään tai ainakaan viitsivän hoitaa sitä kunnolla. Ääritapauksessa olen lopulta melkein päätynyt tekemään työn ammattilaisen puolesta. Vaikka siis osasin tästäkin tilanteesta selviytyä, ei se tarkoita, että minun täytyisi iloita tyhjästä maksamisesta, ylimääräisestä työstä ja vaivasta tai siitä, ettei juuri mihinkään tai kehenkään muuhun kuin itseensä voi luottaa.

Ja edelleen pääpointti on siinä, ettei näin käy joskus jonkun kanssa - mikä olisikin ihan normaalia - vaan toistuvasti. Kyseessä alkaa olla maan tapa, eikä kenenkään tarvitse olla siitä iloinen, vaikka kuinka haukkuisitte "vellojiksi" niitä, joita umpisurkea toimintakulttuuri ei miellytä. :)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   20.12.24 11:33:31

"Jos te todella itse toimitte niin, että kun jatkuvalla syötöllä kaikki asiat ympärillänne söhritään ja kaikki toheloivat mitä sattuu silkkaa välinpitämättömyyttään, te vain kohauttelette olkianne ja olette ihan, että no big deal, niin suoraan sanottuna se kuulostaa siltä, että olette osa ongelmaa. :) Nimittäin juuri siksi toimintakulttuuri on niin ala-arvoinen, että osa ihmisistä yrittää uskotella, että se on ihan normaalia eikä siihen saa reagoida, jos kukaan ei enää osaa eikä viitsi mitään eikä piittaa mistään."

Tästä ei ole kyse. Minä valitan, reklamoin ja huomautan, jos siitä aihetta on. Mutta todallakin se on no big deal. Vahinkoja sattuu, virheitä sattuu. Tämä maailma on nykyään yhtä ketjutuksen ketjutusta, missä pää ei tiedä mitä häntä tekee. Muta jos kokemus on se, että ite pittää kaikki tehä, niin niin se varmasti sitten on. Ei muuta kuin tekemään vaan. Etsi ratkaisuja, älä etsi ongelmia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.12.24 11:43:47

"että osa ihmisistä yrittää uskotella, että se on ihan normaalia eikä siihen saa reagoida, jos kukaan ei enää osaa eikä viitsi mitään eikä piittaa mistään."

Nimenomaan pitää reagoida ja toimia tilanteessa tilanteen vaatimalla tavalla. Ja jatkaa eteenpäin. Muuten kasaa sitä painolastia vain ja ainoastaan itselleen eikä siinä ole mitään järkeä.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   20.12.24 11:51:52

Jos teille on täysin normaalia sen lisäksi, että teette oman työnne, joutua vielä vahtimaan muiden työntekoa, korjaamaan, antamaan palautetta ja tosiaan käyttämään tähän aikaanne ja energiaanne, eikä suinkaan silloin tällöin vaan koko ajan, ettekä "kerää tästä painolastia", niin hyvä teille. :) Itse en valitettavasti ole niin loputtoman jaksava ihminen, ettei siitä tosiaan tulisi painolastia, että jatkuvasti saa pelätä muiden mokailuja, korjata heidän virheitään ja pahimmillaan joutua tekemään lisätyötä siksi, että on uskaltautunut käyttämään jonkun "ammattilaisen" palveluja. Enkä ole ihan varma, onko kovin reilua syyllistää ketään siitä, että jatkuva muiden jälkien siivoaminen kuormittaa, vaikka itse jotenkin kummasti onnistuisikin olemaan kuormittumatta siitä.

Lähettäjä: pallo 
Päivämäärä:   20.12.24 12:08:16

Ehkä aloittajan pitää opetella vetämään ne omat rajansa. Muiden työtehtävien hoitaminen ei ole sinun huoli. Etukäteen ei tarvitse huolehtia, onko hotellihuone siivottu. Jos tuntuu, että omat työt kaatuvat, koska muut eivät ole tehneet osuuttaan niin sitten ne kaatuvat, sinun ei tarvitse olla se joka korjailee muiden tekemisiä. Ilmoitat, että koska taikinan valmistaja ei ollut tehnyt taikinaa ajoissa, en voinut leipoa teille leipää ajoissa sen sijaan, että sinä hätäpäissäsi alat sitä taikinaa tekemään ja sen jälkeen leipomaan.

"Enkä ole ihan varma, onko kovin reilua syyllistää ketään siitä, että jatkuva muiden jälkien siivoaminen kuormittaa, vaikka itse jotenkin kummasti onnistuisikin olemaan kuormittumatta siitä."

Ethän sinä syyllistä. Kuten itsekin olet jo todennut, sinä huomautat ja reklamoit. Et tee puolesta vaan kerrot, et syyllistäen, vaan toteat, että koska asia A on tekemättä, ei myöskään asian B kanssa voida edetä. Maailma ei muutu, etkä sinä voi kaikkien muiden ihmisten toimintaa muuttaa, sinun pitää sopeuttaa ja muuttaa toimintaasi. Eikä se tarkoita sitä, että heität pyyhkeen kehään ja olet ihan hälläväliä asenteella. Ei suinkaan sitä. Eikä se tarkoita sitä, että sinä tomerana tätinä teet kaikkien muiden työt. Sinä opettelet vetämään rajat. Tämä on minun tonttini, minä teen täällä asiat pedantisti. Muiden tekemättömistä töistä minä huomautan, mikäli niiden töiden tekemättömyys vaikuttaa omiin töhini, mutta minä en tee niitä kenenkään puolesta.

Oletko käynyt juttelemasa asiasta esimerkiksi esimiehen kanssa?

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   20.12.24 12:15:32

Tarkoitin syyllistämisellä näitä vellomispuheita. Sitä, että jos jotain harmittaa olla jatkuvasti korjaamassa muiden jälkiä, aletaan syyllistää, että mitäs takerrut sellaisiin asioihin, mitäs vellot... jne.

Lähettäjä: pallo 
Päivämäärä:   20.12.24 12:23:00

"Sitä, että jos jotain harmittaa olla jatkuvasti korjaamassa muiden jälkiä, aletaan syyllistää, että mitäs takerrut sellaisiin asioihin, mitäs vellot... jne."

Siinä on se itsensä kehittämisen paikka ja rajojen veto. Muiden jälkien korjailu ei ole sitä, että itse pitää tehdä ja itse huolehtia. Muiden tekemättömyyksistä huomautetaan ja pyydetään ilmoittamaan, kun asia on korjattu. Niitä ei tehdä itse. Ei tehdä vaikka osaisi, pystyisi, olisi välineet ja lupa (kuten vaikka työpaikalla) vaan siitä sanotaan sille taholle, jonka tehtäviin se kuuluu.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   20.12.24 12:36:56

pallo: "Siinä on se itsensä kehittämisen paikka ja rajojen veto. Muiden jälkien korjailu ei ole sitä, että itse pitää tehdä ja itse huolehtia. Muiden tekemättömyyksistä huomautetaan ja pyydetään ilmoittamaan, kun asia on korjattu. Niitä ei tehdä itse. Ei tehdä vaikka osaisi, pystyisi, olisi välineet ja lupa (kuten vaikka työpaikalla) vaan siitä sanotaan sille taholle, jonka tehtäviin se kuuluu."

Tämä voi olla hyvä neuvo, jos on tarkoitus "opettaa" työnsä söhrivää tahoa, mutta omaa kuormitustahan tämä ei aina poista vaan voi jopa pahentaa. Syy siihen, että voi päätyä ihan konkreettisesti korjaamaan muiden jäljet, on ainakin omalla kohdallani se, että usein se on huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Kaikkien hommien suhteen ei esimerkiksi ole samantekevää, milloin ne tulevat tehdyiksi, jolloin ei välttämättä voi jäädä odottamaan, että toinen korjaa jälkensä. Jos korjaa.

