Lähettäjä: Kieli köyhtyy? 
Päivämäärä:   19.12.24 11:13:08

Jäin miettimään, että miksi on hyväksyttävää käyttää latinasta, kreikasta tai englannista peräisin olevia sivistyssanoja vaikka näille olisi suomenkielinenkin vastine. Sen sijaan ollaan kovin huolissaan suomen kielen köyhtymisestä, kun ihmiset yhä enemmän käyttävät lainasanoja ja puhuvat finglishiä. Miksi on ok sanoa irrelevantti merkityksettömän sijaan? Kuka sen on aikanaan määrittänyt?

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   19.12.24 11:16:29

Sivistyssana ja lainasana ovat aika eri asioita. Sivistyssanoista osa on toki lainattu muista kielistä (kuten muitakin suomen sanoja), mutta kaikki lainasanat eivät ole sivistyssanoja. Minun nähdäkseni sivistyssanojen käyttö ei ole syynä kielen köyhtymiseen.

Lähettäjä: tassu 
Päivämäärä:   19.12.24 11:30:12

Sivistyssanoilla on usein tarkemmin määritelty merkitys kuin yleiskielen sanoilla, ja kun niitä jatkuvasti käyttää esim. yliopistoympäristössä niin jäähän ne puheeseen muutenkin. Ja jotkuthan varmasti haluavat vaikuttaa "fiksummilta" viljelemällä sivistyssanoja, mutta usein joko ärsyttävät tai huvittavat kuulijoitaan, vähän riippuen siitä, onnistuuko käyttämään sanoja oikein...

Erään opettajani sanoin: "Älä koskaan käytä sivistyssanoja, joiden merkitystä et ymmärrä, sillä muuten puheestasi voi tulla täysi fresko." ;)

Lähettäjä: _ 
Päivämäärä:   19.12.24 12:59:22

Irrelevantti ei ole merkityksetön vaan asiaan kuulumaton tai sivuseikka.

Lähettäjä: t 
Päivämäärä:   19.12.24 13:04:09

Irrelevantti on kylläkin sama kuin epäolennainen.

Lähettäjä: Paukki 
Päivämäärä:   19.12.24 14:23:25

"Erään opettajani sanoin: "Älä koskaan käytä sivistyssanoja, joiden merkitystä et ymmärrä, sillä muuten puheestasi voi tulla täysi fresko." ;)"

Mainio! :D

Lähettäjä: mä 
Päivämäärä:   19.12.24 14:31:14

Yliopistossa on paljon käsitteitä, joilla ei ole suomalaista vastinetta. Lisäksi on helpompi puhua toisinaan käyttäen sivistyssanoja, koska ne usein kertoo enemmän kuin suomalainen käännöksensä.

Lähettäjä: heh 
Päivämäärä:   19.12.24 14:39:11

Taannoin kerrottiin juttua eräästä miehestä joka yritti antaa itsestään kuvan oppineena ja sivistyneenä henkilönä. Piti puheenvuoroa tilaisuudessa eräänkin kerran vähän kiihtyneenä ja käytti innokkaasti sivistyssanoja puheensa tehosteena. Kuultiin muun muassa tarmokas "aprikoos" useamman kerran :D Tietäjät tietää mitä puhuja tavoitteli, kuulijakunnalla (professoreita yms.) oli ollut hauskaa.

Lähettäjä: jobis 
Päivämäärä:   19.12.24 15:03:22

Itselläni joskus tulee ensin "sivistyssana" mieleen, kun jotain asiaa selittää, vaikka se suomenkielinen vastine just pyörii kielen päällä mutta en saa sitä ääneen sanottua, niin sanon sitten sen sivistyssanan, että asia ja ajatus ei katkea.

En käytä tarkoituksella sivistyssanoja, jos äidinkielelläni pystyn asian ilmaisemaan niin, että kuulijatkin ymmärtävät.

Lähettäjä: Haha 
Päivämäärä:   19.12.24 15:10:14

""Erään opettajani sanoin: "Älä koskaan käytä sivistyssanoja, joiden merkitystä et ymmärrä, sillä muuten puheestasi voi tulla täysi fresko." ;)"

Mieti, jos nykyään opettaja vitsailisi näin :). Voi sitä mielensäpahoittamisen määrää.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   19.12.24 15:39:54

Käytän työssäni sanoja adekvaatti ja ambivalentti. Varmaan lasketaan ”sivistyssanoiksi?”

Toki voisin sanoa myös
”Toimii asianmukaisesti..”
”Suhtautuu ristiriitaisesti..”

Mutta nuo adekvaatti (toki myös epäadekvaatti) ja ambivalentti ovat tarttuneet omaan sanavarastooni. Harvemmin kyllä vapaa-ajalla tulee edes mieleen puhua ambivalentista suhtautumisesta, koska nämä sanat ovat niin kytköksissä työhöni, mutta varmasti joskus lipsahtanut arjessakin.