|
Lähettäjä: Juu
Päivämäärä: 19.12.24 23:45:31
Miltä se valvominen yöllä näyttää? Siis huutaako tunteja vai pirteänä yrittää leikkiä ja jutella? Mimmoiaet nukkumalärjestelyt teillä on? Miten menee päivät, monetko päikkärit? Nää on tosi perusjuttuja, jotka olet varmasti tehnyt mutta silti: onko jotain hampaiden tuloa tai muuta fyysistä mikä voisi vaivata? Meillä hampaiden tulo ei näkynyt itkuna tai muuna, mutta heräili. Ihan pienellä annoksella särkylääkettä loppui heräily, kun tajusin antaa, vaikkei näyttänyt kipeältä. Ilmeisesti jomotti kuitenlin siis. Olethan myös kokeillut eri asuja/peittoa/unipussia ettei ole liian kuuma/kylmä lapsella? Kunnon iltapala? Ja yöllä et viihdytä herännyttä lasta vaan olette pimeässä ja omassa sängyssä/vieressäsi pötkätellään? Riippuen lapsen iästä, on ihan ok tuoda toimilla esiin, että nyt nukutaan ja äiti nukkuu. Eli ehdottomasti pinnasänky, ettei lapsi voi karata ja satuttaa itseään, ja sitten lohduttelet taputtelemalla/silittelemällä, jos mahdollista niin omast sängystä käsin. Eli ei tosiaan mitään valojen laittamista, jutustelua tms. mistä lapsi olettaa että jaa nyt noustaan. Ja kunhan ei ole fyysistä hätää ja olet vieressä, voit ihan hyvin antaa lapsen pienissä määrin totutella ja opettaa rauhoittamaan itseään (oletan siis että isompi vauva jo kyseessä). Ja jos taas lapsi on iloisella päällä hereillä, anna olla ja torku itse, kunhan siis on fyysisesti turvassa. Ja jos on siis isommasta vauvasta kyse ja mahdollisuus, kokeile omaa huonetta. Lähipiirissä on useampi perhe, jossa uniongelmat loppuivat lähes heti, kun vauva/taapero sai oman rauhan.
Ymmärrän oikein hyvin, että ajatus unikoulusta tuntuu ihan liian raskaalta, itsellä oli sama. Mutta se ei tosiaan ollutkaan sitten montaa yötä eikä todellakaan koko yötä, mitä siihen meni. Ja kun ne yöt meni valvoessa kuitenkin, mitä menetettävää enää on...
Sairaalassa hoidetaan unikoulu myös, jos vanhemmilta ei onnistu. Ota neuvolassa rohkeasti puheeksi, kyllä vauvan tulee oppia nukkumaan pidempiä pätkiä, ihan jo lapsenkin terveyden kannalta. Alkoiko katkonaiset unet itselläsi jo raskausaikana, puhut yli vuodesta eli onko siis jo taapero kyseessä? Joka tapauksessa, 3 kk on myös jo semmonen aika, että jos se on jatkuvaa unettomuutta, ei ole enää mikään vaihe kyseessä ja pitäisi helposti saada apua.
Seurakunnan tms. kautta voi saada myös päiväsaikaan apua. Opettele nyt nukkumaan päikkäreitä, tiedän, että kun univaje on hirveä ei vaan enää nukahda, mutta yritä aina kun on mahdollista!
|