Se, miksi muiden ihmisten kanssa toimittaessa nykymaailmassa kovin usein on vain huonoja tai vielä huonompia vaihtoehtoja, on mielenkiintoinen kysymys ja oikeastaan koko keskustelun pointti.

Lähettäjä: pallo 
Päivämäärä:   20.12.24 12:48:38

"Kaikkien hommien suhteen ei esimerkiksi ole samantekevää, milloin ne tulevat tehdyiksi, jolloin ei välttämättä voi jäädä odottamaan, että toinen korjaa jälkensä. Jos korjaa."

Näissä tilanteissa kannattaa aina täsmentää, että aikataulu on tärkeä ja aikataulu on ketjutettu. Jos näitä ketjuja ja riippuvaisuuksia on, niin on tärkeä täsmentää jokaiselle ketjun osapuolelle, mikä heidän osuutensa on ja miten heidän tekeminen tai tekemättömyytensä vaikuttaa mihinkään.

Ja sitten se, että vaatii malttia olla hääsäämättä asioita jotka eivät omaan tekemiseen kuulu. Esimerkiksi tuo sukulaisten ylibuukattu lento. Ei ole aloittajan ongelma ollenkaan. Aikuiset ihmiset osaavat hoitaa lentonsa ilman, että se on aloittajan huoli.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   20.12.24 13:02:17

pallo: Niin, mutta hyvä ihminen: myös se "täsmentäminen" on ihan työtä ja kuormitustekijä! Kyllähän sitä voi reklamoida, muistuttaa, selittää, täsmentää ja painottaa, mutta juuri kaikki tällainen kuormittaa hitosti verrattuna siihen, että muut ihan vain hoitaisivat hommansa ilman, että siihen täytyisi sekaantua. Pointti ei nyt lainkaan ole se, onko se sekaantuminen konkreettista vai sanallista, koska kumpikaan ei ole kiva juttu.

"Ja sitten se, että vaatii malttia olla hääsäämättä asioita jotka eivät omaan tekemiseen kuulu. Esimerkiksi tuo sukulaisten ylibuukattu lento. Ei ole aloittajan ongelma ollenkaan. Aikuiset ihmiset osaavat hoitaa lentonsa ilman, että se on aloittajan huoli."

Niin mistä päättelit, että sukulaisten lento ei kuulu aloittajan tekemisiin millään tavalla? Kun ottaa ajankohdan huomioon, nämä ihmisethän voivat olla tulossa aloittajan luokse vaikka joulunviettoon. Sekö ei kuulu aloittajan omiin tekemisiin, tarvitseeko hänen hakea sukulaiset lentokentältä vai ei? Että kannattaako hänen alkaa tehdä jouluruokia isommalle porukalle vai ei? Sekö ei ole aloittajan huoli, jos hän nyt hiki päässä vääntää jouluruokia vaikka kymmenelle hengelle, ja lopulta nakkaa puolet roskiin, kun sukulaiset eivät sählättyjen lentojen vuoksi päässeetkään paikalle? Tai petaa sängyt koko porukalle turhaan?

Vaikka aloittajan ei olisi tarkoitus muuta kuin tavata nämä sukulaiset joulun välipäivinä pikaisesti, niin tämäkin on kyllä ihan aloittajaan itseensä liittyvä ja hänen tekemisiinsä ja aikatauluihinsa vaikuttava asia.

Lähettäjä: pallo 
Päivämäärä:   20.12.24 13:27:36

Herranen aika, jouluun on vielä monta päivää, kyllä ne sukulaiset sieltä ehtii lentää jouluksi vaikka se ei tapahdukaan tänään, huomenna tai vaikka ei edes ylihuomenna. Sängytkin ehtii petaamaan vaikka silloin kun ne sukulaiset on jo paikalla. Välipäiviin on viikko (itse siis käsitän välipäivät joulun ja uuden vuoden välisenä aikana) vielä ei tarvitse osata sanoa, nähdäänkl vai ei. Jos taas jo nyt tässä vaiheessa tuntuu, että tapaamisesta on enemmän stressiä ja aikatauluttamista, niin voisiko jo nyt sanoa, että ei nähdä.

Minä yhä edelleen suosittelen rajojen vetämistä. Jos vierailu, lentokentältä hakeminen, sänkyjen petaaminen tai vapaamuotoisen tapaamisen aikatauluttaminen (tai epävarmuus siitä tapahtuuko se ylipäätään) yli viikon päähän tuo stressiä niin sitten ne kannattaa jättää kokonaan tekemättä. Jos siis kaikesta kanssakäymisestä stressaa ja se tuntuu painolastina, niin jätä se väliin.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   20.12.24 16:26:13

pallo: "Jos vierailu, lentokentältä hakeminen, sänkyjen petaaminen tai vapaamuotoisen tapaamisen aikatauluttaminen (tai epävarmuus siitä tapahtuuko se ylipäätään) yli viikon päähän tuo stressiä niin sitten ne kannattaa jättää kokonaan tekemättä. Jos siis kaikesta kanssakäymisestä stressaa ja se tuntuu painolastina, niin jätä se väliin."

Jos muita ihmisiä tavatessaan toivoo, että sovitut asiat joskus pitäisivät eikä homma kusisi aina jostain suunnasta, niin sinun näkemyksesi on siis se, että vika on täysin itsessä ja että pitäisi vain olla tapaamatta ketään, kun on tuollainen "stressaaja"?

Ymmärrätkö, hyvä ihminen, että maailmassa kerta kaikkiaan on asioita, joihin tarvitsee esimerkiksi valmistautua? Tai joihin ainakin on fiksua ja kaikkien kannalta mukavinta valmistautua?

On pelkästään fiksua käytöstä ennakoida esimerkiksi joulun vieraiden saapumista jo ihan siksikin, että mitä lähemmäs joulua mennään, sitä ikävämpää on hirveässä ruuhkassa koettaa raapia ostoksia kasaan. Tämä ei ole mitään stressaamista tai muutakaan ihme sekoilua vaan fiksun ihmisen normaalia ennakointia ja asioihin valmistautumista. Mutta kyllä se stressi puskee mukaan hyvin helposti siinä vaiheessa, jos kaikki muut säätävät ja peruvat ja aikataulut muuttuvat eikä mikään toimi eikä onnistu. Vaikkei alkuperäinen asia olisi stressaava tai ahdistava, loputon säätö ja sohlaus ja kaiken toimimattomuus hyvinkin helposti on sitä.

Mutta tietysti juu. Voihan sitä joulun kyläilijöihinkin suhtautua niin, että tulevat, jos tulevat ja milloin tulevat, who cares. Turha sitä on stressata mistään lentokentältä hakemisista, sen kun vain ilmoittelee, että tulkaa 200 km:n matka vaikka taksilla, kun ei mulle nyt muuttuneen aikataulun jälkeen oikein sovikaan. Ja mitä niistä ruoistakaan piittaamaan. Tekee ruoat itselleen, ja jos vieraat joskus pääsevät perille, niin tokaisee, että tilatkaa vaikka pitsat tai jotain. Sänkynsäkin vieraat voivat ihan hyvin tosiaan pedata vaikka itse keskellä yötä, jos löytävät lakanat jostain, eli mitäpä siitäkään stressiä ottamaan. :)

Et varmaan edes ymmärrä sitä, mutta "hieno ratkaisuehdotuksesi" on nimenomaan juuri sitä käytöstä, jota tässä on kritisoitu. Kun kerrotaan, että vastuuntuntoista, omat asiansa hoitavaa ihmistä harmittaa, kun kaikki muut sähläävät ja sohlaavat eikä mikään toimi, niin vastaus on, että oma vika pikkusika, mitäs olet tuollainen stressaaja. Vau.

Että sen kun ryhtyy vain itsekin välinpitämättömäksi, niin problem solved. :)

Paitsi ettei ole. Ei se ala-arvoinen toimintakulttuuri sillä melko varmasti paremmaksi muutu, että alkaa itse toimia ja asennoitua yhtä huonosti kuin kaikki muutkin. Eli kiitos ei, minä ainakaan en aio tarttua neuvoihisi.

Lähettäjä: Tavis 
Päivämäärä:   20.12.24 17:23:55

Aloituksessa ja aloittajan kommenteissa moneen kertaan painotettiin, että yksittäiset harmit silloin tällöin on ihan ok. Mutta kun niitä harmeja tulee joka suunnasta useita, jatkuvasti, monessa asiassa, niin onko sellaisen kuormittavuus todella teille näin vierasta?

Ymmärrän täysin aloittajan ärsytyksen siitä, että joskus elämään osuu sellainen vaihe, että mikään vaan ei onnistu. Niitä vaiheita tulee ja menee meille jokaiselle. Omaan suhtautumiseensa voi tiettyyn rajaan asti kyllä vaikuttaa, mutta joskus se vaan menee kuppi nurin ja tulee mitta täyteen. Parempi silloin purkaa ärsytystään vaikka anonyymille foorumille kuin läheisille kiukuta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.12.24 17:35:57

"Ymmärrätkö, hyvä ihminen, että maailmassa kerta kaikkiaan on asioita, joihin tarvitsee esimerkiksi valmistautua? Tai joihin ainakin on fiksua ja kaikkien kannalta mukavinta valmistautua?"

Toki varaudutaan jos vieraita on tulossa. Mutta ei maailma siihen kaadu vaikka tulisivatkin päivän tai kaksi myöhässä. Tai vaikka jäisivät kokonaan tulematta. Ketä se oikeasti haittaa vaikka ne sängyt olisi pedattu turhaan? Tai ruokaa jäisi pakkaseen?

"Mutta kun niitä harmeja tulee joka suunnasta useita, jatkuvasti, monessa asiassa, niin onko sellaisen kuormittavuus todella teille näin vierasta?"

Pitääkö niistä kaikista kuormittua? Sehän se on tuhannen taalan kysymys.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   20.12.24 18:48:10

"Toki varaudutaan jos vieraita on tulossa. Mutta ei maailma siihen kaadu vaikka tulisivatkin päivän tai kaksi myöhässä. Tai vaikka jäisivät kokonaan tulematta. Ketä se oikeasti haittaa vaikka ne sängyt olisi pedattu turhaan? Tai ruokaa jäisi pakkaseen?"

Maailma kaatuu aika harvaan asiaan, mutta harmia aiheuttavat muutkin asiat kuin ne maailmanlopun jutut. Kun kysyt, että ketä haittaa valmistautua turhaan, niin minä voin ilmoittautua tässä kohtaa: minua ainakin haittaa.

Te jotkut nyt ilmeisesti väitätte, että tämä on ihan ihmeellinen asia, mutta onko se nyt oikeasti niin kauhean ihmeellistä, jos joku ei halua tehdä jopa tuntikausien valmisteluja _täysin turhaan_? Vaikka niitä tekisi alun perin ihan iloisilla mielin, niin kyllä se vain kummasti muuttaa tekemisen fiilistä, jos soudetaan ja huovataan edestakaisin etkä edes tiedä, onko lopputuloksena se, että ihmettelet yksin kymmenen hengen keitostesi kanssa. Pikemminkin voisi kysyä, kuka kumma tuollaisessa tilanteessa on jotenkin tyytyväinen ja iloinen?

Ja edelleen muistutan siitä, että tässä ei puhuta siitä, että noin käy joskus, vaan siitä, että noita tilanteita tuntuu tulevan yhä enemmän. Kertaluontoisesti on paljon helpompi suhtautua niin, että @!#$ happens, mutta jos melkein kaikki muiden ihmisten kanssa toimiminen alkaa mennä tuohon, on jo hyvinkin aiheellista miettiä, että mitä h*lvettiä ja eikö mikään voi mennä sovitulla tavalla.

"Pitääkö niistä kaikista kuormittua? Sehän se on tuhannen taalan kysymys."

Mikä ihmeen kysymys tuo on? Yhtä lailla se on tuhannen taalan kysymys, että pitääkö ylipäätään yhtään mistään kuormittua. Ei minun tietääkseni. Silti kummasti jotkin asiat vain tuppaavat olemaan aika kuormittavia. Ja tässä jotkut ilmeisesti ihan tosissaan ihmettelevät, että mitä kummaa, voiko jonkun mielestä oikeasti olla kuormittavaa, että mikään ei toimi, mikään sovittu ei pidä ja aikataulut menevät aina viisi kertaa uusiksi. No voisiko olla, että nuo ovat itse asiassa aika hiton ymmärrettäviä kuormituksen aiheita?

En voi olla miettimättä, millaisia ja millä tavalla toimivia ja käyttäytyviä mahtavat olla ihmiset, jotka ovat sitä mieltä, että on ihan tyhmää ja ihmeellistä kaivata esimerkiksi sitä, että asiat toimisivat, lupaukset pidettäisiin ja rahalle saisi vastinetta. Pitäisikö tässä nyt ihan suoraan kysyä, että mahdatteko itse olla vastuuntuntoisia, asianne hoitavia ja lupauksenne pitäviä ihmisiä, jos asenne on se, että ei sen nyt niin väliä ja miten muka millään voisi olla mitään väliä?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   20.12.24 19:31:20

” mutta jos melkein kaikki muiden ihmisten kanssa toimiminen alkaa mennä tuohon, on jo hyvinkin aiheellista miettiä, että mitä h*lvettiä ja eikö mikään voi mennä sovitulla tavalla.”

Sitten vaan lopettaa sen. Sinä et ole jatkossa se, jonka luokse ihmiset lentävät 200 kilometrin päässä olevalle lentokentälle. Sinä et ole se, joka häärii keittiössä tarjoilut kymmenelle ihmiselle. Jos kaikki stressaa, kaikki menee vtuiks ja kaikki on vaan syvältä ja poikittain niin karsi näitä tapahtumia. Selkeästi olet ylikuormittunut ihan kaikesta, koska kaikki on ylitsepääsemätön vastoinkäyminen, kaikki stressaa, vtuttaa ja menee perseelleen. Eikä siitä pääse yli.

Itse totesin jo ajat sitten, etten jaksa säätää. Kaikki säätäminen elämässäni on minimoitu. Ihmiset jotka säätää ja venkslaa on minimoitu. En stressaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.12.24 20:04:34

"En voi olla miettimättä, millaisia ja millä tavalla toimivia ja käyttäytyviä mahtavat olla ihmiset, jotka ovat sitä mieltä, että on ihan tyhmää ja ihmeellistä kaivata esimerkiksi sitä, että asiat toimisivat, lupaukset pidettäisiin ja rahalle saisi vastinetta."

Eiköhän sitä kaikki jollain tasolla kaipaa. Elämää helpottaa kuitenkin ymmärtää että kaikki asiat eivät toimi, kaikkia lupauksia ei pidetä eikä rahalle saa aina vastinetta. Ja että minä en näille asioille mitään mahda vaikka kuinka polkisin jalkaa ja inttäisin että kaiken pitää toimia kun on luvattu.

"Pitäisikö tässä nyt ihan suoraan kysyä, että mahdatteko itse olla vastuuntuntoisia, asianne hoitavia ja lupauksenne pitäviä ihmisiä, jos asenne on se, että ei sen nyt niin väliä ja miten muka millään voisi olla mitään väliä?"

No mikäs ihmeen oletus se tuo nyt sitten on? Että muut ovat pskoja ihmisiä jos eivät stressaa ja pahoita mieltään yhtä pahasti ja samoista asioista kuin sinä? Vain sinun tapasi närkästyä kaikesta on oikea?

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   20.12.24 20:21:55

"Ja että minä en näille asioille mitään mahda vaikka kuinka polkisin jalkaa ja inttäisin että kaiken pitää toimia kun on luvattu."

Edelleenkö sinä kuvittelet tässä vaiheessa keskustelua, että aihe on se, että *kaiken* pitäisi toimia niin kuin on luvattu?

"No mikäs ihmeen oletus se tuo nyt sitten on? Että muut ovat pskoja ihmisiä jos eivät stressaa ja pahoita mieltään yhtä pahasti ja samoista asioista kuin sinä? Vain sinun tapasi närkästyä kaikesta on oikea?"

Vaikea vastata, kun en närkästy *kaikesta* enkä edes lähes kaikesta. Jos ei pidä siitä, että yleinen toimintakulttuuri on täysin selkärangatonta, millä logiikalla se on edes lähelle sama asia kuin kaikesta närkästyminen?

Lähettäjä: Ämmä 
Päivämäärä:   21.12.24 07:04:30

En lukenut alkuperäistä keskustelua, mutta heräsi kysymys että a) olettaako ap että joskus asiat olisivat toimineet, b) jossain muualla asiat toimivat? Kyllä, maailma on ihan perse paikka ja mikään ei ikinä mene kohtuudella. Kyllä, 95% muista ihmisistä ei hoida hommiaan kunnolla, olipa ne töitä, harrastuksia tai pihansa haravointia. Kyllä, se @!#$. Nyt on vaan pakko kysyä että onko ap kovin nuori vai muuten elänyt tynnyrissä koska tällaista se on aina ollut. Muuta ulkomaille hetkeksi ja koe miten huonosti asiat oikeasti voidaankaan hoitaa.

Sitten on aivan oma asia että kannattaako siihen vitutukseen oikeasti itsensä tappaa? Et voi mitään sille miten maailma makaa, joten luovuta ja anna olla. Joko lasket vaatimuksia, katso asioita läpi sormien tai muuta erämaahan ja teet kaikki itse. Ymmärrän turhautumisen määrän hyvin pedanttina ja perfektionistina persoonana, jonka oikeustaju ei yhtään kestä maailmaa. Mutta kun asialle ei mitään voi, on itsensä kiusaamista lähteä tuohon mukaan, korjailla, tehdä ja valittaa. Jokainen marttyyri on perimmiltään aina oikeassa mutta haluatko oikeasti olla sellainen?

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   21.12.24 09:40:04

En ole aloittaja, mutta en minä ainakaan oleta maailman olleen mystisesti parempi paikka aiemminkaan, silti minun elinikäni aikana on tapahtunut selvää muutosta toimintakulttuurissa. Sen näkee niin omassa työssä, kuin asiakkaan roolissa.

Johtajilla ei ole enää auktoriteettiä, työntekijöille ei esitetä laadullisia vaatimuksia, mokia ei nosteta esiin ja pyydetä korjaamaan, kaikki jämäkkyys ja johdonmukaisuus puuttuu. Jo eläköityneen ikäpolven johtamistyylissä oli varmasti toivomisen varaa ja negatiivinen palaute tuli joskus asiattomin sanakääntein, mutta kaikki tiesi mikä on tilanne ja miten edetään. Nykyään kaikki on epämääräistä venkoilua, konfliktin välttelyä, suuryrityksen etäisen hallinnon käytännön työtä ymmärtämätöntä mikromanagerointia, joka perustuu ainoastaan kustannussäästöjen tavoitteluun. Kukaan ei ota mistään vastuuta: mitä vastuullisempi rooli on nimellisesti, sitä isompi osa työajasta käytetään tuottavan työn sijaan selitysten varmisteluun sen varalta, jos jokin pieleen mennyt asia nousisi käsittelyyn.

Aikanaan kun lensin ensimmäistä kertaa halpalentoyhtiöllä, olin järkyttynyt sen paikallisbussitason saastaisuudesta. Muistikuva havainnosta kertoo sen, että ns. perinteisten lentoyhtiöiden koneet oli siihen asti olleet siistejä, koska ero hätkähdytti. Nykyään kaikki koneet yhtiöstä riippumatta tuntuu olevan yhtä lähmäisiä ja siivottomia. Nuorempana kun meni johonkin erikoisliikkeeseen, myyjät osasi kertoa tuotteista ja tuli palvelemaan. Siellä oli aina joku vanha ja kokenut, tuotevalikoiman tuntenut henkilö paikalla. Nykyään myyjillä ei ole hajuakaan tuotteen ominaisuuksista, kaikki on yhtä nuoria ja kokemattomia, heillä ei ole edes tiskin takana lisätietoja tarjolla, ainoastaan liikkeen nettisivuilla oleva tieto, joka googlata.

Toimintakulttuurissa on 20v aikana tapahtunut selvä muutos. Muutos itsessään selittää hyvin, miksi mitään talouskasvua ei näy. Positiivinen kehitys vaatisi pinnistelyä, kehittymistä ja parhaansa yrittämistä. Nykyinen toimintakulttuuri ohjaa lähinnä apatiaan, laput silmillä kulkemiseen ja selittelyyn. Tästäkin keskustelusta huomaa, miten moni kritisoi, jos edes anonyymillä keskustelupalstalla nostaa esiin, että toiminnassa olisi yleisellä tasolla korjaamisen varaa. Vastaanotto todellisessa maailmassa yksilön edustaman tahon laiminlyönnistä ilmoittamiseen ei ole kovin lämmin. Aliresurssoinnilla ylikuormitettu tarjoilija ei mitenkään jaksa loputtomasti suhtautua asiallisella pahoittelulla toistuviin valituksiin likaisista astioista. Lopputulos on vain tilanne, jossa mikään ei toimi ja kaikkia v*tuttaa.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   21.12.24 10:49:55

"Toimintakulttuurissa on 20v aikana tapahtunut selvä muutos. Muutos itsessään selittää hyvin, miksi mitään talouskasvua ei näy. Positiivinen kehitys vaatisi pinnistelyä, kehittymistä ja parhaansa yrittämistä. Nykyinen toimintakulttuuri ohjaa lähinnä apatiaan, laput silmillä kulkemiseen ja selittelyyn. Tästäkin keskustelusta huomaa, miten moni kritisoi, jos edes anonyymillä keskustelupalstalla nostaa esiin, että toiminnassa olisi yleisellä tasolla korjaamisen varaa."

Juuri näin.

En minäkään elä sellaisessa kuvitelmassa, että jossain menneisyydessä olisi ollut täydellinen maailma, jossa kaikki oli hyvin eikä kukaan koskaan tehnyt virheitä. Mutta onhan se nyt ihan tosiasia, että toimintakulttuuri on muuttunut. Vaikken ole edes kovin vanha, muistan sen ajan, kun ei esim. palveluja käyttäessään tarvinnut sentään lähtökohtaisesti varautua siihen, ettei mikään kuitenkaan toimi eikä onnistu. Nykyään se yllättää, jos joku tekee työnsä oikeasti hyvin, huolella ja asiaan paneutuen - joskus se oli tavallinen toimintatapa.

Muutoksen näkee myös ihmissuhteissa. Joskus oli oletusarvo, että kun jotain sovittiin, se piti. Nyt on - mukamas - ihan normaalia venkoilla, tehdä ohareita tai vähintään säätää aikataulua viisi kertaa. Kun olin lapsi ja teini, olin tosi pettynyt, jos joku kaveri ei pitänyt esim. sovitusta tapaamisesta kiinni. Nykyään taas aikuistenkin kanssa se on niin yleistä, ettei siitä voi edes yllättyä. Kyllähän se kertoo todella huolestuttavasta muutoksesta, että joskus keskenkasvuisillakin oli enemmän selkärankaa kuin nykyään voi odottaa aikuisilta!

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   21.12.24 11:03:45

Kyllä ennenkin sattui ja tapahtui. Kerran sain hotellihuoneen, joka olikin remontissa. Tätä vain pahoiteltiin parilla lauseella ja annettiin toinen huone. Lentojen myöhästyminen oli aivan normi. Hevosten kanssa on sattunut paljon, paljon pahempaakin kuin että vuokralainen vähän sählää.

Ennen oli melkein lähtökohta, ettei kaikki aina suju.

Lähettäjä: : 
Päivämäärä:   21.12.24 12:40:10

Olen lukenut molemmat ketjut ja ymmärrän aloittajaa ja mitä aloittaja tarkoittaa. Olen itse huomannut saman ilmiön. Toimintakulttuuri on kaikkialla muuttunut samanlaiseksi. Ketään ei kiinnosta, kukaan ei ota vastuuta, jos valitat huonosta palvelusta ja huonosti tehdystä työstä, saat vain olkien kohauttelua ja pahimmassa tapauksessa vttuilua. Aikatauluista ei pidetä kiinni, tehdään ohareita jne. Tällaisesta on tullut nykyään ihan normi. Mutta asiastahan ei saisi puhua eikä epäkohtia tuoda esille, koko uutta ja surkeaa toimintakulttuuria ei saisi nostaa puheenaiheeksi tai muuten olet "pikkuasioissa velloja" ja "nillittäjä".

Jos joskus menee joku asia pieleen, ei se maailmaa kaada. Mutta kun se on nykyään se oletusarvo että kun joudut antamaan jonkun homman toisen ihmisen hoidettavaksi, niin se asia ei hoidu ilman ongelmia tai ollenkaan. Ja kun tätä tapahtuu ihan jatkuvalla syötöllä, niin kyllä se ottaa päähän.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   21.12.24 13:20:42

"Toimintakulttuuri on kaikkialla muuttunut samanlaiseksi. Ketään ei kiinnosta, kukaan ei ota vastuuta, jos valitat huonosta palvelusta ja huonosti tehdystä työstä, saat vain olkien kohauttelua ja pahimmassa tapauksessa vttuilua. Aikatauluista ei pidetä kiinni, tehdään ohareita jne. Tällaisesta on tullut nykyään ihan normi. Mutta asiastahan ei saisi puhua eikä epäkohtia tuoda esille, koko uutta ja surkeaa toimintakulttuuria ei saisi nostaa puheenaiheeksi tai muuten olet "pikkuasioissa velloja" ja "nillittäjä"."

Tässäpä tämä hyvin kiteytettynä. Voi vain miettiä, mitä sekin kertoo, ettei tätäkään saisi sanoa ääneen - siis edes yleisessä keskustelussa, joka ei varsinaisesti kohdistu kehenkään tiettyyn henkilöön.

Nykyään ei tarvitse pitää sovitusta kiinni, ei noudattaa aikatauluja eikä edes tehdä työtään, jos se menisi mukavuusalueen ulkopuolelle. Minkään eteen ei tarvitse pinnistellä, mitään ei saa vaatia. Jos tälle kulttuurille asettuu poikkiteloin, niin saa kuulla olevansa itse se ongelma, jolla olisi kasvun paikka.

Jännä juttu, kun minusta kasvun paikka on päinvastoin niillä, joilla ei ole mitään työmoraalia, ei kykyä eikä halua pitää sovitusta kiinni ja jotka eivät osaa vaatia itseltään mitään - ja jotka lisäksi vielä normalisoivat tätä meininkiä. :)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   21.12.24 22:15:56


"Päädyttiin paikkaan X, ja kun oltiin sen edessä, paljastui että juuri sinä iltana siellä oli joku tapahtuma eikä ollut ruokatarjoilua. - - -Jälkiruokia tilatessa paljastui että kaksi kolmesta haluamastamme oli loppu.- - - Kyllä kun tällaista on koko ajan, tulee jo sellainen olo että mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän kaiken??? =/ "

Nuo ovat jokapäiväisiä asioita, joita sattuu kaikille. Riippuu omasta asenteesta, miten nuo tilanteet näet.

Joku toinen voisi ajatella esim., että upeaa, kun pääsin tapaamaan ystävää ja oli vielä varaa mennä ravintolaan syömään. Kolmesta suosikkijälkiruoasta vain kaksi oli lopussa. Jne.

Lähettäjä: Action 
Päivämäärä:   22.12.24 00:17:54

Kysyppä Gaasalaisilta mitä sinä olet tehnyt ansaitaksesi tuon kaiken kauheuden elämääsi ...

Asenne ratkaisee aina !

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   22.12.24 00:46:29

No auttaako se että huomauttelee huonosti tehdystä työstä, aikataulujen pettämisestä, korjaa muiden huonosti tehdyt työt ja yrittää parantaa maailmaa? Onko siitä saatu hyöty niin suuri että kannattaa menettää oma hyvinvointi ja olla jatkuvasti pinna kireällä ja negatiivinen? Eipä taida. Miksi siis oman jaksamisen kustannuksella vaan jatkaa ja jatkaa vaikka mikään ei muutu? Minäkin suosittelen asettamaan ne omat rajat. Jos toiset eivät tee töitään kunnolla se on työnantajan ongelma, ei sinun. Jos hotelli ei huolehdi varauksia ja siisteyttä, äänestä jaloillasi. Kyllä rahalla edelleen saa palvelua. Jos ravintola ei osaa tehdä annoksia, älä mene sinne. Kun näkee vain muiden virheet, se syö vain ja ainoastaan sinua. Huomaatko koskaan mitään hyvää?

Veikkaan että jokaisen elämästä löytyy sata ja yksi väärin hoidettua asiaa, jos niitä alkaa etsimään. Toiset eivät etsi ja ovat tyytyväisiä vaikka kolmannen silmissä olisi viiden sivun lista parannettavia asioita. Toiset katkeroituvat ja nalkuttavat koko elämänsä, eivätkä saavuta sillä mitään. Osa eroaa parisuhteesta/ perheestä/ työstä/ kotimaasta ja etsii paremman elämän. Kenen luulet häviävän henkilökohtaisesti eniten?

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   22.12.24 09:15:41

Mistä te revitte tuon ajatuksen, että epäkohdan havaitseminen ja sen tunnistaminen kaikkien kannalta negatiiviseksi ilmiöksi, tarkoittaisi jatkuvaa negatiivisissa yksityiskohdissa rypemistä? Ihmisillä on tapana keskustella monenlaisista asioista, ei keskittyä vain yhteen asiaan maailmassa. Esim. Tämä aloittajan esiin nostama keskustelunaihe voi herättää ajatuksia ja vaikuttaa siihen miten joku jossain tilanteessa valitsee toimia. Jos kaikki vaan manailee epäkohtia hiljaa mielessään, on mahdoton tietää, mikä yleinen mielipide on ja mitä asioita ihmiset arvostaa tai karttaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 09:25:05

Otetaan tuo aiempi hotellihuone esimerkiksi. Likainen hotellihuone, mennään reapaan reklamoimaan ja saadaan siivottu huone tilalle tai huone käydään siivoamassa.

Tai sitten vellotaan (kyllä) siinä siivoamattomuudessa, parhaat oli jo etukäteen sitä mieltä ettei tilalle kuitenkaan voi löytyä siivottua huonetta, joudutaan odottelemaan peräti kymmeniä minuutteja, tai kaikki huoneet siellä on kuitenkin yhtä huonosti siivottu.
Eikö näissä ihmistyypeissä ole mitään eroa?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   22.12.24 09:27:54

Näkisin silti positiivisena että pimpittelystä on siirrytty lukutaidon peräänkuuluttamiseen.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   22.12.24 09:28:54

O, ap itse kertoo olevansa tosi väsynyt siihen että asiat eivät toimi ja koko ajan joutuu käyttämään aikaansa epäkohtien korjaamiseen. Sehän oikeasti on tosi raskasta, eikä kenenkään pää kestä ja mieli pysy iloisena. Tai jos se ei yhtään haittaa niin tällaista keskustelunavausta ei tulisi.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   22.12.24 09:51:51

Oletko ap miettinyt laskea vaatimustasoa?

Itse lyhyenä seisomapaikalla on normi, ettei keikalla välttämättä näe hyvin, ei ongelma, jotenkin järjestelee itsensä sopivaan väliin. Hotellihuoneen siivottomuudessa on tehty väärä kirjaus ja asia hoidetaan kyllä. Vaikka tällaisia asioita (etenkin matkaillessa) kasaantuu, niin niitä ei kannata jäädä liiaksi märehtimään ja puimaan, itselle tulee vaan huonompi mieli.

Lisäksi sanoisin, että kannattaa antaa vähän siimaa muillekin järjestelyissä. On todella raskasta olla se järjestäjä, jos toiselle/toisille ei käy mikään. Jaa vastuuta ja vaikkei kaikki menekäänainaihan nappiin, niin älä syytä muita tai heittäydy marttyyriksi. Ei kaikki sinunkaan järjestämäsi aina onnistu. Lempeyttä itsellesi ja muille.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   22.12.24 10:02:03

Ne kuormittavat tilanteet ei katoa mihinkään positiivisella ajattelulla ja ilmiön lakaisemisella maton alle. Niitä tulee vastaan sitä enemmän, mitä useampi vaan tyytyy maksamaan paskasta, kun ei jaksa valittaa valituksen aiheellisuudesta huolimatta. Ainoa tapa olla kuormittumatta, on tyytyä mihin tahansa kelvottomaan lopputulokseen mukisematta.

Ei ole mitään erityistä ongelmassa vellomista, että ärsyttää joutua erikseen huomauttamaan laiminlyönnistä välttääkseen nukkumasta edellisen asiakkaan hikisissä lakanoissa. Se respaan yhteyden ottaminen itsessään on se kuormitus, yksi ylimääräinen hoidettava asia. Se kuormitus on siis jo tapahtunut, vaikka koko asian unohtaisi kuin dementikko ennen siistiin huoneeseen pääsyä. Kuormittavuus ei tule siitä, että asia muistuu mieleen jossain tilanteessa joskus myöhemmin. Eikä kuormittavuus tule siitä, että tiedostaa mahdolliset riskit. Riskin tunnistaminen on ihan eri asia kuin sen jatkuva ajatteleminen, saati pelkääminen.

Negatiivisuudessa vellomisen kuormittavuus on ihan eri ilmiö ja ihan erillinen keskustelun aihe. Täällä osa kommentoijista nykyään koittaa torpata kaikki keskustelut linkittämällä samaan teemaan monta toisistaan erillistä ilmiötä ja inttämällä sitten ihan aiheen vierestä.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   22.12.24 10:46:01

Respaan ilmoitus vie minuutin, jättää tavarat ja läksee siivouksen ajaksi muualle, jos toista huonetta ei saa. En oikeasti ymmärrä, miten tämä on ylitsepääsemättömän kuormittvaa ongelma tai sitten olen tottunut vastoinkäymisiin ja osaan mukautua muuttuviin tilanteisiin? En revi pelihousuja, jos haluaamani ruoka-annosta ei saa tms. Elämä on, aina kaikki ei mene suunnitellusti ja vaikka kuinka haluaisi, ei asiat aina toimi halutusti, vaikka kuinka olisi suunniteltu, pohdittu ja mietitty. Se on elämää. Sitten keksitään ratkaisu ja jatketaan kohti seuraavia pettymyksiä.

Aloittajan kaltainen henkilö olisi todella raskas matkakumppani matkustaessa.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   22.12.24 11:02:35

Ällö, moni ihminen on loputtomien vastaavien minimaalisten lisähaasteiden takia niin kuormittuneita, että se pieninkin lisäkuormitus voi olla se korsi, joka katkaisee kamelin selän. Tuollainenhan ei ole kenellekään mikään ongelma, jos se olisi vain yksittäistapaus. Siinä kohtaa, kun kyse on ties kuinka monennesta vastaavasta ylimääräisestä pikku hommasta samalle päivää, niin ilmiö on ihan vakavissaan yhteiskunnan menestystä haittaava, kun miljoonien ihmisten aikaa ja huomiota haaskataan järjestelmällisesti.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   22.12.24 11:12:01

O, usko pois, ymmärrän tämän asian varsin hyvin. Olen itsekin saanut aikoinaan kohtauksen, kun kävi ilmi, että tilaamani pizza olikin valkoinen, eli ei sisältänyt tomaattikastiketta. Siinä tilanteessa se oli liikaa, kun olin ollut pitkään kipeä, olin väsynyt ja nälkäinen. Tästä on vuosikausia ja lähinnä naurattaa nyt, mutta silloin se oli juttu, joka oli vaan liikaa. Nykypäivänä tuskin jaksaisin aiheesta pillastua - ikä tuo tyyneyttä ja pakko myöntää, että olen huomattavasti pitkäpinnaisempi ja tasaisempi kuin nuorena olin. Ei itku tai nillitys auta mitään, on vaan pakko silti elää vastoinkäymisen kanssa.

Totta kuitenkin on, että kaikelle ei mitään voi ja pettymykset ja vastoinkäymiset lisäävät kykyä sietää niitä. Vaikka tuntuisi, ettei mikään koskaan onnistukaan, niin tällainen "aina kaikki pitää hoitaa itse"-tyyppinen marttyyriasenne ei aita laisinkaan. Kannattaa antaa siimaa muillekin ja todeta, että kaikkea ei voi siloitella, ennakkovarmistaa ja hoitaa edes huolellisella suunnittelulla. Riskejä voi pienentää, muttei poistaa täysin, sillä moniin asioihin ei vaan voi itse vaikuttaa.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   22.12.24 11:34:34

"Ne kuormittavat tilanteet ei katoa mihinkään positiivisella ajattelulla ja ilmiön lakaisemisella maton alle."

No kerro ihmeessä miten ne katoavat? Kun sinun napina ei maailmaa muuta miksikään. Omaa vitustustaan ei vähennä kukaan muu kuin sinä itse, valitettavasti.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   22.12.24 11:40:44

Et tunnu nyt hoksaavan sitä ongelman ydintä, että toimintakulttuurin vähittäinen muutos on johtanut tilanteeseen, jossa yhä useammalle tuo loputtomien itsestä täysin riippumattomien ylimääräisten kuormitustekijöiden määrä on jatkuvasti suuri. Ei ole enää kyse tilapäisestä väsymyksestä, nälästä ja kipeänä olosta, vaan jokapäiväisestä arjesta hyvin nukkuneena, ravittuna ja terveenäkin. Eikä kyse ole aina vain pitsan kastikkeesta, vaan asioista, jotka vaikuttaa vastuullasi olevien hankkeiden etenemiseen ja aikataulussa pysymiseen ja siten työpaikkasi säilymiseen, oman kotisi asuttavana säilymiseen, siihen monenko sadan tai monenko kymmentuhannen euron lasku sinulle on tulossa, muiden mokailusta, auton korjauksen tai remontin myötä. Silloin iän kertyminen ei tuo tyyneyttä vaan kroonistaa ylikuormittuneisuutta.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   22.12.24 11:45:41

Se, että ihan todellisen ongelman kohdalla keskitytään vain jankuttamaan jonkun tunteista ja asenteista, on ihan hämmentävää typeryyttä. Anteeksi vain.

Siis kyllähän mistä hyvänsä asiasta voidaan sanoa niin, että anna olla äläkä stressaa. Ai työelämä on sairasta ja polttaa ihmiset loppuu? Sinun syysi, kun et osaa relata! Ai koulu- ja työpaikkakiusaaminen vain yltyy? Voit vaikuttaa vain omiin asenteisiisi ja opetella suhtautumaan oikein!

Tällä tavallako asioista ja ilmiöistä teidän mielestänne on viisasta keskustella? Kyllähän se aloittaja voi koettaa opetella vaikka nauramaan kippurassa joka kerta, kun muut paskovat kaikki hommat, muttei se ilmiö, että nykyajan toimintakulttuuri on umpipaska, sillä mihinkään katoa eikä lakkaa vaikuttamasta lukemattomien ihmisten elämään.

Siitä voi myös olla monta mieltä, onko se asenteena edes hyvä, suositeltava ja oikea, että on täysin zen sen kanssa, ettei mikään suju eikä mihinkään voi luottaa. Tästäkin suvaitsen olla hieman eri mieltä, kaikkea kun ei edes pidä eikä kannata hyväksyä.

Edelleen osa teistä jakelee sellaisia viisauksia, jotka ovat ihan 100% osa keskustelussa kuvattua ongelmaa. :)

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   22.12.24 11:50:14

"Et tunnu nyt hoksaavan sitä ongelman ydintä, että toimintakulttuurin vähittäinen muutos on johtanut tilanteeseen, jossa yhä useammalle tuo loputtomien itsestä täysin riippumattomien ylimääräisten kuormitustekijöiden määrä on jatkuvasti suuri."

Nimenomaan juuri tämä. Ei ole kyse siitä, osaako aloittaja suhtautua niin tai näin tai reagoiko hän likaiseen hotellihuoneeseen oikein vai ei, vaan kyse on siitä, että nykyinen toimintakulttuuri on huolimatonta, vastuutonta ja epäluotettavaa. Ellei yhtään tajua, miksi tämä on ongelma ihan aloittajasta riippumatta, on vaikea olla epäilemättä, että jotkut puhuvat todella vahvasti tämän ongelman suulla.

Lähettäjä: mii 
Päivämäärä:   22.12.24 12:30:11

Jos vaihtoehdot ovat joko kaikkien epäkohtien hyväksyminen tai vastaavasti ylikuormittuminen siitä, että kolmesta suosikkijälkiruuasta tarjolla on vain yksi, niin silloin ollaan aikamoisessa umpikujassa.

Itse taas olen jo keski-iässä ja näen myös harmaan sävyjä, kaikki ei ole joko-tai. Jos minulle on tarjolla yksi suosikkiruoka niin olen tyytyväinen. Jos saan puhtaan hotellihuoneen kun reklamoin huonosta niin en sure hukkaan mennyttä aikaa. Jos ehdin kiireisen arjen keskellä keikalle niin kokeilen vaihtaa paikkaa jos edessä on pitkiä ihmisiä, muuten tyydyn musiikin kuunteluun.

Ja olen kohdannut viime vuosina valtavia vastoinkäymisiä, menettänyt rakkaita, lapsenlapselle on tehty pahaa, olen ollut todella kuormittunut. Silti yritän pysyä positiivisena.

Lähettäjä: Ällö 
Päivämäärä:   22.12.24 12:36:06

Mii, juuri näin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 14:49:19

Väkisin alkaa tulla mieleen että ovatko nämä kuormittujat kirjolla? Silloinhan saattaa olla vaikea ymmärtää, ettei kaikesta tarvitse "kuormittua", eivätkä kaikki todellakaan "kuormitu" jostain respan kanssa kommunikoinnista.

Silloin myös käy järkeen nuo aikaisemmin esitetyt väitteet siitä, että jos et "kuormitu" ja pahoita mieltäsi samoista asioista kuin minä vaan pystyt elämään niiden kanssa, et voi itse olla vastuuntuntoinen, asiasi hoitava ja lupauksesi pitävä vaan olet väkisinkin jonkin sortin huithapeli.

Lähettäjä: O 
Päivämäärä:   22.12.24 18:00:11

Nyt siis jo heitellään diagnooseja, kun erehtyy ihmettelemään miten voi olla aina vaan yleisempää, ettei aikuiset ihmiset kykene tai edes pyri pitämään sovitusta kiinni? :D

Ja jos jollain on diagnoosi tai sille tarvetta, niin hänkään tuskin voi valita olla kuormittumatta asiasta vain sillä tiedolla, että joku keskustelun aihetta ymmärtämätön kertoo kuormittumisen olevan turhaa.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   22.12.24 18:25:45

"Väkisin alkaa tulla mieleen että ovatko nämä kuormittujat kirjolla? Silloinhan saattaa olla vaikea ymmärtää, ettei kaikesta tarvitse "kuormittua", eivätkä kaikki todellakaan "kuormitu" jostain respan kanssa kommunikoinnista."

Mahdatkohan ymmärtää koko kuormittumistermiä ihan oikein? Ei se, että jokin on kuormittavaa, ole sama, kuin että se olisi maailman isoin, pahin, kamalin ja ahdistavin asia. Se, että jokin on kuormittavaa, tarkoittaa sitä, että se sataa sinne negatiivisten asioiden laariin. Kun sinne sataa asioita tarpeeksi, taakka alkaa painaa - vaikka ne yksittäiset kuormitustekijät olisivat pieniä tai jopa lähes huomaamattomia.

Tätä voi verrata vaikka kotitöihin. Ymmärrätkö, mitä sillä tarkoitetaan, jos joku sanoo, että kotitöiden kasaantuminen yhden ihmisen harteille voi olla kuormittavaa? Vai alatko irvailla jokaisesta kotityöstä erikseen, että kyllä täytyy olla jokin diagnoosi, jos kuormittuu imuroinnista/pyykkien ripustamisesta/astianpesukoneen tyhjentämisestä?

Siitähän tässäkin keskustelussa on kyse. Vaikka se yksittäinen ylimääräinen keskustelu respan kanssa olisi pieni asia, niin kun nykyisen toimintakulttuurin vuoksi elämä alkaa jatkuvaa muiden sohlailujen selvittelyä, niin totta h*lvetissä se voi kuormittaa, eikä siinä ole yhtään mitään ihmeellistä. Päinvastoin voi hieman ihmetellä, jos joku todella väittää, että ihmiset eivät yleisesti ottaen muka kuormittuisi siitä, että nykykulttuurissa on vaikea luottaa oikein mihinkään ja aina saa olla valmiudessa selvittelemään muiden sotkuja.

"Silloin myös käy järkeen nuo aikaisemmin esitetyt väitteet siitä, että jos et "kuormitu" ja pahoita mieltäsi samoista asioista kuin minä vaan pystyt elämään niiden kanssa, et voi itse olla vastuuntuntoinen, asiasi hoitava ja lupauksesi pitävä vaan olet väkisinkin jonkin sortin huithapeli."

En minä ainakaan ole väittänyt ketään vastuuntunnottomaksi huithapeliksi siksi, että hän ei kuormitu erinäisistä asioista tai hän "pystyy elämään" niiden kanssa (kuten muuten pystyn minäkin). Epäilys joidenkin keskustelijoiden vastuuntunnon tasosta on sen sijaan herännyt siitä syystä, että eihän se todellakaan kuulosta suoraselkäisen, lupauksensa pitävän ihmisen puheelta, että kritiikki yleistä välinpitämättömyyttä kohtaan kirvoittaa vihjailuja kritisoijan mielenterveydestä, asenteesta ja diagnooseista. Vähätellään esimerkiksi ammattitaidottomuutta ja piittaamattomuutta ja yritetään väittää, ettei todellinen ongelma ole lainkaan näissä asioissa vaan pelkästään siinä, miten joku näitä kokee ja tuntee.

Tuohan on ihan täsmälleen juuri sitä, mitä tässä kritisoidaan: hälläkö väliä yhtään millään, ja jos joku on eri mieltä, hän on ties mikä takakireä nipo tai "velloja" tai "kirjolla". Hei, juuri tuolla reseptillä on saatu aikaan tämä nykyinen selkärangaton toimintakulttuuri! :)

Kiva kuitenkin kuulla, jos ette oikeasti ylläpidä sitä toimintakulttuuria käytännössä, vaikka tuota hällä väliä -ilosanomaa tässä julistattekin. :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 18:58:53

"Mahdatkohan ymmärtää koko kuormittumistermiä ihan oikein? Ei se, että jokin on kuormittavaa, ole sama, kuin että se olisi maailman isoin, pahin, kamalin ja ahdistavin asia. Se, että jokin on kuormittavaa, tarkoittaa sitä, että se sataa sinne negatiivisten asioiden laariin. Kun sinne sataa asioita tarpeeksi, taakka alkaa painaa - vaikka ne yksittäiset kuormitustekijät olisivat pieniä tai jopa lähes huomaamattomia."

Mitenkähän ne ihmisten kuormituslaarit ovat niin kovin erikokoisia? Vai keräävätkö toiset niihin vähemmän taakkaa vai osaavatko toisia paremmin tyhjentää laariaan?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 19:04:23

"Tuohan on ihan täsmälleen juuri sitä, mitä tässä kritisoidaan: hälläkö väliä yhtään millään, ja jos joku on eri mieltä, hän on ties mikä takakireä nipo tai "velloja" tai "kirjolla". Hei, juuri tuolla reseptillä on saatu aikaan tämä nykyinen selkärangaton toimintakulttuuri! :)"

Kukaanhan ei ole tainnut olla ketjussa sitä mieltä että hälläkö väliä yhtään millään. Liittyykö tällainen toisten mielipiteiden vääristely siihen laarin täyttymiseenkin, täytätkö sitäkin itse keksityillä olemattomilla asioilla?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.12.24 19:40:29

Mä kyllä ymmärrän aloittajaa. Joskus sitä paskaa vaan sataa liikaa siihen laariin. Nykyihminen ei enää kykene ottamaan muita ollenkaan huomioon ja tuijottaa tiukasti vaan omaa napaansa.

Lähettäjä: Yksinkertaista 
Päivämäärä:   22.12.24 20:54:19

Miten noinkin simppelistä aloituksesta onnistuttiin vääntämään näin paljon täysin idioottia filosofiaa.

Jos duunit tehdään huonosti, sovittu pettää eikä vastuuta oteta mistään niin se ei ole vttu mitään muuta kuin sitä.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   23.12.24 16:05:48

"Mitenkähän ne ihmisten kuormituslaarit ovat niin kovin erikokoisia? Vai keräävätkö toiset niihin vähemmän taakkaa vai osaavatko toisia paremmin tyhjentää laariaan?"

Totta kai ovat erikokoisia. Tietysti jotkut kuormittuvat enemmän ja herkemmin ja jotkut osaavat myös käsitellä kokemuksiaan huonommin. Tämä tosiasia ei kuitenkaan muuta asioita kuten ammattitaidottomuutta tai yleistä piittaamattomuutta negatiivisista positiivisiksi. Ne ovat edelleen todella ikäviä ilmiöitä, eikä sitä muuta yhtään miksikään se, että ihmiset reagoivat niiden ikävyyteen eri tavoin. Juuri siksi takertuminen siihen, onko aloittaja nyt varmasti toiminut oikein, kokenut oikein ja tuntenut oikein, onkin niin tyystin typerää.

Onhan se nyt naurettava ajatus, että se, miten joillain on stressikynnys taivaissa, norsun nahka ja kyky unohtaa koetut asiat silmänräpäyksessä, muuttaisi ala-arvoisen toiminnan joksikin muuksi. Ei tietenkään muuta. Eihän esimerkiksi kiusaaminenkaan ilmiönä muutu yhtään miksikään sillä, että todetaan, että se vahingoittaa joitain syvemmin kuin toisia ja kovimmat tapaukset eivät ehkä juurikaan hetkahda. Edelleen kiusaaminen on silti todellinen ja olemassa oleva ilmiö eikä kukaan järjissään oleva yritä väittää sitä muuksi kuin negatiiviseksi ilmiöksi. Kyllä johonkin yleiseen ammattitaidottomuuteen pätee täsmälleen sama.

Edelleen vaikka aloittaja kokisi asiat ihan millä tavoin hyvänsä, ei se muuta miksikään sitä, että ammattitaidottomuus on ammattitaidottomuutta ja piittaamattomuus on piittaamattomuutta. Näiden ilmiöiden vaikutus yhteiskuntaan ei myöskään häviä sillä, että viilataan aloittajan asenteita ja tunteita.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.12.24 16:39:38

"Totta kai ovat erikokoisia. Tietysti jotkut kuormittuvat enemmän ja herkemmin ja jotkut osaavat myös käsitellä kokemuksiaan huonommin."

Voisiko siihen oman laarin kokoon, kuormittumiseen ja kokemusten käsittelyyn itse vaikuttaa jotenkin?

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   23.12.24 16:48:26

.: Epäilemättä. Ala-arvoinen toimintakulttuuri, joka tässä on ollut keskustelunaiheena, ei vain sillä vielä muutu yhtään mihinkään suuntaan. :) Joku voisi jopa kysyä, mitä siitä pitäisi päätellä, että jotkut pyrkivät siirtämään keskustelua ala-arvoisesta toimintakulttuurista pelkästään ihmisten korvien väliä koskevaksi, ja vieläpä muiden ihmisten kuin kyseistä kulttuuria ylläpitävien. Ai niin, mutta minähän jo kerroinkin, mitä siitä voi päätellä. ;)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.12.24 17:05:19

"Ala-arvoinen toimintakulttuuri, joka tässä on ollut keskustelunaiheena, ei vain sillä vielä muutu yhtään mihinkään suuntaan."

Voi vaikka muuttuakin jos sitä palautetta ala-arvoisesta toiminnasta annetaan ja epäkohdista reklamoidaan. Eikä vajota täyden laarin ääressä joistain kommenteista paistaneeseen "ei kannata edes valittaa kun ei se kuitenkaan auta/itse täytyy kaikki tehdä" -mielialaan.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   23.12.24 17:10:34

.: Onko joku sitten sanonut, ettei pitäisi reklamoida? Mutta seKIN on pidemmän päälle juuri sitä kuormittavaa muiden virheiden paikkailua, kun verrataan siihen, että ihmiset edes tosissaan yrittäisivät hoitaa työnsä heti kunnolla eikä tarvitsisi juosta antamassa palautteita eikä reklamoimassa.

Ymmärrätköhän sinä nyt ylipäätään lainkaan, mitä tässä keskustelussa on kirjoitettu? :)